Eri-ikäishakkuut ja metsälaki

Transkriptio

1 Eri-ikäishakkuut ja metsälaki Maastokoulutus Miehikkälä 2014 Kasvatushakkuut Kasvatushakkuun vaihtoehtoiset toteuttamistavat A Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatus: Ala- ja yläharvennukset (alaharvennus ei enää pääsääntönä kuten aiemmin VNA:ssa) B Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus: Poiminta- ja pienaukkohakkuut (aiemmin erityiskohteita) Tasa- ja eri-ikäisrakenteiselle metsälle määritelty omat kasvatettavan puuston vähimmäismäärät (VNA liite A ja B) Suomen metsäkeskus 2 1

2 Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston jakautuminen (VNA 3 ) Käsittelyalueelle jäävän kasvatuskelpoisen puuston on jakauduttava tasaisesti. Käsittelyalueen sisällä voi kuitenkin olla tasaisesti jakautuneena enintään 0,3 ha yhtenäisiä alueita (pienaukkoja), joilla on vähän tai ei lainkaan kasvatuskelpoista puustoa tai kasvatuskelpoista taimikkoa Suomen metsäkeskus 3 Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston määrä (VNA 1 ) Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuissa puuston minimimäärää ei ole eroteltu puulajeittain. Arvioidaan koko käsittelyalueelta. Ajourat, ojat ja ojalinjat luetaan metsikön pinta-alaan kuten aiemmin. Lisäksi pienaukot luetaan pinta-alaan Suomen metsäkeskus 4 2

3 Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston määrä eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite B) Tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat Kuivahkot tai sitä karummat kankaat Pohjapinta-ala, m² Pohjapinta-ala, m² Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä 7 5 Muu pohjoinen Suomi 8 6 Keskinen Suomi 9 8 Eteläinen Suomi 10 9 Ravinteisuudeltaan vastaavilla turv la noudatetaan samoja rajoja Suomen metsäkeskus 5 Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston määrä (VNA 2 ) Ojitetulla turvemaalla kasvatuskelpoisen puuston määrä voi olla enintään 20 % alhaisempi kuin muualla vaadittu (aiemmin 10 %). Kasvupaikan kallioisuuden tai muun erityisen syyn vuoksi kasvatuskelpoisen puuston vähimmäismäärä voidaan edelleen alittaa. Erityisen perusteltu syy esitetään metsänkäyttöilmoituksessa. Erityiskohteella sen ominaisuudet otetaan edelleen huomioon Suomen metsäkeskus 6 3

4 Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston laatu (VNA 4 ) Kasvamaan on jätettävä hyväkasvuisia ja laatuisia puita Elinkelvottomia ja vaurioituneita puita ei lueta kasvatettaviin puihin Suomen metsäkeskus 7 Uudistamisvelvoitteen syntyminen Uudistamisvelvoite uudistushakkuussa (5 a ) ja kasvatushakkuussa (5 ) Hakkuusta seuraa uudistamisvelvoite, 1) jos avoin alue on yli 0,3 ha Myös kasvatushakkuu muuttuu uudistushakkuuksi rajan ylityttyä. 2) jos kasvatuskelpoisen puuston määrä alittaa säännösten edellyttämän vähimmäismäärän käsittelyalueella. Mahdollistaa uudistamisen enintään 0,3 ha:n pienaukkoja käyttäen, jolloin hakkuu katsotaan kasvatushakkuuksi Suomen metsäkeskus 8 4

5 Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko (VNA 11 ) Eteläinen ja keskinen Suomi: Havupuuvaltaiset taimikot tainta/ha Lehtipuuvaltaiset taimikot tainta/ha Aiemmin mä ku le Suurempi tiheys vaaditaan, koska uudistamisvelvoite täyttyy jo, kun taimikon keskipituus on vähintään 0,5 m (aiemmin 1,3 m). Dyynimetsät ja paahderinteet: vaatimus 700 kpl/ha pienempi kuin edellä (VNA 11 ) Suomen metsäkeskus 9 Korjuuvauriot Käsittelyalueelle jäävän puuston vaurio-% ei saa puunkorjuun jälkeen ylittää 15 %. Lasketaan vaurioituneiden ja kaikkien runkolukuun luettavien kasvatuskelpoisten puiden suhteena. Korjuuvauriot (vaurioituneet puut): Puuaines rikkoontunut tai kuori vaurioitunut yhdestä tai useammasta kohdasta rinnankorkeuden alapuolelta yhteensä yli 12 cm²:n alueelta tai yhteensä yli 30 cm² alueelta Painaumien osuus käsittelyalueen ajourien kokonaispituudesta ei saa ylittää 20 % kangasmaalla 25 % turvemaalla Suomen metsäkeskus 10 5

6 Metsänkäyttöilmoitus Metsänkäyttöilmoituksessa annettavat tiedot (MMM:n asetus metsänkäyttöilmoituksesta 1, laki 14 ) käsittelyaluetta koskevan kiinteistön tai kiinteistöjen nimi ja rekisteri-nro tai kiinteistötunnus sekä sijaintikunta ja -kylä käsittelyalueen sijainti riittävällä tarkkuudella kartalla tai paikkatietoina sekä sen pinta-ala hakkuun tarkoitus (kasvatus-/uudistus-/erikoishakkuu) ja toteuttamistapa (tasaikäis-/poiminta-/pienaukkohakkuu) jos kyse lain 5 b :n mukaisen (erityiskohteen) hakkuusta, selvitys kohteen erityisluonteesta ja sen edellyttämästä hakkuutavasta jos kyse kallioisesta tms. (VNA 2 ), jolla jäävän puuston määrä tulee alittamaan lakirajan, selvitys erityisen perustellusta syystä Suomen metsäkeskus 11 Metsänkäyttöilmoitus Ilmoitus voi sisältää useita käsittelyalueita Antajalla on ilmoituksen tarkistamisvelvollisuus ennen toimenpidettä, jos hakkuutapa tai käsittelyalue muuttuu merkittävästi. Esim.: tasaikäisrakenteinen kasvatushakkuu muuttuu eriikäisrakenteiseksi tai päinvastoin kasvatushakkuu muuttuu uudistushakkuuksi tai päinvastoin Suomen metsäkeskus 12 6

7 Metsälain valvonta Suomen metsäkeskus valvoo eri-ikäisrakenteisten metsien hakkuiden toteutusta tarkastussuunnitelman mukaisesti Normaali kuvio-/käsittelyaluekohtainen arviointi Koealojen sijoittelu osakuvioiden edustaviin kohtiin Eri-ikäishakkuiden korjuujäljen laadun tarkastuksen ohjeistus on valmistumassa Pääperiaate sama kuin tasaikäishakkuiden tarkastuksessa edellyttää normaalia ajouraverkostoa Suomen metsäkeskus 13 Kiitos Pekka Kuitunen esittelijä puh Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Kaakkois-Suomi 7

8 Puunkorjuu poimintahakkuissa Metsänhoitosuositusten maastokoulutuspäivä, Miehikkälä Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos Korjuuolot ratkaisevat tuottavuuden, korjuutyön laadulla suuri vaikutus tulevaisuuden korjuuoloihin Tiedämme hyvin vähän poimintahakkuiden korjuuoloista ja -jäljestä Poimintahakkuukohteiden rakenteessa paljon vaihtelua niin kohteiden välillä kuin sisälläkin; siirtymähakkuut, joissa vasta haetaan siirtymää kohti eri-ikäisrakennetta <> aidosti eri-ikäisrakenteiset <> siirretyt päätehakkuut. Lisäksi pienaukkohakkuut, kaistalehakkuut Tutkimus- ja kehitystyö hieman samanlaisessa haasteessa kuin kannonnostossa työtapojen ja vaikutusten tutkimuksessa noustaan liikkuvaan junaan - ennakkotietoja junan nopeudesta saadaan ensi vuonna Puutteellinen tieto korjuuoloista ja määristä johtaa helposti erilaisiin tulkintoihin korjuukustannuksista ja vaikutuksista puunhankintaan Suomen Metsäkeskus ja Metsäntutkimuslaitos tekevät yhteistyötä poimintahakkuiden määrän, korjuuolojen ja jäljen selvittämisessä Työryhmä selvittänyt poimintahakkuiden korjuujäljen seurantaa. Kesällä 2014 tavoitteena mitata noin 30 kohdetta. Tulosten pohjalta kriteerit hyvälle korjuujäljelle

9 Oletukset työn tuottavuudesta/kustannuksista hyvin erilaisia Vesa Imponen (Metsäteho, pohjana mm. Monta-kokeet, pääosin siirtymähakkuita) Poimintahakkuissa runkokohtainen ajanmenekki reilun viidenneksen suurempi kuin avohakkuussa vastaavan kokoisella puulla - syynä jäävän puuston varominen, suunnittelu, siirtymiset Poimintahakkuiden hakkuukustannus vain hieman korkeampi (< 10 %) kuin päätehakkuussa Kustannuksia on vertailtava kiertoajan tasolla - tällöin vaaka saattaa kallistua toisinpäinkin - edellytyksenä on kuitenkin poimintahakkuiden korjuuolojen säilyminen hyvinä - pysyvätkö ne? Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä Timo Tolppa (Metsäkonepalvelu), vuoden 2012 metsäpäivillä: Kustannusten muodostuminen vain vähän pienemmiksi kuin päätehakkuissa vailla todellisuuspohjaa Miinusmerkkisiä asioita: suunnittelu, työmaan koko, alikasvos, kausiluontoisuus, opettelu, hinnoittelu? Positiivisia asioita: poimintahakkuissa tarvitaan järeää kalustoa, joka on mieluisaa yrittäjille Millä kustannukset tasataan: kantohinnalla Ennakkotuloksia poimintahakkuukohteiden rakenteesta (9 kohdetta) Runkoluku, kpl/ha Ppa, m 2 /ha Tilavuus, m 3 /ha Rungon keski-. tilavuus, dm 3 Rungon mediaanitilavuus, dm 3 Jäävä puusto 814,8 13,4 126,3 204,7 448,1 Poistuma 401,8 14,2 138,9 420,2 644,7 Vaihtelu suurta: jäävän puuston ppa 6,5-22,2 m 2 /ha Kehityskelpoisia taimia keskimäärin 897/ha ( /ha) Kuva: Erkki Salo/Metla

10 Esimerkkikohteen jäävä puusto ja poistuma (kuvat Esko Oksa/Metla) Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä Jos poimintahakkuiden määrät nousevat, korjuu ei onnistu pelkästään kevättalven suojasäällä Kuusikoiden kesäkorjuusta/työmenetelmän vaikutuksista tuoretta tietoa Kuusikkoharvennuksissa urille saadaan runsas havutus, kg/m 2 Jos poimintahakkuiden määrä kasvaa, pelkkä kevättalven suojajakso ei riitä - sulan maan aikana juurikääpäriski Tietoa juurikäävästä eri-ikäiskasvatuksessa: Piri, T. & Valkonen, S Incidence and spread of Heterobasidion root rot in uneven-aged Norway spruce stands. Can.J.For.Res. 43: Poimintahakkuissa poistuma vaihtelee, samoin urille saatavan havutuksen määrä Käytetäänkö pysyvää uraverkostoa (Silva Skog, Ruotsi), levennetäänkö uria suometsien tapaan? Joka tapauksessa urat avattava riittävän leveinä Selvää on kuitenkin, että mennään vain sinne, missä on tarvetta > ennakkotieto tarpeen hakkuukoneen kuljettajalle

11 Poimintahakkuiden määrä pysynyt rajallisena Metsänkäyttöilmoitukset : Poimintahakkuut 670 ha Pienaukkohakkuut 336 ha Ilmoitetut hakkuut yhteensä ha Poiminta- ja pienaukkohakkuiden osuus 0,4 % ilmoitetuista Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä Tiedon hankintaan täytyy panostaa Onko asiasta tehty elämää suurempi asia, mikä on todellinen mittakaava Kun jotakin asiaa toistetaan tarpeeksi, siitä tulee helposti totuus eriikäisaatetta on julistettu määrätietoisesti ja luotu kauhukuvaa avohakkuumetsätaloudesta > vaikutus yleiseen mielikuvaan ja hyväksyttävyyteen Kuvaava kommentti eri-ikäisen metsän seminaarisarja osallistujalta: Miksi on oltu hiljaa, miksi näistä asioista kerrotaan vasta nyt juurikääpäriski, alikasvostaimien hidas alkukehitys, puutavaran laatu, korjuun haasteet, puustamaksukyky Mikä on eri-ikäisen kasvatuksen kannattavuus, kun kaikki asiat otetaan huomioon Edellä oleva ei merkitse sitä, ettei vaihtoehtoja tarvittaisi. Oleellista on, että tiedetään, mitä ollaan tekemässä ja mitä todennäköisesti tulee tapahtumaan

12 Miten eri-ikäiskohteet uudistuvat ERIKA-kokeet (20 vuotta) Taimia syntyy riittävästi (>2000/ha/vuosi) > 90 % kuolee ensimmäisten vuosien aikana Kuusen taimelta kuluu keskimäärin 60 vuotta saavuttaa 1,3 m pituus (Eerikäinen et al. 2013) Kohteiden välinen vaihtelu suurta niin uudistumisessa kuin kasvussakin Kuva: Metla/ Erkki Oksanen Uudistumisen edellytyksenä harva asento onko se sitä, jota peitteisyyttä hakeva metsänomistaja haluaa Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä Poimintahakkuiden olemassa olevaa tietoa koostettu, taimien vaurioitumista tutkittu Kooste puunkorjuun tuottavuus ja korjuujälki -tietämyksestä osoitteessa: 7/ff pdf Kooste taimien vaurioitumistutkimuksesta osoitteessa: tent~db=all~content=a ~frm=tit lelink Tulokset taimien vaurioitumisesta samansuuntaisia norjalaisten tulosten kanssa Vaurioitumisen selittäjät (Surakka et al. 2011): Etäisyys ajourasta Lähimpien poistettujen puiden ppa (25 m säteellä koealan keskeltä) Etäisyys lähimpään jäävään puuhun Taimen pituus Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä

13 Välikoon puut ovat lähitulevaisuuden hakkuumahdollisuuksien perusta Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä Alempien latvuskerrosten puita (läpimitat 5-20 cm) vähän verrattuna taimiin Näiden puiden selviytyminen tärkeää Hakkuussa ongelmina latvusvauriot ja karsiutuminen Norjalaisten tutkimusten mukaan % taimikokoa suuremmista puista vaurioituu koneellisessa korjuussa Juha Hyvönen ym Suonenjoen aineisto: 21,5 % yli 2,5 m pituisista puista vaurioitunut (mukana myös vakava karsiutuminen). Tapion luokituksella 17,0 % Vauriopuiden osuus pituusluokittain 2,5-10 m: 28 % (Tapio 22 %) m: 19 % (Tapio 14 %) > 20 m: 12 % (Tapio 11 %) Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä

14 Suonenjoen kohteiden vauriomäärät uuden asetuksen mukaisella luokituksella (Sirén et al. 2014) Samansuuntaisia tuloksia myös uusissa tutkimuksissa (Lähde Ville Laamanen, HY, julkaisematon pro gradu työ)

15 Mikä on korjuujäljen laatukriteeristö poimintahakkuissa. Miten laatua mitataan? Käyvätkö tasaikäisten harvennusten laatumittarit? Kevään yrittäjäpäivillä esiin tulleita kysymyksiä: Siirrytäänkö liian helposti huomautettavaa-luokkaan; mitä merkitsee metsälle 5 % pieniä pintavaurioita männikössä? Onko suometsien kesäkorjuu mahdollista hyvällä jäljellä nykykriteereillä? Miten tuloksia käsitellään julkisuudessa: hyvä uutinen ei ole uutinen Metsänomistajan tavoitteet ja niiden välittäminen koneenkuljettajille keskeisiä kysymyksiä Mitkä ovat metsänomistajan tavoitteet kaikki vaikuttaa kaikkeen Mieltääkö poimintahakkuuta haluava kaupunkilaismetsänomistaja, miltä näyttää pohjapinta-alassa 10 m 2? Visualisoinnin mahdollisuudet? Puunostajalla/puunkorjuun toteuttajalla huoli siitä, vastaako korjuun toteutus odotuksia. Se haluttu 10 m 2 saattaakin olla metsänomistajalle kauhistus välillä luotiin jopa mielikuvaa siitä, että eri-ikäismetsätalous mahdollistaa aarniometsän ja samalla hyvän taloustuloksen; näinhän asia ei ole Metsänomistajan tavoitteet, leimikon rakenne ja rakenteen mukaiset toimintaohjeet tavoitetilan saavuttamiseksi on kyettävä välittämään hakkuukoneen kuljettajalle selväkielisessä muodossa Tasaikäisen metsän harvennuksessa toiminta on systemaattista pidetään määrätty uraväli, harvennetaan työpiste ohjetiheyteen Poimintahakkuissa pitäisi nähdä kulman taakse, mennä sinne, missä hakattavaa on; hyödyntää tulevaa ajosuuntaa puiden kaadossa ja käsittelyssä

16 Hakkuupoistuma vaihtelee leimikon sisällä (Lähde Surakka et al. 2011) Intelligent forest machine Opertor assistant systems Tutoring and feedback on work cycles Economic driving Driver drowsiness Cooperative systems Sensing of trees, soil Obstacle, power line, hiker warning Location based systems Tree map generation Machine to machine communication (location of timber, soil trafficability) Kalvo: Antti Asikainen

17 Olosuhteita kuvaava tieto puunhankinnassa Metsätehon tuloskalvosarja 9/ Tapio Räsänen ym. 1 Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä Tulevaisuudessa harvesteri voi tehdä puukartan Kuvat: Metsäteho Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä Kuvat: Argone Ltd

18 Odotellessa voitaisiin käyttää karvalakkimallia 5 11 m säteiselle puoliympyrälle jäävien puiden edustamat pohjapinta-alat - Lukujen summana saadaan tiheys, m 2 /ha (kuva Pentti Niemistö/Metla) 4 Kuva: Metsäteho , Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä Metsä-Groupin mallikohde Äänekoskella: mallileimaus ppa 13 m 2, sen jälkeen tavoitteet alueittain 16, 13 ja 10 m 2. Alalaidan mallileimausalue ppa:han 13 m 2 : Lähtöpuusto 350,5 Poistuma 218,9 Jäävä 131,6 m 3 /ha Miten ppa-tavoite toteutui: 16 > 15,9 m 2 13 > 16,6 m 2 10 > 12,5 m 2 Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä

19 Timonrannan puustovauriot latvuskerroksittain Esimerkki harvesterista mitattujen tunnusten ja suon pinnan lujuuden riippuvuudesta (kalvo: Jari Ala-Ilomäki) Sovellus: leimikon puutavaran maastokuljetuksen optimointi kulkukelpoisuuden mukaan # # #

20 Miten harvesterin raide selittää ajokoneen raidetta yhdessä ylimenneen kokonaismassan kanssa. Kohde 1 kivennäismaa (Rautavaara leimikko 2, EffFibre WP3), kohde 2 turvemaa (Taivaljärvi integroitu korjuu) 1. Raiteen syvyys = -7, ,172 * harvesterin raide + 0,00011 * ylimennyt kokonaismassa, R 2 = 0,9. Kohteella harvesterin raide k-a 1,75 cm (0,0-5,0 cm) 2. Raiteen syvyys = -1, ,013 * harvesterin raide + 0, * ylimennyt kokonaismassa, R 2 = 0,77. Kohteella harvesterin raide k-a 4,65 cm (0,0-14,5 cm) Metsänhoitosuositukset: yli 10 cm raidetta alle 4 % urien kokonaispituudesta (kivennäismaa), 10 % (rämeet) Harvesterin raiteen perusteella 10 cm raiteen syvyys saavutetaan seuraavasti: Kun harvesterin raide on 2 cm, sallittu kokonaismassa on kg (kohde 1) ja kg (kohde 2) Kun harvesterin raide on 5 cm, sallittu kokonaismassa on kg (kohde 1) ja kg (kohde 2) Harvesterin raidetta voidaan käyttää sallittavan kuormituksen ennustamisessa ja ajon suunnittelussa LoggingMap-demonstraatiot Rautavaara Marraskuu 2012 Sami Lamminen, Kari Väätäinen, Jari Ala-Ilomäki, Matti Sirén ja Antti Asikainen

21 Demokohteet Rautavaaralla (Metla, Metsähallitus, Motoajo) LoggingMap hakkuukoneen ohjaamossa (Kuva: Jari Ala-Ilomäki/Metla)

22 Kuljettajalle voidaan esittää erilaista informaatiota tälle voisi olla käyttöä poimintahakkuissa Pohjapinta-alat ennen hakkuuta Tavoitepohjapinta-alat hakkuun jälkeen Kohteella toteutunut ajouraverkosto

23 Metsäkuljetuksessa puutavaralajien määrä- ja sijaintitietoa hyödyntämällä ja ajotekniikkaa suunnittelemalla säästetään maaperää, kustannuksia ja polttoainetta ja vähennetään päästöjä (Kalvo: Kari Väätäinen ym. /Metla) Metsänhoitosuositusten maastokoulutus, Miehikkälä Kuormausajon määrää minimoiva ajotekniikka. Enemmän sekakuormia, peruuttaessa vähemmistöpuulajeja kerroksittain kyytiin. 4. kuorma 3. kuorma 1. kuorma 2. kuorma B. A. C. D.

24 Tehokkaan ajotavan hyödyt (Lähde: Kari Väätäinen ym.) Ajallinen säästö 3,7 % Polttoaineen säästö 6,8 % Etu bruttotonnikilometreissä 12,2% Etu ajomatkassa 480 m 14,0% Säästö ajoajassa 10,1 min 15,2% Purkuajan kasvu 4,0 min 15,5% Kiitos

25 Erirakenteiskasvatuksen edellytykset Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Sisältö pähkinänkuoressa metsänomistajan ja ammattilaisen yhteispeli uudistuminen, alikasvosreservi, pienempien puiden kunto hyvä ennuste eri-ikäisrakenteen pohjat olemassa hyväkuntoinen alikasvos ja pienemmät puut kaksijaksoinen metsä lähtökohtana turvemaat erikoismetsät huonompi ennuste ei eri-ikäisrakennetta, ei alikasvostakaan vaihtoehtoina pienaukot, jaksottaisuus, harvaksi hakkaaminen juurikääpä Metsänomistajan ja ammattilaisen yhteispeli laki: poiminta- ja pienaukkohakkuun saa valita vapaasti perusteluja ei vaadita mitä metsänomistaja tahtoo? mitä hänelle suositellaan ja tarjotaan? metsänomistaja ja ammattilainen samalla aaltopituudella? Metla/Erkki Oksanen

26 Eri-ikäismetsä yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita poistetaan alikasvoksen ja pienten puiden elpyminen ja kasvun nopeutuminen uudistuminen välttämätöntä muuten puut loppuvat metsä palautuu hakkuiden välillä ei erillisiä kehitysvaiheita Sauli Valkonen Puiden valinta eri-ikäismetsän poimintahakkuussa Piirros: Juha Varhi Tavoiterakenne eri-ikäiskuusikossa puita ei kannata kasvattaa suuremmiksi kuin tasaikäisessäkään hakataan harvaksi särkymisvaraa: pieniä puita enemmän kuin isoja mutta paljonko tarvitaan? unohdetaan J-käyrä paremminkin suora rakenne ei käytännössä ole teoreettisen mallin mukainen, ja vaihtelee hakkuiden ja kasvujaksojen välillä Puita kpl/ha Poistuvat Jäävät Läpimittaluokka, cm Metla/Erkki Oksanen

27 Tasaikäisen metsän muuttaminen eri-ikäiseksi aloitettava uudistaminen ja alikasvoksen kehittäminen täytyy hakata harvaksi pienaukkoja, suojuspuuhakkuita, kaksijaksoisia metsiä? ei tutkimusta, kokemusta Matti Koivula Poiminnan ja pienaukkohakkuun yhdistelmä tavoitteena ryhmittäin eri-ikäinen metsä Schwarzwaldilainen lohkoharsinta ei tutkimusta, ei kokemusta Piirros: Juha Varhi Pienaukot ja avohakkuu+viljely: jatkoaikaa peitteisyydelle peitteisyyden säilyttäminen vain sen aikaa kun välialueet pystyssä lopputuloksena tasarakenteinen metsä kustannussäästö kun osa uudistetaan luontaisesti Piirros: Juha Varhi

28 Männikön erirakenteiskasvatus kasvatus harvempana, aukkoisempana, ei tasaista yksin puin poimintaa harvemmat taimettumis- ja puustoisemmat kasvatusvaiheet vuorottelevat peitteisyyden vaikutelma säilytetään ylispuustolla Markku Saarinen Sauli Valkonen Lehtipuuvaltainen erirakenteiskasvatus? Kun avohakkuu tms. ei käy Riittävän harvaksi hakkaamalla Pienaukkoja (tai isompiakin) Kamppailu kuusettumista vastaan Sauli Valkonen Toimiiko uudistuminen eri-ikäiskuusikossa? ERIKA-tutkimusten mukaan taimia syntyy riittävästi suurin osa kuolee pian taimettuminen epätasaista pitää hakata harvaksi (elossapysyminen ja kasvu) onnistumisen mahdollisuuksia on, mutta varmuutta ei Metla/Erkki Oksanen Metsänkäsittelijän taito edesauttaa hakkuilla taimien kehitystä ja vähentää taimien tuhoutumista puunkorjuussa ovat ratkaisevia tekijöitä siinä, kuinka hyvin kuusen uudistumismahdollisuudet pystytään hyödyntämään

29 Rehevillä kasvupaikoilla liian isot aukot heinittyvät Markus Strandström Tuore kangas, 10 vuotta (MONTA) Matti Koivula Lehtomainen kangas, 1 vuosi (HD) Alikasvoksen elpymiskyky ja kunto Elpymiskyky = kasvun nopeutuminen hakkuun jälkeen pituuskasvu ennen vapauttamista (>5 cm/v) latvakasvaimen pituuden suhde oksien pituuskasvuun latvuksen muoto Kunto vaihtelee huomio hyväkuntoisiin Metla/Erkki Oksanen Metla/Erkki Oksanen

30 Puiden kasvu- ja elpymiskyky pienten puiden kyky elpyä ja lisätä kasvuaan hakkuun jälkeen on ratkaisevan tärkeää onnistumiselle hyvä eri-ikäisrakenne = hyvät pienet puut hyvä kasvu harvaksi hakatussa eri-ikäismetsässä huono kunto, huono ennuste Metla/Erkki Oksanen Hyväkuntoinen pieni puu, huonokuntoinen iso puu (25 vuotta määrämittaharsinnasta) Riikka Piispanen Valmis eri-ikäisrakenne hyvä lähtökohta Piirros: Juha Varhi

31 Valmis eri-ikäisrakenne hyvä lähtökohta Metla/Erkki Oksanen Rakennetta on, mutta ränsistymässä (liian tiheä) Tiina Ojansivu Kaksijaksoinen metsä lähtökohtana Tiina Ojansivu Sauli Valkonen

32 Turvemaat Tarjoaisiko jatkuva kasvatus ratkaisun ongelmiin? ei avohakkuuta ei muokkausta eikä metsänviljelyä ei kunnostusojitusta? puuntuotannon määrä ja kannattavuus kohtuullinen Metla/Erkki Oksanen Turvemaiden eri-ikäiskasvatukselle suotuisia ominaisuuksia usein valmiiksi erirakenteisia kuusialikasvokset yleisiä ja runsaita ei juurikääpäriskiä kuten kankailla käsittelyn joustavuus pienipiirteisen kasvupaikkavaihtelun mukaan Hannu Hökkä Juurikääpä Jos on jo, ei sovi eri-ikäiskasvatukseen säilyy infektoituneissa kannoissa 50 v alikasvokset infektoituvat Jos ei ole, torjunta onnistuu talvihakkuu (2-4 kk) biologinen torjunta-aine Metla/Erkki Oksanen

33 Tuuli- ja lumituhot repaleiksi hakatut kulissit etenkin aukeiden ympäröiminä ränsistyneiden honteloiden puiden vapauttaminen voimakkaalla hakkuulla metsän sisällä normaali poimintahakkuu ja pienaukot turvallisia Piirros: Juha Varhi Metla/Erkki Oksanen Kirjanpainaja (Juha Siitonen) viihtyy aurinkoisilla lämpimillä paikoilla heikentyneissä puissa tuhokohteet yleensä varttuneeseen kuusikkoon rajautuvan avohakkuun reunoilla tuulenkaatoja kuivuus- ja valostressistä kärsiviä isoja kuusia eri-ikäismetsä ei periaatteessa riskialtis ei avoimia paahteisia metsänreunoja ei tuulenkaadoille alttiita reunoja pienet puut säästyvät kirjanpainajalta näissä tapauksissa riskiä kuitenkin on hyvin harvaksi hakatun metsän yksittäiset isot puut jäljelle jääneiden puiden huonokuntoisuus repaleiseksi hakatun pienaukkometsän tuulenkaadot Juha Siitonen Erikoismetsät, joissa avohakkuu ei käy Sauli Valkonen Sauli Valkonen

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48 Airi Matila

49 Airi Matila

50 Kalle Vanhatalo

51

52 Juha Varhi Juha Varhi Johnny Sved Johnny Sved

53 Kasvupaikka Menetelmä Erityistä Nykyisenä pääpuulajina kuusi (rauduskoivu kivennäismailla) Lehtomainen kangas Tuore kangas Ruohoturvekangas Mustikkaturvekangas Ojittamattomat korvet Poimintahakkuu (ja pienaukkoja täydennykseksi) Aukkoja tarvitaan lehtipuuston uudistumisedellytysten turvaamiseksi. Pienaukossa on suuri heinittymisriski. Vesakontorjunta voi olla tarpeen pienaukoissa. Poimintahakkuu Turv la on usein luontaista eri-ikäisrakenteisuutta ja Pienaukkohakkuualikasvosta. Maanpinnan kosteus edistää taimettumista. Pienetkin aukot taimettuvat yleensä hyvin. Hieskoivu voi runsastua aukoissa tai harvassa metsässä. Viljavat korvet ja turvekankaat saattavat heinittyä pienaukkohakkuun jälkeen.

54 Kalle Vanhatalo Johnny Sved

55

56 Kuusivaltaiset metsät PPA ennen hakkuuta, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, eteläinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, keskinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, pohjoinen Suomi, m²/ha Tuore kangas* Suositus 20 n. 12 n. 11 n. 10 Lehtomainen kangas* Suositus 22 n. 13 n. 12 n (7**) Tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat, säännösten mukainen vähimmäis-ppa* * ja vastaavat turvemaat **suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Juha Varhi

57 Juha Varhi Juha Varhi Kalle Vanhatalo

58 Kasvupaikka Menetelmä Tuore kangas Mustikkaturvekangas Puolukkaturvekangas Kuivahko kangas Kuiva kangas Varputurvekangas Poimintahakkuu (ja pienaukkoja täydennykseksi) Pienaukkohakkuu ja välialueen harvennus (poimintahakkuu, kun halutaan edistää kuusen menestymistä verrattuna mäntyyn) Pienaukkohakkuu ja välialueen harvennus (poimintahakkuu, kun ensisijaisena tarkoituksena on pitää maisema puustoisena) Pohjois-Suomessa myös poimintahakkuu Poimintahakkuu Erityistä Männiköt kuusettuvat yleensä luonnostaan kohtalaisen viljavilla kasvupaikoilla. Poimintahakkuu luo tilaa kuusialikasvokselle. Aukkoja tarvitaan lehtipuuston ja männyn uudistumisedellytysten turvaamiseksi. Heinittyminen on usein voimakasta pienaukoissa. Myös vesakko voi runsastua, turv la erityisesti hieskoivu. Myös kuusi menestyy, jos kasvupaikan ravinnetalous on tasapainossa. Hieskoivu voi runsastua hakkuun jälkeen. Vesakontorjunta voi olla tarpeen pienaukoissa. Pohjois-Suomessa pienaukossa on vaarana männyntalvihome. Kuivahkoilla kankailla kuusen kasvattamista harkitaan tapauskohtaisesti. Kuivuus ja typen puute rajoittavat kuusen kasvua tukkipuuksi etenkin kuivilla kankailla Kuusettumista voi torjua raivaamalla. Vesakontorjunta voi olla tarpeen pienaukoissa. Pohjois-Suomessa pienaukossa on vaarana männyntalvihome. Edistetään monijaksoisen puuston kehitystä, poistetaan suurimpia puita.

59 Mäntyvaltainen metsä PPA ennen hakkuuta, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, eteläinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, keskinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, pohjoinen Suomi, m²/ha Kuiva kangas* Suositus Kuivahko kangas* Suositus Kuivahkot ja sitä karummaat kankaat, säännösten mukainen vähimmäis-ppa*

60 Kalle Vanhatalo Juha Varhi

61 Juha Varhi Juha Varhi Juha Varhi

62

63

64 Uutta: Lakirajat näkyvissä Vakioasteikot

65

66

67

68

69

70

71

72

73

74

75

76

77

78

79

80

81

82

83

84

85 Kalle Vanhatalo

86 Kalle Vanhatalo Sopimus- ja suunnitteluvaihe Toteutusvaihe Yhteydenpito

87

88 Kalle Vanhatalo Olli Mäki

89 Olli Mäki Olli Mäki Kalle Vanhatalo Kalle Vanhatalo

90 Sanna Kotiharju

91 Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju

92 Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju

93 Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju

94 Sanna Kotiharju Pääluokka Alaluokka Lakiperusteinen käytönrajoitus Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt (luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia) Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt Uhanalaiset luontotyypit METSO-ohjelman elinympäristöt kyllä (luonnonsuojelulaki) kyllä (metsälaki) ei ei Muut huomionarvoiset kohteet Muut luontokohteet sekä kohteet, jotka eivät luonnontilaltaan tai ominaisuuksiltaan täytä yllä olevien luokkien edellytyksiä ei

95 Lauri Saaristo

96 Sanna Kotiharju

97 Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju

98 Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Ari Kotiharju

99 Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju

100 Sanna Kotiharju Sanna Kotiharju

101

102 Ari Nieminen

103

104

105 Juha Varhi

106 Jyri Schildt Pentti Väisänen Pentti Väisänen

107 Jyri Schildt

108

109

110 Ikä Määrä, m³/ha Tukkia, m³/ha Kuitua, m³/ha Kasvu, 5 v

111 Laskentakorko 2 % 2,5 % 3 % 3,5 % Paljaan maan arvo, /ha Optimaalinen kiertoaika, esimerkin kasvatusohjelmalla 90 v 85 v 70 v 68 v Tuotos/v, tukki/kuitu, 5,3 1,5 5,2 1,6 4,6 2,0 4,4 2,1 m³/ha Nettotulo/v, /ha Toimenpide Vuonna Kassavirta Kassavirta Kassavirta Kassavirta Hallintokulut, /ha 11/vuosi Uudistustyöt, /ha Varhaisperkaus, /ha Taimikonharvennus, /ha Ensiharvennus, /ha Toinen harvennus, /ha Kolmas harvennus, /ha Päätehakkuu, /ha

112

113

114 Johnny Sved Johnny Sved

115 Johnny Sved

116

117

118

119

120

121

122 Metsän hoitokortisto Vesiensuojelu (2013) Kannattava Metsätalous (2014/15) Riistapainotteinen metsänhoito (2014) Turvemaametsien hoito (2014/15) Energiapuun kasvatus ja korjuu (2015/16)

123

124

125

126

127

128 Juha Varhi Juha Varhi Juha Varhi Tasaikäisrakenteinen metsä Kannattavuuslaskelmien teko pohjautuu monipuolisen tutkimustiedon pohjalta kehitettyihin kasvumalleihin. Sovelluksia kuten MOTTI-simulaattori ja Metsänuudistamisen päätöstuktyökalu. Tulot saadaan pääosin uudistushakkuusta, jolloin saadaan kerralla suuret tulot tukkipuusta. Hakkuutulojen määrä kasvaa kiertoajan loppua kohti. Eri-ikäisrakenteinen metsä Kannattavuutta on vaikeaa arvioida nykyisen tutkimustiedon perusteella. Kasvumallit ovat vielä puutteelliset. Menetelmän pitkän ajan toimivuudesta ei ole varmuutta. Luotettavaa tutkimustietoa menetelmään sisältyvien riskien (mm. uudistuminen) suuruudesta eri kasvupaikoilla ei ole nopeasti saatavilla. Tulot saadaan kaikissa hakkuissa pääosin tukkipuusta ja ne ovat varsin tasaiset myös pienissä metsälöissä. Hehtaarikohtainen korjattava puumäärä on kuitenkin tavanomaista uudistushakkuuta pienempi. Hakkuun korjuukustannus on suurempi kuin avohakkuussa, mikä vaikuttaa puusta maksettavaan hintaan. Korjuun kustannus verrattuna tasaikäisrakenteisen metsän harvennukseen ei välttämättä ole merkittävä. Tasaikäisrakenteinen metsä Edellyttää investointia maanmuokkaukseen ja metsän uudistamiseen. Huomattavat taimikonhoitokustannukset, joita voidaan pienentää mm. oikein valituilla maanmuokkausmenetelmillä. Istutuksessa ja kylvössä saadaan käyttöön jalostushyöty, jonka ansiosta puut kasvavat nopeammin ja ovat laadukkaampia. Yhdessä luonnontaimien kanssa jalostettu materiaali monipuolistaa puuston perimää. Eri-ikäisrakenteinen metsä Ei yleensä maanmuokkaus- tai uudistamiskustannuksia, jos uudistuminen onnistuu odotetulla tavalla. Taimikonhoitokustannuksia periaatteessa vähän. Heinittyminen ja vesoittuminen voivat joillakin kohteilla tukahduttaa alikasvoksen ja estää taimettumista. Mahdollinen jalostushyöty jää saamatta. Luonnontaimet ovat todennäköisesti kyseiselle alueelle sopeutunutta alkuperää. Siirtymävaiheessa tasaikäisrakenteisen metsän kasvatuksesta eri-ikäisrakenteiseen osa uudistushakkuutuloista siirtyy tulevaisuuteen, jos lähtökohtana on uudistuskypsä metsä.