Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Kari Mielikäinen Helsinki/Lahti

Transkriptio

1 Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Kari Mielikäinen Helsinki/Lahti

2 Ennustamisen vaikeus On eduksi Suomelle, jos metsät hakataan mahdollisimman tarkasti pois. Siellä, missä metsä vallitsee, vallitsee myös kurjuus, tietämättömyys ja raakuus. (J.V. Snellman 1840) Ei ole olemassa pienintäkään viitettä siitä, että käytettävissämme olisi koskaan ydinvoimaa. Sehän tarkoittaisi, että atomi hajoaisi tahdostamme. (Albert Einstein 1932) Kuolan nikkelisulatoissa ei tarvita enää päästöjen vähennyksiä, koska Lapissa ei ole vuonna 1995 yhtään elävää puuta. (Professori Erkki Lähde Radiossa luvun puolivälissä) Metsätalous loistava tulevaisuus vaiko auringonlaskun ala?

3 Suomen metsävarat ja kasvu SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET

4 Tukkipuun käyttö Suomessa /20/2018

5 Kuitupuun käyttö Suomessa /20/2018

6 Mitkä ovat olleet menestyksen eväät? 8/20/2018

7 1. Metsän kasvu ja sen lisääntyminen Luonnonolot Ilmasto Kasvupaikkojen rehevöityminen Ihmisen toiminta Ojitus ja lannoitus Uudistamismenetelmät Harvennusmallit Genetiikka 8/20/2018

8 2. Käyttökelpoiset puulajit Vähän, mutta arvokkaita puulajeja Mänty Tukki, kuitu, öljy Kuusi Tukki, kuitu, kemia Koivu Viilu, kuitu, kemia (haapa, tervaleppä, visakoivu, douglas- ja lehtikuusi ) 8/20/2018 Kuva: Metla/Erkki Oksanen

9 3. Puun ja puutuotteiden kuljetuslogistiikka Vesistöt Talvitiet Metsätiet Yleinen tieverkosto Rautatiet Koneet Satamat Kuva: Metla/Erkki Oksanen

10 4. Asutus ja metsänomistus Haja-asutus Yksityinen pienmetsänomistus Osa-aikatyöt

11 5. Valtiovalta ja organisaatiot Metsälaki Metsäntutkimus Edistämisorganisaatiot Ulkomainen raha Valtakunnalliset päätökset Kuva: Metla

12 6. Puun käyttäjät Teollisuus Vesi, energia, modernius Kaikella puulla käyttöä Pienkäyttäjät Energia, rakentaminen

13 Tulevaisuuden haasteet Metsänomistajien tavoitteet Metsän tuotteet Yhteiskunnan tuki ja rajoitteet Kansainväliset sopimukset Ekosysteemin uhkat Metsäntutkimus?

14 MIKÄ ON METSÄNOMISTAJILLE TÄRKEÄÄ? Tärkeää % vastaajista Kyllä Ei Sijoituskohde Puunmyyntitulot Metsästys Yhteys kotiseutuun Lasten perintö Rauhoittumispaikka Marjat ja sienet Omatoimiset mh-työt Omistamisen itseisarvo 75 9 Kotitarvepuu (PTT:n Raportti 203/2007) 731 metsänomistajaa

15 Metsän tuotteiden markkina-arvot Puu (Metsänomistajalle) metsäteollisuuden viennin arvo 13 mrd. 760 kantorahatulot 1,7 " 100 Muut aineelliset (Myös muille) riistan arvo 74 milj. 4 marjojen arvo 100 " (5) marjojen myynti 11 " <1 energiapuu (10 /m3? x 10 milj.) 100 " 5 Aineettomat (Meille kaikille) turismi Ei arviota luontoarvot (luonnonarvokauppa) 10 milj. <1 hiljaisuus? hiili?

16 Metsänkäsittelyyn liittyviä säädöksiä Luonnonsuojelulaki Natura/EU (luonto- ja lintudirektiivit) Kaavoitus Metsäsertifiointi METSO (korvausta vastaan) EU LS/METSO EU-DIREKTIIVIT Kuva Kari Mielikäinen SERTIFIOINTI Kuva: Erkki Oksanen Kuva: Erkki Oksanen SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET

17 17 Kansainväliset sopimukset? Ekosysteemin uhkat? Pekka Nöjd / Kuva: Metla SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET

18 Metsäntutkimus? Kuva: Metla

19 Maailma on erilainen kuin ennen Valtakunnan taso Kansantalous - panostus Ilmastopolitiikka Firmataso 1960-luvulla puupula 2000-luvulla puuta yllin kyllin Metsänomistajataso Ennen metsä oli elinehto Nyt korostunut yksilön vapaus

20 Kannattavuuden kysymyksiä 1. Kannattavuuden mittaus 2. Hoitotoimet ja ajoitus 3. Jatkuva kasvatus 4. Omatoimisuus 5. Riskit: luonto/markkinat SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET

21 1. Kannattavuuden mittaus SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET

22 PALJAAN MAAN METSITYS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET Kuva: Metla

23 PALJAAN MAAN METSITYS MT-kuusikko, kiertoaika 80 v, keskikasvu 6 m3/ha/v, korkovaatimus 5 % VUOSI KUSTANNUKSET TUOTOT Uudist. Taimh. Ensiharv. II harv Päätehakkuu Menot yht Tulot yht (korkoa korolle) KASVATUKSEN SISÄINEN KORKO ALLE 5 %! Menot Tulot (ilman korkoa) SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET

24 Tilan vuositulos

25 Tilan vuositulos MT, kuusivaltainen, 80 ha, 6 m3/ha/v, 80 vuotta (1 ha jokaista ikäluokkaa) Edellisestä kuvasta: tulot menot 1200 Vuositulos /80 ha = 176 /ha/v Tilan arvo 3000 /ha => KORKO 176/3000x100 = 5,9 % Kannattavuutta on mahdollista parantaa omatoimisuudella

26 Metsänkasvatuksen pitkäjänteiset investoinnit Maan tuottokyvyn hyväksikäyttö: Ojitus Maaperän ravinteisuus Metsänuudistaminen Taimikoiden hoito Hakkuut eli sadon korjuu

27 Esimerkkejä metsänhoidon tuotoista Kuva: Metla

28 Ojituksen ja lannoituksen kannattavuus Ojien perkaus 6-7 % Lannoitus %

29 2. Hoitotoimet ja niiden ajoitus SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET

30 Onnistunut uudistaminen SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET

31 Onnistunut uudistaminen NOPEUS RIITTÄVÄ KUVION KOKO PUULAJI (TAIMILAJI) UUDISTAMISTAPA MAANMUOKKAUS JA RAIVAUS JÄLKIHOITO OSAAMINEN! SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET

32 3. Jatkuva kasvatus Harsintametsää 1944 SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET

33 1948 SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET

34 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) Ei erillisiä kehitysvaiheita Suuria, "kypsiä" puita poistetaan Pienemmät puut elpyvät Metsä palautuu hakkuiden välillä, Uudistuminen jatkuvuuden edellytys Piirros: Juha Varhi Petri Heinonen

35 Miten olisi jatkuva kasvatus nyt? Matkiiko luontoa? Onko monimuotoista? Uudistuuko itsestään sekametsäksi? Kasvaako hyvin - tuottaako tukkia? Onko terveys hyvä? Onko korjuu helppoa? Onko kannattavaa?

36 Matkiiko luontoa? Ei välttämättä, koska luonto tekee kaikenkokoisia aukkoja luonnonmetsässä on paljon puuta luonnonmetsässä on isoja ja vanhoja puita Kuva: Metla

37 Onko monimuotoista? Ei välttämättä, koska sieltä puuttuvat metsäpalot, palanut puu, isot puut avoimien elinympäristöjen lajit Alue, jossa kaiken ikäisiä, hoidettuja ja (vähän) hoitamattomiakin metsiä, on paras lajien monimuotoisuudelle Pääsyyt jatkuvan kasvatuksen "kaipaukseen" ovat Maisema, virkistys, nuukuus

38 Uudistuuko itsestään sekametsäksi? Ei välttämättä, koska Metlan tutkimusten mukaan

39 Valopuulajit eivät menesty eri-ikäiskuusikossa taimia syntyy vähän jos ollenkaan jurovat pensaina kasvamatta pituutta voimakas harvennus (ppa alle 10 m 2 /ha) voi auttaa tilapäisesti Metla/Erkki Oksanen

40 Pituus, cm Kehitys taimesta isoksi puuksi tapahtuu hitaasti Aika, vuotta Alussa 10 cm pitkän kuusen taimen pituuskehitys ERIKA-kestokokeet, alustava tulos (Valkonen ym. 2011, käsikirjoitus)

41 => Metsä täytyy hakata harvaksi Metla/Erkki Oksanen

42 Harvassa metsässä uhkana heinittyminen Sauli Valkonen

43 Kasvaako hyvin - tuottaako tukkia? Metla/Erkki Oksanen

44 iv, m3/ha/v Puuston määrän vaikutus ERIKA -metsän kasvuun Vesijako 2 Evo 3 Kettuselkä 4Kettukallio 5 Mikkeli V alussa, m3/ha Kasvu riippuu rakenteesta, (5 metsikköä*8 ppa-tasoa, 15 vuotta)

45 Jos hakataan harvaksi, rakenne ratkaisee Hyväkuntoinen puusto elpyy hyvin Metla/Erkki Oksanen

46 Onko terveys hyvä? Ei välttämättä, koska poimintahakkuu on kuin "lahja" juurikäävälle toistuvat hakkuut (korjuuvauriot ja paljon tuoretta kantopintaa) ei puulajinvaihtoa, kulotusta eikä kantojen nostoa lahottajasieni säilyy kannoissa jopa 50 v => taimikko saa lahon SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET

47 Onko korjuu helppoa (isoja puita)? Ainoastaan koneelliset menetelmät tarpeeksi tuottavia Haasteita: Isot koneet Suuret pinta-alat, pienet kertymät ==> suuret puut kompensoivat Usein toistuvat hakkuut - korjuuvauriot Tiheys ja poistettavien puiden valinta urakoitsijan päänsärkynä Metla/Erkki Oksanen

48 Onko kannattavaa? Vastaus: Metla/Erkki Oksanen Isojen puiden hakkaaminen kannattaa aina (ensimmäinen hakkuu) Voidaan säästää uudistamisessa, mutta hävitään hakkuutuloissa? Uusien suomalaisten talouslaskelmien ongelma: Pohjatieto talouslaskelmille puutteellinen (uudistuminen, kasvu, terveys, hinnat, kustannukset)

49 Milloin ja miten jatkuvaa kasvatusta voi kokeilla tai suositella? MILLOIN? Jos metsässä on tervettä alikasvosta ja välipuita Korpinotkelmissa, jotka uudistuvat yleensä hyvin Kuusikoissa, joissa koivu- ja mäntysekapuustoa (suojuspuuhakkuu) Puhtaissa, ei-yli-ikäisissä kuusikoissa pienaukkohakkuuna (kyseenalaista?) MITEN? 1-2 kertaa ylhäältä hakaten ja katsoen vaikutusta Metsänomistajan omaa aktiivisuutta korostaen (ymmärrystä siitä, mitä on tilaamassa)

50 Pienaukoissa kasvu on hidasta taimettuminen vie aikaa, ja reunametsä pitää kasvun hitaana Pienaukkohakkuu 70 cm Avohakkuu 2,5 m (Markus Strandström)

51

52 Kuva: Metla

53 Ei ne pienet menot, vaan suuret tulot! kustannukset 15 % 50 % säästö vastaa tuotot 85 % 8 % tuoton alenemista?

54 Taimikonhoito SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET Kuva: Metla

55 Taimikonhoito Uudistamistakin tärkeämpi Viivyttelemällä häviät aikaa, rahaa tai koko taimikon Tee ajoissa - älä jätä taimikkoon "ylimääräisiä" puita Älä odota energiapuuvaihetta - silloin olet jo myöhässä Hoitamaton taimikko houkuttelee hirviä SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET

56 Harvennukset SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET Kuva: Metla

57 MIKSI HARVENNETAAN? / Harvennuksissa talteen % enemmän käyttöpuuta Kasvu keskitetään metsikön parhaisiin puihin Uudistamiskypsyys vuotta aiemmin Yleensä ensiharvennus harvennusta Kuusi 1800 > 1000 > 600 Mänty 2500 > 1000 > 600 > 400 Rauduskoivu 1600 > 750 > 450 SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET

58 Ensiharvennusvoimakkuus ja kasvu Kuusikot Männiköt / SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET

59 Päätelmiä harvennusvoimakkuudesta SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET Kuva : Metla, Erkki Oksanen

60 Päätelmiä harvennusvoimakkuudesta Kuusikot: Nuorena voimakas harvennus ei alenna kasvua Vanhana harvennus alentaa kasvua ja lisää riskejä Männiköt: Voimakas harvennus alentaa aina kasvua, mutta nopeuttaa järeytymistä Vanhalla iällä ei samoja riskejä kuin kuusella => Järeää laatupuuta pitkällä kiertoajalla SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET

61 MT-kuusikon myrskytuho: Tapion suositus >< myrskytuho 500 kpl/ha tasolle PPA, m2/ha Ikä / SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET

62 Kiertoajan kokonaistuotos, m 3 /66 vuotta Tuotostappio 70 m3/70 v = 17 % Talous riippuu korosta / SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET

63 ISOISÄN ONNISTUNUT METSÄNUUDISTAMINEN / Harvennustapa - alhaalta vai ylhäältä? SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET

64 Metlan ala/yläharvennuskokeet 1960-luvulta Koe Paikkakunta Puulaji Metsätyyppi Seurantajakso, v. Puuston ikä jakson lopussa, v. Harvennuskertoja 5 Parkano mänty CT Parkano mänty VT - CT Parkano mänty VT Tuusula mänty VT Vilppula mänty VT Punkaharju mänty MT Punkaharju mänty MT Lapinjärvi kuusi OMT Janakkala kuusi Lh / SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET

65 Suhteellinen tilavuustuotos Yläharvennus > < alaharvennus Suhteellinen tilavuuskasvu 25 vuodessa: Alaharvennus = 100 (Mielikäinen & Valkonen 1991) / 0 Mänty Kuusi Koivu SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET

66 Suhteellinen nykyarvo Yläharvennus > < alaharvennus Suhteelliset nettotulot 0 ja 4 %:n korolla Alaharvennus = 100 (Mielikäinen & Valkonen 1991) Mänty Kuusi Koivu 20 / 0 0 % 4 % SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET

67 Päätehakkuu Kuva: Metla

68 Päätehakkuu Uudista ajoissa - laatumännikössä odota hintapiikkiä Yritä suurentaa kuviokoko 2-3 hehtaariin - hyvä kannattavuutta ja hirvituhoja ajatellen Puuston arvokasvu on hyvä uudistuskypsyyden mittari

69 ARVOKASVUPROSENTTI SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET Kuva: Metla

70 ARVOKASVUPROSENTTI MT-kuusikko, ikä 80 v, 320 m3/ha, kasvu 8 m3/ha/v Puuston hakkuuarvo 320 m3 x 35 = Puuston arvokasvu 8 m3/v x 40 = 320 /v ARVOKASVU-% = 100 x 320 / = 2,9 % => ÄLÄ VAIHDA MATALAN KORON TILILLE, VAAN KASVATA! => HAKKAA JA MAKSA LAINA, JOS SEN KORKO YLI 3 % => HAKKAA, JOS TYVILAHO UHKAA SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET

71 4. Omatoimisuus: mitä tekisin itse? Ensiharvennus ja ajo mönkijällä tai traktorilla palkkaa kuntoilusta Taimikonhoito raivaussahalla Leimikon ennakkoraivaus ja polttopuun hakkuu Istutus ja kylvö Suunnittelu (hakkuut, metsänhoito, maisema, virkistys) Hirvijahti (onko helppoa?)

72 Kaikkea ei tarvitse tehdä itse - apua on saatavissa Puukauppa ja korjuu Metsänhoito Metsäsuunnittelu Luonnonarvokauppa Valtion tuet Verotus Sukupolven vaihdos Sijoitustoiminta Kurssitus/koulutus

73 5. Riskit: Luonto/markkinat

74 Riskit: Luonto Saasteet Ilmaston muutos (lämpö) Myrskyt ja kuivuus Eläin- ja sienituhot

75 5 Ilman saasteet (rikki, typpi, otsoni ) 1980-luku Pekka Nöjd / SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET

76 METLAN JA FREIBURGIN YLIOPISTON HANKE EUROOPAN METSIEN KASVUTRENDIT ONKO METSIEN (PUIDEN) KASVU MUUTTUNUT TAVALLA, JOTA EI VOIDA SELITTÄÄ METSÄNHOIDOLLA? ==> 45 tutkijaa 12 maasta lähti mukaan SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET

77 Euroopan metsien kasvutrendit (Spiecker, Mielikäinen, Köhl & Skovsgaard 1996)

78 Ilmastonmuutos / Kari Mielikäinen

79 PUUN VUOSITUHANTINEN MUISTI Subfossiilipuu 884 e.kr. vuosiluston leveys puuaineen tiheys solurakenne kemia ilmaston ennustaminen (taaksepäin) Pekka Nöjd Metla/Erkki Oksanen

80 6500 vuoden takaisia mäntyjä Enontekiön Pöyrisjärvessä 8/20/2018

81 Lapin männyn vuotinen lustosarja Metla

82 ... joka kertoo vuosituhantista tarinaa Sateista, kuivakausista ja lämpötiloista, jotka johtuvat: Maapallon akselikulmasta (vuosituhannet) Tulivuorten purkauksista (vuosikymmenet) Merivirroista (vuosisadat) Auringosta (vuosista vuosituhansiin) Suomen tulevan ilmaston ennusteet perin epävarmoja!

83 Vedenalainen "arkisto" paljastaa 5000 vuotta sitten nykyistä lämpimämpää 2000 vuotta sitten kylmää 1000 vuotta sitten lämmintä vuotta sitten kylmää (nälkävuodet) 1930-luvulla lämmintä

84 Myrskytuhot Ovatko myrskyt lisääntyneet Suomessa tai Euroopassa (voimakkuus ja esiintyminen)? EIVÄT Onko myrskytuhoriski lisääntynyt Suomessa tai Euroopassa? ON (metsien rakenne ja käsittelytavat) Kuva: Erkki Oksanen, Metla

85 Ovatko eläintuhot lisääntyneet? SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET Metla/Erkki Oksanen

86 Ovatko eläintuhot lisääntyneet? Hirvituhot vaihtelevat paras lääke metsästys Myyrätuhot vaihtelevat lääkkeitä rajoitetusti Maanmuokkaus ja heinäntorjunta Pyynti, myrkyt, pöllöt, ketut? Hyönteistuhot vaihtelevat lääkkeitä löytyy Elävät myrskypuut pois (ei kuolleita) Harvennukset (vähentävät kuivuusriskiä) Tuhoja on ollut myös ja 1990-luvuilla SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET Metla/Erkki Oksanen

87 PÄÄTELMIÄ RISKEISTÄ: / SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET

88 PÄÄTELMIÄ RISKEISTÄ: / Puuntuotannon riskeihin vaikuttavat Ilmaston ja tuhonaiheuttajien vaihtelut Metsien rakenne (menneiden vuosikymmenien hoitotoimet) Puun tuleva käyttö? Riskejä on mahdollista vähentää Puulajivalinnalla ja tuholaisten torjunnalla Metsänkäsittelyllä (harvennuksilla) Keskittymisellä järeän puun kasvatukseen SIITÄ SAA KAIKKEA! SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET

89 Energiapuun korjuu ja maaperän viljavuus Heikosti kannattava kasa! SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET

90 Kokopuukorjuu harvennuksissa Hakkuutähteiden korjuun mukana poistuvat ravinteet männikössä n. 40 kg N/ha kuusikossa n kg N/ha Tuotostappiot (yhteensä) männikössä n. 5 m 3 /ha kuusikossa n. 10 m 3 /ha NEULASET METSÄÄN! SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET Metla / Mikko Kukkola

91 Metsänhoidon kaksi "äärilaitaa" Puuntuotanto "Mahdollisimman paljon, mahdollisimman järeää, mahdollisimman arvokasta, mahdollisimman nopeasti" (Vuokila 1980) Luontoarvot ja maisema "Luonto ei kaipaa hoitoa" Nykymalli on kompromissi

92 Mahdollisimman paljon järeää ja arvokasta nopeasti, mutta kannattavasti

93 Mahdollisimman paljon järeää ja arvokasta nopeasti, mutta kannattavasti 1. Uudista nopeasti ja tehokkaasti (oikea puulaji?) 2. Hoida taimikot ajoissa (1-2 kertaa) 3. Tuota tukkipuuta harventamalla ajoissa 4. Suosi laadukkaita hyväkasvuisia puita 5. Hoida kasvua ja terveyttä lannoittamalla 6. Vältä tuhoja (erityisesti laho, hirvi ja myyrä) 7. Karsi, jos erikoispuusta maksetaan? 8. Jätä toivottomat (pienet) kohteet luonnolle 9. Suunnittele ja toteuta "kokonaispaketteja" 10. Ole aktiivinen ja omatoiminen

94 KIITOS!