JOHDANTO ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Hankkeessa suunnitellut koulutuskokonaisuudet Kyselytutkimuksen Esteettömyys liikunta- ja luontomatkailussa yhtenä tavoitteena oli saada tietoa matkailun parissa työskentelevien yritysten ja henkilöiden koulutustarpeista ja -toiveista. Koulutustarpeen lisäksi kysyttiin mielipiteitä koulutusten sisällöistä, laajuuksista ja ajoittamisesta. Kysely tehtiin Webropol-työkalun avulla, ja siihen vastasi 86 Lapin matkailuyritystä. Kyselytutkimuksen myötä saatuja tietoja syvennettiin haastatteluilla myöhemmin kevään ja kesän 2011 aikana. Toimialat (1/2) Toimialat (2/2) Kyselyyn vastanneiden yritysten toimialat olivat: majoituspalvelut (43 %), ohjelmapalvelut (43 %), ravitsemispalvelut (29,1 %), kuljetuspalvelut (20,9 %) ja muu toimiala (18,6 %). Muita toimialoja olivat mm. liikuntapalvelut ja luontokeskus. Osalla yrityksistä oli useampia toimialoja, minkä vuoksi prosenttien summa ylittää sadan. Kyselyyn osallistui etenkin Kolarin (30 %), Rovaniemen (18 %) ja Inarin (14 %) kuntien yrityksiä. Yli puolessa yrityksistä työskenteli kyselyhetkellä 1-2 kokoaikaista (53,5 %) ja osaaikaista (60,5 %) työntekijää. Lähes puolet (44,2 %) yrityksistä oli sellaisia, joissa työskenteli lisäksi tilapäisesti 1-2 henkilöä. Henkilöstön kielitaito suomen kielen lisäksi Ulkomaalaisten asiakkaiden osuus kaikista asiakkaista, keskiarvot yritystyypeittäin. 1
Vuoden vilkkaimmat kuukaudet (prosenttia vastanneista). Vuoden hiljaisimmat kuukaudet (prosenttia vastanneista). Yritysten vastausprosentit kysymyksen Onko yrityksenne asiakkaina ollut henkilöitä, joilla on toimintakyvyn rajoituksia vammasta tai sairaudesta johtuen vaihtoehtoihin Koulutustoiveet (1/2) Koulutussisältöjen tärkeys oman yrityksen henkilöstökoulutuksen kannalta Koulutustoiveet (2/2) Koulutussisältöjen tärkeys oman yrityksen henkilöstökoulutuksen kannalta Koulutusaiheiden ryhmittely (Jutila) Koulutustoivemuuttujien pääkomponenttianalyysi tuotti viisi kokonaisuutta, jotka nimettiin seuraavasti: 1. Matkailullisten ulkoiluaktiviteettien esteettömyys 2. Vammaisurheilu ja liikunta 3. Markkinointi ja matkailun trendit 4. Talouden ja palveluiden kehitys 5. Kulttuurien välinen viestintä Erityyppiset ja kokoiset matkailuyritykset painottavat koulutustarpeitaan eri tavalla, mutta näiden ulottuvuuksien suunnassa. Rovaniemen ja Itä-Lapin seutukunnissa halukkuus kouluttautumiseen on hieman suurempaa kuin muualla Lapissa. 2
Koulutustoiveet Tarve ja toiveet koulutuksen ajankohdasta Suurin osa (71,8 %) vastaajista koki, että yrityksen johtohenkilöillä ja työntekijöillä on tarvetta jatko- tai täydennyskoulutukseen Kyselyn mukaan touko-, loka- ja marraskuu sopivat parhaiten henkilöstön koulutukselle. Muutama täydentävä haastattelu puolestaan osoitti, että toukokuu ei ole välttämättä kuitenkaan hyvä aika henkilöstön koulutukseen. Kauden päätyttyä on nimittäin vaikea tavoittaa tilapäistyövoimaa Onnistumiset ja kehittämisen kohteet Yritykset olivat omasta mielestään onnistuneet parhaiten sellaisissa erityisryhmien matkailun palvelutuotantoon liittyvissä asioissa, jotka kohdistuvat asiakaspalveluun, fyysiseen ympäristöön ja ohjelmapalveluihin. Asiakaspalveluun liittyvät onnistumiset pohjautuivat joustavuuteen, vieraanvaraisuuteen, yksilöllisyyteen, tasa-arvoisuuteen ja ystävällisyyteen. Fyysiseen ympäristöön liittyviä onnistumisia oli koettu muun muassa esteettömien hotellitilojen suunnittelussa, majoituksessa esteettömässä liikkumisessa kiinteistössä, reiteissä ja majoituksessa. Lisäksi onnistumisia oli koettu ohjelmapalveluissa esimerkiksi näkövammaisten hiihtäjien, kehitysvammaisten laskettelijoiden sekä sokeiden ja kuurojen illallisten myötä. Onnistumiset liittyivät etenkin isoille ryhmille suunnattuihin palvelukokonaisuuksiin. Yrityksillä oli oman arvion mukaan parannettavaa fyysisessä ympäristössä, markkinoinnissa ja opastuksissa, tuotteistamisessa ja erityistarpeiden huomioimisessa matkailutuotteissa sekä omassa tietämyksessä erityisryhmien tarpeiden tunnistamisen suhteen. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Reilu kolmasosa vastaajista koki, että tiedon lisääntymisen ja henkilöstön koulutuksen myötä palveluita on mahdollista tarjota entistä laajemmin myös erityisryhmille. Lapin matkailualan yritykset tarvitsevat henkilöstökoulutusta etenkin erityisryhmien ja ikäihmisten tarpeiden tunnistamisesta, tuotteistuksesta ja markkinoinnista. Markkinointia tai opastusta ei mainita erityisryhmien matkailun palvelutuotantoon liittyvissä onnistumisen kokemuksissa, kun taas kehittämisen kohteissa se tuodaan selkeästi esille. Koulutuskokonaisuudet Hankkeessa on tarkoitus laatia kahdentyyppiset koulutuskokonaisuudet: 1. Ohjelmapalveluyritysten oppaiden perehdyttämiskoulutus: Esteettömyys aktiviteeteissa 2. Matkailuyritysten esteettömyysasiantuntijoiden koulutus ESTEETTÄ LUONTOON Manu Kallio ja Sami Laine 16.11.2000 AKTIIVISIA ELÄMYKSIÄ YKSILÖLLISESTI PALVELLEN PYÖRÄTUOLIASIAKKAAN HUOMIOONOTTAMINEN MOOTTORIKELKKASAFARILLA HUOMIOIDAAN ASIAKKAAN TOIMINTAKYKY LUODAAN MAHDOLLISUUS OSALLISTUA 3
MITÄ ON HYVÄ TIETÄÄ MITÄ ON HYVÄ TIETÄÄ onko ollut safarilla ennen onko ollut kylmissä olosuhteissa vartalon ja raajojen hallinta käyttääkö pyörätuolia Kykeneekö liikkumaan itsenäisesti pyörätuolilla ja pystyykö liikkumaan ilman pyörätuolia. Tarvitseeko apua pukeutumisessa, yms. Onko omia apuvälineitä, tarvitseeko jotain erityistä? Istuintyyny yms. ehkäisemään painehaavoja ja tai muuta tukea/ pehmustetta istumiseen, Lämpöpussi jaloille MITÄ ON HYVÄ TIETÄÄ Onko asiakkaalla henkilökohtainen avustaja henkilökohtainen avustaja on hyvä apuväline Onko henkilöllä jokin lisäsairaus tms. joka on syytä huomioida tai on syytä tietää. - rakon toiminta, lämmön säätely, epilepsia, sokeritauti, puhekyky ASIAKKAALLE TIETOA ETUKÄTEEN Olosuhteet ( kylmä, onko mahdollisuus lämmitellä, liikkumismahdollisuudet, onko kohteissa huomioitu liikuntarajoitteiset) Pukeutumisen merkitys Mitä apuvälineitä on käytettävissä Millaisista ryhmistä meillä on kokemusta ASIAKKAAN KOHTAAMINEN HUOMIOITAVAT ASIAT ENNEN SAFARIA Tärkeää kohdata asiakas ennen kaikkea ihmisenä, jonka vamma on eräs ominaisuus muiden keskeisten yksilöllisten ominaisuuksien joukossa. Pyörätuolinkäyttäjä ei aina ole täysin liikuntakyvytön, vaan vammasta riippuen hän voi kävellä lyhyitä matkoja. Älä auta ennen kuin tiedät tarvitseeko asiakas apua. > miten voin olla avuksi? Lämmittelypaikkojen kartoittaminen ohjelman aikana Moottorikelkat ja reet mahdollisimman lähelle Varataan tarvittavat/mahdolliset apuvälineet moottorikelkkoihin ja rekiin sekä riittävästi lämmikkeitä. (telamatot, säkkituoli, potkukelkka, valjaat ) Varataan rekiin tilaa pyörätuoleille sekä välineet niiden kiinnittämistä varten Varmista ettei pyörätuoli kolhiinnu Tarvittaessa lisähenkilökuntaa pukemiseen ja vieraiden auttamiseen kelkoille ja rekiin Selvitetään turvallisin reitti 4
SAFARILLA Tauoilla kypärät on hyvä ottaa päästä, jolloin vähennetään niskalihaksille kohdistuvaa rasitusta. Tauoilla pyritään luomaan kaikille asiakkaille mahdollisuus liikkua. Tarkista safarin aikana asiakkaiden istuma-asento sekä kelkassa että reessä istuvilta. Tarkista raajojen lämpö, varsinkin, jos tuntoaistissa on puutteita ja henkilöillä, joiden liikkuminen on ollut vähäistä. Älä jätä asiakasta yksin. Muista ettei hän kykene liikkumaan. (pehmyt lumi ) Laita tauoilla asiakkaat liikkumaan kykyjensä mukaan verenkierron lisääminen Tarkista apuvälineiden kunto Hankesuunnitelmassa mainitaan viiden opintopisteen laajuinen koulutuskokonaisuus matkailuyritysten henkilöstölle ja liikuntamatkailun maisteriohjelmaan Tämä tarkoittaa noin 60 tunnin kontaktiopetusta Kokonaisuus koostuu kirjallisuudesta (lukeminen ja raportointi), kahdesta aktiivisesta koulutuspäivästä (talvi- ja kesäolosuhteissa) ja yritysten omien tarpeiden mukaan räätälöidyistä kokonaisuuksista Koulutus toteutetaan jatkohankkeessa, jossa muina painopistealueina ovat tiedonhankinta ja tuotteistaminen Etäopiskelu Lapin yliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun Optima-alustalla Kirjallisuusesimerkkejä: Mälkiä, E. & Rintala, P. 2002. Uusi erityisliikunta. Liikunnan sovellukset erityisryhmille. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu 154. Kassing, G., Sanner, R.E., Rumery, A. & Anderson, J. 2010. Inclusive Recreation. Programs and Services for Diverse Populations. Champaign, IL: Human Kinetics. MIT-hanke 2011. Esteettömän matkailun opas. Marburg: Telehaus Wetter. Saatavissa www-muodossa: http://www.mit- makeitaccessible.eu/mit%20make%20it%20accessible%20- %20Guidelines%202011%20(FI).pdf Yritysten yksilöllisiä toiveita: Markkinointi- ja myyntityö Asiakaspalvelu Ikääntyvien matkailun erityispiirteet Kestävä kehitys ja matkailu Matkailun tuotekehitys Sähköiset työkalut Verkottuminen Kielitaidon kehittäminen (mm. venäjä, englanti) Yritysten omat esimerkkitapaukset käyttöön 5