Miten motivoida ihminen liikkumaan? Jarmo Liukkonen Liikuntapedagogiikan professori, Liikunnan ja psyykkisen hyvinvoinnin dosentti Jyväskylän yliopisto Liikuntatieteellinen tiedekunta
and woman!
Lihavuus ja liikunnallinen passiivisuus yhteiskuntamme vakavimmat terveysuhat Ylipainoisia suomalaisista % (BMI > 30; paino/pituuden neliö*) Miehet Naiset BMI>30 BMI>25 BMI>30 BMI>25 1980 8.6 42 9.0 30 1990 9.8 45 9.9 32 2000 11.7 52 11.4 37 2007 58 42 (Lähde: THL) *) Esim. 180 cm/97 kg = BMI 30; 170 cm/87 kg = BMI 30)
13-vuotiaiden suomalaisnuorten ylipainon kehitys 1990 2010 WHO-Koululaistutkimus / HBSC Finland
15-vuotiaiden suomalaisnuorten ylipainon kehitys 1990 2010 WHO-Koululaistutkimus / HBSC Finland
PALVELUKSEEN ASTUVIEN MIESTEN JUOKSUTESTIN KESKIARVOT JA JAKAUMAT VUOSINA 1975-2009 JUOKSUMATKA 12 MIN (m) JAKAUMA (%) 2800 2700 2600 2500 2650 2699 2661 2722 2760 2734 2699 2683 2684 2662 2672 2713 2643 2678 2581 2665 2630 2632 2559 2620 2582 2611 2541 2514 2460 2480 2468 2456 2464 2430 2473 2451 2445 2445 2449 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 2400 5,0 2300 0,0 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Keskiarvo Kiitettävä Huono Santtila et. al., MSSE, 2006
PALVELUKSEN ASTUVIEN MIESTEN LIHASKUNTOINDEKSIN JAKAUMAT VUOSINA 1984-2009 % 80 70 65,7 66,7 66,5 66,8 60 56,5 56,2 61,2 61,2 63,0 61,3 58,4 57,0 57,5 51,2 50 40 44,5 44,9 43,7 40,1 42,2 41,8 42,6 41,2 44,2 41,6 41,6 41,4 42,1 30 23,0 21,3 21,2 24,5 24,2 24,4 24,3 25,2 23,4 25,0 26,0 26,4 27,7 20 10 16,5 16,3 12,1 12,1 12,1 13,5 10,2 13,5 9,1 8,6 8,1 10,4 16,1 18,1 0 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kiitettävä+hyvä Huono Santtila et. al., MSSE, 2006
PALVELUKSEEN ASTUVIEN MIESTEN KEHONPAINO JA PITUUS VUOSINA 1993-2009 KEHONPAINO (kg) KEHONPITUUS (cm) 78,0 76,6 77,0 77,1 76,8 77,4 190 76,0 74,0 72,0 70,8 70,8 71,2 71,2 72,1 72,8 72,5 73,0 73,2 73,9 74,6 75,2 185 180 175 70,0 170 68,0 165 66,0 160 Santtila et. al., MSSE, 2006
Ruutuaika yli kaksi tuntia arkisin
Ruutuaika yli kaksi tuntia viikonloppuisin
Diabetes nuorilla Nina Lammi: Sekä tyypin 1 että 2 ilmaantuvuuden nousu nuorilla aikuisilla on hälyttävä Suomalaisilla korkea riski sairastua tyypin 1 diabetekseen ainakin 40 ikään! Vähintään 200-300 nuorta aikuista sairastuu tyypin 2 diabetekseen vuosittain määrä kasvaa jatkossa painon nousun mukaan (Nina Lammi, väitöstutkimus 2009)
Ylipaino nuorena - koronaaritauti aikuisena Tanskalaiset tutkivat 276 835 lasta 7-13 vuoden ikäisenä ja CHD samoilla henkilöillä yli 25-vuotiaina 5.063.622 hlö-vuoden seuranta; 10.235 CHD tapausta miehillä ja 4.318 tapausta naisilla Jo 2-6 kg ylipainoa 7-13 vuotiaana lisää CHD kuoleman riskiä 25-60 vuotiaana 10-24% pojilla ja 7-23% tytöillä!! Baker et. al NEJM 2007;357:2329-37.
Käyttäytymisen muutos on kognitiivinen prosessi! Fyysinen aktiivisuus on aina seurausta kognitiivisesta prosessista, jossa sosiaalis-kognitiivisilla tekijöillä on keskeinen merkitys: Koettu fyysinen kyvykkyys Sisäiset ja ulkoiset motiivit Odotukset Arvot Intentiot (aikomukset) à Liikuntasuhde
Liikunnan harrastamisen malli (Noland & Feldman 1984) YLEISET a) Yksilölliset muuttujat mm. ikä, sukupuoli, paikkakunta b) Sosiaaliset muuttujat mm. ammattiasema, sosiaalinen tuki " koettu kontrolli liikkumiseen " asenne liikuntaan " minäkäsitys " arvot a) terveys b) ulkonäkö c) fyysinen kunto c) Rakenteelliset muuttujat mm. aikaisempi liik.harr. kokemus, tieto liikunnan harrastuksesta d) Fyysiset muuttujat mm. terveydentila, kunto VALMIUS LIIKKUA VIRIKKEET TOIMIA a) terveysongelmat HAVAITUT HYÖDYT a) parantunut terveys b) parantunut ulkonäkö c) sosiaaliset hyödyt d) sairauksien ehkäisy e) hyvä olo jne. miinus HAVAITUT ESTEET a) kustannukset b) ajan puute c) kipu d) toiset ihmiset e) sää jne. LIIKUNTA b) terveyskasvatus c) neuvot toisilta d) läheisten liikunta e) media
PIILO-OPETUSSUUNNITELMA
Koetun pätevyyden yhteys itsearvostukseen! ITSEARVOSTUS! Koettu tärkeys! Koettu sosiaalinen pätevyys! Koettu fyysinen pätevyys! Koettu tärkeys! Koettu tiedollinen pätevyys! Liikuntataidot! Kehon viehättävyys! Fyysinen kunto!
Minäkäsityksen muutokset iän suhteen! Korkea! Matala! 7 9! 11 13 15!17 19! Ikä (vuosina)!
" Miesten ja naisten minäkäsityksen stabiilius"! Minäkäsitys! Miehet! Naiset! Ikä!
Motivaatio l motivaatio ilmenee liikunnassa: 1. Intensiivisyys - ponnistelee 2. Pysyvyys jaksaa pidempään, pysyy mukana 3. Aktivaation valinta hakeutuu uusiin aktiviteetteihin 4. Suoritustulos suoriutuu paremmin
Ulkoiset motivaatiotekijät eivät synny liikunnasta itsestään ei enää riittävinä keinoina saada aikaan pysyvä liikunta-aktivaatio energisoiva vaikutus lakkaa, kun ulkoinen motivaatio lakkaa koettu merkitys on eri ihmisille erilainen
SISÄINEN MOTIVAATIO Sisäisen motivaation taustalla on kolme inhimillistä psykologista perustarvetta (Deci & Ryan 2000): Koettu pätevyys/kyvykkyys Autonomia/itsemäärääminen Sosiaalinen yhteenkuuluvuus
TAVOITEORIENTAATIO Suoritustilanteissa ihmisen päätavoite on ilmaista korkeaa kyvykkyyttä ja välttää alhaisen kyvykkyyden osoittamista joko itselle tai muille (Nicholls 1984; 1989) Kaksi tavoiteorientaatiota, jotka määräävät, kuinka menestyminen/onnistuminen koetaan ja kuinka pätevyyttä arvioidaan: Tehtäväsuuntautuneisuus: itsevertailu Minä/kilpailusuuntautuneisuus: normatiivinen vertailu
Motivaatio-orientaatio -KYSELY Urheillessani tunnen itseni onnistuneimmaksi silloin, kun: 1=Täysin eri mieltä 5=Täysin samaa mieltä 1. Voitan toiset 2. Olen paras 3. Yritän kovasti 4. Huomaan todella kehittyväni 5. Pärjään paremmin kuin toiset 6. Näytän toisille olevani paras 7. Voitan vaikeudet 8. Onnistun sellaisessa, mitä en ole aikaisemmin osannut 9. Pärjään sellaisessa asiassa, mitä toiset eivät osaa 10. Teen kaiken parhaan kykyni mukaan 11. Saavutan itselleni asettamani tavoitteet 12. Olen selvästi toisia parempi
9. Luokan tyttöjen viihtyminen liikuntatunneilla erilaisen motivaatioilmaston ja liikuntanumeron mukaan 5,00 4,61 4,52 ka 3,68 * 3,35 3,36 4,14 3,94 3,84 3,68 Viihtyminen 3,00 2,69 Liik.no 4-7 Liik. no 8 Liik. no 9-10 2,21 2,22 1,00 Teht-/Minä- (n=209) Teht-/Minä+ (n=276) Teht+/Minä- (n=298) Teht+/Minä+ (n=304) *) Taitavat oppilaat eivät hyödy minäilmastosta Soini, Liukkonen, Jaakkola 2005
9. Luokan poikien viihtyminen liikuntatunneilla erilaisen motivaatioilmaston ja liikuntanumeron mukaan 5,00 4,73 4,69 3,94 3,90 Ka. 3.95 * 4,07 4,43 4,40 4,18 viihtyminen 2,41 3,24 2,58 3,50 Liik.no 4-7 Liik. no 8 Liik. no 9-10 1,00 Teht-/Minä- (n=198) Teht-/Minä+ (n=123) Teht+/Minä- (n=179) Teht+/Minä+ (n=216) *) Taitavat oppilaat eivät hyödy minäilmastosta! Soini, Liukkonen, Jaakkola 2005
Koettu pätevyys TUKIPILARIT: yksilöllisen kehittymisen ja oppimisen tukeminen palaute edistymisestä virheet nähdään oppimiskokemuksina henkilökohtaiset kehittymistavoitteet ja niiden seuranta vaihtelevat liikuntamuodot tarjoavat useimmille kyvykkyyden kokemuksia
Laatujohtaminen ja laatujärjestelmän rakenneosat" ISO 9002-4" Virheiden analysoimisen lohkokaavio! Älä koske siihen!! Virheen huomaaminen! Koskitko siihen?! En! Ei! Tietääkö joku?! Kyll ä! Idiootti!! Kyllä! Piilota se!! Nyt olet vaikeuksissa!! Kyllä! Saatko syyt päällesi?! En! En! Voitko syyttää jotakuta toista?! Kyllä! Hävitä se!! Kaikki hyvin!!
HENKILÖKOHTAISET KEHITTÄMISHAASTEENI Nimi: Merkitse alla olevaan luetteloon oman kehittymisesi kannalta tärkeät tavoitteet (kuntotekijöissä, teknisissä taidoissa, psyykkisissä valmiuksissa, työssä, ihmissuhteissa, elämäntavoissa ) ja anna kullekin tavoitteelle numero 1-10 sen mukaan, miten hyvin tavoite on tällä hetkellä hallinnassasi. Tee kuukauden välein uusi arvio (1-10) ja lisää/poista tarvittaessa tavoitealueita. Kirjaa keinot kunkin tavoitteen osalta, kuinka pyrit ko. aluetta kehittämään. Tarkista kuukausittain, kuinka nämä keinot ovat toteutuneet ja pohdi, miten keinoja voisi tehostaa. Tavoitealue Arvio (1-10) pvm Arvio (1-10) pvm Arvio (1-10) pvm Arvio (1-10) pvm 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.
Nimi: Keinot, joiden avulla tulen kehittämään edellä kuvaamiani kehittämishaasteita (tavoitteita). Tavoite Kehittämiskeinot 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.
Koettu autonomia TUKIPILARIT: vapaus osallistua oman harjoittelunsa suunnitteluun ja toteutukseen esitetyille ajatuksille ja ehdotuksille annetaan sijaa jokaisella on taidoista riippumatta merkittävä rooli ulkoisesta kontrollista siirrytään sisäiseen yrittäjyyteen Valinnan vapaus tekee urheilijasta projektin asianomaisen
TUKIPILARIT: Sosiaalinen yhteenkuuluvuus jokainen kokee aidosti kuuluvansa joukkoon pelisäännöt on laadittu yhdessä kenestäkään ei sallita puhuttavan pahaa selän takana harjoitusryhmässä ei ole suosikkeja minäviestejä korostetaan tunteiden osoittaminen on sallittua Hyvässä porukassa voi olla aidosti oma itsensä
Liikunnan koettu merkitys TUKIPILARIT: liikuntamuoto vastaa omia arvojamme liikunta koetaan mielekkääksi ja hyödylliseksi liikunnan taustalla visio tavoitetilasta, joka ohjaa välitavoitteitamme ja toimenpiteitämme hyötyliikunta, terveysliikunta, luontoliikunta, psyykkinen hyvinvointi Elämä on elämisen arvoista vasta sitten, kun sillä on päämäärä
Valmennuksen motivaatioilmaston tunnuspiirteet (Epstein) Liikuntatunnin motivaatioilmasto Kilpailusuuntautunut Tehtäväsuuntautunut Tehtävä/resurssit samanlaiset kaikille eriytyneitä lasten edellytysten mukaisesti Auktoriteetti kontrolloiva lasten vastuullisuutta ja valinnanmahdollisuuksia korostava Palkitseminen julkista, normatiivista kilpailumenestykseen perustuvaa yksityistä yksilölliseen kehittymiseen, yrittämiseen perustuvaa Ryhmittely kilpailullisiin tehtäviin yksilöllisiin/yhteistoiminnallisiin tehtäviin Arviointi Ajankäyttö normatiivista ja julkista huomio lopputulokseen virheistä rangaistaan keskinäistä kilpailua arvostetaan Oppimis/suoritusaika rajattua yksilölliseen kehitykseen perustuvaa huomio prosessiin virheet osa oppimista yhteistyötä, kiinteyttä arvostetaan Oppimis/suoritusaika joustavaa
Urheiluun sitoutuminen sisäinen ulkoinen motivaation eri tasoilla SISÄINEN ULKOINEN Tekemisen ilo, harjoittelusta nauttiminen Identifioitunut pakko olen ahkera ja tunnollinen harjoittelussa Sisäistynyt pakko minulta odotetaan hyvää suoriutumista Palkkiot, maine, kuuluisuus URHEILUUN SITOUTUMISEN ASTE KORKEA ALHAINEN
Liikuntamotivaatio osana persoonallisuutta! Kontekstuaalinen liikuntamotivaatio! Vapaa-aika! Koululiikunta! Urheiluseura! Perhe! Kaverit! Tilannekohtainen motivaatio!
Keskiössä lapsiperheet Lasten ja nuorten ylipaino ja vähäinen liikunta heijastuu myös vanhemmista lasten vanhemmat lihovat muita aikuisia enemmän Kyseessä uraorientoitunut ja uusavuton lapsiperhe, jossa liikunta-aktiivisuus ei ole riittävä ja ruokakulttuurissa on paljon kehitettävää Lasten tilanne kehittyisi, jos vanhemmat saataisiin liikkeelle ohjattua toimintaa perheille Vaellusretkiä, yhteisiä ohjattuja liikuntahetkiä, yhdessä kokkaamista kokkisotaa kouluun
Kysymys lasten arkeen vaikuttamisesta Tarvitaan useita samaan suuntaan vaikuttavia rohkeita ratkaisuja ja kannustusta muutoksen tekoon Pitää puuttua lasten liikkumista estäviin tekijöihin Pitää vaikuttaa koulupäivän sisältöön (liikkumisen ja ruokailunkin osalta) Pelkkä valistus ja tieto ei yksin riitä Pitää tukea eniten apua tarvitsevia lapsia ja heidän vanhempiaan perheet liikkumaan Aktiiville iltapäivä- ja kerhotoiminnalle on edelleen tilaus
Motivaatioilmaston ja liikuntanumeron yhteys oppilaiden viihtymiseen koulun liikuntatunneilla ITSEMÄÄRÄÄMISTÄ TUKEVA MOTIVAATIOILMASTO AUTONOMIAA TUKEVA SOSIAALISTA YHT.KUULUVUUTTA TUKEVA KOETUN PÄTEVYYDEN KRITEERIT TEHTÄVÄ- KILPAILU- SUUNTAUTUNUT SUUNTAUTUNUT 0.39* 0.50* 0.64* -0.10* n=2594 0.38* 0.50* 0.66* 0.10* n=1803 VIIHTYMINEN LIIKUNTATUNNEILLA LIIKUNTA- NUMERO 0.49* 0.52* *) p<0.001