TILINPÄÄTÖS 2015
Sisältö 1 Toimintakertomus... 4 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 4 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 4 1.1.2 Kaupungin hallinto... 5 1.1.3 Yleinen ja Porvoon kaupungin taloudellinen kehitys... 9 1.1.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa... 10 1.1.6 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 11 1.1.5 Kaupungin henkilöstö... 10 1.1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä... 11 1.1.8 Ympäristötekijät... 12 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä... 13 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 15 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 15 1.3.2 Toiminnan rahoitus... 16 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset... 17 1.5 Kokonaistulot ja menot... 18 1.6 Kuntakonsernin toiminta ja talous... 19 1.6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 19 1.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus... 19 1.6.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 19 1.6.4 Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 20 1.6.5 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 21 1.6.6 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 22 1.7 Tilikauden tuloksen käsittely... 24 2 Talousarvion toteutuminen... 24 2.1 Käyttötalousosan toteutuminen... 25 2.1.1 Käyttötalousosa yhteensä... 25 2.1.2 Konsernihallinto... 26 2.1.3 Sosiaali- ja terveystoimi... 38 2.1.4 Sivistystoimi... 49 2.1.5 Itä-Uudenmaan pelastuslaitos... 58 2.1.6 Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen... 62 2.1.7 Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen... 62 2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 63 2.3 Investointiosan toteutuminen... 65 2.4 Rahoitusosan toteutuminen... 70 2.5 Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 71 2
3 Tilinpäätöslaskelmat... 72 3.1 Tuloslaskelma... 72 3.2 Rahoituslaskelma... 73 3.3 Tase... 74 3.4 Konsernituloslaskelma... 76 3.5 Konsernin rahoituslaskelma... 77 3.6 Konsernitase... 78 4 Tilinpäätöksen liitetiedot... 79 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 79 4.1.1 Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 79 4.1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 79 4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot... 80 4.3 Tasetta koskevat liitetiedot... 83 4.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 87 4.5 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 88 5 Eriytetyt tilinpäätökset... 89 5.1 Taseyksikkö Itä-Uudenmaan pelastuslaitos... 89 5.2 Liikelaitos Porvoon vesi... 95 5.3 Liikelaitos Kuninkaantien työterveys...102 5.4 Liikelaitos Porvoon Tilapalvelut...107 5.5 Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen...113 6 Tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat...118 7 Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä... 120 3
1 Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Porvoon kaupungin tilinpäätös vuodelta 2015 osoittaa, että keskeiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin toimintavuoden aikana. Taloudellisessa mielessä tulos oli jopa arvioitua parempi ja vastasi osaltaan koko Suomen kuntakentän tilannetta vuonna 2015. Tilikauden tulos muodostui 0,2 miljoonaa euroa alijäämäiseksi ollen siis lähes tasapainossa ja vuosikate kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 7,5 miljoonaa euroa ollen yhteensä 23 miljoonaa euroa. Keskeinen syy arvioitua parempaan vuosikatteeseen oli verotulojen selkeä kasvu sekä käyttötalouden maltillinen, vain noin 1,2 prosentin, kasvu. Toimintatuotot olivat 67,6 miljoonaa euroa ja toimintakulut 315,3 miljoonaa euroa. Nettoinvestoinnit olivat 20,2 miljoonaa euroa ja poistot 24,3 miljoonaa euroa, joten vuosikatteella pystyttiin lähes rahoittamaan poistot. Käyttötalouden osalta huomioitavaa on, että sekä henkilöstökulut että henkilöstön määrä laskivat toimintavuoden aikana. Kaupungin kokonaistaloudellinen asema pysyi tyydyttävällä tasolla ja velkamäärä laski kaupunkistrategisten linjausten mukaisesti noin 115 miljoonaan euroon. Toimintavuoden jälkeen lainamäärä tulee suunnitellusti kasvamaan seuraavina vuosina merkittävästi isosta investointitarpeesta johtuen. Osana näitä keskeisiä investointeja solmittiin toimintavuonna rakennuskustannuksiltaan noin 40 miljoonan euron sopimus viiden eri koulu- ja päiväkotihankkeen osalta. Kaupunginvaltuusto edellytti vuoden 2015 talousarviota hyväksyessään uusia, strategiaa täydentäviä, linjauksia kaupungin talouden tervehdyttämiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Toimintavuoden aikana valmisteltiin linjaukset ja ne hyväksyttiin elokuussa 2015. Linjausten perusteella on aloitettu toimenpiteitä ja selvityksiä, jotka tulevat konkretisoitumaan taloussuunnitelmavuosina. Keskeisenä lähtökohtana on palveluverkon tiivistämiseen, tehostamiseen ja kustannustehokkuuteen liittyvät toimenpiteet. Onkin edelleen välttämätöntä, että erityisesti palveluverkkoa ja rakennetta tarkastellessa valmistaudutaan myös nykyisestä palvelutasosta poikkeaviin myös luopumista edellyttäviin - päätöksiin. Huolimatta siitä, että kaupungin talous toimintavuoden aikana oli arvioitua parempi, tulee jatkossa olemaan haasteellista ylläpitää talouden pitkän aikavälin tasapainoa. Vastuullinen taloudenhallinta edellyttääkin tiedolla johtamisen lisäksi avoimuutta, vastuunkantoa, sekä mahdollisimman laajaa yhteistä näkemystä tulevaisuudesta. Jukka-Pekka Ujula kaupunginjohtaja 4
1.1.2 Kaupungin hallinto Luottamushenkilöorganisaatio Viranhaltijaorganisaatio 5
Kaupunginvaltuusto, 51 jäsentä Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Mikaela Nylander (RKP) Matti Valasti (SDP) Taru Tujunen (KOK) Kaupunginvaltuuston voimasuhteet vuosina 2013 2016: Ruotsalainen kansanpuolue r.p. 16 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue r.p. 12 Kansallinen Kokoomus r.p. 9 Perussuomalaiset r.p. 6 Vihreä liitto r.p. 4 Suomen Keskusta r.p. 2 Vasemmistoliitto 1 Suomen Kristillisdemokraatit r.p. 1 Kaupunginhallitus, 13 jäsentä Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Nuutti (SDP) (varajäsen Tapani Eskola) Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Berndt Långvik (RKP) (varajäsen Mats Nyman) Kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Jarmo Grönman (KOK) (varajäsen Perttu Tuomaala) Kaupunginhallituksen muut jäsenet ja varajäsenet: jäsen varajäsen RKP Anders Rosengren Catharina von Schoultz Stina Lindgård Pehr Sveholm Bodil Lund Janette Englund Kristel Pynnönen Antti Ansas SDP Jussi Sairanen Jaakko Jalonen Tuula Virkki Mirja Suhonen KOK Raija Tölkkö Silja Metsola KOK Markku Välimäki Jere Riikonen KD PS Sari Glad Pirkko Ruohonen-Lerner VIHR Jari Oksanen Leila Nurmilaakso Kaupunginjohtaja oli esittelijänä kaupunginhallituksessa. Konsernihallinnon johtavat viranhaltijat: Kaupunginjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja Hallintojohtaja Rahoitusjohtaja Henkilöstöjohtaja Toimitilajohtaja Jukka Pekka Ujula Fredrick von Schoultz Outi Lehmijoki Raija Vaniala Anu Kalliosaari Börje Boström Tarkastuslautakunta, 9 jäsentä Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Satu Mäntyranta (SDP) (varajäsen Anna-Mari Pitkänen) Tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Sirpa Hanska (Vihreät) (varajäsen. Johanna Olkanen) Tarkastuslautakunnan muut jäsenet ja varajäsenet: jäsen varajäsen Mats Green Magnus Björklund Anne-May Ståhlberg-Kuovi Carl-Johan Fröberg Birgitta Vasara Robin Flykt Ilkka Alava Matti Lehesniemi Tuomas Jakovesi Veikko Häkkinen Petri Peltonen Jorma Salopelto Timo Lilja Liisa Risti Ammattitilintarkastuksesta vastasi PwC Julkistarkastus Oy Vastuullinen tilintarkastaja Outi Koskinen, KHT, JHTT Muut tilintarkastajat Topi Katajala, JHTT 6
Kaupunkikehityslautakunta, 11 jäsentä jäsen Janette Englund, puheenjohtaja Silja Metsola, varapuheenjohtaja Torbjörn Blomqvist Pehr Sveholm Jaakko Jalonen Tom Ingelin Riitta Ahola Pekka Malin Juha Elo Anne Wetterstrand Paula Teinonen-Lahti Rakennus- ja ympäristölautakunta, 11 jäsentä jäsen Hilkka Knuuttila, puheenjohtaja Laura Karén, varapuheenjohtaja Elisabeth Svaetichin Christian Gustafsson Patrick Nyholm Mirja Suhonen Arja Eenilä Veijo Eskelinen Pasi Siltakorpi Jere Riikonen Joonas Dachinger Alueellinen jätehuoltolautakunta, 11 jäsentä jäsen Kristel Pynnönen, puheenjohtaja Matti Kalvia, varapuheenjohtaja Peter Granqvist Sari Janhunen Åke Laitinen Pekka Malin Pirkko Nokkala Bernt Olin Stefan Rehnström Reija-Riikka Stenbäck Camilla Stenvall Sosiaali- ja terveyslautakunta jäsen Tapani Eskola, puheenjohtaja Björn Sundqvist, varapuheenjohtaja Gia Mellin Kranck Pasi Vehniäinen Matti Lehesniemi Eila Kohonen Perttu Tuomaala Lotta Hällström Hannu Martikainen Johanna Olkanen Henna Oikarinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tehtäväaluepäälliköt: Sosiaali- ja terveystoimen johto Terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut varajäsen Marina Uddström Raija Tölkkö Magnus Berg Mats Rosqvist Markus Hammarström Jouni Roponen Arja Eenilä DanTallberg Mikael Toivonen Marja Wilén Outi Lankia varajäsen Heljä Pulli Anna Sjöblom Tia Laurmaa Roger Öhman Thomas Ekholm Leena Kinnunen Tuula Martin Timo Kima Jeremias Palomäki Otto Oksanen Sakari Pellinen varajäsen Anne Sjöström Sini-Pilvi Saarnio Gunilla Holmberg Risto Kuisma Auli Lehto-Tähtinen Tom Ingelin Timo Kima Roger Öhman Sanna Hänninen Tommi Kärkkäinen Torbjörn Lönnfors varajäsen Kari Kytömaa Anne Sjöström Christian Gustafsson Jonas Johansson Tuula Martin Heli Heiskanen Joel Karvinen Anneli Mäkinen Kalle Helenius Maria Jylhä Soili Koskelainen Pia Nurme Piia Väntsi Lars Rosenberg/Kati Liukko Soili Partanen Maria Andersson 7
Sivistyslautakunta jäsen Ulf Backman, puheenjohtaja Nina Uski, varapuheenjohtaja Tim Karike Catharina von Schoultz Markus Hammarström Marianne Korpi Juha Jokinen Juha Kittilä Sira-Liisa Martniku Joakim Lybeck Anne Korhonen Sivistysjohtaja Tehtäväaluepäälliköt: Sivistystoimen johto Suomenkieliset koulutuspalvelut Ruotsinkieliset koulutuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut varajäsen Elin Blomqvist Kirsti Nuotio Tomas Järvinen Lena Karlsson Kimmo Kamotskin Satu Leinonen Pekka Otollinen Srba Lukic Eija Kareno Janne Ekman Kirsi Nurme Hilding Mattsson Hilding Mattsson Jari Kettunen Rikard Lindström Leila Nyberg Jari Kettunen/Merja Kukkonen Itä-Uudenmaan aluepelastuslautakunta kunta jäsen varajäsen Porvoo Ulf Backman, puheenjohtaja Janette Englund Loviisa Kaj Montonen, varapuheenjohtaja Kielo Kallio-Taponen Lapinjärvi Maria Helgars Ilkka Ceder Myrskylä Jonna Mäenpää Sten Lindgren Porvoo Katja Paasonen Kirsti Nuotio Sipoo Inger Sjöholm Hans-Peter Lindgren Askola Tero Suominen Saga Simelius-Nieminen Pukkila Asko Vilenius Jyrki Loijas Pelastusjohtaja Liikelaitos Porvoon veden johtokunta jäsen Eero Henttala, puheenjohtaja Hans Högström, varapuheenjohtaja Outi Lankia Teppo Lindh Anita Spring Toimitusjohtaja Olavi Liljemark varajäsen Keijo Thesslund Anja Laitimo-Strengell Sanna Törnroos Pekka Otollinen Ove Blomqvist Risto Saarinen Liikelaitos Kuninkaantien työterveyden johtokunta kunta jäsen varajäsen Porvoo Anna Granfelt, puheenjohtaja Kirsti Nuotio Porvoo Kari Kytömaa, varapuheenjohtaja Kirsi Piirainen Porvoo Antti Ansas Christian Gustafsson Sipoo Christer Silén Janica Sundbäck Sipoo Suvi Vuoksenranta Ari Oksanen Toimitusjohtaja Carita Schröder Liikelaitos Porvoon tilapalveluiden johtokunta jäsen varajäsen Torolf Bergström, pj Tomi Mäkipää Mats Nyman, vpj Niklas Grönroos Laura Ollila Elisabeth Svaetichin Sanna Hänninen Katja Paasonen Mikael Stjernberg Keijo Rif Toimitusjohtaja Annika Malms-Tepponen 8
1.1.3 Yleinen ja Porvoon kaupungin taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Suomen bruttokansantuote on yhä lähes 10 prosenttia alemmalla tasolla kuin 7 vuotta sitten. Suomen talous on kärsinyt jo neljä peräkkäistä nollakasvun tai taantuman vuotta. Viime vuonna kasvu tosin nousi hieman nollan yläpuolelle. Merkittävää suhdannekäännettä ei kuitenkaan vielä ole näkyvissä. Pitkän taantuman syynä ovat ulkomaankaupan ongelmat ja kotimaisen kulutuksen heikentyminen. Viennin kasvua hidastavat rakenteellisten ongelmien ohella matala investointiaste, Venäjän kauppapakotteet ja vastapakotteet sekä kustannuskilpailukyvyn heikko taso. Muiden euromaiden taloudessa on joitakin nousun merkkejä. Hintojen nousu on pysähtynyt. Hintatasoa laskivat muun muassa asuntolainojen korkojen lasku ja polttonesteiden hintojen lasku. Rakennuskustannukset laskivat myös lievästi. Koko talouden palkkasumma oli prosentin verran suurempi kuin edeltävänä vuonna. Keskimääräinen ansiotaso nousi edelliseen vuoteen verrattuna runsaalla prosentilla ja reaaliansiot hieman enemmän. Kuluttajien luottamusindikaattori on merkittävästi pitkän ajan keskiarvon alapuolella. Näkemykset omasta ja Suomen taloudesta olivat edelleen varovaiset ja kuva työttömyydestä on synkkä. Sen sijaan odotukset omista säästämismahdollisuuksista olivat hyvät. Työttömyys on laajaa ja etenkin pitkäaikaistyöttömyys kasvaa. Heikon taloustilanteen aikana ei pystytä luomaan riittävästi uusia työpaikkoja poistuvien tilalle. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan viime vuoden työttömyysaste heikkeni jälleen 9,4 prosenttiin. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli 19,2 prosenttia saman ikäisestä työvoimasta. Viime vuoden työllisyysaste pysytteli noin 68 prosentissa. Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Julkisen talouden kestävyysvajeen korjaaminen on karkaamassa yhä kauemmaksi. Julkisyhteisöjen rahoitusalijäämä on ylittänyt EU:n asettaman 3 prosentin rajan suhteessa bruttokansantuotteeseen. Myös julkinen velka on 60 prosentin tuntumassa. Kuntien tilinpäätösarviot vuonna 2015 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien toimintakulut ilman liikelaitoksia kasvoivat 1,8 prosenttia edellisvuodesta ja toimintatuotot vähenivät 0,2 prosenttia. Palvelujen ostot kasvoivat 2,8 prosenttia ja henkilöstökulut 0,6 prosenttia. Menojen kasvu ja tulojen väheneminen heikensivät toimintakatteita lähes 4 prosenttia. Kuntien verotulot kasvoivat 2,8 prosenttia ja valtionosuudet 0,3 prosenttia. Porvoossa verotulot kasvoivat nopeammin noin 5,5 prosenttia johtuen kunnallisveroprosentin korotuksesta, mutta valtionosuudet laskivat jopa 5,7 prosenttia. Kuntien vuosikate oli noin 1,8 mrd euroa, joka oli lähes 20 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vertailukelpoisuuta heikentävät vuonna 2014 toteutetut liikelaitosten ja muiden yksiköiden yhtiöittämiset, joista kirjattiin laskennallisia myyntivoittoja. Kuntien lainakanta oli 15,2 miljardia euroa, jossa oli kasvua 0,6 miljardia euroa. Lainakannan kasvuvauhti on hidastunut. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli 2 793 euroa, kun vastaava luku oli edellisvuonna 2 697 euroa. Itä-Uudenmaan talousalueen kehitys Itä-Uudenmaan kuntien (Porvoo, Sipoo, Loviisa, Askola, Lapinjärvi, Pukkila, Myrskylä) asukasluku oli ennakkotiedon mukaan vuoden 2015 lopussa 96 424 asukasta. Alueen väestönkasvu oli noin 0,35 prosenttia. Porvoon kaupungin asukasluku oli 49 899 asukasta. Porvoon osuus koko Itä-Uudenmaan väestöstä on noin 52 prosenttia. Porvoon asukasmäärä kasvoi 171 hengellä eli 0,3 prosenttia. Syntyneiden enemmyys oli 88 henkeä, kuntien välinen nettomuutto - 25 henkeä ja nettomaahanmuutto 108 henkeä. Porvoon seutukunnan työttömyysaste oli vuoden 2015 lopussa 11,3 prosenttia ja Loviisan seutukunnan työttömyysaste 14,5 prosenttia. Porvoon kaupungissa oli vuoden vaihteessa työttömänä 2 812 henkilöä ja työttömyysaste oli 11,4 prosenttia. Työttömien määrä kasvoi vuoden aikana 217 hengellä. Työ- ja elinkeinoministeriön laskema työttömyysaste koko maassa oli 14,4 prosenttia. Porvoon kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Porvoon kaupungin talous oli tasapainossa vuonna 2015. Kaupungin vuosikate ilman liikelaitoksia oli lähes 18 miljoonaa euroa, mikä on noin 6,5 miljoonaa euroa parempi kuin edellisenä vuonna. Vuosikatteella voitiin rahoittaa 15 miljoonan euron investoinnit. Verotulojen kasvu auttoi parempaan tulokseen. Omaisuuden myyntitulot kasvoivat runsaalla miljoonalla e urolla edellisestä vuodesta. Henkilöstökulut laskivat lähes miljoonalla eurolla. Palvelujen ostot sen sijaan nousivat miljoonalla eurolla. Avustuksiin käytettiin 2,5 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Kaupungin lainamäärä on vuoden lopussa 115 miljoonaa euroa, mikä on noin 2300 euroa asukasta kohti. Asukaskohtainen lainamäärä on noin 500 euroa pienempi kuin kunnissa keskimäärin. Lainamäärä laski 0,7 miljoonalla eurolla. Samanaikaisesti kaupungin maksuvalmiutta voitiin vahvistaa. Kassavarat olivat vuoden päättyessä 3,3 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuoden alussa. 9
1.1.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Sosiaali- ja terveydenhuollon suunniteltu uudistus on laajentunut aluehallintouudistukseksi. Alueilla toimiville maakunnille on suunniteltu laajasti myös muita alueellisia tehtäviä kuin sosiaalija terveydenhuollon palvelut. Sosiaali- ja terveydenhuollon osuus kuntien budjeteista on yksinään noin puolet. Kaupunginvaltuusto antoi lausunnon valtionhallinnon uudistuslinjauksista. Ratkaisematta on yhä keskeisiä verotukseen, rahoitukseen ja omaisuuden siirtoihin liittyviä kysymyksiä. Itä-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys valmistui. Porvoo oli valmis jatkovaiheen yhdistymissopimusneuvotteluihin. Muut kunnat kuitenkin päättivät, etteivät osallistu jatkovaiheeseen. Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Kuntien ylimääräiset valtionosuuksien leikkaukset sisältyvät lain uusiin valtionosuuden määräytymisperusteisiin. Porvoon valtionosuudet supistuvat uusien ja muuttuneiden laskentatekijöiden vuoksi noin runsaalla kolmella miljoonalla eurolla. Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat jatkuivat yhä ja toimintaa on sijoitettu tilapäistiloihin. Sisäilmaongelmien takia suljettuna ovat Näsin päiväkoti, Gammelbackan päiväkoti, Kevätkummun koulu, Vårberga skola, Tolkis skola sekä osat Keskuskoulusta ja Lyceiparkens skolasta. Elinkaarihankkeen kilpailutus on suoritettu. Elinkaarihanke sisältää koulujen ja päiväkotien suunnittelun ja uudisrakentamisen viiteen eri kohteeseen. Hankintaan kuuluu myös kiinteistönhoito ja tilojen puhtaanapitopalvelut 20 vuoden ajaksi. Hankkeen arvioitu rakentamiskustannus on yhteensä noin 44 miljoonaa euroa. Hanke rahoitetaan kaupungin ottamalla lainarahoituksella. Elintarvikelaboratorion toiminta lopetettiin vuoden alusta lukien kilpailulain sekä taloudellisten ja toiminnallisten vaikutusarvioiden perusteella. Röntgenin ja laboratorion toiminnat siirrettiin vuoden alusta HUS-Kuvatamiselle ja HUSLABille. HUS on tuottanut myös yhteispäivystyspalvelun vuoden alusta lukien. Omenamäen palvelukeskuksessa avattiin Ruori palvelupiste, joka tarjoaa neuvontaa ja palveluohjausta ikäihmisille. Pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuki laajeni ja kustannusvastuuta siirrettiin merkittävässä määrin valtiolta kunnille. Työmarkkinatuki kasvoi 75 prosenttia yli 4 miljoonaan euroon. Suomeen tuli syksyn 2015 aikana yli 30 000 turvapaikanhakijaa, mikä oli noin 10-kertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna. SPR perusti myös Porvooseen väliaikaisen vastaanottokeskuksen Johannisbergiin ja Karijärven kurssikeskukseen. Alaikäisinä tulleita turvapaikanhakijoita on sijoitettuna myös Borgå Folkakademin tiloihin. 1.1.5 Kaupungin henkilöstö Henkilöstösuunnitelman mukaan vuonna 2015 kaupungin virkojen ja tehtävien lukumäärän tuli laskea yhteensä 54 vakanssilla, joista 9 on virkoja. Henkilöstösuunnitelma tehdään vakanssien eli virkojen ja tehtävien perusteella, kun tilinpäätöksessä ja henkilöstöraportissa raportoidaan palvelussuhteita. Yhtä vakanssia kohden voi olla yksi vakinainen palvelussuhde ja useita määräaikaisia palvelussuhteita. Lukuja ei siten voi suoraan verrata keskenään. Kaupungin henkilöstön palvelussuhteiden määrä väheni yhteensä 45 palvelussuhteella, ilman lyhytaikaisia palvelussuhteita 69 palvelussuhteella. Suurin muutos tapahtui määräaikaisen henkilöstön määrässä, joka laski 39 palvelussuhteella. Vakinaisten määrä väheni 20 palvelussuhteella edellisen vuoden loppuun verrattuna. Lyhytaikaisia sijaisia on ollut 14 enemmän kuin edellisessä vuodenvaihteessa. Lyhytaikaisten alle 13 päivän palvelussuhteiden määrä vaihtelee vuosittain vuodenvaihteeseen osuvien lomien ja muiden poissaolojen vaikutuksesta. Kaupungin henkilöstömenoihin kohdennettiin n. 1 % (1,5 miljoonaa euroa) vähennys, joka vastasi noin 35 henkilötyövuoden verran palkkakustannuksia. Vähennys sisältyi alkuperäiseen talousarvioon. Henkilöstömenot toteutuivat lähes 100 %:sti ja palvelussuhteiden määrä väheni 45 palvelussuhteella. 2011 2012 2013 2014 2015 Vakinainen 2666 2733 2759 2749 2726 Määräaikainen 869 916 900 828 789 Lyhytaikainen 24 44 57 32 46 Yhteensä 3559 3693 3716 3609 3561 Koko kaupungin henkilöstömäärä 2011-2015 (palvelussuhteiden määrä) TOIMIALA Henkilökunta Palkat ja palkkiot milj. 31.12.2015 31.12.2014 muutos, % 2015 2014 muutos, % Konsernihallinto 256 257-0,39 % 10,63 10,64-0,09 % Sosiaali- ja terveystoimi 1009 1011-0,20 % 35,69 36,41-1,98 % Sivistystoimi 1689 1721-1,86 % 50,88 50,98-0,20 % Itä-Uudenmaan pelastuslaitos 254 254 0,00 % 7,68 7,45 3,09 % Porvoon vesi 43 44-2.27 % 1,81 1,84-1,63 % Kuninkaantien työterveys 26 27-3,70% 1,24 1,26-1,59 % Porvoon tilapalvelut 284 295-3,73 % 7,37 7,84-5,99 % YHTEENSÄ 3561 3609-1,33 % 115,30 116,42-0,96 % 10
1.1.6 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Suomen talous on ollut viimeiset vuodet taantumassa. Alkuvuoden 2016 ennusteissa on ennakoitu uutta globaalia talouden hidastumista. Jos maailmantalous ei piristy, lähtökohdat kuluvalle vuodelle ovat entistä heikommat. Suomen talouskasvu lähtee liikkeelle viennin kasvun myötä, josta on toistaiseksi vain vaimeita merkkejä. Suomen Pankin ennusteen mukaan merkittävää suhdannekäännettä ei vieläkään ole näkyvissä. Yksityinen kulutus ja rakentaminen ovat hiukan piristyneet, mutta viennissä ei ole tapahtunut selvää käännettä. Tuotannolliset investoinnit eivät viime vuosina ole riittäneet kattamaan edes pääoman kulumista. Tuoreet yrityskyselyt ennakoivat tuotannollisten investointien lievää piristymistä tänä vuonna. Kaupungin taloudellinen tulos oli tilikaudella lähes tasapainossa ja tyydyttävällä tasolla. Toiminnan tulos oli vain lievästi negatiivinen. Vuosien 2016 2018 taloussuunnitelmassa vuosikate on noin 15-17 miljoonaa euroa. Vuosikate ei täysin riitä kattamaan poistoja tai nettoinvestointeja. Kaupungin strategiassa on otettu kantaa talouden tervehdyttämiseen. Tavoitteena on mm. rakenteellisin ratkaisuin ja palveluverkon uudelleen suunnittelulla parantaa kustannustehokkuutta kaupungin toiminnoissa. Kaupungilla on tulevina vuosina merkittävä investointipaine, sillä sisäilmaongelmat ovat laajenneet lukuisiin toimitiloihin. Investointipainetta puretaan uudisrakentamisella sekä elinkaarisopimuksin että perinteisin rakennuttamissopimuksin. Uusien tilojen suunnittelussa pyritään taloudelliseen ja tehokkaa seen palveluverkkoon, jolla tulevaisuudessa voidaan hallita käyttötalouden kustannusten kasvua. Kaupungin velkaantuminen on vähentynyt viimeisen kuuden vuoden aikana noin 37 miljoonalla eurolla. Vuoden 2016 talousarvion mukaan velkamäärä kuitenkin kasva a peräti 31 miljoonalla eurolla investointihankkeiden rahoittamisen vuoksi. Seuraavien vuosien velkaantumisen tasoon tulevat vaikuttamaan erityisesti investointipaineen purkaminen, yleisen talouden kehitys ja kaupungin tulorahoituksen riittävyys. Sosiaali- ja terveyshuollon järjestämisestä tehtävät valtakunnalliset päätökset tulevat muuttamaan kaupungin tehtäviä ja toimintamahdollisuuksia olennaisesti. Noin puolet budjetista siirtynee pois kaupungin suorasta päätösvallasta. Alueellinen rahoitusvastuu sote-palveluista tulee todennäköisesti kasvamaan, vaikkakaan kuntakohtaisia laskelmia ei ole toistaiseksi julkistettu. Kaupungilla on runsaasti sote-palveluihin liittyviä tukipalveluja, joiden purkaminen tulee ratkaistavaksi samassa aikataulussa kuin sote-ratkaisu etenee. Julkisen talouden kestävyysvaje heijastuu kaupungin talouteen. Valtio on tehnyt lukuisia ylimääräisiä leikkauksia kuntien valtionosuuksiin. Valtio on myös toisaalta pyrkinyt helpottamaan kuntien taloutta mm. eri maksujen korotusmahdollisuudella, palvelujen järjestämisen helpotuksilla ja mitoitusten keventämisellä. Säästötavoitteiden saavuttaminen riippuu kuitenkin kunkin kunnan valmiudesta tehdä valtionhallinnon tavoitteiden mukaisia päätöksiä. Kaupungin väestön ikääntyminen noin 1-1,5 prosenttiyksiköllä vuosittain jatkuu keskimäärin vuoteen 2030 asti. Ikääntymisen seurauksena työikäisen väestön osuus ja myös määrä vähenee. Työikäisen väestön väheneminen vaimentaa kunnallisverotuksessa verotettavien tulojen kasvua ja kaupungin verotulojen kasvua. Riskillä tarkoitetaan mahdollista haitallista tapahtumaa tai tekijää, joka voi toteutuessaan aiheuttaa menetyksiä tai tappioita, vaarantaa tavoitteiden saavuttamista, kuntakonsernin toimintaa, sen jatkuvuutta tai mahdollisuuksien hyödyntämistä. Kunnan ja kuntakonsernin riskit jaetaan strategisiin riskeihin, operatiivisiin riskeihin, taloudellisiin riskeihin sekä vahinkoriskeihin. Kaupungin riskien itsearviointi tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Maaliskuussa 2015 kaupunginvaltuusto vahvisti koko kaupunkikonsernia koskevat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet, joiden tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaista riskien tunnistamista, arviointia ja seurantaa koko organisaatiossa. Riskienhallinnan menetelmien kehittämisen avulla pyritään parantamaan niitä perusedellytyksiä, joita tarvitaan tavoitteiden mukaisen toiminnan toteutumiseksi. 1.1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä vaihtuva- että kiinteäkorkoisiin lainoihin. Lainasalkun suojausaste oli vuoden päättyessä 29 prosenttia ja korkosidonnaisuusaika 2,2 vuotta. Lainojen ja korkosuojausten keskikorko oli 0,79 prosenttia Vaasan hallinto-oikeus piti voimassa Uudenmaan ELY-keskuksen päätöksen vuodelta 2013 koskien Porvoon seurakuntayhtymän omistuksessa olevan Mätäjärven entisen kaatopaikan alueen kunnostamisvastuuta. Päätöksen mukaan kunnostamisvastuu kuuluu seurakuntayhtymän sijasta kaupungille. Alue on siirtynyt seurakunnan omistukseen vuonna 1981 tehdyllä maanvaihtokirjalla. Kaupunki on valittanut päätöksestä korkeimpaan hallintooikeuteen. Toteutuessaan taloudellisen riskin suuruus voi olla 2,4-15 miljoonan euron välillä riippuen vaadittavasta puhdistuksen tasosta. Ulkoinen toimintaympäristö vaikuttaa Porvoon kaupungin toimintaedellytyksiin ja toimintaprosesseihin. Merkittävimmät toimintaympäristön haasteet ja riskit liittyvät Porvoon näkökulmasta mm. sote-uudistukseen, muutoksiin kunnille määrättävissä uusissa tehtävissä ja vastuissa, lainsäädäntöön, maahanmuuttotilanteen vaikutuksiin sekä pitkäaikaistyöttömyyteen. Kaupungin velkaantuminen on yhä merkittävä taloudellinen riski, vaikka velan määrä on laskenut noin 37 miljoonalla vuodesta 2009. Kaupungin lainakanta vuoden 2015 päättyessä oli 115 miljoonaa euroa. Kaupungin lainat ovat euromääräisiä eikä niihin näin liity valuuttariskiä. Lainat on hajautettu eri pituisiin sekä Vuonna 2014 kaupunki kärsi 2 miljoonan euron takaustappion Porvoon saariston vesihuoltolaitososuuskunnalle myönnetystä lainasta. Osuuskunnan konkurssin välttämiseksi liiketoiminta, pääosa verkostosta ja velat on päätetty siirtää osaksi liikelaitos Porvoon Veden toimintaa. Suunnitelman mukaan takaustappio korkoineen tulee maksetuksi takaisin 12 vuoden kuluessa. Henkilöstöön liittyvät riskit muodostuvat pääosin osaavan henkilöstön saatavuuteen etenkin määrätyissä ammattiryhmissä. Lisäksi riskinä henkilöstön ikääntyessä on henkilöstön työkyvyn ja osaamisen ylläpitäminen eläkeikään saakka. 11
Omaisuudesta ja omistamisesta johtuvia riskejä liittyy konserniyhteisöomistuksiin. Konsernivalvontaa pyritään toteuttamaan kuntalain edellyttämällä tavalla ja varmistamaan näin omistajaarvon säilyminen. Tällä hetkellä konsernivalvonta ei toimi kaikelta osin tarkoituksenmukaisesti. Toimenpiteitä konserniohjauksen kehittämiseksi jatketaan vuonna 2016. Kaupungin vaikutusmahdollisuudet etenkin suurten kuntayhtymien toimintaan ovat vähäiset, jolloin esim. erikoissairaanhoidon ja vammaispalveluiden järjestäminen ei välttämättä toteudu kaupungin kannalta taloudellisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Itä-uudenmaan koulutuskuntayhtymä päätti purkaa peruspääoman ehtoisia rahastosijoituksia omaan taseeseensa kertyneen alijäämän kattamiseksi. Purkupäätöksen vuoksi kaupunki joutuu alaskirjaamaan sijoituksia kuntayhtymässä ja alentamaan oman pääoman eriä. Toimenpide supistaa kaupungin taseessa kertynyttä ylijäämää noin 1,8 miljoonalla eurolla ja heikentää kaupungin taloudellista asemaa. Omaisuuteen, toimintaan, vastuuvelvollisuuteen ja henkilöstöön liittyvät vahinkoriskit on vakuutettu. Vakuutussopimukset uusittiin vuoden 2014 alussa ja vakuutusturvaa lisättiin merkittävästi. Vakuutusturvaa päivitetään tarvittaessa. Kaupungin toimitiloissa on todettu lukuisia sisäilmaongelmia, jotka ovat johtaneet tilojen sulkemisiin ja tilapäisiin järjestelyihin. Kiinteistöomaisuuden hoitoa ja kiinteistöjen kunnossapitoa kehitetään mm. uusilla sopimusmalleilla, kuntokartoituksilla sekä korjaus- ja uudisrakentamisella. Merkittävillä panostuksilla investointeihin pyritään turvaamaan terveet ja toiminnallisesti paremmat tilat tulevaisuudessa. Operatiiviseen toimintaan liittyvänä riskinä tulee jatkuvasti tunnistaa normaaliolojen häiriötilanteet sekä tilanteet, jotka johtavat poikkeusoloihin. Poikkeusolojen hallitseminen hoidetaan pääsääntöisesti normaalistikin johtovastuussa olevan henkilöstön toimesta. Poikkeusolojen aikaiset mahdolliset uudet tehtävät annetaan normaalisti samankaltaisissa tehtävissä työskenteleville henkilöille. Kaupunginjohtaja on nimennyt poikkeusolojen johtoryhmän. Valmiussuunnittelun kehittämistyö jatkuu. Kaupungin johtoryhmä ja erityisvastuussa olevat viranhaltijat ovat osallistuneet säännöllisesti valmiussuunnitteluun ja valmiuskoulutuksiin. Merkittäviä tunnistettuja riskejä liittyy myös suuriin asukasryhmiin kohdistuviin palveluihin kuten kaupungin vesihuoltoon sekä ruokapalveluihin. Näiden osalta riskien toteutumisen todennäköisyys on pieni, mutta toteutuessaan niillä voi olla merkittävät vaikutukset esim. kuntalaisten terveydelle. Porvoon ympäristön tila 2015 on yleisesti katsottuna ollut vakaa. Seurantatutkimusten mukaan Ilman laadussa ja vesistöjen tilassa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Ilman laatu on bioindikaattorien perusteella viimeisen kymmenen vuoden aikana jonkin verran parantunut. Tässä suhteessa kuormitetuimpia alueita ovat Kilpilahti, kaupungin keskusta ja vilkkaimpien liikenneväylien varret. Kilpilahden teollisuusalue kuormittaa ympäristöä monin tavoin. Häiriötilanteissa on esiintynyt tilapäisesti kohonnutta häiritsevää melua ja hajua. Ympäristölupaehtojen päästöraja-arvoja ei pääsääntöisesti ole ylitetty. Jätevesien keskitetty pistekuormitus jokiin on vähentynyt, mutta maa- ja metsätalousalueiden kuormitus, jossa ei ole tapahtunut merkittävää edistystä, peittää muutokset alleen. Lyhytaikaisia vaihteluja vesien laadussa esiintyy vuodenajasta ja säästä riippuvasti. Merialueen kuormitus on vähentynyt, mutta happikatoiset syvänteet syöttävät ravinteita sisäiseen kiertoon vielä pitkään. 1.1.8 Ympäristötekijät Kaupunkikehitys ja lupa- ja valvonta vastuualueet ovat yhdessä vastanneet rakennetun ympäristön laadusta ja viihtyisyydestä. Uusilla rakennettavilla alueilla tämä on tarkoittanut mm. varhaista poikkihallinnollista kuulemista ja rakentajien tehostettua neuvontaa. Porvoo kuuluu HINKU kuntien ryhmään ja tavoittelee kasvihuonekaasupäästöjen 80 prosentin leikkausta 2007 päästötasoon verrattuna vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2015 aikana tavoitteesta oli toteutunut reilu kolmannes. Poikkihallinnollinen ilmastonmuutostyöryhmä on koordinoinut kaupungin eri sektoreilla tapahtuvaa työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kaupunki haastoi Porvoossa sijaitsevat yritykset ja yksityishenkilöt ilmoittamaan ilmastoystävälliset tekonsa internet-sivuilla olevaan HIN- KUmappiin. Tunnuslukuja 2011 2012 2013 2014 2015 Ympäristönsuojelun viranomaistyö, 462 106 540 200 521 000 518 800 538 000 Liikenne Mannerheiminkadun ja Aleksanterinkadun silloilla yht. keskim. vuorokausiliikenne ajon./vrk 26 738 31 152 32 892 31 251 Tilapalvelujen hallinnoimien kiinteistöjen sähkönkulutus kwh 16 445 165 16 382 008 15 634 794 17 588 330 * öljynkulutus litraa 392 054 402 852 350 985 323 928 * Kevyen liikenteen väylän pituus, km 116 117 120 121 123 *lukuja ei ole vielä saatavilla 12
1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kuntalakiin lisätyt säännökset kunnan ja kuntakonsernin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta tulivat voimaan vuonna 2014. Kaupungin hallintosääntö on päivitetty vastaamaan kuntalain muutoksia. Kuntalain muutoksen keskeinen sisältö on täsmennetty kaupunginhallituksen, lautakuntien ja kaupunginjohtajan tehtäviin ja päätösvaltaan sekä erikseen hallintosäännön 39 :ään Kaupunkikonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Kuntalain 14 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Perusteista on päätetty kaupunginvaltuustossa maaliskuussa 2015 ja niiden jalkauttaminen organisaatioon on käynnistetty vuoden aikana. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan tulee näkyä kaikissa kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa. Kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, valvonnasta ja toteuttamisesta vastaa kaupunginhallitus sekä lautakunnat ja johtokunnat omilla toimialoillaan. Johtavat viranhaltijat ja toimintayksiköiden esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta sekä raportoivat valvonnasta vastuussa olevalle ylemmälle toimielimelle tai viranhaltijalle. Sisäisen tarkastuksen järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Sisäinen tarkastus arvioi objektiivisesti ja riippumattomasti sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan järjestämistä ja tuloksellisuutta sekä esittää toimenpide-ehdotuksia järjestelmän jatkuvaksi kehittämiseksi. Kaupungin tehtävät on järjestettävä ja hoidettava taloudellisesti ja riskejä välttäen niin, että toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Vastuu toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on kaikilla tehtäväalueilla ja tulosyksiköillä. Näillä tulee olla hyvää hallinto- ja johtamistapaa edistävät menettelyt ja käytännöt (hallintosääntö 31 ). Toimialat ja liikelaitokset ovat antaneet selonteot sisäisen valvonnan järjestämisestä, joista on koottu seuraava yhteenveto. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Toimialoilla ja liikelaitoksissa ei ole havaittu puutteita lakien ja säännösten, kaupungin hallintosäännön tai sisäisten ohjeiden noudattamisessa. Johtavat virkamiehet ovat valvoneet päätösten ja hyvän hallintotavan noudattamista. Työyksiköiden ja henkilökunnan tuntemusta työhön liittyvien sääntöjen, ohjeiden ja päätösten noudattamisesta varmistetaan johtoryhmätyöskentelyn, esimieskokousten, säännöllisten työpaikkakokousten sekä muun sisäisen viestinnän keinoin. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista on seurattu ja raportoitu säännöllisesti. Kuukausi- ja osavuosiraportit on käsitelty kaupunginhallituksessa, lautakunnissa ja liikelaitosten johtokunnissa sekä sisäisesti eri johtoryhmissä. Talouden ja toiminnan ohjaus ja seuranta on kytketty yhteen vuosikellossa. Tuloksellisuuden arvioinnin edellytysten kehittämistä on tehty osana vuosikellon mukaista seurantaa sekä vuonna 2015 käynnistetyssä tietojohtamisen kehitysohjelmassa. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet suunnitelmien mukaisesti. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinnalla tarkoitetaan systemaattista, ennakoivaa ja kattavaa menettelytapaa, jonka avulla tunnistetaan ja arvioidaan toiminnan ja toimintaympäristön riskejä sekä määritellään toimintatavat riskien hallitsemiseksi ja raportoimiseksi. Kokonaisvaltainen riskienhallinta tarkoittaa, että riskinäkökulma on sisällytetty kaikkeen kunnan ja kuntakonsernin toimintaan. Riskienhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta vastaavat johtavat viranhaltijat ja toimintayksiköiden esimiehet. Esimiehet vastaavat siitä, että henkilöstöllä on riittävät tiedot sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Koko kaupunkikonsernia koskevissa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteissa on kuvattu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuut eri organisaatiotasoilla, riskienhallintaprosessin vaiheet sekä kriteerit riskien arvioimiselle ja niihin suhtautumiselle. Riskienhallinta toteutuu osana toimintaprosesseja ja siitä raportoidaan osana tilinpäätöstä. Riskienhallinnan merkityksen korostaminen, systemaattisen riskienhallintaprosessin toteutumisen varmistaminen ja yhtenäinen riskienhallinnan raportointi koko organisaatiossa on riskienhallintatyön kehittämisen keskeinen tavoite. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan prosessin ohjattua läpivientiä yksikkötasolla on pilotoitu. Emokaupungin riskien itsearviointia on toteutettu vuosina 2012-2013. Liikelaitoksista Porvoon Vesi on päivittänyt riskikartoituksen v. 2013 ja sen arvioidaan olevan ajan tasa lla. Liikelaitos Tilapalveluissa on vuoden 2015 aikana kehitetty systemaattista riskienhallintaa koko liikelaitoksen osalta. Vuoden 2015 lopussa kaupunginhallitus hyväksyi kaupungin uuden tietoturvapolitiikan. Muu tietoturvaohjeistus on samassa yhteydessä uudistettu ja sen jalkautus organisaatioon on käynnistetty. Tietohallinnon jatkuvuus- ja toipumissuunnitelmien laatiminen on meneillään ja se saatetaan loppuun vuonna 2016. Työsuojeluriskien arvioinnit ovat edenneet tavoitteiden mukaisesti. Koulutusta ja raportointia on päivitetty vastaaman työturvallisuuslakia. Kokonaisuutena voidaan arvioida, että olemassa olevat hallintomenettelyt ja valvonta on riittävää ja järjestelmä toimii tarkoituksenmukaisesti. Vahinkoriskit on kartoitettu vakuutusten kilpailuttamisen yhteydessä vuonna 2013. Vakuutuksilla pyritään kattamaan henkilövahinkojen, omaisuusvahinkojen sekä toiminnan keskeytymisen ja toiminnan vastuun riskien taloudelliset seuraamukset. Vakuutusturvaa ja sen päivitystarvetta käydään säännöllisesti läpi yhteistyössä vakuutusmeklarin kanssa. Vakuutusturvaan liittyvistä asioista on järjestetty koulutusta esimiehille. 13
Valmiussuunnittelutyötä on jatkettu kaupungin johtoryhmässä ja toimialoilla. Kaupungin yleinen valmiussuunnitelma on hyväksytty vuonna 2013. Investointikohteiden riskienhallintapäätökset tehdään kohteiden teknisten ja kaupallisten asiakirjojen laatimisvaiheessa. Projektien valvontaorganisaatio vastaa riskienhallinnasta rakennuskohteiden toteutuksen aikana. Toimitilajohtaja vastaa työmaaorganisaation valvonnasta. Kaupungin keskeisten toimintaprosessien kuvaamista ja kehittämistä on jatkettu. Työn tavoitteena on varmistaa mm. riittävä riskienhallinnan toteutuminen. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Toimialojen antamien selontekojen perusteella ei ole havaittavissa seikkoja, jotka antaisivat aihetta muuttaa nykyisiä hankintakäytäntöjä. Hankintapäätökset on tehty lainsäädännön ja hankintaohjeiden mukaisesti sekä määrärahojen puitteissa. Kilpailutusprosesseissa toimialat tekevät yhteistyötä hankintapalveluyksikön kanssa. Kappaleessa 1.1.7 mainittuja tapauksia lukuun ottamatta omaisuuden luovutuksiin tai omaisuuden arvoihin ei ole kohdistunut arvonalennuksia, menetyksiä, korvaus - tai muita oikeudellisia vastuita. Sopimustoiminta Sopimusseuranta on hoidettu asianmukaisesti ja ajantasaisesti nimettyjen vastuuhenkilöiden toimesta. Käytössä olevaa sopimushallintaohjelmaa ja toimialojen omia seurantamenetelmiä on kehitetty, mutta järjestelmä ei kaikilta osin palvele sopimusseurannan tarpeita. Riskejä sisältyy jossain määrin sopimusehtojen noudattamisen valvontaan sekä sopimusten määräaikojen seuraamiseen. Tilaajavastuulain mukaisten velvoitteiden valvomisessa käytetään apuna erillistä toimittajien seurantapalvelua. Sosiaali- ja terveystoimessa on edellisvuosien tapaan osana sopimushallintaa tehty useita suunnitelmallisia valvonta- ja yhteistyökäyntejä sopimuskumppaneiden toimintayksiköihin. Järjestelmällisiä puutteita sopimuskumppanin toiminnassa ei ole valvontakäyntien johdosta havaittu. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Sisäisen tarkastuksen järjestämisestä vastaa kaupunginjohtaja ja tehtävän hoitamisesta controller. Sisäisen tarkastuksen tehtäviin kuuluu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan, konserniohjauksen ja konsernivalvonnan sekä toiminnan ja talouden raportoinnin arviointi. Sisäisen tarkastuksen raportti toteutuneista toimeksiannoista sekä työsuunnitelma seuraavalle vuodelle on käsitelty kaupunginhallituksessa ja kaupungin johtoryhmässä. Sisäisen valvonnan kehittäminen Sisäisen valvonnan toimintaperiaatteita pyritään kehittämään organisaation kaikilla tasoilla. Jokaisen toimialan, tehtäväalueen, tulosyksikön ja kustannuspaikan oma johtamisjärjestelmä, oma sisäinen valvonta ja sisäiset kontrollit ovat ensisijainen keino toiminnan laillisuuden, oikeellisuuden ja tuloksellisuuden varmistajana. Tavoite on, että toimialat ja tehtäväalueet tuottavat omaan toimintaympäristöön soveltuvat sisäisen valvonnan ohjeet ja käytännöt. Controller-toiminto avustaa ja konsultoi tässä tehtävässä. Konsernivalvonnan painoarvo on kasvanut kuntien toimintaympäristön muutoksen sekä kuntalain konsernia koskevien tiukentuneiden säädösten johdosta. Konsernivalvonnan kehittämisen tarpeet on otettu huomioon mm. controllerin toimintasuunnitelmassa. Tuloksellisuuden ja tavoitteiden toteutumisen arvioinnin parantamiseksi jatketaan kehitystyötä. Vuonna 2015 käynnistettiin tietojohtamisen ohjelma, jonka tavoitteena on parantaa päätöksenteon tukena käytettävän tiedon laa tua ja saatavuutta. Myös Kuntaliiton tuottavuusvertailun käyttöönotto vuonna 2016 tukee tietojohtamisen edellytyksiä. Toimialojen raportoimat sisäisen valvonnan kehittämissuunnitelmat liittyvät vastaavasti tietojohtamisen edellytysten parantamiseen, prosessien sujuvoittamiseen ja prosessien riskienhallinnan varmistamiseen sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistuksen jalkauttamiseen konkreettisiksi toimenpiteiksi. 14
1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikauden 2015 tulokseen on yhdistelty kaupunkiorganisaatioon kuuluvat liikelaitokset ja taseyksikkö. Tuotoista ja kuluista on eliminoitu sisäiset erät. Tilikauden yhdistelty tulos oli miljoona euroa alijäämäinen ennen varauksia ja rahastosiirtoja. Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilinpäätös osoittaa -0,2 miljoonan euron alijäämää. Liikelaitosten yhteenlaskettu tulos oli 2 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset tulot olivat 69 miljoonaa euroa. Tulot kasvoivat edellisestä vuodesta 2 miljoonaa euroa, mikä oli 3 prosenttia. Ulkoiset menot olivat 315 miljoonaa euroa. Ulkoisten menojen kasvu oli noin 4 miljoonaa euroa, mikä oli 1,2 prosenttia. Toimintakate oli 246 miljoonaa euroa. Toimintakate heikkeni 2 miljoonaa euroa, mikä oli 0,7 prosenttia. Toimintatuottojen osuus toimintakuluista parani hieman 2 1,4 prosenttiin. Vuotta aikaisemmin osuus oli 21 prosenttia. Verotuloja kertyi 222 miljoonaa euroa, mikä on 11,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2014. Verotulojen kasvu oli 5,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Kunnallisveroja kertyi 8 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna, yhteisöveroa 2 miljoonaa euroa enemmän ja kiinteistöveroa noin miljoona euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Verotulojen kasvu oli mahdollista kunnallisverotuksen veroprosentin 0,5 prosenttiyksikön ja kiinteistöveroprosenttien 0,05 prosenttiyksikön korotuksen ansiosta. Kunnallisverotulot kasvoivat myös verotilitysjärjestelmässä tehdyistä oikaisuista, jotka tuottivat noin puolet kunnallisverotulojen kasvusta. Valtionosuudet vähenivät 3 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Valtionosuuksien ylimääräiset leikkaukset jatkuvat. Korkotaso on ollut vuodesta 2009 lähtien erittäin matala. Korkotaso nousee ja palautuu normaalitasolle vasta, kun talous kääntyy nousuun. Korkokulut laskivat 0,5 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Rahoitustuottojen ja rahoituskulujen erotus oli noin 1,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vuoden 2015 vuosikate oli 23 miljoonaa euroa, mikä on 7,5 miljoonaa euroa parempi kuin edellisenä vuonna. Vuosikate ennen liikelaitosten yhdistelyä oli 18 miljoonaa euroa. Vuosikate on parantunut verotulojen kasvun ja käyttötalouden maltillisen kehityksen myötä, vaikka valtionosuudet laskivat merkittävästi. Tilinpäätöksen asukaskohtainen vuosikate oli 467 euroa ja edellisenä vuonna 319 euroa. Kaupungin talous on tilikaudella keskimäärin tasapainossa. Vuosikatteella voitiin rahoittaa 115 prosenttia nettoinvestoinneista ja 96 prosenttia poistoista. Kaupungin poistot ovat noin 20,8 miljoonaa euroa ja liikelaitosten poistot noin 3,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä tehdyt tilinpäätössiirrot koskevat maanhankintarahaston varoilla tehtyjä kiinteistökauppoja ja pelastuslaitoksen investointi- ja poistoerovarauksia. Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä päätti purkaa peruspääomarahastoja. Kaupungin osuus rahastopurusta eli 1,8 miljoonaa euroa on kirjattu sijoitusomaisuuden vähennykseksi ja edellisten tilikausien ylijäämän vähennykseksi. Tilikauden tulos on 0,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alijäämä katetaan taseen kertyneestä ylijäämästä. Tilinpäätöksen alijäämäkirjauksen ja rahastopurun jälkeen taseen kertynyt ylijäämä vähenee 43,8 miljoonaan euroon. TULOSLASKELMA (Sisältää liikelaitokset), 1000 2015 2014 Toimintatuotot 67 570 65 537 Valmistus omaan käyttöön 1 340 1 359 Toimintakulut -315 280-311 498 Toimintakate -246 370-244 602 Verotulot 221 842 210 347 Valtionosuudet 46 652 49 449 Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot 54 128 Muut rahoitustuotot 2 373 2 313 Korkokulut -1 211-1 755 Muut rahoituskulut -10-17 Vuosikate 23 330 15 863 Poistot ja arvonalentumiset -24 294-25 773 Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos -964-9 910 Tilinpäätössiirrot 782 3 103 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -182-6 807 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2015 2014 Toimintatuotot / Toimintakulut, % 21,4 21,0 Vuosikate / Poistot, % 96,0 61,5 Vuosikate, / asukas 467 319 Asukasmäärä 49 988 49 728 15
1.3.2 Toiminnan rahoitus Toiminnan ja investointien rahavirta oli 3,6 miljoonaa euroa. Nettoinvestointeihin liikelaitokset mukaan lukien käytettiin 20,2 miljoonaa euroa ja ilman liikelaitoksia 14,6 miljoonaa euroa. Nettoinvestoinnit kasvoivat miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Tilivuoden rahoituksen rahavirta oli -0,3 miljoonaa euroa. Uusia lainoja otettiin 0,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin vanhoja lainoja lyhennettiin. Muut maksuvalmiuteen vaikuttavat tekijät helpottivat likviditeettiä 0,6 miljoonalla eurolla. Investointien tulorahoitusprosentti eli vuosikatteen osuus nettoinvestoinneista oli 115 prosenttia, kun se oli edellisenä vuonna 83 prosenttia. Pääomamenojen tulorahoitusprosentti, joissa huomioidaan investointien lisäksi lainojen lyhennykset, oli 54 prosenttia. RAHOITUSLASKELMA (Sisältää liikelaitokset), 1000 2015 2014 Toiminnan rahavirta Vuosikate 23 330 15 863 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -4 534-5 786 Investointien rahavirta Investointimenot -20 755-19 751 Rahoitusosuudet investointimenoihin 532 571 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 5 053 4 045 Toiminnan ja investointien rahavirta 3 626-5 058 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -209-8 Antolainasaamisten vähennykset 15 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 22 000 36 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -22 726-38 664 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 650 962 Rahoituksen rahavirta -285-1 695 Rahavarojen muutos 3 341-6 753 Toiminnan ja investointien rahavirta viideltä edelliseltä vuodelta oli 23 miljoonaa euroa. Viiden vuoden yhteenlasketun rahavirran tulee olla positiivinen eli ylijäämäinen, jotta se täyttää kunnille asetetun omarahoitusvaatimuksen Lainanhoitokatetta kuvaava suhdeluku nousi yhteen edellisen vuoden 0,4:stä. Lainanhoitokate parani lainamäärän laskun ja tulorahoituksen kohentumisen ansiosta. Uusia talousarviolainoja nostettiin 22 miljoonaa euroa ja vanhoja lainoja lyhennettiin 22,7 miljoonaa euroa. Lainamäärä laski noin 0,7 miljoonalla eurolla. Kaupungin kassavarat olivat vuoden päättyessä 25 miljoonaa euroa. Kaupungin maksuvalmius helpottui, kun kassavarat kasvoivat 3,3 miljoonaa euroa. Kassan riittävyys oli vuoden päättyessä 26 päivää ja vuotta aikaisemmin 22 päivää. Tavoiteltavana maksuvalmiustasona voidaan pitää noin 30 päivän maksuvalmiutta. RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2015 2014 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta milj. 24 26 Investointien tulorahoitus, % 115,4 82,7 Lainanhoitokate 1,0 0,4 Kassan riittävyys, pv 26 22 Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut)/ (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainahoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Lainahoitokykyä pidetään hyvänä, jos tunnusluku arvo on yli 2. Lainanhoitokate on tyydyttävä tunnusluvun arvoilla 1-2 ja heikko, jos arvo on pienempi kuin 1. Investointien tulorahoitus % = 100 x vuosikate/investointien omahankintameno Investointien tulorahoitusprosentti osoittaa, kuinka suuri osa investoinneista on rahoitettu vuosikatteella. Kassan riittävyys, pv = 365 x Rahavarat 31.12/ Kassasta maksut tilikaudella Kassan riittävyys ilmaisee kuinka monen päivän kassasta maksut voidaan kattaa kaupungin rahavaroilla. Rahavarat 31.12.2014 25 537 22 196 Rahavarat 1.1.2014 22 196 28 949 16
1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset Taseen omavaraisuusaste eli oman pääoman osuus koko pääomasta heikkeni hieman 44,3 prosenttiin. Kaupungin oma pääoma laski maanhankintarahaston käytön ja ylimääräisen koulutuskuntayhtymästä johtuvan 1,8 miljoonan euron vähennyksen vuoksi. Taseen omavaraisuusasteen tavoitearvo on vähintään 50 prosenttia. Suhteellinen velkaantuneisuus eli vieraan pääoman osuus koko vuoden tulorahoituksesta parani 47,6 prosenttiin. Suhdeluku parani, koska lainamäärä laski ja tulorahoitus kasvoi. Suhteellisen velkaantuneisuuden tulee olla alle 50 prosenttia. Pitkäaikaisten lainojen määrä vuoden 2015 päättyessä on 115 miljoonaa euroa, joka on 2302 euroa asukasta kohti. Ennakkotiedon mukaan kuntien keskimääräinen velkaantuneisuus asukasta kohti on 2793 euroa, mikä on noin 500 euroa enemmän. TASE, VASTAAVAA 2015 2014 TASE, VASTATTAVAA 2015 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 A PYSYVÄT VASTAAVAT 258 199 264 437 A OMA PÄÄOMA 131 650 134 111 I Aineettomat hyödykkeet 2 530 3 006 I Peruspääoma 83 655 83 655 1. Aineettomat oikeudet 325 858 IV Muut omat rahastot 4 220 4 687 2. Muut pitkävaikutteiset V Edellisten tilikausien menot 2 205 2 148 yli-/alijäämä 43 957 52 576 VI Tilikauden yli-/alijäämä -182-6 807 II Aineelliset hyödykkeet 205 627 209 894 1. Maa- ja vesialueet 23 858 23 085 B POISTOERO JA VAPAA- 2. Rakennukset 110 637 119 085 EHTOISET VARAUKSET 4 121 4 436 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 61 809 59 578 1. Poistoero 2 320 2 435 4. Koneet ja kalusto 5 808 6 005 2. Vapaaehtoiset varaukset 1 801 2 001 5. Muut aineelliset hyödykkeet 41 41 6. Ennakkomaksut ja kesken- C PAKOLLISET VARAUKSET 486 531 eräiset hankinnat 3 474 2 100 2. Muut pakolliset varaukset 486 531 III Sijoitukset 50 042 51 537 D TOIMEKSIANTOJEN 9 820 9 496 1. Osakkeet ja osuudet 47 721 49 424 PÄÄOMAT 2. Muut lainasaamiset 2 051 1 851 1. Valtion toimeksiannot 3 4. Muut saamiset 270 262 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 9 382 8 994 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 9 421 9 029 3. Muut toimeksiantojen 1. Valtion toimeksiannot 3 pääomat 438 499 2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 9 356 8 969 E VIERAS PÄÄOMA 160 909 161 117 3. Muut toimeksiantojen varat 65 57 I Pitkäaikainen 102 591 102 161 2. Lainat rahoitus- ja C VAIHTUVAT VASTAAVAT 39 366 36 225 vakuutuslaitoksilta 85 121 82 074 I Vaihto-omaisuus 402 291 3. Lainat julkisyhteisöiltä 7 787 10 985 1. Aineet ja tarvikkeet 402 291 6. Ostovelat 2 8 7. Liittymismaksut ja muut II Saamiset 13 427 13 738 velat 9 681 9 094 Pitkäaikaiset saamiset 1 082 1 957 II 1. Myyntisaamiset Lyhytaikainen 58 318 58 956 2. Lainasaamiset 2. Lainat rahoitus- ja 3. Muut saamiset 1 082 1 957 vakuutuslaitoksilta 18 974 19 447 Lyhytaikaiset saamiset 12 345 11 781 3. Lainat julkisyhteisöiltä 3 177 3 279 1. Myyntisaamiset 4 873 5 051 5. Saadut ennakot 865 36 3. Muut saamiset 3 621 3 632 6. Ostovelat 12 811 11 691 4. Siirtosaamiset 3 851 3 098 7. Muut velat 2 600 2 618 8. Siirtovelat 19 891 21 885 III Rahoitusomaisuusarvopaperit 4 000 8 000 4. Muut arvopaperit 4 000 8 000 IV Rahat ja pankkisaamiset 21 537 14 196 VASTAAVAA YHTEENSÄ 306 986 309 691 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 306 986 309 691 17