Asuntoyhtiön energian hallinta Neuvontainsinööri Jaakko Laksola 18.9.2012
Halpa energia on ohi! Energia on kulttuuria! Suomi eteni maatalousvaltiosta teollisuusvaltioksi ja siitä tietoyhteiskunnaksi (kiinteistöissä ja lvi-alalla jäänyt väliin) ja nyt tulisi siirtyä luonnonvaratalouteen. Miten siirretään Suomessa taloyhtiöt luonnonvaratalouteen?
Asunnot tyypeittäin ja ikäluokittain Suomessa sekä lämpöindeksi (suhteellinen lämmönkulutusluku) Energiaesitys käytössä oleville kiinteistöille syyskuussa eduskuntaan. 46 48 60 55 49 49
ENERGIATODISTUKSET Menee uusiksi syksyllä 2012: pätevä tekijä ehkä Fise-pätevä ei pizzakauppias laskennallinen, voidaan ilmoittaa myös toteutuneet arvot toimenpidesuosituksia todistus voimassa 10 vuotta silmämääräinen tarkastelu, ei mittauksia pakollinen muille paitsi suojellut kohteet nyt vaikuttaa primäärikertoimet: sähkö 1,7 kaukolämpö 0,7
Uudet määräykset - Ei pakotteita, ellei sitä tehdä omasta aloitteista. - Koskee luvanvaraista rakentamista. - Esim. Ikkunaremonttia, ulkoseinäremontti, ei niin, että putkiremontti laukaisee vaateen myös uusia julkisivu - Vaatteet ei aivan uudisrakentamisen luokkaa.
Energiaviisas asuintalokiertue Koulutusillat pääkaupunkiseudulla klo 17-20: Helsinki 13.11.2012, Radisson Blu Vantaa 17.01.2013, Heureka Tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen: http://www.taloyhtio.net/ajassa/energiakiertue/ilta/
Piirrä kaavioon oma taloyhtiösi! Lämmitysenergiankulutus asuinkerrostaloissa, koko Suomi 80 Lämpöindeksi [kwh/m 3 /vuosi] 70 60 50 Korkea Keskimääräinen (75% kannasta) 40 Matala 30 1930 1945 1960 1975 1990 2005 Valmistumisvuosi Lähde: Suomen Talokeskus
Jaetaan energia kahteen osuuteen kiinteistössä: Taloyhtiöön tuotettu energia (kl, lämpöpumppu, varaava/suora sähkölämmitys, hybridi) Taloyhtiössä käytetty energia
Rakennuksen lämpöenergiatase Tyypilliset 50-70 luvun asuinkerrostalot Tietoyhteiskunta = ajotietokone = kiinteistöissä energiatietokone = minne energia katoaa? Ilmanvaihto 27 36 % Yläpohja 2 6 % Ikkunat 15 25 % Ulkoseinät 17 21 % Lämmitys n. 60 % Sähkönkäyttö n. 20 % Aurinko ja ihmiset n. 20 % Viemäriin 21 24 % Alapohja 4 6 %
Kiinteistönhoitokulut asunto-osakeyhtiömuotoisissa rivitaloissa koko maassa vuonna 2010 *)
Kiinteistön rakenneosien käyttöikä Tekninen käyttöikää vastaa: Taloudellinen Visuaalinen ja asumisviihtyvyys Terveellinen ja turvallinen Inhimillinen / asukkaiden eri elämän syklit yhteiskunnan tulee ratkaista tämä asia
Kustannushistoriikki: huolto, korjaus, energia Rakenne uusitaan, kun se on taloudellisesti tarkoituksenmukaista! 50 40 30 20 10 Energia 0 Huollot ja korjaukset 60000 40000 20000 10000 5000 4000 3000 2000 1000 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kustannukset neuvontainsinööri Jaakko Laksola
Huomioitavia asioita Asuminen on hyvin hitaasti kehittyvä ja muuttuva prosessi. Taloyhtiössä rakennuttaminen on vaikeaa. Mikä on yhteiskunnallisesti kannattavaa? Mikä on asunnon omistajan näkövinkkelistä kannattavaa? 2 neuvontainsinööri Jaakko Laksola
Vähitellen kohti suunnitelmallista huolenpitoa Energiatodistus pakollinen Täydentävät t kuntotutkimukset Kuntotodistus vapaaehtoinen Kuntoarvio Osakkaiden hyväksymä Teknissosiaalinen PST 10 v Hallituksen korjaustarveselvitys
Osakaslähtöinen korjausstrategia = Osakkaiden tahtotila => helpottaa päätöksentekoa Taso + - Perusparannus (tasoa nostava) Missä ajassa maksetaan korjausvelka takaisin? Miten haluan omaisuutta hoidettavan? Peruskorjaus (tason säilyttävä) Korjausvelka Missä ollaan nyt? Mihin suuntaan ollaan menossa? Onko riskienhallinta kartoitettu? Ei toimenpiteitä (tasoa laskeva)
Hankesuunnittelu on energiavaihtoehtojen kartoitusta Hankesuunnitteluohjelma = kirjallinen kuvaus energiavaihtoehtoista (selvitetään hinnan lisäksi arvot) Vaihtoehtojen arvoja mm. elinkaarisäästöt = kestää ja säästää lämmityskustannuksia, terveellinen, turvallinen 5. kallein Taso hinta arvot 4. as oy:n valinta 3. vaihtoehto 2. vaihtoehto 1. halvin
Kiinteistöjen energianhallinta Lyhyen tähtäimen energianhallinnalla: Ennakoidaan laite- ja järjestelmäviat Havaitaan käyttötekniset virheet Pitkällä tähtäimellä: Vaikutetaan energiahallintainvestointien kautta OnLineenergiatodistus
Kiinteistöjen energianhallinta Analysoidaan kulutuslukemia ja tavoitearvoja, raportoidaan muutoksen syistä. Mitä et mittaa, sitä et voi säästää! Sisäilman laatu, huonelämpötila 20-23 o C, kulutusindeksit; lämpö, vesi, kiinteistön sähkö OnLine- energiatodistus Kiinteistöä käytetään tavoitearvojen mukaan, säästöjä tulee vasta kun käyrää tiputetaan! Energia- ja kuntokartoitus, Järjestelmien kuntoon saattaminen
Ilman tulee aina vaihtua asunnossa! or = ovirako korkeussuositus 10 mm wc, vh 15 mm kh, 20 mm keittiö auki vain kuivatuksen aikana ulkoilma keittiö vh kh lh mh or or or or or or oh mh wc ulkoilma ulkoilma
Mikä se lämmön talteenotto oikein on? Huoneistokohtainen IV-kone Pyörivä lämmönsiirrin (roottori) Levylämmönsiirrin Voit säästää: lämmön talteenoton vuosihyötysuhde 50-70%! 2
Keskitetty koneellinen tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmä LTO:lla Tarvitaan uusi kanavisto tuloilmalla Voidaan säätää ilmanvaihtoa huoneistojen liesikuvuista Rakennusvalvonnat eivät ole hyväksyneet pyöriviä LTO-laitteita.
Huoneistokohtainen ilmanvaihtojärjestelmä Hajautettu järjestelmä, pienin takaisinmaksuaika Koneellinen tulopoisto-ilmanvaihtojärjestelmä lämmöntalteenotolla
Vaikutus julkisivuun Kaikissa kunnissa ei ole sallittu! Raitisilman sisäänotto ja jäteilman ulospuhallus Kuva: Vallox
Poistopuhallin uusiksi + lämmöntalteenotto poistoilmasta Asennus Poistokanava / kanavisto yhdistetään laitteeseen Vesiputket tuodaan alas lämmönjakohuoneeseen Kotelointi porraskäytävässä Roska/pyykkikuilu tms. Putkikoko DN32-DN40
Koneellinen poisto + huoneistokohtaiset tuloilmakoneet + lämmöntalteenotto (LTO) Vanha kanavisto nuohotaan Uusi huippuimuri lämmöntalteenotolla Lämmönsiirrin (lamellipatteri) Olemassa oleva puhallin Vesi-glykolilämmönkeruuverkosto Lämmönkeruuputkisto Huoneistokohtaiset tuloilmakoneet ja liesikuvut (ohjaus) Tuloilmakone Lisälämmönsiirrin Lisälämmönsiirrin Vuosihyötysuhde n. 40 %
Poistoilma lämmönkohteena RUOTSINMALLI Olemassa oleva puhallin Lämmönsiirrin (lamellipatteri) Lämmönkeruuputkisto Varaajat Varalämmönlähde Lämpöpumput
Poistoilmalämpöpumpun hyödyt Lämpöpumpun lämpökerroin (COP) 3.5-4.0 Vuotuiset energiakustannukset pudonneet n. 40 % Investointi noin 50 000 Huomioitavaa Sisäilmaston laatu ei parane, ellei ilmanvaihtoa paranneta esim. huoneistokohtaisilla tuloilmakoneilla Kaukolämmön korvaaminen sähköllä voi lisätä CO 2 -päästöjä Kerrostalon ilmanvaihdon konehuone katolla, Tukholma
Maalämpöpumppu Maaputkisto 50 v 15-20 v. / kompressori noin 10 v COP 3 2 neuvontainsinööri Jaakko Laksola
Maalämpöjärjestelmä taloyhtiö Nokialla Kaukolämpölaitteisto korvattiin 3 lämpöpumpulla 5 vesivaraajalla Sähkökattilalla 18 lämpökaivolla Lämpöpumpuilla 90% tarvittavasta lämmitysenergiasta Kuvat: GreenHeat
Maalämpöjärjestelmä taloyhtiö Nokialla Lämpökaivot eivät muuta piha-aluetta: Kuva: Ympäristöopas 2009, Lämpökaivo
Mäntsälä mielessäin Tavanomainen kaksi rappunen noin 30 asuntoa käsittävä asuinkerrostalon lämpöpumpun asennus 200 300.000. Eli noin 10-15.000 /asunto Energianhinta 90 /Mwh (Tukholma 70 /Mwh) COP 3 4 Takaisinmaksuaika 10 15 vuotta (pankit mukaan)
Ilmalämpöpumppu Kiinteistöt, joissa on suora sähkölämmitys
Käyttöveden lämmittäminen aurinkolämmöllä taloyhtiö Riihimäellä / Ruotsissa putket katolla useissa kerrostaloissa Katolle 6 kpl tyhjiökeräinmoduuleita Lämmönjakohuoneeseen 1000 litran varaaja Älykäs ohjaus Tarvittaessa käyttöveden lisälämmitys kaukolämmöllä
Esimerkkejä VTT simuloitu esimerkki KIMU-projektista Petri Pylsy / Kiinteistöliiton energia-asiantuntija 2 neuvontainsinööri Jaakko Laksola
Perusvaihtoehto: Haavikkotie 15-17 Lämmitysenergian säästöpotentiaali 30-40 % 2011-2013 linjasaneeraus - vesi- ja viemärijärjestelmät, vesikalusteet, - sähköistys - huoneistokohtaiset vesimittarit - huoneistokohtainen tulopoistoilmanvaihtojärjestelmä lämmöntalteenotolla. 2013-2015 ikkunoiden uusiminen - U-arvo 0.8 W/m2K Kaukolämpö alussa 55 /MWh, energianhinnan nousu 4%/v keskimääräinen hinta 20v. jaksolla 103 /MWh 1096 asm 2 Lähtötilanne Korjausvaihtoehto Kaukolämpö (kwh/asm 2 /v) 329 220 Puhallinsähkö (kwh/asm 2 /v) 0 7.5 Vesi (m 3 /v) 1 650 1 320 Hankintakust. ( /asm 2 ) - 765 Hankintakust. ero* ( /asm 2 ) - 83 Tak.maksuaika (v) - 28 Tak.maksuaika, energian hinnan nousu (v) - 19 *) Pakolliset korjaustoimenpiteet 682 /asm 2
-50% : Haavikkotie 15-17 Lämmitysenergian säästöpotentiaali 55-60 % 2011-2013 linjasaneeraus -vrt. perusvaihtoehto 2013-2020 julkisivuremontti - ikkunoiden uusiminen (vrt. perusvaihtoehto) - ulkoseinän lisälämmöneristys (lisälämmöneristys 100mm; U-arvo 0.29 W/m 2 K) - parvekkeiden korjaus - räystäät, sokkelit, ikkunoiden siirto (julkisivu ei saa muuttua korjausten seurauksena) Kaukolämpö alussa 55 /MWh, energianhinnan nousu 4%/v keskimääräinen hinta 20v. jaksolla 103 /MWh Kaukolämpö (kwh/asm 2 /v) Puhallinsähkö (kwh/asm 2 /v) 1096 asm 2 Lähtötilanne Korjausvaihtoehto 329 152 0 7.5 Vesi (m 3 /v) 1 650 1 320 Hankintakust. ( /asm 2 ) - 792 Hankintakust. ero* ( /asm 2 ) - 110 Tak.maksuaika (v) - 26 Tak.maksuaika, energian hinnan nousu (v) - 16 *) Pakolliset korjaustoimenpiteet 682 /asm 2
-50% : Matinkuja 1 Lämmitysenergian säästöpotentiaali 50-60 % Linjasaneeraus - huoneistokohtainen tulopoistoilmanvaihtojärjestelmä lämmöntalteenotolla - huoneistokohtainen vedenmittaus Julkisivukorjaus - Ikkunoiden vaihto U-arvo 0.8 W/m 2 K - ulkoseinien kokonaisvaltainen korjaus (eristys 300 mm; 0,14 W/m 2 K - yläpohjan lisäeristäminen Kaukolämpö alussa 55 /MWh, energianhinnan nousu 4%/v keskimääräinen hinta 20v. jaksolla 103 /MWh Kaukolämpö (kwh/asm 2 /v) Puhallinsähkö (kwh/asm 2 /v) *) Pakolliset korjaustoimenpiteet 682 /asm 2 *) Pakolliset korjaustoimenpiteet 714 /asm 2 1096 asm 2 Lähtötilanne Korjausvaihtoehto 225 106 7.3 8.7 Vesi (m 3 /v) 2 585 2 070 Hankintakust. ( /asm 2 ) - 1 010 Hankintakust. ero* ( /asm 2 ) - 296 Tak.maksuaika (v) - 44 Tak.maksuaika, energian hinnan nousu (v) - 30
IV-perusparannuksen taloudellinen kannattavuus Kaukolämpö 55 /MWh Sähkö 100 /MWh Eskalaatio 3%/v Laskentakorko 3 % Hajautettu Keskitetty Välimalli Erillinen Linjasaneerau s Erillinen Linjasaneerau s Erillinen Linjasaneerau s Investointi /asm2 (alv. 22%) Takaisinmaksuaika 1 Takaisinmaksuaika 2 193 148 217 170 213 177 > 40 > 40 > 40 > 40 > 40 > 40 31 23 38 29 > 40 36 1) koneellinen poisto alkutilanteen ilmavirroilla 2) koneellinen poisto S2 tason ilmavirroilla
Viihtyvyys ja terminen tasa-arvo Säädä ilmanvaihtomäärät oikeaksi Mittaa huonelämpötilat (erot : hyvä taso +/- 1; välttävä taso +/- 1,5) Muutama anturi kylmin, lämpimin talon keskeltä toteuta tarpeen vaatiessa perussäätö poista ilmat verkostossa erikoislaitteella (=pumppupohjainen laite) Oikea huonelämpötila? + 19 o C + 22 o C + 25 o C
Kaasujalka! Lyhyen tähtäimen energianhallinnalla: Ennakoidaan laite- ja järjestelmäviat Havaitaan käyttötekniset virheet Huolellisella kiinteistön hoidolla säästät 5-30% Tietoyhteiskunta: anturointi / huone-lt / etäsäätö
Luvut tutuiksi! Lyhyen tähtäimen energian hallintaa: Lämpöenergia / lämpimän veden kulutus Vedenkulutus Tietoyhteiskunta
Ohjeita asukkaille kotisivulta, kodinkansiosta! Valmistaja/ Venttiili Noin asento huonelämpötilalla 18 C 20 C 22 C 24 C 26 C Oras/ Sabila 3 4 4 5 6 Oras/ Termostar 3 4 4 5 6 Danfoss/ RA 2 3 4 4 5 Danfoss/ RAVL/RAV 2 3 4 4 5 T&A/ Termoret 2 3 3 4 5 3 4 OK!
Huomioi seuraavat säädä oikea lämpimän käyttöveden lämpötila (55 astetta, hanasta vähintään 50 astetta)! hanasta tulee saada oikea määrä vettä! (Vakioi paineet, säädä virtaamat) säädä lämpimän käyttöveden odotusaika alle 10 sekuntiin! seuraa vedenkulutusta, normaali 150 L /ASK, VRK, vesimittari 100 120 ilmoita vuotavista vesikalusteista huoltoyhtiöön vuotovahti / impulssilukija 24h
Vuotovahti on anturointia! Anturointi on tietoyhteiskuntaa!
Sähkö LVI-laitteissa Pumput vanhat 400 W / uudet 50W; 30v. / 100 / MWh= energiakustannus 10 500 Ilmanvaihtopuhaltimet sfp-luku 50% vähemmän, eli nykyiset puhaltimet kuluttaa noin puolet vähemmän sähköä. Sähköjononousuremontti tehdään 50 70-vuoden välein, tulee miettiä noin yleisesti kaikki asiat energian kautta. Eli kysy suunnittelijalta hankesuunnitteluvaiheessa; missä voimme säästää sähkönkulutuksessa? 2 neuvontainsinööri Jaakko Laksola
Kirjallisuutta
Tulisiko tilata kuntoarvio ja energiataloudellinen selvitys?
Rakennustiedosta saat muutamalla eurolla tämän ohjekortin!
Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot
KÄYTTÖIKÄLASKU KIINTEISTÖN RAKENNUS TALOTEKNIIKALL Voitte pyytää sähköpostilla: jaakko.laksola@kiinteistoliitto.fi Mainitse jäsennumero ja taloyhtiön nimi Värikoodit Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistyksen 75-vuotisjuhlavuoden kunniaksi yhdistys tarjoaa jäsenilleen tämä lahjaksi. Olkaa hyvä! Kyseessä on oman taloyhtiönne kuntoon liittyvä käyttöikälaskuri, jonka avulla voi helposti arvioida kiinteistön tärkeimpien rakentei asennusvuoden ja arvioidun käyttöiän perusteella. Laskuri on koko ajan online-tilassa. Toimi seuraavasti: 1. Tallenna ensin excel -taulukko koneellesi. 2. Täytä kiinteistön perustiedot ja syötä rakennusosien, järjestelmien ja laitteiden asennus- tai peruskorjausvuodet niille tarkoitettu (kirjoita vuosi taulukossa olevan mallivuoden "2000" päälle). Vuodet löydät yhtiön asiakirjoista tai laitteissa olevista tyyppikilvistä. 3. Taulukko laskee jäljellä olevat käyttövuodet ja ilmoittaa värikoodilla, onko kyseisen rakennusosan, järjestelmän ja laitteen kunto Kun väri vaihtuu vihreästä keltaiseksi (10 vuotta ennen arvioidun käyttöiän päättymistä), sijoitetaan rakennusosan, järjestelmän ja PTS:ään. Kun väri vaihtuu punaiseksi (3 vuotta ennen arvioidun käyttöiän päättymistä), on viimeistään aika aloittaa uusimissuunn Tämä taulukko ei korvaa kuntoarviota, vaan on suuntaa antava ja helppo kaikkien käyttää. Sen voi myös tulostaa hallituksen tai yh asiakirjojen joukkoon. Huomaa, että arvioitu käyttöikä on teoreettinen, käytännössä laitteiden ja järjestelmien käyttöikä saattaa vai ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Rakennuksen oletetaan olevan normaalissa rasitusluokassa. Taulukon arvioidut käyttöiät ovat KH-ohjekortista KH 90-00403, LVI 0 käyttöiät ja kunnossapitojaksot. Tarkempia selvityksiä varten voitte hankkia kyseisen kortin sekä tilata muita alan oppaita osoitteessa www Rakennus- ja LVIAS -teknisissä sekä juridisissa asioissa yhtiötänne palvelevat neuvontainsinöörimme sekä -juristimme Muistutamme vielä, että jäsennumero tulee olla tiedossa neuvontaan soittaessa. Huomio! Uusi Asunto-osakeyhtiölaki (voimaan 2010) tulee velvoittamaan hallituksen valmistautuvan taloyhtiön suunnitelmalliseen seuraavaksi viideksi vuodeksi. Toimenpiteet Vuosi - hyvä - hyvä: ei toimenpiteitä Tänään on - välttävä - huono Kiinteistö Osoite Laatija Päivämäärä - välttävä: uusiminen PTS:ään - huono: uusiminen ajankohtaista Laite tai järjestelmä PIHA Asennusvuosi Arvioitu käyttöikä, v Salaojajärjestelmä 1990 40 18 Bitumiset päällysteet, kuten asvaltti 2000 20 8 Betoniset pihakiveykset 2000 25 13 Lipputanko, kuivaus- ja pölytystelineet 2000 40 28 Leikkivarusteet 2000 15 3 Kiviainesrakenteiset aidat ja muurit 2000 50 38 Teräsrakenteiset aidat 2000 40 28 Puurakenteiset aidat 2000 30 18 Jäljellä olevat käyttövuodet Kunto PERUSTUKSET JA ALAPOHJAT Perusmuurin vedeneristys, kumibitumikermi 2000 30 18 Perusmuurin vedeneristys, kuumabitumisively 2000 20 8
Yhteenveto Kaukolämpö on vielä halpaa, jos se maksaa 50 60 /MWh. Kiinteistöt on rakennettu kuitenkin kohtalaisen hyvin Suomessa, toki parantamisen varaa on. Ankin läysät pois! Suuret energiasäästöinvestoinnit maksavat itsensä takaisin vasta kymmenien vuosien kuluttua. Hoito ja säästövirheet säästävät eniten. Taloyhtiöt eivät toteuta suuria energiainvestointeja. 2 Tarvitaan porkkana, joka on energialaina, jota kuoletetaan energiasäästöillä!!! neuvontainsinööri Jaakko Laksola
Puolueetonta projektinhallintaa. Kääntykää puoleemme jo projektin alkuvaiheessa. Neuvontainsinööri Jaakko Laksola 18.9.2012