SOININ KUNTA Pesolan tuulivoima-alueen osayleiskaava

SOININ KUNTA Pesolan tuulivoima-alueen osayleiskaava KOKKOLA 3.11.2015 KAAVAN LAATIJAN VASTINEET ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN JA MIELIPITEISIIN Osayleiskaavan kaavaluonnos päivämäärällä 1.9.2014 on ollut yleisesti nähtävillä 9.10.2014 10.11.2014 välisen ajan. Seuraavaan on kirjattu luonnosvaiheen lausunnot (10 kpl) ja mielipiteet (5 kpl) sekä kaavan laatijan vastineet. 1. LAUSUNNOT: 1.1 Museovirasto, 22.10.2014 Museovirasto pitää muinaisjäännösten merkitsemistapaa ja selitystä kaavakartalla riittävänä muinaisjäännösten suojelun turvaamiseksi. Kaavaselostuksen kohdassa 6.6 selvitetään hankkeen vaikutuksia muinaisjäännöksiin. Selostuksen mukaan voimalapaikat ja huoltotiet sijaitsevat lähimmillään 70 m etäisyydellä muinaisjäännöksistä. Kohdassa on myös maininta, että "muinaisjäännöksiin on jätetty vähintään 15 metrin suojavyöhyke rakentamisalueisiin nähden". Mainittu suojavyöhyke ei ole riittävä kohteiden suojelun turvaamiseksi. Yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä tulee vielä tarkastella koko tuulivoimarakentamisen vaikutukset muinaisjäännöksiin. Muinaisjäännökset huomioidaan edelleen kaavan ehdotusvaiheessa siten, että ne jäävät rakentamisalueiden ulkopuolelle ja suojavyöhykkeen laajuuteen kiinnitetään huomiota. Muinaisjäännöksiin on jätetty kaavaehdotuksessa vähintään noin 60 metrin suojaetäisyys rakentamisalueisiin nähden. Rakentamisaikana muinaismuistojen sijainnit on myös mahdollista merkitä maastossa huomionauhoin. 1.2 Keski-Suomen liitto 23.10.2014 Keski-Suomen liiton mielestä merkittävintä on ottaa huomioon kaavaratkaisun mahdolliset Natura-alueiden linnustolle aiheutuvat vaikutukset sekä Alajärven, Kyyjärven ja Soinin alueelle suunnitteilla olevien monien tuulivoimahankkeen yhteisvaikutukset. Merkittävimmät positiiviset vaikutukset liittyvät aluetalouteen ja hiilineutraalisuuteen. Toisaalta alueelle sijoittuu useita maakuntakaavoihin sisältyviä luonnonsuojelu- ja Naturaalueita, joiden linnustoon tuulipuistojen määrällä ja sijoittumisella voi olla haitallisia vaikutuksia. Keski-Suomen liiton mielestä Pesolan tuulipuistokaavalla edistetään energiaomavaraisuutta ja vähennetään haitallisia päästöjä ilmaan. Liitto pitää kuitenkin tärkeänä, että kaavaratkaisussa otetaan huomioon haitallisten vaikutuksen ehkäiseminen Natura- ja suojelualueiden petolinnustolle. Alajärven, Soinin ja Vimpelin tuulivoima-alueiden yhteinen Natura-arviointi on laadittu 2014. Siitä ja kaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen perusteella kaavaehdotuksesta on poistettu 11 tuulivoimalaa melu- ja välkevaikutusten sekä luontoarvoille tulevien 1

haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. Lisäksi kaavan ehdotusvaiheeseen on laadittu Natura-arvioinnin täydennys, jonka tulokset myös huomioidaan kaavaratkaisussa. Naturaarvioinnin täydennyksen tulosten mukaan Pesolan tuulivoimahankkeen vaikutukset kaavaehdotuksen mukaisilla kahdeksalla voimalalla arvioidaan jäävän merkityksiltään vähäisiksi. Kahdeksan pohjoisinta voimalaa voidaan arvion mukaan toteuttaa nykyisen suunnitelman mukaisesti. Neljä eteläisintä voimalaa toteutetaan suunnittelutarveratkaisulla, mikäli maakotkaseurannassa voidaan osoittaa, ettei lajin suojelu vaarannu. 1.3 Puolustusvoimat, LSHR 28.10.2014 Kaavamääräyksiin ei ole huomauttamista. Pääesikunta antaa jokaisesta hankkeesta hyväksynnän, sitten kun kaikki puolustusvoimia koskevat asiat on selvitetty. Merkitään tiedoksi. 1.4 Fingrid Oyj, 4.11.2014 Fingridin edellisessä lausunnossa (OAS, 10.9.2013) mainitut periaatteet voimajohtojen rajoituksista maankäytön suunnittelulle ja tiedot voimajohdoista on otettava huomioon myös jatkosuunnittelussa. Muistutamme, että tuulivoimalat tulee sijoittaa vähintään 1,5 x tuulivoimalan maksimikorkeuden (maksimikorkeus = napakorkeus + lavan pituus) määrittämän etäisyyden päähän johtoalueen ulkoreunasta mitattuna. Voimaloiden etäisyydet voimajohtoon nähden on huomioitu kaavaehdotuksessa lausunnossa esitetyllä tavalla. 1.5 Trafi Liikenteen turvallisuusvirasto, 6.11.2014 Tuulivoimalat muodostavat lentoesteitä ja siten niiden vaikutus lentoliikenteeseen ja turvallisuuteen tulee selvittää. Ilmailulaki edellyttää lentoestelupaa tuulivoimaloiden, niiden rakentamiseen tarkoitettujen nostureiden sekä mahdollisten muiden hankkeen kannalta tarpeellisten korkeiden esteiden pystytykseen ennen esteiden asettamista. Liikenteen turvallisuusnäkökulmasta myös mahdolliset vaikutukset muille liikennemuodoille tulisi selvittää tuulivoimapuiston suunnitellun sijainnin osalta. Hankkeen suunnittelussa on selvitetty mm. turvallisuussyistä määritellyt etäisyydet teihin. Ennen toteutusta tulee selvittää esteiden mahdolliset tutkavaikutukset. Yleisenä huomiona Liikenteen turvallisuusvirasto pitää myös tärkeänä, että tuulivoimarakentamisen vaikutukset liikenteen turvallisuudelle ja sujuvuudelle selvitetään suunnitteluvaiheessa ja otetaan huomioon hankkeen toteutuksessa. Alueelle on haettu Finavian lausunnot tuulivoimaloille ja lentoesteluvat tullaan hakemaan voimaloiden rakentamisen yhteydessä. Liikenneturvallisuus on huomioitu muilta osin sijoitusratkaisussa (etäisyys tiestöstä) sekä sitä on käsitelty kaavaselostuksessa. Tutkavaikutusten osalta on pyydetty lausunnot sekä Ilmatieteen laitokselta että Puolustusvoimilta. 2

1.6 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, 6.11.2014 RKTL huomauttaa, että lainsäädäntöohjeiden mukaan osayleiskaava on tarkoituksenmukaista asettaa nähtäville vasta, kun YVA-viranomainen on antanut lausuntonsa YVA-selostuksesta, jotta vuorovaikutteisuus ja paikallisten kansalaisten ja elinkeinonharjoittajien osallistuminen osayleiskaavan laatimiseen voisi toteutua. RKTL toteaa, että maakunnallisten vaikutusten arviointi luonnolle ja luonnon virkistyskäytölle edellyttäisi kaikkien suunnitteilla olevien tuulivoiman tuotantoalueiden yhtäaikaista kokonaistarkastelua, jotta yksittäisten hankkeiden lisäksi voidaan arvioida kaikkien vireillä olevien hankkeiden yhteisvaikutuksia. Vaikka YVA-selostuksessa ja kaavaselostuksessa tuulivoimaloiden yhteisvaikutuksia on käsitelty, voimala-alueita suunnitellaan kuitenkin kokonaisuudessa irrallaan, mitä RKTL pitää valitettavana. Kaavaselostuksessa arvioidaan, että tuulivoimahankkeen rakentamistoimista aiheutuva metsien pirstoutuminen sekä häiriöt rakentamisen aikana voivat vaikuttaa alueella elävien laajojen ja yhtenäisten metsien lajien kuten karhun, ilveksen, suden ja erityisesti arkana pidetyn ahman esiintymiseen rakennusaikana. Havaintoja kaikista neljästä suurpedosta on saatu vuosittain RKTL:n Tassu-suurpetohavaintojärjestelmään suunnittelualueelta ja ympäristökunnista. Kaikki suurpedot on uhanalaisuustarkastelussa luokiteltu uhanalaisiksi. Useiden seudulle suunniteltujen tuulivoimahankkeiden tuottamia yhteisvaikutuksia laajalla alueilla liikkuvien eläinten elinolosuhteisiin ei arvioida, mikä ei ole YVA-lain tavoitteiden mukaista. Metsäkanalinnuista Pesolan alueella pesivät metso, pyy, riekko ja runsaslukuisimpana teeri. RKTL pitää tärkeänä huomioida kaavoituksessa metsäkanalintujen elinympäristöt. Linnuston kannalta tuulivoiman rakentamisen riskit alueella kohdistuvat eniten paikallisiin pesiviin ja talvehtiviin lintuihin, ennen muuta petolintuihin. Hankkeen mahdollisesti toteutuessa on tärkeää myös seurata vaikutuksia lähiseudun Natura-alueisiin. Hankkeesta arvioidaan aiheutuvan kohtalaisia muutoksia sekä metsästysjärjestelyihin että metsästyskokemukseen. RKTL toteaa, että kielteisiä vaikutuksia tule vähentää erilaisilla lieventämistoimilla ja vuoropuhelulla metsästysseurojen kanssa hankkeen mahdollisesti toteutuessa. Ympäristöhallinnon ohjeistuksen mukaisesti suunnittelun ajoitus on parhaimmillaan sellainen että osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä YVA-ohjelma tulevat samanaikaisesti nähtäville, jolloin myös menettelyjä koskevat yleisötilaisuudet voidaan yhdistää. Vastaavasti kaavan valmisteluaineisto voidaan asettaa nähtäville yhtä aikaa arviointiselostuksen kanssa, jälleen yhdistäen yleisötilaisuudet. Kaavaehdotusta ei ole syytä asettaa nähtäville ennen kuin YVA-menettelyn yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa. Tätä ohjeistusta noudattaen Pesolan osayleiskaavaa on viety eteenpäin. Alueella käynnissä olevia tuulivoimahankkeita on käsitelty kaavavaihetta edeltäneen yleissuunnitelman puitteissa, jossa mukana olivat Vimpelin Hietapuron (kaavoitus ei edennyt) Alajärven Möksyn ja Louhukankaan sekä Soinin Konttisuon, Pesolan ja Korkeamaan alueet. Alueilta on laadittu myös yhteinen Natura-arviointi. Yhteisvaikutuksia suurpetoihin tarkennetaan kaavaehdotusvaiheen kaavaselostukseen. Metsäkanalinnuille soveltuvat alueet on huomioitu sijoitussuunnitelman laadinnassa. Alueen metsästysseuroja on kuultu riistataloudellisen arvon heikkenemisestä. Metsästysseurat ovat kaavassa osallisena ja heillä on mahdollisuus antaa muistutus kaavaehdotuksesta. Ehdotusvaiheessa pidettävän yleisötilaisuuden yhteydessä on mahdollista huomioida myös metsästysseuroja kohdennetusti. Kaavaselostuksessa esitetään tuulivoima-alueen vaikutusten seurantasuunnitelma. 3

1.7 Suomen riistakeskus Pohjanmaa, 6.11.2014 Suomen riistakeskus toteaa, että esim. metson soidinalue kattaa satoja hehtaareita. Itse soitimen keskus on pienempi alue, jonka sijainti voi vaihtua metsän käsittelyiden seurauksena. Käytännössä tuulivoiman elinympäristöä pirstova vaikutus soidinkeskuksen läheisyydessä voi vaikuttaa metson soitimen vahvuuteen heikentävästi, koska pirstova vaikutus heikentää soidinalueen kukkojen elinalueita. Suomen riistakeskus toteaa, että havaitut kanalintujen soidinpaikat tulee ottaa huomioon hankkeen mahdollisessa toteutuksessa. Lisäksi tulee välttää meluhäiriötä soidinaikana voimaloiden rakennusvaiheessa. Metson ja teeren soidin tapahtuu aamuvarhain, jolloin viivästykset rakentamisessa olisivat pieniä. Muuttolinnuille aiheutuvaa estevaikutusta voidaan vähentää sijoittamalla voimalat mahdollisimman peräkkäin suhteessa lintujen muuttosuuntaan. Suomen riistakeskus katsoo tämän tulevan ottaa huomioon Soinin Pesolan tuulivoimaloiden sijoittamisessa mahdollisimman hyvin. Kontrastivärien tai UV-maalin käyttö roottorien lavoissa parantaa tuulivoimaloiden havaittavuutta muuttolinnuilla. Myös mahdolliset tuotannon keskeytykset tulee pitää mahdollisina lintujen muuttoaikaisen kuolleisuuden estävinä keinoina, jos myöhemmin ehdottomasti välttämättömissä tuulivoimapuistojen alueella tehtävissä muutonaikaisessa vaikutusten seurannoissa todetaan lintujen kuolleisuuden olevan muuttoaikana huomattavaa. Suomen riistakeskus katsoo tärkeäksi käyttää kaikkia törmäyskuolleisuutta ehkäiseviä keinoja. Suomen riistakeskus toteaa, että yksittäisten tuulivoimahankkeiden vaikutukset metsäpeuralle ovat todennäköisesti pieniä, riippuen tuulivoimapuiston alle jäävän alueen kasvillisuustyypistä. Tuulivoimapuistohankkeita on kuitenkin Pohjanmaan metsäpeuraalueelle kaavailtu useita ja hankealueet ovat yleensä pienimmilläänkin 500 hehtaarin luokkaa. Kyseinen hankealue ei ole metsäpeuran pääelinaluetta, mutta Suomen riistakeskus toteaa, että selostuksessa tulee ottaa huomioon hankealueen sijoittuminen metsäpeuran Suomenselän osakannan ja Ähtärin pienen osakannan välimaastoon ja selvittää, onko tuulivoimapuiston rakentamisella osakantojen välimaastoon negatiivisia vaikutuksia. Käytännössä hankealueet voivat vaikuttaa negatiivisesti osakantojen väliseen liikkuvuuteen. Suomen riistakeskus katsoo, että hankkeiden yhteisvaikutukset metsäpeuralle tulee ottaa huomioon myös yksittäisten hankkeiden yhteydessä, koska hankkeiden yhteenlaskettu pinta-ala metsäpeura-alueilla tulee olemaan merkittävä ja siten myös mahdollisuudet lajille soveliaiden elinympäristöjen heikentymiseen ovat todellisia. Tutkimustietoa metsäpeuralle on vähän, jolloin hankkeiden toteutuksessa tulee olla erityisen varovainen ja mahdolliset vaikutukset metsäpeuroille ottaa huomioon erityisellä huolellisuudella. Jäkäläalueille rakennettavien voimaloiden ja teiden rajaaminen mahdollisimman pienelle alueelle tulee toteuttaa, jotta taataan metsäpeuralle tärkeän talviravinnon riittävyys. Suomen riistakeskus katsoo, että tuulivoimalat tulevat heikentämään alueiden riistataloudellista arvoa varsinkin kanalinnun pyynnissä. Vaikutukset kiväärillä tapahtuvaan metsästykseen linnun pyynnissä tulevat ulottumaan myös hankealueen ulkopuolelle. Esim. uuden metsästysasetuksen muutoksen hyvinä lintuvuosina mahdollistama talvinen koirasteeren latvalinnustus tulee hankealueen läheisyydessä olemaan haasteellista. Aiheesta tulee kuulla ja käydä keskustelua alueen metsästysseurojen kanssa. Suomen riistakeskus katsoo, että myöhemmin toiminnan aikana metsästystä ei tule rajoittaa, eikä muutoksia alueen metsästyskäyttöön tule tehdä ellei asiasta käydä neuvotteluja alueella metsästävien seurojen ja metsästysoikeuden haltijoiden kanssa. Havaitut metsäkanalintujen soidinpaikat on otettu huomioon sijoitussuunnitelman laadinnassa. Alueen raivaus- ja rakennustyöt on mahdollista ajoittaa eläimien lisääntymisajan ulkopuolelle. Kaavamääräyksen mukaisesti voimaloiden tulee olla teknisesti säädettävissä ja pysäytettävissä. Tällä voidaan vähentää muuttolinnuille muutonaikana kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. 4

Metsäpeuraan kohdistuvia yhteisvaikutuksia täydennetään kaavaselostukseen Naturaarvioinnin täydennyksestä saatavien tietojen mukaisesti. Alueen metsästysseuroja on kuultu riistataloudellisen arvon heikkenemisestä. Metsästysseurat ovat kaavassa osallisena ja heillä on mahdollisuus antaa muistutus kaavaehdotuksesta. 1.8 Metsähallitus, 10.11.2014 (salattava tieto poistettu) Metsähallitus käsittelee lausunnossaan yhteisesti Pesolan ja Korkeamaan kaavaluonnoksia. Haluamme YVA-selostuslausunnossa esitetyn lisäksi tuoda esille seuraavat asiat: Pesolan hankealue rajoittuu kaakkoisosaltaan Haukisuo-Härkäsuo-Kukkonevan Natura 2000-verkostoon kuuluvaan luonnonsuojelualueeseen, joka on laaja ja merkittäviä suo- ja pienvesiarvoja sisältävä luontokokonaisuus. Pesolan hankealueen itäpuolella (etäisyys n. 2,6 km) on toinen Natura-alue Saarisuo-Valleussuo-Löytösuo-Hirvilampi. Kaavaselostusten mukaan lieventävät toimenpiteet olisivat tarpeen, jotta merkitykselliseltä haitalta Natura-luontoarvoille vältytään. Lieventäviä toimenpiteitä ei Metsähallituksen näkemyksen mukaan kuitenkaan ole huomioitu kaavakarttojen ja suunnittelumääräysten laadinnassa. Metsähallitus katsoo, ettei kaavaselostuksissa ja kaavaluonnoksissa ole täten huomioitu Natura-arviointia ja sen tuloksia riittävällä tavalla. Metsähallitus katsoo, että Natura-arvionnin perusteella on mahdollista, että hankkeista aiheutuisi Natura-alueelle merkityksellistä haittaa. Kaavoja tulisi siksi muokata Naturaarvioinnin raportissa ja sen luonnoksessa esitettyjen suuntaviivojen mukaisesti, erityisesti voimala-alueen ja voimaloiden sijoittelun suhteen. Natura-arvioinnissa on esitetty kolme vaihtoestoista toteuttamissuunnitelmaa tuulivoimapuistoille ja neljä vaikutuksia lieventävää toimenpidettä. Yleisesti Metsähallitus katsoo, että lieventämistoimenpiteistä yksikään ei yksinään eikä yhdistettynä yhteen tai useampaan muuhun riitä ehkäisemään merkittäviä kielteisiä vaikutuksia. Hankkeiden jatkosuunnittelussa tulee varmistaa, ettei niistä tule aiheutumaan merkittävää haittaa hankkeiden vaikutuspiirissä oleville Natura-alueille. Metsähallitus katsoo, että arviot tulee huomioida hankkeen jatkosuunnittelussa. Huomionarvoista on myös, että Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavaa I (tuulivoima) laaditaan parhaillaan. Siihen liittyvästä Natura-arvioinnista Metsähallitus tulee antamaan lausuntonsa 15.11. mennessä. Tarkoituksenmukaisinta olisi, jos Pesola ja Korkeamaa tuulivoimapuistojen osayleiskaavatyö etenisi vasta, kun vaihemaakuntakaava I on hyväksytty. Pesolan kaavaluonnokseen sisältyy Metsähallituksen Luontopalveluiden hallinnoima palsta kiinteistöllä 759-893-1-0, ja kaava-alue rajautuu niin ikään Luontopalveluiden hallinnoimaan palstaan kiinteistöstä 312-893-1-5. Metsähallitus toteaa, että em. palstat sisältyvät Kelkkasuon suojelumetsään. Alue on merkitty Torisaaren-Kelkkasuon luonnonsuojelualue kokonaisuutena Keski-Suomen maakuntakaavaan (2009) SLmerkinnällä, jossa ne täydentävät Torisaaren yksityistä luonnonsuojelualueen suojelualuetta. Kelkkasuon suojelumetsä tullaan myöhemmin asetuksella perustamaan luonnonsuojelualueeksi, joten kaavaan sisältyvä Luontopalveluiden hallinnoima kiinteistö tulisi merkitä kaavamerkinnällä SL Luonnonsuojelualue. Metsähallitus puoltaa kiinteistöllä sijaitsevan muinaisjäännösalueen merkitsemistä kaavaan SM-alueena, mikäli muinaisjäännöksen laajuus antaa siihen aihetta. Metsähallitus huomauttaa myös, että Ympäristöministeriön Tuulivoimarakentamisen suunnittelun (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012) ohjeen mukainen luonnonsuojelualueille soveltuva melutason suunnitteluohjearvo 40 db ylittyy luonnoksessa esitetyillä hankevaihtoehdoilla Kelkkasuon alueella. Tämä tulisi huomioida Pesolan suunnittelualueen rajauksessa. Liito-oravaan, metsäpeuraan ja lepakoihin liittyvien kommenttien osalta viittaamme YVAselostuslausuntoomme, jossa todetaan metsäpeurasta, että Pesolan ja Korkeamaan hankealueet sijoittuvat maantieteellisesti Suomenselän sekä Ähtärin metsäpeurakantojen nykyisten elinalueiden väliin. Hankealueilla on merkitystä metsäpeuran elinympäristönä ja kantojen yhteyttä ylläpitävänä alueena, mikä on huomioitava hankkeiden jatkosuunniteluissa. Lepakoista YVA-selostuksen lausunnossa todetaan, että lepakko- 5

alueet tulee huomioida voimaloiden sijoittelussa, jotta alueiden lepakkokannan ja elinympäristön laadun heikkeneminen estettäisiin. Lisäksi liito-oravasta todetaan, että liito-oravalle potentiaalisten elinympäristöjen välisten sekametsä-kuusikoiden säilyttäminen tulisi tarkkaan huomioida Korkeamaan alueen voimaloiden sijoittelun yhteydessä. Mäntykankaan alue ei välttämättä yksinään kykene turvaamaan liito-oravien elinehtoja alueella jos lähialueen todistettavasti käytössä olevat metsiköt häviävät. Kaavaluonnosta laadittaessa Natura-arvioinnin tuloksia ei ollut vielä käytettävissä. Jatkosuunnittelussa Natura-arvioinnin tulokset sekä hankekohtaisesti laadittavan Naturaarvioinnin täydennyksen tulokset otetaan huomioon kaavaratkaisussa. Natura-arvioinnista ja kaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen perusteella kaavaehdotuksesta on poistettu 11 tuulivoimalaa melu- ja välkevaikutusten sekä luontoarvoille tulevien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. Natura-arvioinnin täydennyksen tulosten mukaan Pesolan tuulivoimahankkeen vaikutukset kaavaehdotuksen mukaisilla kahdeksalla voimalalla arvioidaan jäävän merkityksiltään vähäisiksi. Kahdeksan pohjoisinta voimalaa voidaan arvion mukaan toteuttaa nykyisen suunnitelman mukaisesti. Neljä eteläisintä voimalaa toteutetaan suunnittelutarveratkaisulla, mikäli seurannoilla voidaan osoittaa, ettei uhanalaisen lajin suojelu vaarannu. Lausunnon näkökohdat Natura-arvioinnissa esitettyihin vaihtoehtoisiin toteuttamissuunnitelmiin merkitään tiedoksi ja huomioidaan jatkosuunnittelussa. Metsähallituksen hallinnoimaa kiinteistö voidaan kaavassa osoittaa lausunnon mukaisesti luonnonsuojelualueeksi. 1.9.2015 on astunut voimaan uusi valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista. Uusi asetus korvaa valtioneuvoston päätöksen melutasojen ohjearvoista (993/1992) tuulivoimamelun osalta sekä myös melun osalta Tuulivoimarakentamisen suunnittelua koskevan ympäristöministeriön ohjeistuksen vuodelta 2012. Valtioneuvoston asetuksen mukaiset tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvot eivät koske luonnonsuojelualueita, jotka eivät ole yleiselle virkistyskäytölle erityisen tärkeitä tai jotka eivät ole kansallispuistoja. Torisaaren luonnonsuojelualueen ja Kelkkasuon aluevarauksen luontoarvot ovat luontotyyppeihin perustuvia, joten niihin ei enää sovelleta tuulivoimamelun ohjearvoja. Metsäpeuraan kohdistuvia tuulivoima-alueiden yhteisvaikutuksia tullaan täydentämään kaavaselostukseen Natura-arvioinnin täydennykseen perustuen. Liito-orava- ja lepakkoalueet on otettu huomioon sijoitussuunnitelman laadinnassa ja niitä koskevaa vaikutusten arviointia täydennetään kaavaselostukseen. 1.9 Etelä-Pohjanmaan liitto, 13.11.2014 Pesolan osayleiskaava-alue on osoitettu Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavaluonnoksessa pääosin tuulivoimapuiston alueeksi. Alue on mukana myös tulevassa kaavaehdotuksessa. Hankkeen rajaukset poikkeavat jossakin määrin maakuntakaavarajauksesta, mutta poikkeama ei ole merkittävä. Etelä-Pohjanmaan liitto pitää osayleiskaavaluonnosta asiallisesti laadittuna. Hankkeen Natura-vaikutusten arvioinnin tuloksena saadut tulokset, joiden mukaan hankkeen vaikutuksia läheisten Natura-alueiden maakotkareviireihin voidaan lieventää eri toimenpitein siten, että samalla säilytetään puiston teknis-taloudellinen toteuttamiskelpoisuus, ovat Etelä-Pohjanmaan liiton näkökulmasta riittävät. Lieventämiskeinot on otettava huomioon osayleiskaavan laadintavaiheessa. Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntakaavan edistyminen ehdotusvaiheeseen huomioidaan osayleiskaavaehdotuksessa kuten myös Natura-arvioinnin tulokset ja Natura-arvioinnin täydennys. 1.10 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 12.2.2015 6

Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa suunnittelualueella ja sen lähistöllä on joitakin merkintöjä. Tuulivoimaa käsittelevässä vaihekaavassa suunnittelualueella on tuulivoimapuistomerkintä. Osayleiskaavan ehdotusvaiheeseen kaavaselostus on päivitettävä uudemmalla vaihekaavan aluerajauksella josta käy ilmi osayleiskaavan ja vaihekaavan aluerajaukset. Jatkosuunnittelussa tulee myös huomioida maakuntakaavassa olevia merkintöjä ja kaavaselostuksessa tuoda esille miten merkinnät on huomioitu osayleiskaavassa. Suunnittelualueella on osittain voimassa Soinin rantayleiskaava joka on vahvistettu 17.8.2000. Kaavaselostuksessa ei ole käsitelty voimassa olevan yleiskaavan mahdollistamaa rakentamista ja nyt laadittavan osayleiskaavan vaikutuksia siihen. Tämä asia tulee tutkia. YVA-yhteysviranomaisen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta näkökannat tulee huomioida jatkosuunnittelussa. esille tuomat Kaavaselostuksessa arvioidaan, että maiseman luonteeseen ei kohdistu mainittavia muutoksia ja vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Pesolan mäen taloryhmä (rky) jäisi kahden tuulivoimapuiston väliin. Kaavaselostuksessa arvioidaan kasvillisuuden ja puuston peittävän näkymiä niin, että maisemavaikutukset arvioidaan kohtalaisiksi. Kaavaselostus vaatisi vielä muutamia havainnekuvia etenkin Pesolan mäen taloryhmästä josta on vain yksi havainnekuva kaavaselostuksen liitemateriaalissa. Kaavaselostuksessa olisi hyvä arvioida vaikutuksia myös ilman puustoa koska silloin näkymät ovat eri luokkaa. Melumallinnus on tehty sekä Korkeamaan että Pesolan tuulivoimapuistoille. Mallinnukset on tehty Ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti. Mallinnuksessa on käytetty erilaisia voimalatyyppejä erilaisilla äänitehotasoilla mutta samalla napakorkeudella (140 m), roottoreiden halkaisija vaihtelee välillä 112-126 metriä. Vaihtoehdoista riippumatta ja mallinnustulosten perusteella Ympäristöministeriön ohjearvot ylittyvät jokaisessa vaihtoehdossa. ELY-keskuksen mielestä Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja ei saa ylittää. Tästä on huolehdittava suunnittelussa ja huomioitava, että melutaso pysyy ohjearvojen alapuolella yksittäisen hankkeen toteutuessa tai molempien toteutuessa. Kaavamerkinnät mahdollistavat 210 metriä korkeita tuulivoimaloita mutta melumallinnuksessa korkein voimala on 203 metriä. ELYkeskuksen mielestä selvitysten täytyy vastata kaavamerkintöjä. TV-alueiden (tuulivoimalan alue) rajaukset ovat isokokoisia. ELY-keskus ehdottaa tv-alueiden koon supistamista niin, että voimaloita ei pystytä siirtämään lähemmäksi asutusta. Välkemallinnuksen mukaan välkealueelle jää jonkin verran asuinrakennuksia ja lomaasuntoja. Välkkeen haittojen minimoimiseksi tulisi pyrkiä Ruotsissa käytössä olevien ohje arvojen, 8 tuntia/vuosi 30 min/päivä mukaisiin lukuihin. Kaava-alueella on runsaasti turvetuotantoaluetta (EO-1). Suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida palovaaran riski erityisesti rakennusaikana mutta myös käytön aikana. Alueen sisäiseen sähkönsiirtoon tarvittavat maakaapeleiden sijoituspaikat olisi hyvä huomioida kaavamerkinnöillä. Suunnitelluille tuulivoima-alueille etelästä tuleva tulotie lähtee Karstulantieltä noin kilometrin etäisyydellä Lintuharjun pohjavesialueesta. Karstulantie kulkee lounaissuunnassa pohjavesialueen ja pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen läpi. Tieyhteydet hankealueille tulee suunnitella mahdollisuuksien mukaan siten, että vältetään mahdollisia tiekuljetuksia pohjavesialueiden läpi myös hankealueen ulkopuolella. ELY-keskus pitää tehtyjä selvityksiä ja arviointeja pääosin riittävinä. Kaavaselostuksessa on arvioitu, että rakentamistoimien johdosta alueen lepakkoaktiivisuus tulee vähenemään. Suurimmat vaikutukset kohdistuvat Pesolan alueella luokan III alueille, joista yksi sijoittuu voimalan 21 rakentamisalueelle. ELY-keskus katsoo, että kaavan vaikutusten arviointia on tarpeen syventää tarkastelulla, jossa avataan alueiden III merkitystä alueen populaatiolle, sekä pohditaan sitä, voiko kaavan toteutuminen johtaa välillisesti lepakoiden muualla sijaitsevien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentymiseen luonnonsuojelulain 49 :n vastaisesti. Muuton osalta ELY-keskus pitää arviointia riittävänä. 7

Kaavaselostuksessa on asianmukaisesti huomioitu liito-oravien kulkuyhteyksien säilyminen reviirien välillä, ml. Korkeamaan pohjoisosan reviiri, jonka eteläosaan kohdistuu vaikutuksia tiestön perusparannuksesta. Reviiri huomioidaan tiesuunnittelussa ja rakentamisen aikana. Voimajohtokäytävän laajennus saattaa heikentää liito-oravan kulkuyhteyksiä johtokäytävän yli. ELY-keskukselle tulee esittää suunnitelma kulkuyhteyden säilyttämiseksi, jolloin myös mahdollinen poikkeusluvan tarve luonnonsuojelulain 49 :n säädöksistä tulee arvioitavaksi. Pesolan alueella havaittuja viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja sivuavat tieosuudet tulee huomioida hankkeen tarkemmassa tiesuunnittelussa ja rakentamisen aikana, kuten kaavaselostuksessakin on esitetty. Samoin voimajohdon vaikutusalueella sijaitsevat pienet lampareet tulee huomioida suunnittelussa ja rakentamisvaiheessa. Vaikutuksien vähentämiseksi tulisi rakentamistoimet viitasammakoiden ja liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen läheisyydessä toteuttaa lajien lisääntymis- ja toukka- /pesäpoikasvaiheen ulkopuolella. Tämän lisäksi huomiota tulee kiinnittää myös viitasammakoiden mahdollisiin talvehtimispaikkoihin, joita voi olla mm. hitaasti virtaavissa uomissa. Tuulivoimalat tulee sijoittaa ja suunnitella koko alueella siten, että niiden vaikutukset linnustoon jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Yöllä tapahtuvasta muutosta ei ole havaintoaineistoa. Vaikutukset yömuuttajiin tulisi ottaa tarkasteluun mukaan, sillä osa suurikokoisista ja tuulivoimaloiden kannalta riskialttiista lajeista muuttaa yöaikaan, jolloin myös väistämismahdollisuudet ovat heikommat kuin päivällä. Lisäksi syksyn muutolle mahdollisesti sattuvat epäedulliset sääolosuhteet kasvattavat yömuuttajien törmäysriskiä entisestään. Suunnittelualueen pesimälinnuston kannalta herkimmille alueille ei ole juurikaan osoitettu rakentamista, minkä vuoksi hankkeen ei arvioida aiheuttavan suuria vaikutuksia pesimälinnuston elinympäristöjen säilymiseen. Vaikka tiestö pohjautuu pääosin olemassa oleviin tieuriin, on hankkeilla metsien pirstoutumista ja reunavaikutusta lisäävä vaikutus. Kanalintujen soidinpaikkoihin ja reviireihin tulee rakentamisessa jättää riittävä etäisyys sekä kiinnittää suunnittelussa huomiota näihin liittyvien laajojen ja yhtenäisten metsäalueiden säilymiseen. ELY-keskus painottaa muidenkin pesimälinnustoon kuuluvien lajien osalta, että alueen raivaus- ja rakennustyöt tulisi tehdä mahdollisimman pitkälle lintujen pesimäkauden (huhti-heinäkuu) ulkopuolella rakennusaikaisten lisääntymiseen ja poikasten selviytymiseen vaikuttavien häiriöiden minimoimiseksi. Natura-lausunnoissaan ELY-keskus on katsonut, ettei Pesolan ja Korkeamaan tuulivoimaalueiden osalta voida sulkea pois mahdollisia merkittäviä kielteisiä vaikutuksia maakotkaan. Yleissuunnitelman mukaisia, Pesolan ja Korkeamaan tuulivoima-alueita ei ELY-keskuksen näkemyksen mukaan tule toteuttaa lainkaan tai ainakaan nykyisessä laajuudessaan, ellei voida osoittaa, ettei maakotkaan ja muihin suojelun perusteena oleviin lajeihin, tai yhteisvaikutuksena alueiden ekologiseen eheyteen kohdistu merkittäviä vaikutuksia. Lausunnoissa on esitetty tarvetta täydentää arviointia erityisesti linnustoon kohdistuvien yhteisvaikutusten osalta. Yleissuunnitelman mukaisten hankealueiden Natura-arvioinnista antamassaan lausunnossa ELY-keskus on painottanut yhteisvaikutusten tarkastelun täydentämistä myös muuttolinnuston osalta. Yleissuunnitelman mukaisten Pesolan ja Korkeamaan hankkeiden osalta Natura-arvioinnin täydennystä ei ole vielä tehty. Täydennetty arviointi ja siitä annettava lausunto tulee huomioida hankkeiden jatkosuunnittelussa. Kaavaselostuksessa arvioidaan, että liikenteen lisäyksellä voi olla vaikutuksia tiestön liikenneturvallisuuteen, liikenteen sujuvuuteen ja kuntoon. Näitä käsitteitä on vielä tarpeen avata paremmin kaavaselostuksessa suunnittelutyön edetessä. Kaavaselostuksessa tuodaan esille hankkeen tuoma prosentuaalinen liikenteenlisäys eräillä teillä, tämän lisäksi on vielä tarpeellista täydentää kaavaselostusta konkreettisilla liikennemäärillä esimerkiksi raskaita kuljetuksia/voimala. Kaavaselostukseen päivitetään kuva, josta selviää Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan ja hankealueen rajaukset. Samoin tuodaan esille tavat miten maakuntakaavamerkinnät on huomioitu osayleiskaavan laadinnassa. 8

Voimassa olevan Soinin rantayleiskaavan mahdollistama rakentaminen ja Pesolan osayleiskaavan aiheuttamat vaikutukset siihen tutkitaan kaavan ehdotusvaiheeseen. Tuulivoimasuunnittelun lähtökohtana on että rantayleiskaavassa osoitetut rakennuspaikat ovat rakennettavissa jatkossakin. Tuulivoimakaavan mallinnuksissa rakentumattomatkin paikat on huomioitu asian varmistamiseksi. Yhteysviranomaisen YVA-lausunnossa esille tuomat näkökohdat sekä Natura-arvioinnin tulokset otetaan huomioon kaavaehdotuksen laadinnassa. Natura-arvioinnista ja kaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen perusteella kaavaehdotuksesta on poistettu 11 tuulivoimalaa melu- ja välkevaikutusten sekä luontoarvoille tulevien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. Lisäksi alueelta on laadittu Natura-arvioinnin täydennys, jonka tulokset myös huomioidaan. Natura-arvioinnin täydennyksen tulosten mukaan Pesolan tuulivoimahankkeen vaikutukset kaavaehdotuksen mukaisilla kahdeksalla voimalalla arvioidaan jäävän merkityksiltään vähäisiksi. Kahdeksan pohjoisinta voimalaa voidaan arvion mukaan toteuttaa nykyisen suunnitelman mukaisesti. Neljä eteläisintä voimalaa toteutetaan suunnittelutarveratkaisulla, mikäli maakotkaseurannassa voidaan osoittaa, ettei lajin suojelu vaarannu. Melu- ja välkemallinnukset on päivitetty kaavaehdotukseen. Mallinnukset on tehty 210 metriä korkeilla voimaloilla. Pelkän Pesolan tuulivoimahankkeen melutaso jää kaikkien ympäristön asuin- ja lomarakennusten kohdalla alle päiväajan ohjearvon 45 db ja yöajan ohjearvon 40 db. Myös tuulivoimahankkeiden yhteismelutaso jää kaikkien Pesolan ympäristön asuin- ja lomarakennusten kohdalla alle päiväajan ohjearvon 45 db ja yöajan ohjearvon 40 db. Välkemallinnuksen mukaan vuotuinen välketuntien määrä jää alle 8 tuntiin vuodessa kaikkien ympäristössä sijaitsevien asuinrakennusten ja lomarakennusten kohdalla. Suunnittelussa on huomioitu uudet valtioneuvoston asetuksen tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvot sekä välkkeen ohjearvot. Havainnekuvat on päivitetty vastaamaan kaavaehdotusta. Paloesteeksi alueella muodostuvat tuulivoimaloille rakennettavat huoltotiet (leveys vähintään 6 m) ja murskerakenteinen tuulivoimalan nostoalue (noin 40x80 m), joten paloriskiä tuulivoimaloiden vaikutuksesta voidaan pitää pienenä. Tuulivoimaloiden tulipaloja ennaltaehkäistään sekä passiivin että aktiivisin keinoin. Passiivisina keinoina mahdollisimman suuri osa rakenteista on valmistettu palamattomasta materiaalista kuten teräksestä, eikä tuulivoimalassa säilytetä mitään ylimääräistä syttyvää materiaalia. Lisäksi tuulivoimalan siivet ja muut rakenteet on varustettu ukkosenjohdattimin, jotka johtavat virran turvallisesti eristettynä maahan. Aktiivisia keinoja ovat tuulivoimalan ohjausjärjestelmään kytketyt palohälyttimet ja esimerkiksi lämpötilan nousuun reagoivat anturit. Oleellista on myös tuulivoimalan säännöllinen kunnossapito sen valmistajan määrittelemän huolto-ohjelman mukaisesti. Paikallinen pelastusviranomainen määrittelee rakennuslupavaiheen lausunnossaan pelastussuunnitelman tarpeen ja muut vaadittavat toimenpiteet. Lisäksi kaava-alueen sisäiseen sähkönsiirtoon tarvittavat maakaapelit voidaan osoittaa kaavakartalla ohjeellisina. Vaikutukset yömuuttajiin tullaan ottamaan mukaan linnustovaikutusten tarkasteluun. Alueen raivaus- ja rakennustyöt on mahdollista ajoittaa lintujen pesimäkauden ulkopuolelle. Lepakoiden osalta kaavaehdotuksen mukaiset voimalapaikat sijaitsevat niin etäällä lepakoiden käyttämistä tärkeistä ruokailualueista tai III-luokan lepakkoalueista, joten lepakoihin ei arvioida kohdistuvan vaikutuksia. Rakentamisaikana viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja sivuavat tieosuudet sekä lammet huomioidaan hankkeen tarkemmassa suunnittelussa esim. merkitsemällä ne maastoon huomionauhoin. 9

2. MIELIPITEET: 2.1 Keisala Kalle, Helena, Elina ja Sanna, 15.10.2014 Esitämme Pesolan ja Korkeamaan tuulivoima-alueiden karsimista, sillä mm. näiden kahden voimala-alueen yhteisvaikutuksia sekä vaikutuksia läheisten Louhukankaan ja Möksyn voimaloiden kanssa ei ole tutkittu tarpeeksi. Melu ja välke aiheuttavat mm. unettomuutta, verenpaineen nousua ja tinnitusta. Myös erilaiset sairauskohtaukset voivat tihentyä, jos ei saa melun vuoksi nukuttua ja on jatkuvasti väsynyt. Tuulivoimaloiden minimietäisyyden lähimmistä asunnoista ja vapaa-ajan asunnoista tulisi olla yli 2 km, jos tuulivoimala on teholtaan 2MW ja jos voimaloita on vain yksi. Minimietäisyyden pitäisi olla paljon suurempi, jos voimaloita on enemmän tai kyse on vapaa-ajan asunnoista tai jos voimalat ovat yli 4MW:a tai jos lähistöllä on Natura-alue. Yhteisvaikutuksia Louhukankaan ja Möksyn kanssa on selvitetty osayleiskaavoja laadittaessa sekä muun muassa kuntien yhteisen Yleissuunnitelman, YVA-menettelyn sekä Natura-arvioinnin yhteydessä. Melun vaikutukset pyritään hallitsemaan suunnittelemalla tuulivoimahankkeet niin, etteivät melutason ohjearvot ylity. Tutkimuksissa ei ole osoitettu, että ohjearvot alittavalla tuulivoimalaitosten melulla olisi haitallisia terveysvaikutuksia tai että tuulivoimalaitosten melulla erityisesti olisi mielipiteessä mainittuja terveysvaikutuksia. Mikään normi ei velvoita käyttämään kahden kilometrin suojaetäisyyttä lähimpään asutukseen, eikä sellaista ole oikeuskäytännössä edellytetty. Hiljattain on julkaistu muun muassa neljän ministeriön yhteistyössä valmisteltu tuulivoiman edistämistyöryhmän loppuraportti sekä tuulivoimaloiden melutasojen sääntelyä selvittäneen työryhmän loppuraportti, joissa molemmissa katsottiin, että kiinteiden metrimääräisten suojaetäisyyksien käyttö ei ole perusteltua tuulivoimamelun sääntelyssä. Työryhmien mukaan tuulivoimamelua on säänneltävä desibelimääräisten äänenvoimakkuuden rajaarvojen kautta. Myös uusi tuulivoimamelun ohjearvoja koskeva valtioneuvoston asetus (voimaantulopäivä 1.9.2015) sekä sisämelua koskeva sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetus (voimaantulopäivä 15.5.2015) on valmisteltu tämän mukaisesti. Eli ratkaisevaa kaavaa hyväksyttäessä ei ole välimatkojen pituudet asutuksen ja voimaloiden välillä vaan vaikutusarviointien ja mallinnusten kautta saatavat tulokset. 2.2 Jouni Niskakangas ja muut allekirjoittaneet, 19.10.2014 Esitän Möksyn, Pesolan ja Korkeamaan tuulivoimala-alueiden osayleiskaavaluonnoksiin ja ehdotukseen muutoksia uuden 110 kv voimajohdon sijoittamiseen Niskakankaan alueen osalta. Uusi 110kV voimajohto rakennettaisiin Niskakankaan alueen itäpuolelta. Voimajohto rakennettaisi Veteläsuon turvetuotantoalueen länsireunaa pitkin kiertäen asutuksen itäpuolelta, kunnes liittyy takaisin ehdotettuun voimajohdon sijaintiin asutuksen jälkeen. Alajärven Sähkö Oy on rakentanut vuonna 2014 20kV voimajohdon 15 metrin päähän asuinrakennuksesta Niskakankaantien reunaan, josta suunniteltu 110kV voimajohto on 80 metrin päässä ja jonka vieressä on 400kV voimajohto. Noin 130 metrin matkalla on 3 voimalinjaa. Lisäksi maanomistajalla on 200kV voimajohto sekä kaksi 20 kv voimajohtoa maillaan. Toisesta 20kV voimajohdosta on lisäksi suunnitteilla leventämistä. Yhteensä maanomistajalla on maata voimalinjojen alla 5 hehtaaria. Suunniteltu 110kV voimajohto kulkisi metsäisillä alueilla, joka tuhoaa metsätuoton ja harjoitetun metsätalouden täydellisesti. Kyseessä ovat, nyt suunniteltujen tuulivoimaalueiden vuoksi, aivan valtavat menetykset metsänomistajille. Uusi voimajohto haittaa elinkeinon harjoittamista. Linjojen kulkiessa peltoaukealla, voitaisiin peltoja kuitenkin hyödyntää. Lisäksi on huomioitava maisemahaitta, joka tulee, jos 110kV voimajohto sijoitetaan osayleiskaavassa ehdotetulle reitille. 10

Ehdotetussa muutoksessa uusi voimajohto kulkisi vähemmän rasittavalla reitillä, mutta turvetuotantoalueen osalta saman maanomistajan mailla. Lisäksi 110kV liityntävoimajohdon luontoselvityksestä käy ilmi, että voimajohto kulkisi rämeristihämähäkin potentiaalisessa elinympäristössä. Muutosehdotuksessa uusi 110kV voimajohto kiertäisi nämä potentiaaliset elinympäristöt. 110kV voimajohdon linjauksen muutosehdotus Asiaa ei ratkaista nyt kyseessä olevalla osayleiskaavalla. Kuitenkin voidaan sanoa, että uuden voimalinjan vaihtoehtoista sijaintia on tutkittu muistutuksen antajan pyynnöstä laaditun tuulivoiman yleissuunnitelman (Ramboll Finland Oy) yhteydessä. Käydyissä neuvotteluissa on käynyt selväksi, että uusi voimalinja tulee rakentaa laajentamalla nykyistä linjakäytävää. Suunniteltu laajennus on varsin kohtuullinen n.20m ja matkaa asutukseen jää edelleen yli sata metriä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista on hyödyntää olemassa olevia linjakäytäviä sen sijaan, että avattaisiin uusia. 2.3 Ala-aho Arja, Juha, Katri, Paula ja Noora, 3.11.2014 Esitämme mielipiteemme koskien Pesolan ja Korkeamaan tuulivoimahankkeita. Kyseessä on hyvin laajat suunnitelmat, jotka muuttaisivat koko Soinin pohjois- ja itäosan rauhallisesta ja hiljaisesta maaseudusta teollisuusalueeksi. Huomioitavaa on myös, että Pesolan yläpuolelle tulee Alajärven puolelle Möksyn alue ja sen länsipuolelle Louhukangas. Yhteensä pienelle alueelle tulisi siis noin 100 teollisen luokan voimalaa. Tältä osin tulisi kaikki neljä aluetta huomioida. Nyt käsitellään kahta aluetta kaikkien neljän sijasta. Niiden lupahaku pyritään käsittelemään yksitellen, jotta voimaloiden todellinen määrä alueella hämärtyy. Tällainen harhaanjohtava toiminta ei tulisi missään instanssissa hyväksyä, vaan kaikki voima-alueiden lupakäsittelyt tulisi tehdä yhtä aikaa vähintään maakunta-, mieluiten läänikohtaisesti, jotta kokonaiskuva vaikutuksista ja haitoista säilyy. Suurten voimaloiden osalta ei ole kokemusta tai edes tutkimuksia niiden haitoista ja muista vaikutuksista. On vastuutonta ryhtyä näin suuriin hankkeisiin arvioiden pohjalta ja vaatia vielä asukkaiden hyväksyntää asialle. Etäisyys ja melu Korkeamaan kaavaselostuksessa s.43 puhutaan n. kilometrin minimietäisyydestä asutukseen ja loma-asutukseen. Tämä on vastoin kaikkia Suomessa saatuja kokemuksia. Esim. Raahen Kopsassa seitsemästä 3MW voimalasta on aiheutunut sietämättömät 11

meluongelmat. Lähin asuintalo on nyt 1,5 km:n päässä. Jos Raahessa on noin mittavat haitat 7 pienemmästä voimalasta, minkälaiset haitat sitten ovat, kun Pesolaan ja Korkeamaahan olisi tulossa n. 50 voimalaa ja lisäksi Louhuun ja Möksyyn saman verran ja lisäksi vielä tehoiltaan lähes kaksinkertaisia Kopsaan verrattuna, jopa 5MW voimaloita? Tuulivoimalat aiheuttavat monenlaisia haittoja, mm. melu- ja välkehaitat, unettomuus, massiiviset maisemahaitat, verenpaineen nousu ja TV:n ja matkapuhelinten toimimattomuus. Yksi pahimmista on meluhaitta, jonka mittaaminen ja mallintaminen on vaikeaa, sillä parhainkin tuulivoimamelun mallinnusohjelma antaa luotettavia tuloksia vain n. 800 m päähän. Ääniasiantuntija Vesa Viljasen mukaan melututkimukset on tehty 1-2 MW voimaloilla, mutta merkittäviä melualtistumisia tulee 3 MW ja sitä suurempien voimaloiden kohdalla. Tehdyt melumallinnukset antavat ruusuisen kuvan voimaloiden todellisesta melusta. Yhteisvaikutus Realistisia yhteisvaikutuksia ei ole käsitelty kunnolla. Huomioon ei ole otettu, mitä yhteisvaikutuksia melusta ja välkkeestä tulee alueen asukkaille, eläimille ja lintujen muuttoreiteille. Lisäksi on huomioitava yhteisvaikutus Pesolan ja Korkeamaan alueelle Louhun ja Möksyn voimaloista. Minkälaiset vaikutukset tulevat näistä neljästä alueesta yhteensä? Näistä asioista ei ole kunnollisia melumallinnuksia tehty eikä esitetty selostuksessa. Onko harhaanjohtavan tarkoituksellisesti jätetty Korkeamaan kaavaselostuksen melun yhteisvaikutuksia käsittävästä kuvasta Pesola pois, ettei tilanne näytä niin pahalta kuin se todellisuudessa on? Erikseen Rambollilta pyydetyssä yhteisvaikutuskartassa on käytetty Louhun ja möksyn kohdalla 107,5 db lähtömelua. Mistä tämä on saatu, kun Nordexilla on 104,5 db ja Gamesalla 110,3 db? 3dB:n lisäys vastaa äänen voimakkuuden kaksinkertaistumista (logaritminen asteikko). Vaadimme selitystä tähän. Soinin Pesolan ja Korkeamaan suurten voimala-alueiden yhteyttä varsinkin Möksyn alueeseen ei ole huomioitu. Möksyn selostuksessa s. 63 sanotaan käsittämättömästi, että "Möksyn alueella on melun ja välkkeen osalta yhteisvaikutuksia siihen rajautuvan Pesolan alueen kanssa. Hankkeista muodostuu melun osalta yhteisvaikutuksia Möksyn alueen kaakkoispuolella sijaitseviin yksittäisiin Vehkaperän ja Heinäahon asuinrakennuksiin ja Ison-Syvärin saunamökkiin. Melutaso kasvaa alueella noin 0 3 db. Yhteisvaikutusten johdosta ei kuitenkaan missään uusia asuin- tai lomarakennuksia suunnitteluohjearvot ylittävillä alueilla verrattuna hankkeiden yksittäisiin mallinnuksiin. Sama koskee myös pienitaajuista melua. Myös välkkeen yhteisvaikutukset kohdistuvat em. alueelle, mutta tässäkään tapauksessa ei yhteisvaikutusten johdosta sijaitse missään uusia asuin- tai lomarakennuksia 8 tai 10 tunnin mukaisella välkealueella." Saisiko tämän selkokielellä, mitä tämä tarkoittaa? Missä ja kuka on sanonut niin, että rakennusten pitäisi olla uusia kun tehdään melu- tai välkemallinnuksia. Ohjearvot ylittyvät, mutta missä ja kuinka paljon? Ehdottomasti pitää piirtää uusi kaavakartta ja pyytää melu- ja välkemallinnus riippumattomalta taholta. Niissä olisi esitetty kaikki nämä neljä lähekkäistä aluetta. Lisäksi näistä kaikista pitää tehdä yhteiset melu- ja välkemallinnukset ja sellaiset selvitykset, joita kaikki ymmärtävät. Korkeamaan kaavaselostuksessa sanotaan s. 73, että: " Välkkeen osalta yhteisvaikutuksia muodostuu samoin Pesolan ja Korkeamaan väliselle alueelle. Ko. alueella Vanhan-Pesolan kohdalla yhteisvaikutuksien johdosta välkemäärä kasvaa 2 6 tuntia. Yhteisvaikutusten johdosta yksi uusi asuinrakennus sijoittuu joko yli 8 tai 10 tunnin mukaiselle välkevaikutusalueelle mallinnetusta voimalatyypistä riippuen (kuvat 47 ja 48). Louhukankaan ja Möksyn alueiden kanssa Korkeamaa ei muodosta välkkeen osalta yhteisvaikutuksia (kuva 46). Luonnonsuojelualueille ei aiheudu yhteisvaikutusten johdosta merkittäviä uusia välkevaikutuksia verrattuna Korkeamaan hankkeeseen." 12

Jälleen vedotaan uusiin asuin- tai lomarakennuksiin. Missään ei edelleenkään ole eritelty melun ja välkkeen kyseessä ollen, onko rakennus uusi tai vanha, sillä ei ole merkitystä, melun määrällä kyllä. "Luonnonsuojelualueille ei aiheudu merkittäviä uusia vaikutuksia". Mitä tällä tarkoitetaan? Luonnonsuojelualueille ei tähän saakka ole ollut minkäänlaisia vanhoja vaikutuksia, kun ei siellä ole voimaloita ennestään ollut. Vielä sanotaan Vanhasta- Pesolasta, että siellä välkemäärä kasvaa yhteisvaikutusten johdosta 2-6 tuntia, mutta mikä on siellä lähtökohtana oleva välkemäärä ilman yhteisvaikutuksia? Suhteellisen suuri, oletettavasti. Miksi ei kerrota tietoja kokonaisuutena, vaan puolitotuuksia, joista kukaan ei saa mitään selvää. Melun lopputulema Vähintään 2km siis pitää olla välimatkaa sekä loma- että vakituiseen asutukseen Pesolan ja Korkeamaan tuulivoima-alueilla. Lisäksi ehtona on se, että kun melu- ja välkemallinnukset on asiantuntevalla ja puolueettomalla toimijalla teetetty uudestaan ja oikeilla voimalamalleilla, pitää etäisyyttä kasvattaa, jos mallinnus sitä vaatii. Kaavasta Kaavaluonnoskartasta on ilmeisen tarkoitushakuisesti jätetty pois koko Möksyntie ja sen varren talot, paria taloa lukuun ottamatta. Kaavapiirustukset on tehtävä niin laajoiksi, että Möksyntien talot ja tilat voimaloiden suunnittelualueiden kohdalla tulevat näkyviin. On tehtävä uusi kaavakartta, jossa sekä Pesolan että Korkeamaan voimala-alueet näkyvät yhdessä ja kokonaan. Lisäksi olisi nähtävä miten lähellä oleva Möksyn alue sijoittuu näihin nähden. Miten voidaan olettaa, että asianosaiset osaavat ottaa kantaa kaavaan, ellei heidän talonsa edes näy kaavakartoissa? Nämä puutteet on korjattava viipymättä ja laajemmat kartat, joissa myös talot, Möksyntie ja Pesolantie sekä Vehkaperän ja Mustapuro näkyvät, on lähetettävä kyseisten kiinteistöjen omistajille tai haltijoille. Lisäksi tuulivoima-asian valmistelu ja käsittely on tämän virheen vuoksi aloitettava teknisestä lautakunnasta alkaen alusta. Kaavaluonnoksen selitteessä sanotaan, että "tämä osayleiskaava korvaa kunnanvaltuuston 29.12.202 hyväksymän Soinin rantayleiskaavan koko tämän kaavan alueelta". Miten on mahdollista, että vapaa-ajan asunnoille tarkoitettu ranta-alue ja sen naapurusto yhtäkkiä muutetaankin teolliseksi tuulivoima-alueeksi. Korkeamaan kaavaluonnoskartassa on etelän puolella suhteettoman suuri tyhjä suunnittelualue, joka on samalla rakennuskieltoalue, jolle ei kuvassa kuvatun suunnitelman perusteella ole minkäänlaista perustetta. Onko kyseessä virhe vai suunnitelman ulkopuolinen "salainen" sopimus lisälaajennuksesta? Korkeamaan kaavaselostuksessa sanotaan välkkeen kohdalla s. 50: "Laitosmallina laskennassa käytettiin tuulivoimaloita, joiden napakorkeus oli 140m ja roottorin halkaisija paikasta riippuen 112 tai 117m". Kaavamerkinnän kuvauksessa s.42 sanotaan: "Tuulivoimalan napakorkeus on 140-160m, lavan pituus 60-70m ja siten kokonaiskorkeus n. 200-210m (enintään 210m). Tuulivoimaloiden sijoituspaikat on osoitettu yhden tuulivoimalan alueina, joiden sisällä on rakennussuunnitteluvaiheessa vähäinen mahdollisuus siirtää voimalaa alueen sisällä". Näin ollen välkemallinnus on tehty puutteellisesti. Siinä on käytetty ainoastaan paljon lyhempiä siipiä kuin todellisissa voimaloissa mahdollisesti on, ja vaikka olisikin tehty kaksi melumallinnusta, pitäisi välkemallinnuskin tehdä kahdesti tai pahimmalla mahdollisella eli pidemmillä lavoilla. Miksi välkkeen laskentamalli on tehty huomattavasti lyhemmillä lavoilla kuin mitä todellisuus olisi? Mallinnukset on tehtävä uudelleen. Lisäksi voimalatyyppi ja tehot on kerrottava. Nordexista näin ei ole tehty. Vaadimme selvitystä. Voimaloiden katkoviivoitetuilla alueilla on voimaloita mahdollista siirtää. Näin ollen asukkaiden ja myös viranomaisten on laskettava etäisyys asunnosta tai loma-asunnosta tuon voimala-alueen reunaan, jotta ns. pahin tilanne tulee huomioiduksi. Kaavaluonnoksen mukaan lähimmät asuinrakennukset Pesolan ja Korkeamaan voimalaalueilla on n. 1,4 km voimalasta. Vuorenmaan hiihtokeskuksesta lähimpään voimalaan on 13

n. 4km, joten voimalat näkyvät laskettelumäen päälle, matkailuvaltti menee. Korkeamaan voimalat ovat lisäksi hyvin lähellä yleistä uimarantaa ja kesämökkiasutusta Torasjärvellä. Pesolan alueella sijaitsee linturikas alue ja Ryöstöjärvi. Kaiken edellä mainitun perusteella vaadimme muutosta, vähintään 2km rajaa kaikkiin ihmisasumukseksi kelpaaviin asuntoihin, sekä vakituisiin että loma-asuntoihin, niin uusiin kuin vanhoihinkin rakennuksiin. TV ja kännykkä Isojen lähekkäisten tuulipuistojen riskinä on mm. katvealueiden voimakas laajentuminen. Miksi TV:n ja kännyköiden toimivuudesta noin laajoilla tuulivoima-alueilla ei ole tehty mitään selvitystä? Vaadimme tätä tehtäväksi ensi tilassa. Etukäteisselvitys on hätänumeron varmasta tavoitettavuudesta kaikkialla tehtävä. Linnut ja luonto On huomioitava Möksyn alueen yli kulkee kurkien ja muidenkin lintujen kevät- ja syysmuuttoreitit. Muuttomatkallaan levähtämään pysähtyvät kurjet eivät pohjoisesta tultuaan pääse enää Savonjärveltä pois, koska kaikissa muissa ilmansuunnissa paitsi pohjoisessa on voimalat. Samoin on vaarana, että joutsenet ja hanhetkin silppuuntuvat siippiin. Pesolan ja Korkeamaan alueet tulevat jatkona Möksyn alueelle, joten samat riskit jatkuvat linnuilla, kun ne muuttomatkallaan lentävät etelään. Nämä asiat on tutkittava toisen, puolueettoman toimijan avulla perusteellisesti ja uudestaan. Tiedossa on myös, että kotka on esiintynyt etelässä Möksyn alueessa kiinni olevalla Pesolan suunnitellulla tuulivoima-alueella. Kotkan ruokailulennot ulottuvat useiden kilometrien päähän, ja mm. Savonjärvi on hyvin mahdollinen tällainen kohde. Savonjärvellä on hyvin rikas ja monimuotoinen linnusto. Näin lähelle ei voi rakentaa tuulivoimaloita. Lisäksi Suomen lintuatlaksesta saatujen tietojen mukaan Pesolan ja Korkeamaan alueilla on tavattu useita pesiviä lintuja. Tällaisille alueille ei voida suunnitella tuulivoimaloiden kaltaisia teollisuusalueita. Lisäksi alue on Suomenselän aluetta, joka on harvinainen harjumuodostelma keskisessä Suomessa. Olosuhteet ovat hyvin verrattavissa Lappiin. Alueen luonto on hidas uusiutumaan, eikä se siedä tuulivoiman kaltaisia rajuja ja pitkäkestoisia riistotoimenpiteitä. Työllisyysvaikutukset Pesolan selostuksessa s. 62 sanotaan, että mikäli Pesolan tuulivoimapuiston työllistävät vaikutukset ovat samansuuruiset kuin Euroopassa keskimäärin, tarkoittaisi tämä noin 25 käyttöön ja huoltoon liittyvää uutta työpaikkaa. Tietämyksemme mukaan Suomessa ei ole tuulivoimateollisuutta, joka siis työllistäisi suomalaisia. Miksi Suomea verrataan Eurooppaan, vaikka tuulivoimatoimijalla ja konsultilla pitäisi olla tiedossa, ettei Suomessa lainkaan ole kotimaista valmistusta tällä alalla. Raahen kokemuksen mukaan on muutama paikallinen työllistynyt majoitus- ja ravitsemusalalla väliaikaisesti. Ei pystytyksessä tai asennustöissä, koska tuulivoima on erikoisala, ja voimalatoimijat tuovat materiaalit ja asentajat mukanaan. Mainitut työllisyysvaikutukset eivät siis pidä yhtä Suomen todellisuuden kanssa. Sekalaisia huomioita kaavaselostuksesta Voimaloista kerrotaan äänitehotasot, mutta Nordexista ei megawatteja eli tehoja, Vestaksesta taas kerrotaan. Mihin voimalatyyppiin viitataan tekstissä, kun siellä puhutaan 132m roottorista? 14

Melumallinnuksen kohdalla Korkeamaassa ja Pesolassa puhutaan mallinnustilanteesta 3 ja 6, aivan kuin olisi kuusi vaihtoehtoa, vaikka niitä todellisuudessa on nähtävästi kaksi. Pesolan mäen osalta vaikutukset lähimaisemaan ovat merkittäviä. Tämä vanha asujaimisto on otettava huomioon, eikä vanhaa kulttuurimaisemaa saa turmella teollisen luokan tuulivoimaloilla. Puhuttaessa Lehdonperälle näkyvistä tuulivoimaloista sanotaan, että ne näkyvät selvästi metsärajan yläpuolella. Louhun ja Möksyn kaavaehdotuksessa olevissa havainnekuvissa taas kaikki Louhun voimalat oli piirretty peittymään metsän taakse. Vaikutelmaksi jää, että tehdyissä selvityksissä on vakavia ristiriitaisuuksia. Korkeamaan ja Pesolan kaavaselostuksessa s. 6 sanotaan, että alueella toimivia metsästysseuroja ovat Keisarin Erä ja Soinin metsästysseura. Silti samassa selostuksessa s. 39 olevassa listassa, joilta lausunnot on pyydetty, on vain Soinin metsästysseura, mutta ei Keisarin Erää. Onko siis niin, että Keisarin Erältä ei ole tätä lausuntoa pyydetty? Pesolan kaavaselostuksessa s. 7, että alueella toimiva metsästysseura on Keisarin Erä. Myöhemmin s. 42 sanotaan, että on tiedotettu Soinin metsästysseuraa. Miksi näin, jos metsästysseuralla ei edes ole alueella maita? Ja Keisarin Erältäkö ei tämän mukaan ole kysytty lausuntoa? Korkeamaan kaavaselostuksen havainnekuvat on otettu pilvisellä säällä, eli vastoin kaikkia ohjeita. Tällöin voimalat näkyvät epäselvinä. Kuvat pitää tehdä uudestaan kirkkaana päivänä ja luotettavan tahon toimesta. Muinaisjäännösinventoinnissa sanotaan, että Ilmatar Windpower Oyj:llä on suunnitteilla Soinin kunnan alueelle Pesolan ja Korkeamaan tuulipuistot. Suomen Hyötytuuli Oy:llä on suunnitteilla Pesolan tuulivoimapuisto ja Saba Tuuli Oy Ab:llä on suunnitteilla Korkeamaan tuulivoimapuisto Alajärven kunnan alueelle. Tässä on tuulivoimatoimijoiden ja kuntien nimet menneet täysin sekaisin. Syntyy täysin sellainen vaikutelma, että koko kaavaselostus on tehty vastaavalla tyylillä eli ettei mikään asia ole tarkistettua, puolueetonta tai kokonaisuudessaan paikkansapitävää tietoa, jos näissä pikkuasioissakin kaikkeen on suhtauduttu summittaisen ylimalkaisesti. Lisäksi vaadimme ympäristöluvat kullekin voimalalle erikseen Pesolan ja Korkeamaan alueella. Perusteluina se, että melumallinnusten vuoksi ympäristöluvat on oltava suojaamassa asukkaita ja heidän elinolosuhteitaan. Alueelta on laadittu kaavaluonnosvaiheessa silloisten Ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti meluselvitys. Meluselvitys on päivitetty kaavaehdotukseen vastaamaan kaavaehdotuksen voimalamäärää sekä uutta valtioneuvoston asetusta tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista (voimaantulopäivä 1.9.2015). Melumallinnuksen mukaan pelkän Pesolan tuulivoimahankkeen melutaso jää kaikkien ympäristön asuin- ja lomarakennusten kohdalla alle päiväajan ohjearvon 45 db ja yöajan ohjearvon 40 db. Myös tuulivoimahankkeiden yhteismelutaso jää kaikkien Pesolan ympäristön asuin- ja lomarakennusten kohdalla alle päiväajan ohjearvon 45 db ja yöajan ohjearvon 40 db. Tutkimuksissa ei ole osoitettu, että ohjearvot alittavalla tuulivoimalaitosten melulla olisi haitallisia terveysvaikutuksia. Tuulivoimalaitoksen melun mittaaminen ja mallintaminen ovat vaativia tehtäviä. Siksi ympäristöministeriö on julkaissut helmikuussa 2014 ohjeet tuulivoimalaitosten melun mallintamisesta ja mittaamisesta (2/2014, 3/2014 ja 4/2014). Ohjeet perustuvat laajan asiantuntijajoukon työhön ja mallinnusohjeen mukaisesti tehty melun leviämisen laskenta on paras käytettävissä oleva menetelmä meluvaikutusten arvioimiseksi. Sekä yksittäisistä hankkeista, että yhteisvaikutusten osalta on tehty ohjeistuksen mukaiset mallinnukset. Yksi lähtökohta suunnittelulle on saatujen maanvuokrasopimusten laajuus, mutta se ei kuitenkaan määritä voimaloiden sijaintia suhteessa ympäröivään alueeseen vaan nimenomaan mallinnusten kautta on tutkittava ja arvioitava tulevat häiriöt. Voimalasijoittelun hyväksyttävyys perustuu melun- ja välkkeen osalta nimenomaan laadittuihin mallinnuksiin, ei välimatkojen pituuksiin voimaloiden ja 15

asutuksen välillä. Kaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella kaavaehdotuksesta on poistettu 11 tuulivoimalaa melu- ja välkevaikutusten sekä luontoarvoille tulevien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. Yhteisvaikutuksia on selvitetty osayleiskaavoja laadittaessa sekä muun muassa kuntien yhteisen Yleissuunnitelman, YVA-menettelyn sekä Natura-arvioinnin yhteydessä. Voimalaitoksen sähköteho ei ole suoraan verrannollinen sen tuottamaan äänitehoon. Hankkeen tässä vaiheessa päätöstä lopullisesti valittavasta voimalatyypistä ei ole vielä tehty, mutta melu- ja välkeselvityksissä on tutkittu kaavan toteuttamiskelpoisuutta tällä hetkellä markkinoilla olevilla voimalatyypeillä. Kaavaluonnoksessa käytetyt melu- ja välkemallinnukset on tehty YVA-selostuksen mukaisilla voimalakorkeuksilla. Kaavaehdotukseen on tehty uudet mallinnukset. Mallinnukset on tehty kokonaiskorkeudeltaan 210m olevilla voimaloilla (napakorkeus 147m ja roottorin halkaisija 126m). Keskeistä mallinnuksessa ja laadittavassa arvioinnissa on, että kaavaratkaisu on mahdollista toteuttaa siten, että vaikutukset ovat hyväksyttäviä. Rakennuslupavaiheessa asiaa on tarkasteltava siitä näkökulmasta, onko rakennuslupa kaavaratkaisun mukainen. Tästä johtuen, mikäli valittu voimalamalli tai sen kokoluokka tai sijainti poikkeaa kaavassa esitetystä, mallinnukset on tehtävä uudelleen. Mikään normi ei velvoita käyttämään kahden kilometrin suojaetäisyyttä lähimpään asutukseen, eikä sellaista ole oikeuskäytännössä edellytetty. Hiljattain on julkaistu muun muassa neljän ministeriön yhteistyössä valmisteltu tuulivoiman edistämistyöryhmän loppuraportti sekä tuulivoimaloiden melutasojen sääntelyä selvittäneen työryhmän loppuraportti, joissa molemmissa katsottiin, että kiinteiden metrimääräisten suojaetäisyyksien käyttö ei ole perusteltua tuulivoimamelun sääntelyssä. Työryhmien mukaan tuulivoimamelua on säänneltävä desibelimääräisten äänenvoimakkuuden rajaarvojen kautta. Myös uusi tuulivoimamelun ohjearvoja koskeva valtioneuvoston asetus (voimaantulopäivä 1.9.2015) sekä sisämelua koskeva sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetus (voimaantulopäivä 15.5.2015) on valmisteltu tämän mukaisesti. Eli ratkaisevaa kaavaa hyväksyttäessä ei ole välimatkojen pituudet asutuksen ja voimaloiden välillä vaan vaikutusarviointien ja mallinnusten kautta saatavat tulokset. Ympäristöministeriön 2/2014 meluohjeistuksen mukainen mallinnus on katsottu riittäväksi ja sen paikkaansa pitävyyttä on tutkittu muiden hankkeiden yhteydessä. Toiminnassa olevan Raahen Kopsan tuulipuiston aiheuttamasta sisä- ja ulkomelusta on tehty mittauksia Työterveyslaitoksen ja ÅF Consultin toimesta lähellä puistoa olevassa kiinteistössä. Mittausten tuloksia on verrattu viimeisimmän meluohjeistuksen mukaan tehtyihin mallinnuksiin. Melumittausten ja tietokonemallinnusten tulokset ovat olleet lähes samat, joskin mallinnus on antanut hieman suurempia desibeliarvoja kuin todellisuudessa mitatut arvot. Mallinnukset jättävät siis oikeaoppisesti vähän turvamarginaalia todellisiin äänitasoihin verrattuna. Korkeamaan selostuksen sivun 50 kappaleessa on tarkoitettu, että Korkeamaan ja Pesolan tuulivoimaloiden aiheuttaman yhteisvälkkeen piiriin osuu yksi muu asuinrakennus niiden asuinrakennusten lisäksi, mitkä osuvat jo yksittäisten hankkeiden mallinnuksiin. Välketaso kyseisillä alueilla vaan kasaa ilmeisesti 2-6 tuntia/vuosi. Samasta asiasta on kyse myös Möksyn selostuksen osalta. Tämä tarkennetaan kaavaselostukseen. Kaavakartalla tulee näkyä koko kaavoitettava alue ja harkinnan mukaan sen ympäristöä. Kaavakartalla ei ole tarkoituksenmukaista näyttää kovin pitkälle suunnittelualueesta tulevia alueita, koska kaavakartan mittakaavasta johtuen karttojen koot kasvaisivat nopeasti suuriksi ja hankalasti käsiteltäviksi lakanoiksi. Korkeamaan ja Pesolan alueet ovat kaksi erillistä osayleiskaava-aluetta, toki kaavaselostuksessa alueet on esitetty useissa kohdissa samassa kuvassa. Pesolan ja Korkeamaan suunnittelualueille ulottuu pieniltä osin Soinin koko kunnan rantaalueet kattava oikeusvaikutteinen rantayleiskaava. Rantayleiskaavassa ei ole osoitettu kyseisille alueelle loma-asuntojen rakennuspaikkoja. Soinin rantayleiskaavassa osoitetuilla rakennuspaikoista yhdelläkään rakentuneella tai rakentumattomalla lomarakennuspaikalla ei ylity valtioneuvoston asetuksen mukainen tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvo. Maanomistajat ovat osallisena nyt laadittavana olevassa kaavassa ja siten tulevat tietoisiksi muutoksesta. Asiaa kuitenkin vielä tarkennetaan ja tutkitaan kaavan 16

ehdotusvaiheeseen mentäessä. Korkeamaan kaava-alueen eteläosan "tyhjäalue" johtuu nimenomaan rantayleiskaavan kumoamisesta. Tuulivoimapuistojen on todettu joissain tapauksissa aiheuttavan häiriötä tv-signaaliin voimaloiden lähialueilla. Häiriöiden esiintymiseen vaikuttaa voimaloiden sijainti suhteessa lähetinasemaan ja tv-vastaanottimiin, lähettimen signaalin voimakkuus ja suuntaus sekä maaston muodot ja muut mahdolliset esteet. Mahdollisissa häiriötilanteissa tuulivoimatoimija tulee kuitenkin neuvottelemaan Digitan kanssa tarvittavista toimista. Tämä voidaan tarkentaa kaavaselostukseen ja myös pyytää asiasta Digitan lausunto kaavan ehdotusvaiheessa. Alueiden luontoon liittyvät asiat on käsitelty ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä jolloin niistä on myös pyydetty lausunnot asianomaiselta viranomaisilta. Ympäristövaikutusten arvioinnista saatu palaute otetaan huomioon kaavaehdotuksen laadinnassa. Tuulivoimarakentaminen ja komponenttiteollisuus työllistävät Suomessa jopa 11 000 henkilöä vuoteen 2020 mennessä, mikäli rakentaminen pääsee jatkumaan hyvällä vauhdilla. Tuulivoimahankkeiden suurimmat työllisyysvaikutukset tulevat käyttövaiheessa, eivät rakentamisvaiheessa. Tällä hetkellä tuulivoimahankekehitys työllistää noin 2200 työntekijää. Suurin osa tuulivoiman tuottamasta työstä tehdään kotimaisella työvoimalla. Työ- ja elinkeinoministeriön tekemän tuulivoimahankkeiden kotimaisuusastetta tarkastelevan selvityksen mukaan tuulivoiman saamasta tuesta 59 % jää tukemaan kotimaista yritystoimintaa. Keisarin Erä lisätään kaavaselostuksessa osallisiin ja ympäristölupavaatimus merkitään tiedoksi. Kaavaselostuksessa havaittuja puutteellisuuksia korjataan ja tarkennetaan kaavaehdotusvaiheessa. 2.4 Keisalankylän asukkaat ja kesäasukkaat, 5.11.2014 Keisalankylä, erityisesti Marjoperä jää Korkeamaan, Pesolan, Louhukankaan ja Möksyn tuulipuistojen väliin, eli haittavaikutukset, mm. melu, lentoestevalot ja välke, tulevat useasta suunnasta. Suunnitellut voimalat ovat aivan liian lähellä asutusta ja osassa alueita jopa asutuksen molemmin puolin. Voimaloiden suunnitellut tehot (koko) ovat liian suuret. Suurempien voimaloiden osalta ei ole riittävästi kokemusta tai edes tutkimuksia niiden haitoista ja muista vaikutuksista. Vaadimme, että etäisyyksiä pidennetään tuntuvasti, myllyjen ja asutuksen välissä tulee olla vähintään 2km ja että lähimmät myllyt jätetään kokonaan rakentamatta. Haitat pitää huomioida jo ennen rakentamista ja vaikutusten arvioinnissa on kiinnitettävä erityistä huomiota ihmisiin kohdistuviin haitallisiin vaikutuksiin, joita aiheuttavat mm. välkkyminen, varjostus ja melu. Melu Meluhaitat ovat keskeisimpiä huolenaiheitamme. Kuvattu n.35db ääni asuinalueella ylittää selvästi arvon: Häiritsevä taustamelu yöaikaan: 28-31 db. Tuulivoimaloiden matala bassomelu vaimenee vain vähän ilmakehässä ja talojen rakenteissa. Tyypillisesti yli 2MW:n tuulivoimalan tapauksessa erottuu selvästi alle 150 Hz:n taajuinen ääni. Tämä melu erottuu sisätiloissa 1500 m päässä voimalasta. Melun häiritsevyys on paljon suurempi kuin autojen aiheuttama melu. Tuulivoimalan melu aiheuttaa unettomuutta, verenpaineen nousua ja tinnitusta. Yleisesti ottaen levon määrä ja laatu kärsii. Pienitaajuisen melun terveyshaitoista on vielä erittäin vähän tietoa. Nykyiset melumallinnukset pohjautuvat vain positiivisimpaan melulaskelmaan sekä alueelle suunniteltaviin pienimpiin voimalavaihtoehtoihin. Ne myös jättävät jokseenkin huomiotta nykyisin tiedossa olevat 1) meluhaitan merkittävän vaihtelevuuden esim. tuulien ja käyttönopeuksien mukaan ja 2) matalien äänitaajuuksien meluongelmat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos katsoo eräässä lausunnossaan ympäristöministeriölle, että mallinnusepävarmuuksien vuoksi ainakin isoissa tuulivoimapuistoissa on oltava 17

vähintään ohjeellisia minimisuojaetäisyyksiä (etäisyys esim. lähimpään asutuskeskittymään). Nyt ohjeistuksessa todetaan, että sijoitettaessa tuulivoima-alue alle 2km:n etäisyydelle asutuksesta, vaadimme yksityiskohtaisia selvityksiä. Pesolan ja Korkeamaan tapauksissa meluselvitykset ja mallintamiset on tehtävä uusimpien ohjeiden mukaan. Meluselvityksestä pitää löytyä ne elementit, jotka sisältyvät ympäristöministeriön keväällä 2014 antamiin Ympäristöhallinnon ohjeisiin 2/2014 melun mallintamisesta. Myös mm. sisämeluarvio pitää löytyä. Tässä yhteydessä tuulen suunnat pitää olla selvitettyinä ja myös niiden vaikutukset äänen ja melun kulkeutumiseen. Myös Aluehallintoviraston lausunnon mukaan YVA-selostuksessa tuuliolosuhteista on tehtävä tarkempi selostus muun muassa siksi, että tuuli on yksi melun tasoon vaikuttavista tekijöistä. Lentoestevalot Kyseisen alueen voimaloiden vilkkuvat ja näkyvät lentoestevalot vaikuttavat suuresti ihmisiin ja heidän viihtyvyyteensä. Jatkuvasti huipulla samanaikaisesti vilkkuvat punaiset tai valkoiset valot ja lisäksi maston välikorkeuksissa tasaisin välein on pienitehoiset lentoestevalot. Kaikki nämä valot näkyvät todella kauaksi ja ne häiritsevät ihmisiä ja heidän elämäänsä. Lentoestevaloja ei ole huomioitu välkekuvauksissa riittävästi, ja välkkeen konkreettisia vaikutuksia lähialueen asukkaiden päivittäiseen elämään on yksiselitteisesti vähätelty. Yöhäiriöt olisivat poikkeuksellisen merkittäviä nyt öisin täysin pimeällä alueella. Lisäksi tuulipuistojen sijainti asuntojen molemmilla puolilla korostaa haittaa ja kielteisiä terveysvaikutuksia potensoivasti, ei vain kertautuen. Välke Välkkeen minimoimiseksi pitää voimaloiden käyttö automaattisesti keskeyttää välkkeen kannalta kriittisenä aikana. Yhtä lailla lapojen ja koko rakennelman varjot sekä pyöriessään että paikalla ollessa tuovat välkkeen kaltaista häiriötä. Maisemat Mistään ei käy maallikolle ilmi asuinalueen maisemamuutokset ymmärrettävästi ja selkeästi, kun voimaloiden kokoa ja näkymää ei ole sijoitettu kunnolla yhteenkään kuvaan. Tällaiset kuvat on tehtävä ja toimitettava alueen asukkaiden käyttöön. Jokaiselle asukkaalle on havainnollistettava kuvin oman asunnontilanne. Näkymä kodista kaikkiin eri suuntiin a) ilman puistoa ja b) tuulipuisto täysin valmiina. Voimalat kokonaisuudessaan on oltava mukana kuvissa oikeassa mittakaavassa omilla paikoillaan selkeinä. Liikenne, TV, ilmasto Rakentamisaikana tulee suuri määrä raskasta liikennettä. Möksyntie on yhtenä vaihtoehtona. Kun on 20 vuotta odotettu kyseistä pikitietä ja viimein saatu se, nytkö se hajotetaan erittäin raskaalla liikenteellä, jollaista tie ei ole rakennettu kestämään. Myös muiden lähialueen teiden käyttö on selvitettävä ennalta ja saatettava kaikille tiedoksi. Tuulivoimapuisto aiheuttaa häiriötä tv-vastaanotossa ja kännyköiden kuuluvuudessa. Mahdollisten häiriöiden korjaaminen tulee tuulipuiston ylläpitäjän hoitaa ja kustantaa etukäteisesti toteuttaen. Metsätalous, metsästys Metsätalous ja metsästys ja virkistyskäyttö kärsivät voimala-alueella ja niiden läheisyydessä. Mitään tarkempaa yhtenäistä selontekoa ei tulevista rajoituksista ole esitetty. Tuulipuiston alueen sekä sen ympäristön osalta erilaiset kielto-, rajoitus-, ja varoalueet tulee esittää viipymättä eriteltyinä ja kartalle sijoitettuina. 18

Jos suunnitellut myllyt rakennetaan, ovatko metsätyöt talvisin mainituilla alueilla lainkaan mahdollisia. Myös moottorikelkkailu ja hiihtäminen ovat alueen metsissä lähes mahdotonta, koska nykysuunnitelmien mukaan myllyt tulevat niin lähelle toisiaan, että niiden välistä ei jäänheittomatkan takia pääse kulkemaan tai niillä työskentelemään talvisin. Vaadimme yksityiskohtaisia selvityksiä voimalamallista ja sen jäänheittomatkasta. Metsästys kärsii voimaloista, ehkä harrastus joudutaan lopettamaan kokonaan. Materiaalista ei ilmene, mitä vaikutusta on metsästykseen ja onko varoalueita, ja jos on miten suuri alue on metreissä. Nämä on ehdottomasti selvitettävä. Kiinteistöjen, peltojen ja metsien arvo Kiinteistöjen, tonttien ja maan arvo laskee, jos voimaloita tuodaan lähelle asutusta. Vaadimme, että voimaloita ei tuoda alle 2 km läheisyyteen asutuksesta. Jo tähän mennessä aiheutuneet haitat ja rajoitukset sekä arvon alenemat tulee korvata asianosaisille (mm. suunnitteluvaiheen rakennuskiellot, rajoitukset ym.). Jo nyt on vaikea myydä kiinteistöjä, ainut valttikorttimme on ollut luonnonrauha, nyt sekin ollaan viemässä pois. Kaikesta päätellen taloudellinen ja työllistävä vaikutus alueella on poikkeuksellisen vähäistä projektin kokonaiskustannuksiin nähden, mm. erityisosaamisen vaateiden takia. Lisäksi EU-määräykset kilpailuttamisesta rajoittavat vaikutusta alueella huomattavasti. Ellei edes merkittää työllistävä vaikutusta ole, onko muitakaan alueellisia/kunnallisia konkreettisia hyötyvaikutuksia? Yhteenveto ja loppupäätelmät Voimaloiden suunnittelu ja markkinointi sekä mielipiteiden selvittäminen tulee perustua rehelliseen informaatioon, joka realistisesti, paikkansa pitävästi sekä kaikille ymmärrettävästi kuvaa vaikutuksia alueella ja sen laajassa ympäristössä. Nyt näin ei ole toimittu. Kyseenalaistamme tuulivoimahankkeen alueella, Vaadimme vähintään 2km jokaisen myllyn ja lähimmän asutuksen välille. Mikään normi ei velvoita käyttämään kahden kilometrin suojaetäisyyttä lähimpään asutukseen, eikä sellaista ole oikeuskäytännössä edellytetty. Hiljattain on julkaistu muun muassa neljän ministeriön yhteistyössä valmisteltu tuulivoiman edistämistyöryhmän loppuraportti sekä tuulivoimaloiden melutasojen sääntelyä selvittäneen työryhmän loppuraportti, joissa molemmissa katsottiin, että kiinteiden metrimääräisten suojaetäisyyksien käyttö ei ole perusteltua tuulivoimamelun sääntelyssä. Työryhmien mukaan tuulivoimamelua on säänneltävä desibelimääräisten äänenvoimakkuuden rajaarvojen kautta. Myös uusi tuulivoimamelun ohjearvoja koskeva valtioneuvoston asetus (voimaantulopäivä 1.9.2015) sekä sisämelua koskeva sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asumisterveysasetus (voimaantulopäivä 15.5.2015) on valmisteltu tämän mukaisesti. STM suositteli maakuntakaavoituksessa 2 km etäisyyttä asutuksen ja tuulivoimala-alueen välille, jos suunnittelussa ei ole tehty melumallinnuksia (niin kuin maakuntakaavoituksessa ei yleensä tehdä). STM ei suosittele 2 km etäisyyttä hankekohtaisessa kaavoituksessa, vaan melumallinnusten ja ohjearvojen käyttöä sopivan etäisyyden määrittämisessä (Ympäristö 4/2014). Eli ratkaisevaa kaavaa hyväksyttäessä ei ole välimatkojen pituudet asutuksen ja voimaloiden välillä vaan vaikutusarviointien ja mallinnusten kautta saatavat tulokset. Lisäksi voimalat on teknisesti säädettävissä ja pysäytettävissä niin, että haitallisia vaikutuksia ei melun tai välkkeen takia synny. 1.9.2015 on astunut voimaan uusi valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista. Uusi asetus korvaa valtioneuvoston päätöksen melutasojen ohjearvoista (993/1992) tuulivoimamelun osalta sekä myös melun osalta Tuulivoimarakentamisen suunnittelua koskevan ympäristöministeriön ohjeistuksen vuodelta 2012. Pelkän Pesolan tuulivoimahankkeen melutaso jää kaikkien ympäristön asuin- ja lomarakennusten kohdalla alle päiväajan ohjearvon 45 db ja yöajan ohjearvon 40 db. Myös tuulivoimahankkeiden 19

yhteismelutaso jää kaikkien Pesolan ympäristön asuin- ja lomarakennusten kohdalla alle päiväajan ohjearvon 45 db ja yöajan ohjearvon 40 db. Voimalaitoksen sähköteho ei ole suoraan verrannollinen sen tuottamaan äänitehoon. Hankkeen tässä vaiheessa päätöstä lopullisesti valittavasta voimalatyypistä ei ole vielä tehty, mutta melu- ja välkeselvityksissä on tutkittu kaavan toteuttamiskelpoisuutta tällä hetkellä markkinoilla olevilla voimalatyypeillä. Kaavaluonnoksessa käytetyt melu- ja välkemallinnukset on tehty Ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti, mutta YVAselostuksen mukaisilla voimalakorkeuksilla. Kaavaehdotukseen on tehty uudet mallinnukset. Mallinnukset on tehty kokonaiskorkeudeltaan 210m olevilla voimaloilla (napakorkeus 147m ja roottorin halkaisija 126m). Keskeistä mallinnuksessa ja laadittavassa arvioinnissa on, että kaavaratkaisu on mahdollista toteuttaa siten, että vaikutukset ovat hyväksyttäviä. Rakennuslupavaiheessa asiaa on tarkasteltava siitä näkökulmasta, onko rakennuslupa kaavaratkaisun mukainen. Tästä johtuen, mikäli valittu voimalamalli tai sen kokoluokka tai sijainti poikkeaa kaavassa esitetystä, mallinnukset on tehtävä uudelleen. Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelun ohjearvoista (1107/2015), sosiaali- ja terveysministeriön asetus asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisämelun toimenpiderajoista (545/2015) sekä ympäristöministeriön ohjeet 4/2012 tuulivoimarakentamisen suunnittelusta varmistavat sen, ettei tuulivoimasta aiheudu terveysvaikutuksia eikä kohtuutonta haittaa sen äänen vaikutuspiirissä oleville ihmisille. 28.2.2014 valmistuneen ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melunmallintamisohjeiden mukaan tehdyt mallinnukset varmistavat, että tuulivoimalan äänen kaikki mahdolliset ominaispiirteet tulevat huomioiduksi, myös matalataajuuksinen ääni. Mallinnukset on laadittu näiden ohjearvojen ja ohjeiden mukaisesti ja myös matalataajuuksinen melu on arvioitu. Melumallinnukset on laadittu ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisesti niin, että sen tulokset vastaavat ohjearvojen määrittelyä eli päivä- tai yöajan keskiäänitasoa. Mallinnuksissa ei yritetäkään mallintaa hetkellisiä tilanteita, vaan ohjearvoihin verrannollista keskiäänitasoa. Rakennusten sisälle aiheutuvia pientaajuisia melutasoja arvioitiin DSO 1284 laskentamenetelmässä esitettyjen asuintalon julkisivun ilmaääneneristävyysarvojen avulla. Lentoestevalojen vaikutusta on selvitetty voimassaolevien säädösten, suositusten ja ohjeiden mukaisesti. Tuulivoimaloiden konehuoneen päälle (napakorkeuteen) asennettavat lentoestevalot on suunnattu ylöspäin, joten ne valaisevat enimmäkseen taivasta. Trafin määräysten mukaan päivävalo on suuritehoinen vilkkuva valkoinen valo ja yövalo suuritehoinen vilkkuva valkoinen tai keskitehoinen vilkkuva/kiinteä punainen valo. Ohjeistuksessa esitetyistä valovaihtoehdoista kiinteä punainen valo aiheuttaa vähiten huomiota ympäristöön. Pesolan tuulivoimahankkeeseen laadittu maisemaselvitys ja vaikutusten arviointi on suunniteltu ja toteutettu Tuulivoimarakentamisen suunnitteluoppaan (4/2012) mukaisesti ja vaikutuksia maisemaan, kulttuuriympäristöön ja lähiympäristön asutukseen on käsitelty laajasti sekä hankkeen YVA-selostuksessa että osayleiskaavavaiheessa. Kaavaselostuksen liikennevaikutusosioon tullaan täydentämään konkreettiset liikennemäärän lisäykset. Tuulivoimatoimija tulee maksamaan käyttämiensä huoltoteiden rakennusaikaisen kunnossapidon. Rakentamisaikana käytetyt huoltotiet on merkitty kaavaan nykyisinä tai parannettavina pääsyteinä. Tuulivoimapuistojen on todettu joissain tapauksissa aiheuttavan häiriötä tv-signaaliin voimaloiden lähialueilla. Häiriöiden esiintymiseen vaikuttaa voimaloiden sijainti suhteessa lähetinasemaan ja tv-vastaanottimiin, lähettimen signaalin voimakkuus ja suuntaus sekä maaston muodot ja muut mahdolliset esteet. Mahdollisissa häiriötilanteissa tuulivoimatoimija tulee kuitenkin neuvottelemaan Digitan kanssa tarvittavista toimista. Tämä voidaan tarkentaa kaavaselostukseen. Tuulivoimahankkeen rakentamisaika voi turvallisuussyistä johtuen jonkin verran rajoittaa alueella tehtäviä metsätaloustoimia ja virkistyskäyttöä, mutta puiston toiminnan aikana metsätalous ja virkistyskäyttö voi jatkua alueella entiseen tapaan. 20