Tilinpa a to s 2014
25.2.2015 2/53 Sisällys 1 Toimintakertomus... 4 1.1 Toiminta ja talous... 4 1.1.1 Toimitusjohtajan katsaus... 4 1.1.2 Kuntayhtymän hallinto... 5 1.1.3 Tutkimus ja opetus... 6 1.1.4 Palvelutuotanto... 7 1.1.5 Tietohallinto... 8 1.1.6 Kuntayhtymän henkilöstö... 9 1.1.7 Riskien hallinta... 15 1.2 Sisäinen valvonta... 16 1.2.1 Sisäisen valvonnan järjestäminen... 16 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 16 1.4 Tilikauden tuloksen käsittely... 20 2 Talousarvion toteutuminen... 22 2.1 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen... 22 2.1.1 NordLab Oulu... 233 2.1.2 NordLab Kajaani... 24 2.1.3 NordLab Kokkola... 25 2.1.4 NordLab Kemi... 26 2.1.5 NordLab Rovaniemi... 27 2.2 Talousarvion toteutumisvertailu 2014... 29 2.3 Investointiosan toteutumisvertailu 2014... 30 2.4 Rahoitusosan toteutumisvertailu 2014... 30 3 Tilinpäätöslaskelmat... 32 3.1 Kuntayhtymän tuloslaskelma... 32 3.2 Kuntayhtymän tase... 33 3.3 Kuntayhtymän rahoituslaskelma... 35 4 Tilinpäätöksen liitetiedot... 37 5 Allekirjoitukset ja merkinnät... 46 5.1 Tilinpäätöksen allekirjoitus... 46 5.2 Tilinpäätösmerkintä... 47 6 Luettelot ja selvitykset... 49 7 Liiteosa... 51 7.1 Toimielimet... 51 7.1.1 Yhtymäkokous... 51 7.1.2 Johtokunta... 52 7.1.3 Yhteistyötoimikunta... 52 7.1.4 Työsuojelutoimikunta... 52 7.1.5 Johtoryhmä... 53
25.2.2015 3/53 1. Toimintakertomus
25.2.2015 4/53 1 Toimintakertomus 1.1 Toiminta ja talous 1.1.1 Toimitusjohtajan katsaus Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän, NordLabin toinen toimintavuosi päättyi myyntibudjetin 2,0%:n ja kulubudjetin 2,8%:n ylitykseen. Toimintakulut kuitenkin alenivat 4,1%:a verrattuna edelliseen vuoteen, vaikka tutkimusmäärät kasvoivat keskimäärin 1,4 prosentilla, ollen noin 8,4 miljoonaa. Yhtymäkokouksen NordLabille asettamia tavoitteita käsitellään luvussa 2. Strategian mukaisesti laajennamme toimintaamme hallitusti. Syksyllä NordLabiin liittyi sosiaalija terveyspiiri Helmen kliiniset laboratoriotoiminnot. Helmen alueella päälaboratoriot sijaitsevat Haapavedellä ja Pulkkilassa. Ranuan, Limingan ja Tervolan kuntien terveyskeskus laboratorioiden liittymisistä sovittiin myös syksyn aikana, ja liittyminen tapahtuikin 1.1.2015 kahden edellä luetellun osalta ja Tervolan osalta 1.2. lähtien. Lisäksi neuvoteltiin Oulun Työterveyden laboratorion liittymisestä 1.4.2015 lähtien. Näiden lisäksi laboratoriopalvelusopimuksia tehtiin Lumijoen ja Kärsämäen kuntien kanssa. Hinnastot pysyivät kullakin aluelaboratoriolla muuttumattomina lukuun ottamatta Oulua ja Kajaania, joissa hintoja tarkistettiin alaspäin perustuen edellisen vuoden toteumaan. Tässä yhteydessä myös muita kuin tutkimushintoja yhtenäistettiin, mm. päivystystutkimusten kertoimista luovuttiin ja tilalle otettiin euromääräinen päivystyslisä sekä verinäytteenotto eriytettiin omaksi suoritteekseen kaikissa laboratorioissa. Oulaskankaan seutulaboratoriossa otettiin käyttöön Oulun aluelaboratorion hinnasto. Vuoden aikana yhtenäistettiin tutkimusnimikkeistö, mikä mahdollisti yhtenäisen hinnaston käyttöönoton koko NordLabin alueella 2015 alusta lähtien. Hinnaston luomisen pohjana käytettiin Oulun aluelaboratoriossa tehtyä tarkkaa tutkimuskohtaista kustannuslaskentaa. Vuonna 2015 kustannuslaskenta tullaan tekemään kaikissa NordLabin aluelaboratorioissa. Johtokunnan päätöksen mukaisesti suurin osa tilikauden tuloksesta palautettiin omistajille. Kauden investointimääräksi kertyi 1,2 milj., joka vastasi vajaata 60%:a suunnitelluista investoinneista. Investointiprosessia onkin tarkoitus kehittää kuluvana vuonna. Kevään aikana valittiin laboratoriotietojärjestelmien yhtenäistämismalli ja perustettiin hankinnalle valintaprojekti sekä ohjausryhmä. Ohjausryhmä kokoontui noin kerran kuukaudessa ja siinä oli edustajat kaikista sairaanhoitopiirien tietohallinnoista, kliinikoista ja NordLabin laboratorioista. Projektissa keskityttiin vaatimusmäärittelyyn, joka viedään loppuun kuluvan vuoden keväällä. Yhtenäistämisestä on odotettavissa merkittäviä toiminnallisia ja taloudellisia etuja. Tämä sama pätee myös pääanalyysilaitteiden yhtenäistämiseen, joiden osalta hankinnan suunnittelu käynnistetään niin ikään tämän vuoden keväällä. Vierianalytiikan kehittämiseksi ja laadun parantamiseksi kehitettiin toimintamalli, jota esiteltiin omistajaorganisaatioille syksyn aikana. Malli perustuu vieritestauspakettien käyttöönottoon jokaisen yksikön tarpeen mukaisesti. Tavoitteena on vierianalytiikan ottaminen NordLabin toiminnaksi ja hallintaan koko toiminta-alueellamme. Rauno Luttinen, kuntayhtymän toimitusjohtaja
25.2.2015 5/53 1.1.2 Kuntayhtymän hallinto Organisaatio 2014 Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Se päättää kuntayhtymän niistä asioista, jotka kuntalaissa ja perussopimuksessa on säädetty sen tehtäväksi. Kuntayhtymän omistajien valtuustot valitsevat kuntayhtymän yhtymäkokoukseen kukin kolme jäsentä kokouskohtaisesti. Jäsenen valitsemien edustajien yhteinen äänimäärä yhtymäkokouksessa määräytyy siten, että yhdelläkään jäsenellä ei ole yksinkertaista enemmistöä yhtymäkokouksen yhteenlasketusta äänimäärästä. Yhtymäkokouksen kokonaisäänimäärä on yhdeksänkymmentäkuusi (96) ääntä. Väestöpohjaltaan suurimman jäsenen valitsemien edustajien yhteenlaskettu äänimäärä on neljäkymmentäviisi (45) ääntä ja väestöpohjaltaan pienempien jäsenten yhteenlaskettu äänimäärä on viisikymmentäyksi (51) ääntä, mikä äänimäärä jakautuu väestöpohjaltaan pienempien jäsenten kesken vuosittain väestötietolaissa tarkoitettuun väestötietojärjestelmään otetun jäsenen vuodenvaihteen asukaslukujen suhteessa lähimpään kokonaislukuun pyöristettynä.
25.2.2015 6/53 Yhtymäkokous kokoontui vuonna 2014 kaksi kertaa. Omistajaorganisaatioiden valtuustojen hyväksymän muutetun perussopimuksen 3 luvun 10 mukaan yhtymäkokous valitsee johtokuntaan kunnallisvaalikautta vastaavaksi toimikaudeksi yhdeksän (9) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet sekä määrää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Yksi (1) jäsenistä edustaa Oulun yliopistoa ja yksi (1) elinkeinoelämän liikkeenjohdollista asiantuntemusta. Jäsenistä seitsemän (7), vähintään yksi kunkin jäsenenä olevan kuntayhtymän alueelta, edustaa jäseniä. Jäsenistä ja heidän henkilökohtaisista varajäsenistä vähintään kaksi on luottamushenkilöitä. Johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoskuntayhtymän toimintaa. Johtokunta vastaa liikelaitoskuntayhtymän hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Johtokunta kokoontui vuonna 2014 12 kertaa. Johtokunnan alaisuudessa toimii kuntayhtymän yhtymähallinto, jota johtaa liikelaitoskuntayhtymän toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja ja hänen alaisuudessaan toimiva hallinto vastaavat johtokunnassa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Yhtymähallinnon tehtävänä on myös luoda edellytykset aluelaboratorioiden toiminnalle ja tukea niitä tehtäviensä suorittamisessa. 1.1.3 Tutkimus ja opetus Laboratorioalan opetus ja tieteellinen tutkimus kuuluvat olennaisina osina NordLabin toimintaan. Tutkimustyömme kohdistuu laaja-alaisesti laboratoriotutkimusten käytön optimointiin sekä uusien menetelmien kehittämiseen ja niiden kliiniseen arviointiin, usein yhteistyössä lääketieteen muiden alojen edustajien kanssa. Vuonna 2014 NordLabissa toimi kuusi vakiintunutta tutkimusryhmää, jotka julkaisivat tuloksiaan lääketieteen kansainvälisillä foorumeilla ja joiden työtä tuettiin OYS-ERVA-tutkimustoimikunnan myöntämällä tulosperustaisella valtion tutkimusrahoituksella (VTR, entinen erityisvaltionosuus). Lisäksi yksi ryhmä sai arviointiperusteista VTR-tutkimusrahoitusta. Pääosa NordLabin tutkijoista kuuluu vuonna 2013 perustettuun Oulun yliopiston ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteiseen Medical Research Centeriin (MRC). Vuosi 2014 oli erittäin tuloksekas NordLabin tieteellisen tutkimustyön osalta. Tämä työ tuotti 40 kansainvälistä tieteellistä julkaisua, ja vuoden aikana tarkastettiin kolme laboratorion työntekijöiden väitöskirjaa. NordLab osallistuu lääkärien, luonnontieteilijöiden ja bioanalyytikoiden koulutukseen koulutusorganisaatioiden kanssa sovituilla tavoilla. Oulun yliopistossa lääkärien peruskoulutukseen kuuluvaa laboratoriolääketieteen/kliinisen kemian opetusta annettiin vuoden 2014 aikana viimeistä kertaa sekä aikaisemman että uuden opintosuunnitelman mukaisesti. Oulun ammattikorkeakoulun toteuttama bioanalyytikoiden koulutus tekee yhteistyötä NordLabin kanssa mm. harjoittelujaksojen ja opinnäytteiden muodossa; tätä yhteistyötä on tiivistetty viime vuosina mm. ottamalla opiskelijoita mukaan OYS:n aamuisiin näytteenottokiertoihin. NordLabin strategisiin painopisteisiin kuuluun laboratorioalan ammattilaisten saatavuuden varmistaminen tuleviksi vuosiksi. Sekä luonnontieteilijöiden että lääkärien erikoistumiskoulutuksen koulutusvastuu on NordLab Oulussa, mutta käytännössä koulutuspaikkoina voivat soveltuvin osin toimia muutkin aluelaboratoriot ja seutulaboratorio. Maaliskuussa 2014 sijoitettiin erikoistuvat kemistit NordLabin Kajaanin ja Rovaniemen yksiköihin, ja huhtikuussa 2014 Ouluun. Kliinisen kemian erikoislääkärikoulutuksen aloitti vuoden alussa Oulussa yksi uusi erikoistuja. Kaikkien erikoistuvien koulutusohjelmien kehittämiseen kiinnitettiin erityistä huomiota, ja NordLab Oulun viikoittaiset referaattitilaisuudet alettiin lähettää Lyncillä muihin aluelaboratorioihin. NordLabin asiantuntijat ovat osallistuneet oppikirjojen laatimiseen sekä kotimaassa että kansainvälisesti.
25.2.2015 7/53 NordLab tukee Pohjois-Suomen alueella tehtävää lääketieteellistä tutkimusta tarjoamalla tutkimushankkeille ajanmukaisia laboratoriopalveluja, näytteenottoa ja -käsittelyä sekä laboratoriotutkimusten käytön neuvontaa. Vuoden 2014 aikana oli käynnissä kaikkiaan 112 tutkimusprojektia, joihin tehtiin NordLabissa kaikkiaan 39 800 laboratoriotutkimusta. 1.1.4 Palvelutuotanto NordLab tuottaa kliinisiä laboratoriotutkimuksia koko pohjoisen Suomen perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle ja vastaa siten poikkeuksellisen laajasta maantieteellisestä alueesta. Lisäksi NordLab tuottaa yhteistoimintasopimusten perusteella tutkimuksia joillekin muille terveydenhuollon organisaatioille ja myy niitä tilapäisen ylikapasiteetin puitteissa myös yksityisille kansalaisille. NordLabin omistajia ovat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski- Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä sekä Lapin, Länsi- Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymät. Toisena toimintavuotena NordLabiin luotiin yhtenäinen tutkimusnimikkeistö, joka otettiin käyttöön vaiheittain loppuvuoden aikana. Tämän nimikkeistön ja NordLab Oulussa tehdyn kustannuslaskennan perusteella laadittiin vuoden 2015 alussa käyttöön otettava yhtenäinen hinnasto. Yhtenäisen toimintatavan kannalta olennainen tärkeimmän laitekannan harmonisointi ei ollut mahdollista vielä tänä vuonna. Jatkossa tulevat haasteina olemaan toisaalta terveyskeskusten, toisaalta sairaalalaboratorioiden tutkimusvalikoimien yhtenäistäminen sekä analyysitoiminnan keskittäminen niiltä osin kuin se on kliinisesti tarkoituksenmukaista. Tällaisia mahdollisuuksia on hematologian ja serologian tutkimusten sekä kliiniseen kemiaan kuuluvan muun erityisanalytiikan osalla. Osaamisalueet jatkoivat toimintaansa ja ovat edelleen avainasemassa toimintatapojen yhtenäistämisessä ja uusien menettelytapojen käyttöönotossa. Yhtenäistäminen on pisimmällä näytteenoton ja asiakaspalvelun osaamisalueella. NordLabin analyysivalikoimaa kehitettiin kliinisten tarpeiden mukaan, ja laboratoriolääkäreiden työpanosta pyrittiin antamaan NordLab Oulusta myös muiden aluelaboratorioiden käyttöön, joissa erikoislääkäreitä ei toimi. Vieritutkimusten ohjaus ja koordinointi on NordLabin kehittämiskohteita. Vuoden 2014 aikana kilpailutettiin tärkeimmät vieritutkimukset, tavoitteena pystyä tarjoamaan asiakkaille tutkimuspaketteja, joihin sisältyy laitteen, sen käyttökoulutuksen ja toiminnan ohjauksen lisäksi yhteys NordLabin vieritutkimusten välitietojärjestelmään. Potilastutkimusten lukumäärä kasvoi edellisvuodesta kokonaisuutena 1,4 prosenttia. Näytteenottojen kirjautuminen ei eri vuosina ja eri aluelaboratorioissa ole vielä täysin vertailukelpoista.
25.2.2015 8/53 Taulukko 1.Tutkimusmäärät ja näytteenotot aluelaboratorioittain Näytteenotot Tutkimusmäärät 2014 2013 Muutos-% 2014 2013 Muutos-% NordLab Kajaani 212 462 323 330-34,3 1 153 476 1 121 776 2,8 NordLab Kemi 121 160 184 965-34,5 930 990 901 514 3,3 NordLab Kokkola 183 749 185 552-1,0 999 026 991 018 0,8 NordLab Oulu 540 737 524 725 3,1 4 170 653 4 145 145 0,6 NordLab Rovaniemi 156 229 #JAKO/0! 1 116 225 1 096 676 1,8 Yhteensä 1 214 337 1 218 572-0,3 8 370 370 8 256 129 1,4 1.1.5 Tietohallinto NordLabin IT-infrastruktuurin kehittäminen eteni 2014 perus IT-järjestelmien osalta. NordLabin internet ja intranet sivuja on kehitetty sekä teknisesti että sisällöllisesti. Kaikille NordLabin työtekijöille on järjestetty pääsy sivustoihin. Vuoden 2014 aikana on otettu käyttöön loputkin NordLabin puhelimet ja puhelinnumerot sekä NordLabin sähköpostiosoitteet. NordLabin tietoliikenneverkkoa on viety eteenpäin OYS-ERVA alueen yhteishankkeena ja selvitys jatkotoimenpiteistä valmistuu huhtikuussa 2015. Tietojärjestelmien osalta 2014 tehtiin strateginen päätös laboratoriotietojärjestelmän suhteen ja toimittajan valintaprojekti käynnistettiin. Projekti jatkuu vuonna 2015 ja tavoite on saada toimittajavalinta tehtyä syksyyn 2015 mennessä. Nykyisiin tietojärjestelmiin on tehty välttämättömiä ylläpito- ja kehityspäivityksiä toimintakyvyn ja varmuuden ylläpitämiseksi. Myyntilaskutukseen ja raportointiin liittyviä tietojärjestelmiä on myös kehitetty ja niiden käyttöönotto on tarkoitus viimeistellä kevään 2015 aikana. Muista vuonna 2014 eteenpäin viedyistä tietojärjestelmähankkeista mainittakoon dokumentinhallintajärjestelmän määrittely ja valinta, jossa tietohallinnolla on ollut keskeinen rooli. NordLabin laajentuessa on tietoliikenne- ja tietojärjestelmäyhteyksiä rakennettu uusiin toimipaikkoihin, vuoden 2014 aikana työtä on tehty Helmen, Ranuan, Tervolan ja Limingan liittymisen eteen.
25.2.2015 9/53 1.1.6 Kuntayhtymän henkilöstö Henkilöstön määrä ja rakenne Poikkileikkauspäivänä 31.12.2014 NordLabin palveluksessa oli yhteensä 658 henkilöä. Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Oulu 277 81 358 Rovaniemi 65 19 84 Kemi 50 8 58 Kajaani 65 6 71 Kokkola 59 13 72 Yhtymähallinto 10 5 15 yht. 526 132 658 Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oli 526 henkilöä (80%) ja määräaikaisessa työsuhteessa 132 henkilöä (20%). Kokoaikaisina työntekijöinä työskenteli 582 (88,4%) työntekijää ja osa-aikaisena 76 (11,6%) työntekijää. Työntekijöistä valtaosa eli 616 (93,6%) oli naisia. Henkilöstön ikärakenne Poikkileikkauspäivänä 31.12.2014 henkilöstön keski-ikä oli 47 vuotta. Ikä vuosina Lukumäärä % osuus henkilöstöstä Naiset / Miehet alle 30 64 / 4 10,30 % 30-39 115 / 7 18,50 % 40-49 128 / 12 21,30 % 50-59 234 / 10 37,10 % 60-64 71 / 7 11,90 % 65 ja yli 4 / 2 0,90 % Yhteensä 616 / 42 Henkilöstön työpanos NordLabissa työpanostietoja seurataan ammattiryhmittäin talous-, toiminta- ja käyttämättömät resurssit -näkökulmasta. Tarkasteltaessa henkilöstön työpanosta talousnäkökulmasta (taulukko 2) raportoidaan palkallisia palvelussuhteita työpanoksina. Kokonaistyöpanoksesta (palvelujaksopäivistä, joilta työnantaja maksaa palkkaa) on vähennetty palkaton poissaolo. Palkalliset palvelujaksopäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät kalenteripäivillä. Taulukossa 3 on tarkasteltu työpanosta käyttämättömän resurssin näkökulmasta: kyseessä on voimassa olevan palvelussuhteen palkaton henkilöstöresurssi, mikä ei ole työnantajan käytettävissä. Palkattomat virka-/työvapaapäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä.
25.2.2015 10/53 Toimintanäkökulmasta (taulukko 4) työpanosta tarkasteltaessa mitataan tehtyä työpanosta eli aktiivista tehtävien hoitamiseen käytettyä aikaa. Palvelujaksopäivistä on vähennetty kaikki poissaolopäivät (palkalliset ja palkattomat). Työssäolopäivät on jaettu vuoden kalenteripäivien lukumäärällä ja näin saatu laskennallinen vuosityöpanos. Taulukko 2: Talousnäkökulma: palkalliset palvelussuhteet työpanoksina yhteensä vuonna 2013 ja 2014 v. 2013 v. 2014 Muutos% Hoitohenkilökunta 490,5 500,1 2,0% Lääkärit 17,6 18,4 4,3% Muu henkilöstö 47,5 57,1 20,0% 555,6 575,6 3,60 % Taulukko 3: Käyttämätön resurssi: palkattomat poissaolot työpanoksina yhteensä vuonna 2013 ja 2014 v. 2013 v. 2014 Muutos% Hoitohenkilökunta 38,2 32,9-13,9% Lääkärit 1,5 2,5 72,1% Muu henkilöstö 3,1 1,9-39,5% 42,8 37,3-12,8% Poissaolot Taulukko 4: Toimintanäkökulma: tehty työpanos yhteensä vuonna 2013 ja 2014 v. 2013 v. 2014 Muutos% Hoitohenkilökunta 397,8 405,7 2,0% Lääkärit 13,9 15,1 8,4% Muu henkilöstö 40,6 49,4 21,7% 452,3 470,2 4,0% Henkilöstön poissaolopäivät kalenteripäivinä vuosina 2013 ja 2014. Laji 2013 2014 *Vuosilomat 26726 27677 Sairauspoissaolot 9451 8172 Muut lakisääteiset 10187 10620 Kuntoutuspoissaolot 495 1121 Koulutuspoissaolot 1096 1177 Opintovapaapoissaolot 1518 1851 Muut poissaolot 5827 7621 Yhteensä 55300 58239 *Vuosilomapoissaoloihin sisältyy vuosilomat, vaihtovapaat, säästövapaat Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 * (osa-aikaprosentti/100) Henkilötyövuodella tarkoitetaan siis täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti (esim. osa-aikaisuus 50 %, koko vuoden työssä = 0,5 henkilötyövuosi). Osa-aikaisuus lasketaan työajasta. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin (esim. työssä 1.3. 31.5. = 92 / 365 =0,25 henkilötyövuotta).
25.2.2015 11/53 Sairauspoissaolot Alla olevasta taulukosta ilmenee sairauspoissaolojen osuus kaikista palvelusjaksopäivistä sekä henkilötyövuotta kohden aluelaboratorioittain vuosina 2013 ja 2014. Sairauspoissaolo % Sairauspoissaolo (pv/htv) v. 2013 v. 2014 v. 2013 v. 2014 Yhteensä 4,33 % 3,65 % 15,7 13,3 NORDLAB OULU 4,72 % 3,62 % 17,1 13,2 NORDLAB ROVANIEMI 3,57 % 3,57 % 13,1 12,9 NORDLAB KEMI 3,88 % 4,18 % 14,6 15,5 NORDLAB KAJAANI 4,70 % 2,94 % 17,1 10,7 NORDLAB KOKKOLA 4,08 % 4,30 % 14,6 15,4 YHTYMÄHALLINTO 0,58 % 3,10 % 1,9 11 Vuonna 2014 koko NordLabin henkilöstölle kertyi 8172 sairauspoissaolopäivää eli 3,65% kaikista palveluksessaolopäivistä. Tehtyä henkilötyövuotta kohden terveysperusteisia poissaolopäiviä oli näin ollen 13,3. Edelliseen vuoteen verrattuna sairauspoissaolopäivien määrä on laskenut 2,4 päivää henkilötyövuotta kohden. Eniten sairauspoissaoloja aiheuttivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet (37%) ja toiseksi suurimman diagnoosiryhmän muodostivat mielenterveyden häiriöt (12%). Ryhmään muut (31%) kuuluvat mm. hengityselinten sairaudet sekä omailmoitussairauspoissaolot, joissa ei ole määritelty diagnoosiluokkaa. Pitkät sairauspoissaolot Vuonna 2014 pitkiä sairauspoissaoloja (yli 30 päivää) oli 78 työntekijällä. Edelliseen vuoteen verrattuna pitkien sairauslomien määrä on laskenut huomattavasti, jolloin 97 työntekijällä oli yli 30 sairauspoissaolo-päivää vuoden aikana. Pitkät sairauspoissaolot kumulatiivisesti 12 kk:n aikana 1.1.-31.12.2013 1.1.-31.12.2014 yli 30 pv (työntekijöiden lkm) 97 78 30-60 pv 57 46 61-100 pv 22 20 yli 100 pv 18 12 yli 30 päivän sairauslomista kertyneet poissaolot yhteensä päivinä 7157 5418
25.2.2015 12/53 Omailmoitus sairauspoissaolot Vuonna 2014 esimiehen myöntämiä sairauspoissaolopäiviä eli ns. omailmoitus sairauspäiviä oli 1142 päivää, joka on 14% kaikista sairauspoissaolopäivistä. Kuntoutukset Keväällä 2014 alkaneeseen laboratoriohoitajille kohdennettuun ASLAK-kuntoutukseen osallistui kymmenen laboratoriohoitajaa NordLabin eri aluelaboratorioista. ASLAK- kuntoutus on ammatillisesti syvennettyä lääketieteellistä kuntoutusta, jonka tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen ja parantaminen. Samoin keväällä 2014 alkaneeseen Erva-alueen TYK-kuntoutukseen osallistui NordLabista kahdeksan työntekijää. TYK-kuntoutuksella pyritään parantamaan sekä fyysistä että psyykkistä työ- ja toiminta kykyä. Kuntoutuksessa kiinnitetään huomiota myös työympäristöön ja olosuhteisiin työpaikalla. Kuntoutusten vaikuttavuutta tullaan arvioimaan ja seuraamaan osana työkykyä ylläpitävien toimenpiteiden kokonaisarviointia. Eläkkeet Vuonna 2014 NordLabin palveluksesta vanhuuseläkkeelle jäi kuusi työntekijää ja kaksi työntekijää työkyvyttömyyseläkkeelle. Tulevina vuosina vanhuuseläkeiän saavuttavien työntekijöiden määrä tulee nousemaan merkittävästi, mikä asettaa suuren haasteen korvaavien henkilöstöresurssien hankinnalle. Työterveyshuolto NordLabin työterveyshuollon palveluntuottajana aloitti 1.9.2013 Suomen Terveystalo Oy. Työterveyshuollon palvelut painottuvat ehkäisevään ja työkykyä ylläpitävään toimintaan. Lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi palvelut sisältävät yleislääkäritasoiset sairaanhoitopalvelut työterveyslääkärin ja -hoitajan vastaanotolla painopisteen ollessa työkyvyn seurantaa ja arviointia vaativissa (ammattitaudit ja tapaturmat mukaan lukien) sairauksissa. Vuonna 2014 aikana työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyön rakentamiseen käytettiin runsaasti aikaa. Perehtyäkseen työyksiköiden tilanteeseen työterveyshuolto teki keväällä 2014 selvityksen laboratorioihin aiemmin toteutettujen työpaikkaselvitysten toimenpidesuosituksista ja niiden toteutumisesta. Vuoden 2014 alussa otettiin käyttöön NordLabin toimintamallit varhaiseen työkyvyn tukeen, päihdeongelmien käsittelyyn sekä hyvän työilmapiirin rakentamiseen. Toimintamallit koulutettiin esimiehille, luottamusmiehille, työsuojeluorganisaation jäsenille sekä kaikille työyhteisöille yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työterveyshuollon toiminnan keskiössä oli työkyvyttömyysuhan alla olevien työntekijöiden tunnistaminen varhaisessa vaiheessa sekä heidän kuntouttamisen ja töihin paluun mahdollisuuksien selvittäminen. Lähiesimies ja työterveyshuolto seuraavat sairauspoissaoloja. Sairausvakuutus- ja työterveyslain mukaisesti työnantaja ilmoittaa työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden tai kun kumulatiivisesti vuoden aikana on yhteensä 30 sairauspoissaolopäivää. NordLabissa henkilöstöpalvelut toimittaa kuukausittain työterveyshuollolle tiedon henkilöistä, joilla on kumulatiivisesti vuoden aikana yhteensä 30 sairauspoissaolopäivää tai enemmän. Työterveyshuollolla on koordinointivastuu työkyvyn kartoittamisesta ja töihin paluun mahdollisuuksien selvittämisestä. Työpaikkaselvityksiä tehtiin Kajaanin ja Kokkolan aluelaboratorioon sekä Oulussa erityisanalytiikan laboratorioon. Työpaikkaselvitysten perusteella laboratoriotyön kuormittavuus ilmenee
25.2.2015 13/53 Rekrytointi Työsuojelu erityisesti fyysisen ergonomian haasteina. Tuki- ja liikuntaelinongelmien ennaltaehkäiseminen onkin yksi tärkeimmistä työterveyshuollon painopisteistä. NordLabin rekrytointikäytänteet tarkennettiin keväällä 2014 henkilöstökäsikirjaan. Rekrytoinneissa työkaluna käytetään Kuntarekry-järjestelmää, jonka avulla huolehditaan täyttöluvista sekä avoimien työpaikkojen julkaisusta. Alla olevassa taulukossa on esitetty hakijoiden lukumäärät julkisessa haussa olleisiin vakituisiin virkoihin ja toimiin sekä yli vuoden kestäviin määräaikaisuuksiin. Tehtävänimike Avoimet virat/ toimet (lkm) Saadut hakemukset Laboratoriohoitaja, joista 16 83 Kajaani 5 11 Kemi 3 14 Kokkola 2 2 Rovaniemi 3 10 Oulu 3 46 Lähihoitaja 1 41 Osastonhoitaja ja apulaisosastonhoitaja 5 20 Sairaalakemisti ja -mikrobiologi 2 6 Apulaiskemisti 2 72 Aluelaboratorion johtaja 1 13 Osastonsihteeri 1 56 Kokonaishakijamäärä laboratoriohoitajien tehtäviin on laskenut selvästi edellisestä vuodesta. Vuonna 2013 hakijoita laboratoriohoitajan tehtäviin oli 278 avointen paikkojen lukumäärän ollessa 23. Kuntarekry-järjestelmän sijaisrekisteri-toiminto otettiin käyttöön Rovaniemen aluelaboratoriossa syksyllä 2014. Sijaisrekisteri-toiminnon avulla NordLab haluaa tarjota työntekijöilleen mahdollisuuden vastaanottaa tekstiviestillä työtarjouksia ylimääräisistä vuoroista / kiireellisistä sijaistarpeista NordLabissa omien työvuorojen lisäksi. Järjestelmän avulla työtä voidaan tarjota tasapuolisesti, yksinkertaisesti ja nopeasti tekstiviestien avulla niille NordLabin työntekijöille, jotka ovat rekisteröityneet sijaisrekisteriin. Nordlabin työsuojeluorganisaatiossa työntekijöiden edustajina on työsuojeluvaltuutettu sekä ensimmäinen ja toinen varavaltuutettu kussakin aluelaboratoriossa. Työsuojeluvaltuutetut valitsivat keskuudestaan koordinoivan työsuojeluvaltuutetun, joka toimii tehtävässään kokopäiväisesti. Työsuojelutoimikunta kokoontui vuonna 2014 kaksi kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm. työterveyshuollon toimintaa ja kustannuksia sekä NordLabin työhyvinvointiin liittyviä ohjeita. Lokakuun alussa NordLabissa otettiin käyttöön HaiPro:n työturvallisuusosio, joka on työturvallisuuden vaaratapahtuminen eli läheltä piti tilanteiden sähköinen ilmoitus-, käsittely- ja raportointityökalu. HaiPron työturvallisuusosion tavoitteena on saada esille työympäristön vaaratilanteita sekä työprosessien ongelmakohtia. Työntekijän, joka työssään tai työtä vastaavissa olosuhteissa kokee työturvallisuutta koskevan läheltä piti tai vaaratilanteen tulee tehdä ilmoitus tilanteesta HaiPro järjestelmään. Ilmoituksen käsittelijänä toimii ilmoittajan esimies. Ilmoituksesta menee aina tieto myös kyseisen aluelabo-
25.2.2015 14/53 ratorion työsuojeluvaltuutetulle, jolla lukuoikeudet oman aluelaboratorion ilmoituksiin sekä työsuojelupäällikölle. Vuoden 2014 aikana Haipro ilmoituksia tehtiin kaikkiaan 74 kappaletta työturvallisuuden vaaratapahtumista. Merkittävimpänä vaaratyyppinä ilmoituksissa oli tartuntavaara, myös erilaiset liukastumiset, kaatumiset ja kompastumiset olivat merkittäviä läheltä piti tilanteen syitä. HaiPro ilmoitusten lukumäärää sekä niistä nousevia kehittämistoimenpiteitä seurataan aluelaboratorioiden yhteistyöryhmissä sekä NordLabin työsuojelutoimikunnassa. Yhteistoiminta Nordlabin yhteistoimintaelimenä toimii yhteistyötoimikunta, johon kuuluvat yhteistoimintaohjeen mukaisesti kolmen työnantajan edustajan sekä johtokunnan edustajan lisäksi koordinoiva työsuojeluvaltuutettu sekä viisi työntekijöiden edustajaa. Vuonna 2014 työntekijöiden edustajia oli nimettynä kuitenkin vain neljä. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 2014 aikana yksitoista kertaa. Vuoden aikana yhteistyötoimikunnassa käsiteltiin mm. työhyvinvointiin liittyviä toimintaohjeita, NordLabille laadittua koulutussuunnitelmaa, työhyvinvointiin osoitettujen määrärahojen käyttöä sekä NordLabin laajenemiseen liittyviä suunnitelmia. Aluelaboratorioiden tasolla yhteistoiminta-asioita käsitellään yhteistyöryhmissä. Työpaikkatasolla tärkein yhteistoimintamuoto on esimiehen ja henkilöstön keskinäinen välitön yhteistoiminta ja vuorovaikutus. Työpaikkatason yhteistoiminnan muotoja ovat mm. tavoitekeskustelu, perehdyttäminen, palautteen antaminen, tiedotustilaisuudet sekä työpaikka- ja osastokokoukset. Työpaikka- ja osastokokouksissa käsiteltävät aiheet on määritelty yhteistoimintaohjeessa. Työpaikkakokouksia pidetään vähintään neljä kertaa vuodessa. Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi NordLabin strategisena tavoitteena on ammattitaitoinen ja hyvinvoiva työyhteisö, jossa tehdään töitä NordLabin arvojen mukaisesti. Tavoitetta on pyritty edistämään mm. ottamalla aktiiviseen käyttöön työhyvinvointia ja työkykyisyyttä tukevat yhteiset toimintaohjeet, laatimalla koulutussuunnitelma sekä kohdistamalla työterveyshuollon resursseja ennaltaehkäisevään toimintaan. NordLabin koulutussuunnitelma laadittiin yhteistoiminnallisesti vuoden 2014 alussa ja se julkaistiin NordLabin intranetissa. Koulutussuunnitelman tavoitteena on edistää osaamisen kehittämistä ja työurien pidentymistä ja varautua työssä tapahtuviin muutoksiin. Suunnitelmallisella osaamisen kehittämisellä halutaan myös parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä ohjata osaamisen kehittämistä myös vähemmän koulutusta saaneille. Koulutussuunnitelman sisältönä on arvio osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä, arvioon perustuva vuosittainen suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä sekä koulutussuunnitelman toteuttamissuunnitelma ja seurantamenettelyt.
25.2.2015 15/53 NordLabin koulutussuunnitelmassa on kuvattu ammattiryhmittäin koulutustarpeet. NordLabin koulutussuunnitelma päivitetään kerran vuodessa esimiesten, osaamisalueiden vetäjien, henkilöstön edustajien ja henkilöstöhallinnon yhteistyönä. Koulutussuunnitelma perustuu NordLabin strategian ja toimintasuunnitelman pohjalta tehtyyn arvioon osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja mitä ne edellyttävät henkilöstön osaamiselta. Koulutuskorvauksen hakemista varten työttömyysvakuutusrahastolle ilmoitettiin niiden työntekijöiden lukumäärä, joista on syntynyt oikeus korvaukseen 1 koulutuspäivältä, 2 koulutuspäivältä ja 3 koulutuspäivältä vuonna 2014. Vuoden 2014 osalta koulutuspäiviä raportoitiin seuraavasti: Koulutuspäiviä Yhteensä henkilöitä 1 päivää 142 2 päivää 67 3 päivää tai enemmän 160 Työssä olevan henkilökunnan työhyvinvointia ja työkyvyn ylläpitämistä tuettiin jakamalla Smartum liikunta- ja kulttuuriseteleitä keväällä sekä syksyllä. Lisäksi työyksikköjä kannustettiin järjestämään työhyvinvointi-painotteisia virkistysiltapäiviä. Elokuussa 2014 järjestettiin Oulussa NordLabin ensimmäinen yhteinen kesäjuhla. Tapahtuma alkoi iltapäivällä tutustumiskierroksilla Oulun aluelaboratorioon ja jatkui iltajuhlalla Oulunsalon Peuhussa. Tiedottaminen Vuoden 2014 aikana kehitettiin NordLabin yhteisiä tiedottamiskäytäntöjä. NordLabin intranetia otettiin käyttöön pääasiallisena tiedottamiskanavana. Intranetin kehitystyöhön toivottiin koko henkilöstön osallistumista, jotta se sisällöltään palvelisi mahdollisimman hyvin päivittäistä työskentelyä. Hallinnon uutiskirje julkaistiin kuukausittain intranetissä ja lähetettiin koko henkilöstölle sähköpostiviestinä. Uutiskirjeessä kerrottiin kuukausittain ajankohtaisista NordLabin toiminnan asioista liittyen mm. laboratoriotoimintaan, henkilöstö- ja taloushallintoon, laatuun ja tietohallintoon. Vuoden 2014 aikana toteutettiin neljä koko henkilöstölle suunnattua pulssikyselyä, joilla haluttiin kerätä tilannetietoa henkilöstön sitoutumisesta ja muutosprosessin etenemisestä NordLabissa. Kyselyssä oli 12 kysymystä tekijöistä, jotka mittaavat työhön sitoutumista sekä yhteisten toimintatapojen jalkautumista organisaatiossa. Kyselyssä oli myös mahdollisuus antaa vapaamuotoista palautetta pulssikyselyn teemoista. Kyselyn tulokset julkaistiin intranetissä ja niitä käsiteltiin johtoryhmässä sekä alueiden yhteistyöryhmissä. 1.1.7 Riskien hallinta Yleistä riskienhallinnasta Riskienhallinta tarkoittaa järjestelmällisiä menettelyjä, joiden avulla tunnistetaan ja arvioidaan riskejä, määritellään toimintatavat riskien hallitsemiseksi, valvomiseksi ja säännönmukaiseksi raportoimiseksi.
25.2.2015 16/53 Riskienhallintatyön keskeisiä osa-alueita ovat riskiensietokyvyn määrittäminen, riskien tunnistaminen, riskien todennäköisyyden, merkityksen ja hallinnan arvioiminen, riskien ennaltaehkäiseminen ja mahdollisesti toteutuvien riskien vaikutusten pienentäminen, raportointi ja seuranta sekä henkilöstön kouluttaminen. Riskienhallinnan päätavoitteena on tukea liikelaitoksen perustehtävien ja asetettujen tavoitteiden toteutumista. Riskienhallinnalla pyritään varmistamaan se, että organisaation johto on tietoinen olemassa olevista ja toimintaa uhkaavista riskeistä. Vuonna 2014 laadittiin NordLabin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan -toimintaohje. NordLabin riskienhallintasuunnitelma pohjautuu liikelaitoksen strategisiin tavoitteisiin. Riskienhallintasuunnitelmalla voidaan minimoida tai välttää sellaiset virheet, jotka voivat aiheuttaa onnettomuuden ihmisen tai teknisen järjestelmän toiminnassa. Vuonna 2014 johtoryhmä asetti liikelaitoksen päälinjaukset riskienhallinnan tavoitteille, luokitteli ja arvioi toiminnassa tunnistetut riskit sekä määritti toimenpiteet riskien hallitsemiseksi. Vuonna 2014 merkittäviksi riskeiksi luokiteltiin: kilpailulainsäädännön muuttuminen; ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus tulevaisuudessa; useat eri laboratoriotietojärjestelmät; salassapidon rikkominen ja tietojärjestelmien virukset. Kaikille edellä luetelluille on määritelty ehkäisevät toimenpiteet ja niiden suunnitelmallista toteuttamista on seurattu säännöllisesti johtoryhmässä. Vuonna 2014 arvioitiin Kajaanin ja Kokkolan aluelaboratorioin työsuojeluriskit. Tämän lisäksi vuonna 2014 otettiin käyttöön HaiPron työturvallisuusosio henkilökunnan työtapaturmien, ammattitautien, uhka- ja väkivalta- sekä läheltä piti tilanteiden raportointijärjestelmäksi. Rahoitusriskit Kuntayhtymällä ei ollut vuoden lopussa 2014 korollisia velkoja. Maksuvalmiuden varmistamiseksi kuntayhtymällä on kuntatodistusohjelmat sekä Danske Bankin että OP-Pohjolan kanssa. Vuoden 2014 aikana maksuvalmius on ollut hyvällä tasolla, eikä ulkopuolista rahoitusta ole tarvittu. Myös investoinnit on pystytty rahoittamaan suunnitelman mukaisesti tulorahoituksella. 1.2 Sisäinen valvonta 1.2.1 Sisäisen valvonnan järjestäminen Sisäinen valvonta on osa kuntayhtymän johtamis- ja ohjausjärjestelmää. Sisäisen valvonnan avulla pyritään varmistamaan se, että kuntayhtymä saavuttaa sille asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Jotta kuntayhtymälle asetetut tavoitteet saavutetaan, täytyy toiminnan olla taloudellista ja tuloksellista, käytettävistä resursseista täytyy huolehtia, päätösten perusteena olevan tiedon on oltava luotettavaa ja oikea-aikaista sekä lakeja ja muita sääntöjä on noudatettava. Sisäisen valvonnan avulla pyritään varmentamaan se, että asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta kriittiset tekijät toteutuvat kuntayhtymän toiminnassa. Palvelusopimuksessa Monetran (ulkoinen palvelun tuottaja) kanssa on sovittu, että palveluntuottaja vastaa omalta osaltaan taloushallinnon, palkka- ja henkilöstöhallinnon sisäisen valvonnan järjestämisestä. Yhtymäkokous on kokouksessaan 12.12.2014 hyväksynyt NordLabin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Talouden tunnusluvuilla mitattuna kuntayhtymän taloudellinen tilanne vuonna 2014 oli hyvä.
25.2.2015 17/53 Omavaraisuus oli tilikauden lopussa 28%. Ulkopuolista velkaa ei tilikauden lopussa ollut. Investointien tulorahoituksen prosenttiosuus oli vuoden 2014 lopussa 81%. Kassan riittävyyden päivämääräluku oli vuoden 2014 lopussa 39 päivää (vuoden 2013 tilinpäätöksessä 35 päivää). Tilinpäätöksen mukaan kuntayhtymän vuoden 2014 toimintatuotot (63,4 milj. euroa) ylittivät talousarvion 2,0%. Liikevaihto (62,9 milj. euroa) ylitti suunnitelman 1,8%. Toimintakulut (63,1 milj. euroa) ylittivät talousarvion 2,7%. Menolajeittain tarkasteltuna henkilöstökulut (27,5 milj. euroa) alittivat budjetin 2,5 prosentilla. Kokonaismenoista henkilöstökulut muodostivat noin 44%. Aineet, tarvikkeet ja tavaraostot (19,0 milj. euroa) ylittivät talousarvion 3%. Suurin menoerä aineissa ja tarvikkeissa oli laboratoriotarvikkeet (11,8 milj. euroa), jotka pitivät sisällään mm. reagenssit ja käyttökorvausperiaatteella hankittujen analyysien laite-, käyttö- ja huoltokustannukset. Toinen merkittävä erä oli verivalmisteet (5,8 milj. euroa). Ulkopuoliset palvelujen ostot (12,7 milj. euroa) ylittivät budjetin noin 14%. Palvelujen ostoista suurin osa (4,7 milj. euroa) kului laboratoriopalvelujen ostoihin ja toiseksi eniten kului asiantuntijapalvelujen ostoihin (3,3 milj. euroa). Asiantuntijapalvelut pitävät suurimmilta osin sisällään tietohallintoon liittyviä palveluja niin omistajilta kuin ulkopuolisilta toimijoilta. Muut kulut (3,1 milj. euroa) ylittivät budjetin 10%. Muut kulut koostuvat lähes kokonaan vuokrakuluista, joita maksamme ulkopuolelta vuokratuista toimitiloista. Kuntayhtymä ei omista käyttämiään toimitiloja. Budjetin ylitys johtuu osittain vuodelle 2014 kirjatuista edellisen vuoden vuokralaskuista sekä tilamuutosten aiheuttamasta vuokratason noususta (Kajaani). Tuloslaskelman mukainen liikeylijäämä oli vuodelta 2014 0,3 milj. euroa, joka riitti rahoituskulujen kattamiseen (peruspääoman korko). Tilikauden ylijäämäksi muodostui 0,2 milj. euroa.
25.2.2015 18/53 Tuloslaskelman tunnusluvut 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 Sijoitetun pääoman tuotto, % 6,38 17,64 - tunnusluku kertoo liikelaitoskuntayhtymään sijoitetun pääoman tuoton eli mittaa liikelaitoksen suhteellista kannattavuutta Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 6,38 17,64 - tunnusluku kertoo kuntayhtymän liikelaitosky:n sijoitetun pääoman tuoton Voitto, % 0,31 1,16 Tunnuslukujen laskentakaavat Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta/kuntayhtymältä + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto)
25.2.2015 19/53 Rahoituslaskelman tunnusluvut INVESTOINNIT 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, -228 215 e -1 580 951 e Investointien tulorahoitus, % 81 49 MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv) 39 35 Quick ratio 1,17 1,26 Current ratio 1,17 1,26 Tunnuslukujen laskentakaavat: Investointien tulorahoitus, % =100*(Ylijäämä(alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset- Tuloverot) / Investointien omahankintameno Lainanhoitokate =(Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset + Korkokulut - Tuloverot) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Quick ratio =(Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot)
25.2.2015 20/53 Taseen tunnusluvut 31.12.2014 31.12.2013 Omavaraisuusaste, % 27,68 33,84 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 20,38 13,93 Kertynyt ylijäämä (alijäämä) 249 677,74 e 54 084,65 e Lainakanta 31.12. 0 0 Tunnuslukujen laskentakaavat Omavaraisuusaste, % = 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % =100* (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä) =Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) 1.4 Tilikauden tuloksen käsittely Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän johtokunta esittää yhtymäkokoukselle tilikauden 195 593,09 euron tuloksen käsittelystä seuraavaa: - tilikauden ylijäämä 195 593,09 euroa siirretään taseen tilikauden yli-/alijäämätilille.
25.2.2015 21/53 2. Talousarvion toteutuminen
25.2.2015 22/53 2 Talousarvion toteutuminen 2.1 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Yhtymäkokous vahvisti kokouksessaan 4.12.2013 kuntayhtymän toiminnallisiksi ja taloudellisiksi tavoitteiksi vuodelle 2014: - oman tuotannon hinnoittelun yleiskorotus, 0% - voittoprosentti, 0,9% - investointien suunniteltu taso, 2 084 500 euroa Oman tuotannon hinnoittelun yleiskorotus (0%) toteutui eli vuodelle 2014 ei hintoja korotettu edellisestä vuodesta. Oulun ja Kajaanin aluelaboratoriot laskivat vuodelle 2014 yleisimpien tutkimusten hintoja noin kolme prosenttia. Lisäksi NordLab Rovaniemi ja Kajaani eriyttivät näytteenoton omaksi suoritteekseen, millä ei ollut hintoja korottavaa vaikutusta. Voittoprosentti jäi tuloslaskelmassa 0,3%:iin (tavoite 0,9%). Johtokunnan päätöksen mukaisesti aluelaboratoriot hyvittivät omistajaorganisaatioita kertyneestä ylijäämästä joulukuun laskutuksen yhteydessä kukin käytön suhteessa yhteensä 2,9 milj. euroa. Tämä huomioiden olisi voittoprosentiksi muodostunut 4,6. Investointien toteuma vuodelta 2014 oli 1,2 milj. euroa eli investointien toteumaprosentti oli 58. Koneiden ja kaluston osalta toteuma oli 67%, mutta ohjelmistohankintojen osalta jäätiin 44%:iin (laboratoriotietojärjestelmän ja tietoverkkohankkeen viivästyminen). Johtokuntaan nähden sitovista tavoitteista omana toimintana tuotettujen tutkimusten määrä (8,4 milj.) ylitti tavoitteen 9%. Näytteenottojen määrä puolestaan alittui noin 14%. Tämä johtuu siitä, että aikaisempien vuosien kirjaamiskäytännöt muuttuivat ja näin ollen tavoitetason asettaminen oli haastavaa. Liikevaihtoa kertyi 62,9 miljoonaa euroa, mikä ylitti tavoitteen 1,8%. Kun huomioidaan omistajille tehdyt hyvitykset, olisi tavoite ylittynyt 4,6%. Kokonaiskustannukset olivat vuonna 2014 63,3 miljoonaa euroa ylittäen talousarvion 2,7%. Ulkoiset toimintamenot (62,4 Me) ylittivät suunnitelman 2,8%. Henkilöstömenot alittivat suunnitelman 2,5%. Työpanosten osalta henkilöstöresurssien käyttö ylittyi 1,1%. Sairauspoissaolot vähentyivät edelliseen vuoteen nähden merkittävästi sairauspoissaolo-%:n ollessa 3,65 (tavoite max 4,5%). Edellisenä vuonna toteuma oli 4,33%. Laatujärjestelmän vienti portaittain kaikkiin aluelaboratorioihin on jatkunut suunnitelmallisesti vuoden 2014 aikana. Palautteet, niiden käsittely ja raportointi, asiakaskyselyjen järjestäminen ja suunnitelma ja esim. näytteenoton ohjeistus on yhdenmukaistettu. Johdon raportoinnin osalta Qlikview-raportointijärjestelmää on kehitetty keväästä 2014 lähtien. Johdon dashboard valmis, lukuun ottamatta tutkimusmääriä. Laboratorioiden prosessiseurantaraportit ovat ydintoiminnan osalta määritetty, mutta niitä ei ole vielä tarkastettu ja otettu käyttöön muilta kuin Oulun osalta. Asiakaskyselyille on luotu suunnitelma ja ohjeistus ja ensimmäinen asiakaskysely järjestettiin syyskuussa 2014. Opetustoiminnan osalta tavoitteena oli kymmenen erikoistuvan (lääkärit, kemistit ja mikrobiologit) saaminen koulutusvirkoihin, mikä toteutui suunnitellusti.
25.2.2015 23/53 2.1.1 NordLab Oulu Asiakas-, potilas- ja kuntanäkökulma NordLab Oulu huolehtii Oulun yliopistollisen keskussairaalan, Oulaskankaan sairaalan, Oulun kaupungin, Kempeleen, Limingan ja Tyrnävän kuntien sekä Helmen kuntayhtymän tarvitsemasta näytteenotosta ja koko Pohjois-Pohjanmaan alueen analytiikasta. Vuoden 2014 aikana sovittiin, että 1.4.2015 Oulun työterveyden laboratoriopalvelujen siirtymisestä NordLab Oulun huolehdittavaksi. Yksityisille kansalaisille on tarjottu mahdollisuutta saada laboratoriopalveluita NordLab Oulun avohoitotalon näytteenottopisteestä. Laboratorio on ylläpitänyt ja kehittänyt säännöllisiä tapaamisia keskeisten asiakasryhmien kanssa. Kehityskohteina vuonna 2014 olivat OYS:n yhteispäivystyksen ja teho-osastojen laboratoriotoiminta, vieritutkimustoiminnan ohjaaminen OYS:n sekä Oulun kaupungin alueella, varautuminen mahdolliseen ebola-epidemiaan yhdessä teho-osaston sekä infektioiden torjuntayksikön kanssa, sekä yhteiset tapaamiset hematologis-onkologisten tai metabolisten potilastapausten perusteella. Laboratorion tarjoamaa analyysivalikoimaa on täydennetty asiakastarpeiden mukaisesti. Oulun kaupungin aloittamaa INR-poliklinikan toimintaa laajennettiin Yli-Iin ja Yli-Kiimingin terveysasemille. Kokemukset laboratorion tukemasta INRpoliklinikkatoiminnasta ovat olleet kaikilla mittareilla arvioituna hyvät. Prosessit ja rakenteet Oulun aluelaboratoriossa vuonna 2014 tehtiin tilastojemme mukaan 4,2 miljoonaa tutkimusta, mikä on oleellisesti ennallaan vuoteen 2013 nähden. Samanaikaisesti suoritettiin 541 000 näytteenottoa, joka oli 3 % edellistä vuotta enemmän. Vuoden aikana siirrettiin Ouluun tehtäväksi yksittäisiä erikoistutkimuksia muista NordLabin aluelaboratorioista ja valmisteltiin toimenpiteitä vuonna 2105 alkavaa laajamittaisempaa tutkimusten keskittämistä varten. Koko NordLabin tutkimusnimikkeistön yhtenäistämisessä edettiin vaiheeseen jonka perusteella voitiin lähteä luomaan yhtenäistä hinnastoa. NordLab Oulun laboratoriossa suoritettiin kustannuslaskenta jonka perusteella laadittu hinnasto asetettiin käsittämään NordLabin kaikki toimipisteet vuoden 2015 alusta lähtien. NordLab Oulu on standardien SFS-EN ISO/IEC 17025 ja SFS-EN ISO 15 189 vaatimusten mukaan akkreditoitu laboratorio. Finasin asiantuntijoiden arviointikäynnit tehtiin syksyllä 2014. Henkilöstö, osaaminen ja johtaminen Laboratorio pysyi hyvin talousarvion mukaisessa henkilöstöbudjetissa. Palkallisia työsuhteita oli työpanoksina kaikkiaan 306,6. Laboratoriohoitajan toimiin ja sijaisuuksiin saatiin NordLab Oulussa riittävästi hakijoita. Vuoden 2014 aikana valmisteltiin NordLab Oulun organisaatiomuutos hoitohenkilökunnan johtamisjärjestelyiden osalta. Muutos astui voimaan vuoden 2015 alusta ja sen keskeisimpänä sisältönä oli aiempien kahdeksan osastonhoitajan vetämien pienempien yksiköiden fuusioiminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi neljän osastonhoitajan alle. Muutoksella pyritään lisäämään organisaation dynaamisuutta ja laboratorion henkilökunnan mahdollisimman joustavaa käyttöä.
25.2.2015 24/53 Talous NordLab Oulun laboratoriossa järjestettiin vuoden 2014 aikana toimipaikkakoulutusta, referaattitilaisuuksia sekä seminaareja yhteistyössä Oulun yliopiston diagnostiikan laitoksen kanssa. Osa tilaisuuksista välitettiin videoyhteydellä muihin aluelaboratorioihin. Oulun aluelaboratorion menot olivat edelliseen vuoteen verrattuna 0,3% pienemmät mutta ylittivät talousarvion 4,4% verran. Talousarvion ylityksen keskeiset syyt olivat ulkopuolelta hankittavien harvinaisten tutkimusten kysynnän kasvu, työterveyshuollon kasvaneet kuluista, lisääntyneet huolto ja korjausmenot sekä lisääntyneet vuokrakustannukset. Henkilöstöbudjetti toteutui talousarvion mukaisesti ja laboratorion tulos oli tarlousarvioon nähden lisääntyneestä menoista huolimatta ylijäämäinen. 2.1.2 NordLab Kajaani Asiakas-, potilas- ja kuntanäkökulma Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Kainuun sote) ja Nordlab Kajaanin yhteistyö sujui edellisen vuoden malliin vuonna 2014. Organisaatiorakenteen vakiinnuttua myös laboratorion tietoliikenne (tutkimuspyyntö- ja vastausliikenne sekä laskutus) ovat toimineet moitteettomasti. Asiakaskunta on pysynyt entisenä. Omistaja-asiakkaiden kanssa on järjestetty neuvottelupäivä, jolloin keskusteltiin osapuolien tarpeista ja tehtiin esityksiä kaudelle 2015. Keskustelua herättänyt venesektioiden tekeminen laboratoriossa saatiin lopulta siirretyksi sisätautiklinikan tehtäväksi. Henkilöstö, osaaminen ja johtaminen Talous Henkilöstön rekrytointi on ollut haasteellista edelleenkin, mikä on näkynyt viiveinä näytteenotossa niin keskussairaalan näytteenotossa kuin muuallakin ja on kiristänyt ilmapiiriä yleisesti. Suomussalmen laboratoriohoitajatilanne erityisesti on aiheuttanut päänvaivaa. Siellä on toimittu edelleen vain yhden laboratoriohoitajan voimin, korvaten puuttuvat kolme laboratoriohoitajaa lähihoitajilla ja sairaanhoitajilla. Aluelaboratorion näytteenoton on ollut aika ajoin 2-3 tunnin jonoja, mutta loppuvuodesta tilanne siellä on oleellisesti ollut parempi, kiitos paremman henkilökuntatilanteen. Analytiikka on hoidettu pääosin sovitulla aikataululla muutamia poikkeamia lukuun ottamatta. Aamunäytteet ja kiirenäytteet on voitu hoitaa sovituissa aikarajoissa. Henkilöstön kouluttamisesta on selvitty osittain tyydyttävästi, mutta uusien työntekijöiden perehdyttämisen suhteen on ollut toivomisen varaa, minkä voi katsoa johtuvan yleisestä resurssien vähyydestä ja työtahdin kiristymisestä. Aluelaboratorion taloudellinen tulos oli positiivinen. Kulut pysyivät hallinnassa ja alittivat suunnitellun tason. Palveluiden ostot menivät lievästi yli suunnitelman, mikä ainakin osittain selittyy loppuvuodesta toteutuneella KNF-laboratorion jononpurulla konsulttivoimin. v. 2014 tehty hinnoittelun muutos, jossa näytteenotto eriytettiin tutkimusten hinnasta ja tutkimusten hintoja
25.2.2015 25/53 alennettiin 25%:lla, onnistui jokseenkin hyvin. Tutkimusmäärien nousu ja hinnaston maltillisesta muutoksesta huolimatta johti kuitenkin vielä 400 000 :n palautukseen Kainuun sotelle. Alkuvuodesta 2014 otettiin käyttöön isotooppilaboratorion uudet tilat, mikä aiheutti toiminnan luonteen muuttumisen vaativammaksi. 2.1.3 NordLab Kokkola Asiakasnäkökulma NordLab Kokkolan aluelaboratorion päätoimipiste sijaitsee Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa, joka on alueen ainoa päivystävä laboratorio tarjoten potilaiden kiireellistä hoitoa varten tarvittavan tutkimusvalikoiman erityisesti oman sairaalan ja päivystyspoliklinikan käyttöön. Aluelaboratorioon kuuluu lisäksi 12 pienempää laboratoriota tai näytteenottopistettä. Lopetimme työpaikkahuumeseulonnan näytteenoton valvonnan ja näytteiden käsittelyn. Yhtenäistimme poikkeavien tulosten käsittelyä NordLabin toimintakäytänteiden mukaiseksi. Prosessit ja rakenteet Henkilöstö Kokonaistutkimusmäärä NordLab Kokkolassa oli 999 026, missä on lisäystä edelliseen vuoteen 1 % (991 018). Näytteenottomäärä oli 183 444, missä on vähennystä edelliseen vuoteen 1 % (185 552). Kehitimme vuoden 2013 lopulla käyttöön otetun kemia-immunokemian analysaattorin näyte- ja työprosesseja, jolloin vastausviive lyheni. Siirsimme allergiadiagnostiikan tehtäväksi NordLab Oulun aluelaboratoriossa. Aloitimme EKG-tulosten siirtämisen digitaaliseen muotoon. Otimme käyttöön veriryhmän anti-d-suojauksen seulontapaneelin valtakunnallisen käytännön mukaisesti. NordLab Kokkolan aluelaboratorion henkilöstötilanne oli vaikea sairaslomien, perhevapaiden ja toiminnan muutosten vaatiman koulutuksen vuoksi. Sijaisten rekrytointi oli haasteellista. Osallistuimme aktiivisesti NordLabin strategian ja toiminnan suunnitteluun sekä kehittämiseen mm. osaamisalue- ja johtoryhmätyöskentelyn kautta. Muutoksesta liikelaitokseksi tiedotimme ja kuulimme niin asiakkaita kuin henkilöstöäkin useaan otteeseen. Selvitimme keskussairaalan toimipisteen sisäilman laatua moniammatillisessa yhteistyössä. Suunnittelimme toimipisteen 2015 16 tapahtuvan saneerauksen jälkeistä toimitilaa. Teimme henkilöstölle riskien arvioinnin.