LAADITTU TARKASTETTU HYVÄKSYTTY...... Jaana Väre-Hautala Kati Ahonen Pia Finne Sirkku Salonen pedagoginen työryhmä apulaisrehtori sihteeri VALMISTAVAN KOULUTUKSEN SUUNNITELMA YHTEINEN OSA Kouluttajille ja opiskelijoille Vaasan aikuiskoulutuskeskus 2014
Sisältö Johdanto... 3 Toimintaa ohjaavat periaatteet... 5 Opetuksen järjestämismuodot ja oppimisympäristöt... 8 Henkilökohtaistaminen... 11 Ohjaus ja oppimisen tukeminen... 13 Oppimisen ja osaamisen arviointi... 17 Ammatillisten tutkintojen asema koulutusjärjestelmässä... 21 2
Johdanto Näyttötutkintojärjestelmä on suunniteltu erityisesti aikuisia varten. Järjestelmän keskeisiä periaatteita ovat tutkinnon suorittajan aikaisemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, ammattitaidon päivittäminen ja täydentäminen valmistavan koulutuksen avulla sekä ammattitaidon osoittaminen aidoissa työtilanteissa. Näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta koskevat suunnitelmamme antavat opiskelijoille tietoa oppimisen tavoitteista ja mahdollisuuksista sekä ohjaavat oppilaitoksemme henkilöstön toimintaa. Valmistavan koulutuksen suunnitelma muodostuu kahdesta asiakirjasta: valmistavan koulutuksen suunnitelman yhteisestä osasta ja tutkintokohtaisesta valmistavan Aikuiskoulutus vastaa työelämän ja aikuisopiskelijan tarpeisiin. koulutuksen suunnitelmasta. Yhteisessä osassa esittelemme kaikille tutkinnoille yhteiset opetustoiminnan periaatteet. Tutkintokohtaisissa suunnitelmissa esittelemme valmistavan koulutuksen tavoitteet kunkin tutkinnon osalta sekä opetusjärjestelyt. Valmistavan koulutuksen suunnitelman yhteinen osa sisältää oppilaitoksemme pedagogisen strategian, joka ohjaa opetus- ja ohjaustoimintaamme. Lisäksi laadimme ryhmämuotoisille koulutuksille toteuttamissuunnitelmat. Niissä tarkentuvat mm. koulutusmuoto, toteutustavat ja aikataulut. Tutkintokohtaiset suunnitelmat on laadittu valtakunnallisten ammatillisten tutkintojen perusteiden pohjalta. Ammatillisten tutkintojen perusteet pyrkivät vastaamaan työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin ja ennakoimaan työelämässä tapahtuvia muutoksia. Nämä vaatimukset otamme huomioon, kun suunnittelemme opetuksen sisältöjä ja oppimismenetelmiä. Valmistavan koulutuksen suunnitelmat vahvistetaan Vaasan kaupungin toisen asteen koulutuksen jaostoissa. Toiminnan esittely Vaasan aikuiskoulutuskeskus (Vakk) on Vaasan kaupungin omistama oppilaitos, joka kuuluu toisen asteen koulutuslautakunnan alaisuuteen. 3
Oppilaitoksemme tehtävänä on kouluttaa käytännön osaajia työelämän tarpeisiin ja nykyisen tietoyhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi sekä kehittää ja palvella yrityksiä ja muita työelämän organisaatioita. Toimintamme perustuu kumppanuuteen ja vahvaan verkostoon. Teemme tiivistä yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän, ammattijärjestöjen sekä alueen viranomaisten kanssa. Tuotamme koulutuspalveluja myös yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Olemme monialainen koulutusorganisaatio, joka laadukkaana käytännön taitojen kouluttajana vastaa joustavasti asiakkaiden tarpeisiin. Koulutussuunnittelussa otamme huomioon alueen työ- ja elinkeinoelämän työvoima- ja osaamistarpeet. Järjestämme ammatillisiin perustutkintoihin, ammattitutkintoihin ja erikoisammattitutkintoihin valmistavaa koulutusta. Lisäksi toteutamme ammatillista täydennyskoulutusta, opintoihin ja työelämään valmentavaa koulutusta sekä maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta. Tuotamme koulutuspalveluita mm. työvoimahallinnolle, oppisopimustoimistoille, yrityksille ja julkishallinnon organisaatioille sekä yksityisille henkilöille. Koulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa huomioimme sekä eri elämäntilanteissa olevien ihmisten että työnantajien tarpeet. Toteutamme koulutuksia sekä päivä- että iltaopetuksena, verkko-opintoina, työpaikalla tapahtuvana opetuksena sekä näiden muotojen erilaisina yhdistelminä. Voimme toteuttaa opetusta ja sitä tukevia toimintoja molemmilla kotimaisilla kielillä. Tarvittaessa opetuksessa voidaan käyttää myös muita kieliä. Valmistavan koulutuksen suunnitelman laatiminen Valmistavan koulutuksen suunnitelmat ovat opetuksen ja opintojen suunnittelun välineitä. Niissä kuvaamme pedagogiset periaatteet ja koulutusten tavoitteet, sisällöt ja toteutustavat siten, että opetuksesta muodostuu tavoitteellinen kokonaisuus. Vastuu suunnitelmien laadinnasta sekä tarpeenmukaisesta kehittämisestä ja uusimisesta on määritelty oppilaitoksemme toimintasäännössä. Laadimme suunnitelmat yhteistyössä alan kouluttajien, opiskelijoiden ja työelämän edustajien kanssa. Huomioimme opiskelijoiden näkökulman myös palautejärjestelmien avulla. Valmistavan koulutuksen suunnitelmat ja yhteinen osa julkaistaan oppilaitoksemme intranetissä sekä oppimisalustalla. 4
Toimintaa ohjaavat periaatteet Käytännössä paras kuvaa koulutustoimintamme periaatteita ja pedagogista strategiaamme. Kokemuksellinen oppiminen sekä käytännön työskentelyn ja todellisten työympäristöjen hyödyntäminen ovat opetustoimintamme perusta. Myös opetushenkilöstömme osaamisessa ja kehittämisessä korostamme käytännön osaamista ja kokemusta aikuispedagogisen osaamisen ohella. Vaasan kaupungin toisen asteen oppilaitoksilla on yhteinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Tässä suunnitelmassa osoitetaan ne käytännön toimenpiteet, joilla edistämme sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä ihmisten yhdenvertaisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään tasa-arvoon opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä ja opintosuorituksia arvioitaessa. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat osa jokapäiväistä toimintaamme. Pohjaamme aikuispedagogisiin periaatteisiin ja sen mukaisiin käsityksiin aikuisesta oppijasta. Opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa pidämme tärkeänä mahdollisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen sekä tiedon ja käytännön yhdistämiseen. Luomme oppimistilanteita ja mahdollisuuksia, jotka tukevat ammatillista kasvua. 5
TOIMINTAMME PERUSTUU TÄLLÄ TARKOITAMME Opiskelijan kunnioittamiseen Lähtökohtamme on, että aikuinen on vastuuntuntoinen ja aktiivinen opiskelija. Aikuiselle on tärkeää oppimisen merkityksellisyys ja hyödynnettävyys. Hän asettaa itselleen tavoitteita, tekee opintojaan koskevia päätöksiä ja valintoja sekä kantaa vastuun niistä. Vastuukouluttaja, opinto-ohjaaja ja erityisopettaja auttavat ja tukevat opintoja koskevassa päätöksenteossa, suunnittelussa ja opintojen etenemisessä. Myös opiskeluvalmiuksien kehittäminen, urasuunnittelutaidot ja elinikäinen oppiminen kuuluvat opintoihin. Joustaviin koulutuspolkuihin Joustavat koulutuspolut tarjoavat mahdollisuuden ammattitaidon rakentamiseen opiskelijan henkilökohtaisen tarpeen mukaisesti. Opetusmuodoksi valitaan opiskelijalle soveltuvin koulutuksen toteuttamistapa, joka mahdollistaa opiskelun esimerkiksi työn ohella. Koulutuspolkujen suunnittelussa huomioimme muun muassa opiskelijoiden lähtötilanteen, osaamistarpeet sekä toiveet opintojen etenemisestä. Lisäksi Vakk:n Prikka-opintotarjottimen kautta tarjoamme mm. valinnaisia sekä ammattitaitoa täydentäviä opintoja. Tekemällä oppimiseen Oppimisessa hyödynnämme runsaasti käytännön harjoituksia ja projektityöskentelyä. Opetus tapahtuu työsaleissa ja todellisissa työympäristöissä. Myös työssäoppimisjaksot ovat keskeinen osa oppimista. Kokemukselliseen oppimiseen Aikuinen hyödyntää aikaisempia kokemuksiaan oppimisessa. Kokemukset auttavat uuden tiedon omaksumisessa ja soveltamisessa. Koulutuksen aikana kokemuksia hankitaan myös tutustumiskäyntien avulla. Kokemuksen tuoma osaaminen tunnistetaan ja huomioidaan henkilökohtaistamissuunnitelmassa. 6
Tekemisen ja kokemisen kautta saatua uutta osaamista pohditaan ja arvioidaan eri menetelmin ja hyödynnetään ammattitaidon syventämisessä. Oman osaamisen ja kehittymisen arviointi ovat tärkeä osa oppimista. Sosiaaliseen vuorovaikutukseen Oppimista tapahtuu sosiaalisessa toiminnassa ja vuorovaikutuksessa kouluttajan sekä ryhmän kanssa. Opetustilanteissa ja ryhmätöissä jokaisen mielipiteet ja tapa ajatella tulevat näkyviksi. Näin mahdollistuu opinnollisesti vuorovaikutuksellinen ilmapiiri, jossa jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa oppimisprosessin kulkuun ja lopputulokseen. Jatkuvaan parantamiseen Toiminnan ja koulutuksen laadun jatkuvaa parantamista tuetaan laatujärjestelmällä. Laatutyö on keskeinen osa jokaisen organisaatiossa toimivan työtä. Opiskelijat ja kumppanit nähdään myös voimavarana ja he osallistuvat laatutyöhön. Toimintaa ja laatujärjestelmää kehitetään systemaattisesti. Kehittämistyön perusteina käytetään itsearviointien tuloksia, palautteita ja tulos- ja vaikuttavuusmittareita. Opiskelijapalaute kerätään työvoimakoulutuksessa OPAL-järjestelmällä ja omaehtoisessa koulutuksessa Aipal-järjestelmällä. 7
Opetuksen järjestämismuodot ja oppimisympäristöt Opetusmuodot Opetusmuodoilla tarkoitamme erilaisia järjestelyjä, joilla toteutamme opetusta. Opetusmuodot valitaan koulutuksen tavoitteen ja tilanteen mukaisesti, siten että henkilökohtaistaminen onnistuu ja oppimisen tavoitteet saavutetaan. Monimuoto-opetus Monimuoto-opetuksella tarkoitetaan lähiopetuksen, etäopetuksen ja itsenäisen opiskelun yhdistelmää. Tilanteen ja opittavan teeman mukaisesti valitaan kulloinkin sopivin opetusmuoto. Lähiopetus Lähiopetus on opetusmuoto, joka sisältää luokkaopetusta, Monipuoliset opetusmenetelmät mahdollistavat ryhmätyöskentelyä, seminaareja, opiskelun myös työn ohessa. opintokäyntejä, harjoitustöitä tai käytännön työtehtäviä kouluttajan ohjaamana. Opinnot järjestetään määritellyssä paikassa, tiettynä aikana. Lähiopetus sopii erityisen hyvin opiskelijalle, joka haluaa edetä ohjatusti ryhmässä ja jolla on mahdollisuus sitoutua koulutussuunnitelman mukaisiin koulutuspäiviin ja -aikoihin. 8
Etäopetus Etäopetus ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan, vaan opiskelu tapahtuu oman aikataulun mukaisesti. Etäopetuksessa opiskellaan itsenäisesti kouluttajan ohjeiden mukaan käyttäen tiettyä aineistoa esim. kotona, työpaikalla tai verkossa. Tarvittaessa saa neuvoja ja tukea kouluttajalta. Etäopiskelujaksolla voidaan opiskella myös parityönä tai pienryhmässä. Opiskelu sisältää mm. tehtävien tekemistä, ryhmätöitä ja projekteja, joiden ohjauksesta ja käsittelystä vastaa kouluttaja. Etäopetusjakso voidaan toteuttaa myös oppituntien tallenteiden avulla. Verkko-opinnot Verkko-opintoja voi Vakk:ssa suorittaa Agenda-oppimisalustalla. Kouluttajat ohjaavat opiskelijat niille opintojaksoille, joita on mahdollisuus tehdä verkko-opintoina. Agendasta löytyy opintojaksojen oppimateriaaleja ja tehtäviä. Verkko-opintoja, oppimiseen liittyviä keskusteluja ja tehtäviä voidaan toteuttaa myös muiden sovellusten ja verkkoalustojen kautta. Itsenäinen opiskelu Itsenäisen opiskelun jaksoilla opiskelija työskentelee omaan tahtiinsa, itse valitsemanaan ajankohtana. Jokainen voi suunnitella oman työskentelynsä tavoitteita ja toteutustapoja. Itsenäinen työskentely voi olla esim. tenttiin tai tutkintotilaisuuteen valmistautumista, opiskelun taustamateriaaliin tutustumista tai tiedonhakua verkosta. Itsenäisen työskentelyn jaksoilla on mahdollisuus kehittää ammatillista osaamista urasuunnitelman mukaisesti. Opiskelija voi hyödyntää oman työpaikkansa oppimismahdollisuuksia tai laajentaa osaamistaan esim. tekemällä tutustumisvierailuja oman mielenkiinnon mukaisesti. Itsenäinen työskentely ei edellytä ennalta määrätyn tehtävän suorittamista eikä työskentelyä arvioida. Etäopiskelu ja itsenäinen työskentely edellyttävät opiskelijalta suunnitelmallisuutta ja itsekuria. Työssäoppiminen Työssäoppimisella tarkoitetaan tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua oppimista, joka tapahtuu työpaikalla. Työssäoppimisen tavoitteena on liittää oppilaitoksessa opittu tieto työelämään, mutta se tarjoaa mahdollisuuden myös hankkia kokonaan uusia tietoa ja taitoja. Työssäoppiminen voi joissain koulutuksissa olla myös vaihtoehtoinen tapa oppilaitoksessa tapahtuvalle oppimiselle. Tavoitteena on, että opiskelija osallistuu todelliseen työntekoon kokeneempien työntekijöiden kanssa ja heidän ohjauksessaan. Työssäoppimisesta laaditaan 9
oppilaitoksen ja työpaikan välinen sopimus. Tutkintotilaisuudet voidaan järjestää työssäoppimisen yhteyteen. Työpaikalla tapahtuva oppiminen Työpaikalla tapahtuvalla oppimisella tarkoitamme sitä oppimista, jota tapahtuu opiskelijan omalla työpaikalla. Tästä oppimisesta ei tehdä erillistä sopimusta. Oppimisen ja ammatillisen kehittymisen tavoitteet kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Työpaikalla tapahtuva oppiminen voi olla esim. työnkiertoa, uusia työtehtäviä tai osallistumista erilaisiin kehittämishankkeisiin. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnittelussa on hyvä olla esimies apuna. Tavoitteena on, että opiskelija laajentaa osaamistaan työpaikallaan ja samalla saa niitä valmiuksia, joita tavoitteena oleva tutkinto edellyttää. Oppimisympäristöt Oppimisympäristöllä tarkoitamme kaikkia niitä tiloja ja yhteisöjä, joissa oppimista tapahtuu. Näitä ovat mm. oppilaitoksen erilaiset tilat, oppimisalusta ja muut verkkoympäristöt, työpaikat, sekä näihin liittyvät vuorovaikutukselliset tilanteet. Oppimista edistävä oppimisympäristö on tunnelmaltaan rento ja turvallinen sekä luottamusta herättävä. 10
Henkilökohtaistaminen Henkilökohtaistaminen tarkoittaa opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan ohjaus-, neuvonta- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta. Opiskelija ja vastuukouluttaja suunnittelevat yhdessä tutkinnon ja valmistavan koulutuksen suorittamisen ja laativat siitä kirjallisen Henkilökohtaistamissuunnitelman (HEKSU). HEKSU tallennetaan sähköisenä StudentaPlus järjestelmään. Sen toteutumista seurataan koulutuksen aikana käytävissä opiskelijan ja kouluttajan välisissä ohjauskeskusteluissa. Tarvittaessa sitä täydennetään ja tarkennetaan. Aikaisempi osaaminen huomioidaan opintojen suunnittelussa. Opiskelet vain niitä asioita, joita et osaa. Henkilökohtaistaminen on jaettu kolmeen vaiheeseen: 1) näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen, 2) tutkinnon suorittaminen ja 3) tarvittavan ammattitaidon hankkiminen eli valmistava koulutus. Hakeutumisvaihe Hakeutumisvaiheessa selvitämme opiskelijan osaamisen, hänelle soveltuvan tutkinnon sekä ohjauksen ja mahdollisten tukitoimien tarpeen. Ammattitaito ja osaaminen todetaan osaamiskartoituksella. Osaamiskartoituksen teemme käyttämällä monipuolisesti erilaisia alalle soveltuvia menetelmiä; esim. haastattelua, itsearviointia osaan.fi ohjelmalla, kirjallisia testejä, käytännön työnäytteitä sekä huomioimalla koulu- ja työtodistukset ja työnantajan lausunnot. Osaamiskartoituksen perusteella ohjaamme opiskelijan suoraan hänelle soveltuvan tutkinnon tai tutkinnon osien suorittamiseen tai valmistavaan koulutukseen. Osaamisen tunnistamiseen kuuluvat myös oppimisvalmiuksien kartoittaminen ja maahanmuuttajien työelämässä ja opiskelussa vaadittavan kielitaidon sekä työelämätietojen arviointi. Osaamiskartoituksen tulokset ja siitä tehtävät johtopäätökset kirjataan opiskelijan HEKSUUN. 11
Tutkinnon suorittaminen Kun tutkinnon suorittamista henkilökohtaistetaan, noudatetaan aina tutkinnon perusteissa määriteltyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteerejä sekä ammattitaidon osoittamistapoja. Kouluttaja ja tutkinnon suorittaja tekevät yhdessä kirjallisen suunnitelman, jossa päätetään suoritettavat tutkinnon osat, työpaikka tai -paikat ja tutkintotilaisuuksien ajankohdat. Tämä suunnitelma on osa HEKSUa. Mikäli opiskelijalla on aiempaa osaamista ja se voidaan todentaa, tekevät oppilaitoksemme nimeämät arvioijat esityksen sen tunnustamisesta tutkintotoimikunnalle, joka tekee asiasta päätöksen. Tunnustaminen koskee kokonaista tutkinnon osaa. Tutkinnon suorittamisessa tunnustetaan osaaminen ja ammattitaito olipa se hankittu työelämässä, koulutuksessa tai vapaa-ajan toimissa. Valmistava koulutus tarjoaa mahdollisuuden täydentää ja päivittää osaamista ennen näyttötutkinnon suorittamista. Koulutukseen osallistuminen ei ole edellytyksenä näyttötutkinnon suorittamiselle. Poikkeuksena ovat ne tutkinnot, joissa Opetushallitus edellyttää valmistavaan koulutukseen osallistumista esim. sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja. Ammattitaidon hankkiminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa ja oppimisen suunnittelussa otamme huomioon opiskelijan elämäntilanteen, osaamiskartoituksen perusteella todetut oppimistarpeet, työssäoppimisen mahdollisuudet sekä ohjaus- ja tukitarpeet. Lisäksi henkilökohtaistamisessa selvitämme ja sovimme yhteisesti opiskelijalle soveltuvat koulutuksen järjestämismuodot ja oppimisympäristöt. Opiskelija osallistuu opetukseen HEKSUnsa mukaisesti. 12
Ohjaus ja oppimisen tukeminen Ohjauksen määrittely Tutkinnon suorittaminen ja omien opintojen suunnittelu edellyttävät opiskelijalta hyvää motivaatiota, itseohjautuvuutta ja vastuullisuutta sekä oppilaitokselta tehokasta opiskelijoiden ohjaamista. Ohjaus on opiskelun ja tutkinnon suorittamisen tukemista. Se helpottaa opiskeluun, ammatilliseen kehittymiseen ja elämäntilanteisiin liittyvää päätöksentekoa, ongelmien ratkaisemista ja itsetuntemusta. Ohjaus on opiskelijan, kouluttajien ja opinto-ohjaajan välistä vuorovaikutusta, joka sisältää erilaisia muotoja ja menetelmiä, esimerkiksi yksilö- ja ryhmäohjausta, verkko-ohjausta, elämäntilanteen kartoitusta ja/tai kirjallisia ohjeita. Tarjoamme ohjausta koko opiskelu- ja tutkintoprosessin ajan. Opintojen ohjaus Opiskeluun ja tutkinnon suorittamiseen liittyvää ohjausta tarjotaan koko opintojen ajan. Oppimisen ja tutkinnon suorittamisen kannalta tarpeellista ohjausta annamme koko valmistavan koulutuksen ajan. Ohjaamme opiskelijaa perehtymään itseensä oppijana yksilöohjauksen, pienryhmäohjauksen, itsearvioinnin sekä erilaisten testien, kartoitusten ja harjoitusten avulla. Vastuukouluttajan lisäksi opinnoissa tukea antavat opinto-ohjaaja sekä tarvittaessa erityisopettaja. Jokaiseen tutkintoon valmistavaan koulutukseen kuuluu myös opintojen ohjauksen opintojakso. Koulutuksesta vastuussa olevan kouluttajan tehtävänä on seurata oppimistuloksia, ammattitaidon kehittymistä, poissaoloja sekä ryhmän toimintaa ja oppimisilmapiiriä sekä huolehtia tarvittavan ohjauksen järjestämisestä. Opinto-ohjaaja toimii kouluttajan tukena ja rinnalla ohjaustilanteissa sekä osallistuu soveltuvin osin HEKSUn laatimiseen. Opinto-ohjaaja on käytettävissä myös tilanteissa, joissa elämäntilanne tai arjen hallinta aiheuttavat ongelmia opintojen etenemiselle. Opinto-ohjaaja 13
ohjaa urasuunnittelua ja auttaa opiskelijaa hyödyntämään oppilaitoksen opintotarjontaa sekä tarvittaessa ulkopuolista tukiverkostoa. Erityinen tuki Oppimisvaikeuksien ja muun erityisen tuen tarpeen tunnistaminen sekä tarvittavan tuen, ohjauksen ja erityisjärjestelyjen huomioon ottaminen valmistavan koulutuksen aikana ovat oleellisia, jotta tutkinnon suorittaja voi valmistautua riittävän hyvin osoittamaan ammattitaitonsa näyttötutkinnossa. Erityisen tuen tarpeet ja tarvittavat toimenpiteet kirjataan opiskelijan HEKSUun tai lisäopetuksen suunnitelmaan. Erityisopettajamme tekee tarvittaessa yksilöllisiä oppimisvalmiuksien selvityksiä ja antaa tukea oppimiseen. Erityisopetusta koskeva suunnitelma ohjaa erityisopetuksen järjestämistä oppilaitoksessamme. Jokainen kouluttaja ottaa opetuksessaan huomioon opiskelijaryhmässä mahdollisesti esiintyvät oppimisen vaikeudet ja käyttää opetusmenetelmiä ja -materiaaleja, jotka mahdollisimman hyvin tukevat oppimista. 14
Opiskelijoiden hyvinvointi Opiskelijoilla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön sekä koulussa että työhön rinnastettavassa käytännön opetuksessa ja työssäoppimisen jaksoilla. Tämä pitää sisällään oikeuden opiskella suojassa väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Opiskeluympäristön turvallisuutta valvotaan jatkuvasti havainnoimalla, riskikartoitusten ja palautejärjestelmän avulla. Kouluttajien käyttöön on laadittu päihdetoimintamalli, joka on lain tarkoittama kirjallinen toimintaohje opiskelijoiden päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmiin puuttumiseksi. Tämän toimintamallin tavoitteena on, että kaikilla Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa työskentelevillä on valmiudet puuttua ja toimia, kun päihteiden käyttöä havaitaan. SORA-säädökset ja -määräykset (ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen) koskevat toisen asteen ammatillista koulutusta. Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten tavoitteena on edistää turvallisuutta näyttötutkintona suoritettavassa ammatillisessa peruskoulutuksessa, tutkintotavoitteisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa (ammatti- ja erikoisammattitutkinnot) sekä myöhemmin työelämässä. Edellä mainitun perusteella tutkintokohtaiset terveydentilan ja toimintakyvynvaatimukset tulee ottaa huomioon näyttötutkintoon, siihen valmistavaan 15
koulutuksen hakeutumisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa. Opiskelijaterveydenhuollon palvelut yhdessä kouluttajien kanssa edistävät opiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta lain ja sopimusten määrittelemällä tavalla. 16
Oppimisen ja osaamisen arviointi Oppimisen arvioinnin tavoitteet ja menetelmät Oppimisen arvioinnilla tarkoitetaan valmistavan koulutuksen ja työssä oppimisen aikana tapahtuvaa arviointia. Sen tavoitteena on tukea ja ohjata opiskelijaa ammattitaidon saavuttamisessa. Kouluttajamme ja työpaikkaohjaajat seuraavat opiskelijan oppimista ja osaamisen kehittymistä kannustamalla ja antamalla palautetta. Oppimisen arvioinnin perusteella voimme todeta, milloin opiskelijalla on riittävästi Oppimisen ja osaamisen arviointi motivoi, ohjaa ja kannustaa opiskelijaa opintojen aikana. valmiuksia suorittaa tutkinto. Mahdollisiin oppimisvaikeuksiin puututaan ajoissa. Opiskelijaa kannustetaan ja ohjataan arvioimaan itseään työntekijänä suhteessa ammattitaitovaatimuksiin. Arviointimenetelmiä käytetään monipuolisesti ja ne kuvataan opintojaksoittain valmistavan koulutuksen suunnitelman tutkintokohtaisessa osassa. Arviointimenetelmiä ovat mm. arviointi- ja ohjauskeskustelut, kirjalliset ja suulliset kokeet, verkko- ja muut oppimistehtävät, projektityöt, ammattialalle tyypilliset käytännön harjoitukset sekä oppimispäiväkirja. Tietoja ja taitoja arvioidaan ammattialalle tyypillisissä työtilanteissa, jotka edellyttävät ongelmaratkaisu- ja yhteistyötaitoja. Myös työssä oppimisen arviointi huomioidaan lopullisesta arvosananasta päätettäessä. Erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille suunnitellaan heille soveltuvat arviointimenetelmät ja ne kirjataan HEKSUun ja lisäopetuksen suunnitelmaan. Valmistavan koulutuksen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen arviointi ei vaikuta tutkintosuorituksen arviointiin. Monipuoliseen, luotettavaan ja jatkuvaan arviointiin sisältyy erilaisia palautteen antamisen tapoja ja ohjausta itsearviointiin. 17
ARVIOINTIMENETELMÄ ARVIOINTIMENETELMÄN SOVELTUVUUS Yksilökokeet kirjalliset Laeissa ja asetuksissa määriteltyjen tietojen testaaminen, esim. lääkelaskut, hygieniapassi, taksiyrittäjäkoe, työturvallisuuskortti, tulityökortti jne. suulliset Ammattimatematiikka Kielitaidon kirjallinen osaaminen Kielitaidon suullinen osaaminen Tiedon, mikä ei ole sovellettavissa ja liittyy esim. työ- ja asiakasturvallisuuteen, arviointi. Suullista koetta voidaan käyttää myös erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kohdalla. Avoin koe; lähdemateriaalin käyttö sallittu Tiedon soveltamisen taidon testaaminen esim. lakien, asetusten, laatustandardien soveltaminen. Pari- ja ryhmäkokeet Tiedon soveltaminen esim. työ- ja hoitosuunnitelmien tekeminen, ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitojen arvioiminen. Projektityöt Tiedon hallinta, soveltaminen, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, tiedonhakutaidot, elinikäisen oppimisen taidot, oman työn suunnittelutaidot jne. Voidaan arvioida esim. kokonainen tutkinnon osa. Etätehtävät Tietojen hallinta, tiedonhakutaidot, soveltaminen. Opiskelijalla oltava etukäteen tieto arvioinnista. 18
Arvosanat ja suoritusmerkinnät Arvosanat ja suoritusmerkinnät kirjataan StudentaPlus -järjestelmään, josta ne tulostetaan opiskelijalle opintosuoritusotteena. Opintosuoritusote noudattaa opiskelijan henkilökohtaistamissuunnitelmaa. Tutkintokohtaisessa osassa määritellään opintojaksoittain tapa, jolla arvosana tai suoritusmerkintä kirjataan. Mikäli opintojakso arvioidaan arvosanalla, käytetään arviointiasteikkoa kiitettävä 3, hyvä 2 ja tyydyttävä 1. Jos opiskelija on osallistunut opetukseen, mutta ei suoriudu oppimäärästä vähintään arvosanalla tyydyttävä tai hän ei ole suorittanut riittävästi arvioinnin perusteena olevia suorituksia, merkitään StudentaPlussaan osallistunut (os). Opintojakso voidaan myös arvioida asteikolla suoritettu (s)/ ei hyväksytysti suoritettu (o). Mikäli opiskelijan osaaminen on Henkilökohtaistamissuunnitelman laadintavaiheessa tunnistettu riittäväksi, tulee ko. opintojakson kohdalle merkintä hyväksiluettu (h). Uusintamahdollisuuden järjestämme opiskelijalle, joka ei ole suorittanut hyväksytysti tai vähintään arvosanalla tyydyttävä tutkintoon kuuluvia opintoja. Lopullisesta arvosanasta tai suoritusmerkinnästä päättää opintojakson opetuksesta vastaava kouluttaja tai kouluttajat yhdessä. Oppisopimuskoulutuksessa tietopuolisen koulutuksen arvosanan antaa oppilaitos tutkinnon osittain. Arvosana annetaan asteikolla 1-3. Arvioinnin oikaiseminen Opintosuorituksen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua rehtorilta tai arvioinnin suorittaneelta kouluttajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulos tietoonsa. 19
Todistukset Valmistava koulutus Vakk:n myöntämä - osallistumistodistus - opintorekisteriote Tutkintotilaisuudet Tutkintotoimikunnan myöntämä - tutkintotodistus Opiskelijat saavat koulutuksesta osallistumistodistuksen ja opintosuoritusotteen. Mikäli opiskelijalla ei ole opintosuorituksia opintojen keskeytyessä, hänelle kirjoitetaan erotodistus. Oppisopimusopiskelija saa todistuksen oppisopimustoimistoltaan sekä opintosuoritusotteen oppilaitoksestamme. Perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon hyväksytysti suorittaneet saavat tutkintotoimikunnan myöntämän tutkintotodistuksen. Niille, jotka suorittavat vain osan tutkintoa, myöntää tutkintotoimikunta pyydettäessä erillisen todistuksen tutkinnon osan suorittamisesta. Tutkintotodistukset noudattavat Opetushallituksen kulloinkin voimassa olevaa määräystä tutkintotodistuksista. Osaamisen arviointi Opiskelijan osaaminen arvioidaan tutkintotilaisuuksissa, joissa hän tutkinnon suorittajana osoittaa ammattitaitonsa. Tutkintotilaisuudet tapahtuvat pääsääntöisesti työelämän todellisissa työtehtävissä. Tutkintosuorituksia ohjaavat kouluttajamme perehdyttävät opiskelijat tarkemmin tutkinnon suorittamisen arviointiin. 20
Ammatillisten tutkintojen asema koulutusjärjestelmässä Kaavio. Suomen koulutusjärjestelmä Ammattikoulutus muodostuu ammatillisista perustutkinnoista ja lisäkoulutuksena suoritettavista ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Ammatillinen lisäkoulutus on mahdollista työuran eri vaiheissa. Sekä ammatillinen peruskoulutus että lisäkoulutus ovat tutkintoon tähtäävää koulutusta. Tutkintojärjestelmä sallii etenemisen paitsi yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sisällä, myös näiden välillä. Ammatillisesta perustutkinnosta on mahdollista edetä työelämän näyttötutkintoihin. Näyttötutkintona suoritettu ammatillinen perustutkinto, ammatti- tai erikoisammattitutkinto antavat kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin ja yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. 21
Lopuksi yhteystietoja tai lisätietoja, linkkejä tms? 22