Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Samankaltaiset tiedostot
Taloustieteen perusteet 31A Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A Mallivastaukset 3, viikko 4

Taloustieteen perusteet 31A Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

10 Tuottavuus ja kilpailukyky (Taloustieteen oppikirja, s )

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: /10000=10

Taloustieteen perusteet 31A Ratkaisut 3, viikko 4

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

Taloustieteen perusteet 31A Mallivastaukset 2, viikko 3

Y56 laskuharjoitukset 5

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17)

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE MALLIVASTAUKSET

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja.

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

Pysähdytään siksi hetkeksi miettimään, mitä kilpailukyky on ja miksi tuottavuus on yritykselle tärkeä asia

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI


A31C00100 Mikrotaloustiede. Kevät 2017 HARJOITUKSET 6

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

1. Kuntosalilla on 8000 asiakasta, joilla kaikilla on sama salikäyntien kysyntä: q(p)= P, missä

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

Vienti osana kansantaloutta Teknologiateollisuus

7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13)

Makrotaloustiede 31C00200

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Suomen arktinen strategia

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : MALLIVASTAUKSET

14 Talouskasvu ja tuottavuus

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää.

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17)

10 Tuo'avuus ja kilpailukyky (Talous'eteen oppikirja, s )

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet

ehdolla y = f(x1, X2)

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE MALLIVASTAUKSET

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

(Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 15)

Matemaattinen lisäys A. Derivaatta matematiikassa ja taloustieteessä

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017

Neljännesvuositilinpito

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta YHT Henkilötunnus

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun Huoltotase, hinnat

Pohjola, Matti (2008): Taloustieteen oppikirja. ISBN WSOY Oppimateriaalit Oy.

Globalisaatio, velkakriisi ja talouskasvu: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Suomen talous ja talouspolitiikka (31C00300) Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät

Luentorunko 4: Intertemporaaliset valinnat

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

Y56 laskuharjoitukset 5 - mallivastaukset

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy www-harjoitusten mallivastaukset

Hakukohteen nimi: Taloustieteen kandiohjelma

Täydellinen kilpailu: markkinoilla suuri määrä yrityksiä. ----> Yksi yritys ei vaikuta hyödykkeen markkinahintaan.

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Lausunto kansalaisaloitteesta kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w)

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri Samu Kurri

Ennuste vuosille

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Panoskysyntä. Luku 26. Marita Laukkanen. November 15, Marita Laukkanen Panoskysyntä November 15, / 18

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä

Valtion tuottavuustilasto 2007

Y56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti klo (luennolla!) Opiskelijan nimi. Opiskelijanumero

Kustannusten minimointi, kustannusfunktiot

* Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja valintoja ohjaava periaate.

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Luku 21 Kustannuskäyrät

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi

Tänään ja jatkossa. Osa 10. Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13)

Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen

21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Kuinka vahvistaa kasvun pohjaa? Tuottavuuden kehitys avainasemassa

5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi

Transkriptio:

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi mahtuu sille kysymyksen jälkeen varattuun tilaan. Jokainen tehtävä arvostellaan asteikolla 0 6. Kunkin tehtävän alakohdat ovat keskenään samanarvoisia, ellei tehtävässä toisin mainita. Tentissä ei tarvita mutta saa käyttää peruslaskinta.

1. Sovelletaan kuluttajan valintateoriaa säästämispäätöksen tarkasteluun. Oletetaan, että kuluttaja maksimoi hyötyään U = U(C 1,C 2 ) kulutuksen suhteen, missä C 1 = kulutus periodilla 1 ja C 2 = kulutus periodilla 2. Oletetaan, että hän saa tuloa Y vain ensimmäisellä periodilla ja että toisen periodin hän elää säästöillään. a) Kirjoita kuluttajan budjettirajoite alle, kun korko on r: C 2 = (1+r)(Y C 1 ) b) Piirrä alla olevaa kuvioon tilanne, jossa koron r nousu lisää säästämistä. Merkitse uusi indifferenssikäyrä, budjettisuora ja optimaalinen valinta kuvioon. c) Piirrä alla olevaan kuvioon tilanne, jossa koron r nousu vähentää säästämistä. Merkitse uusi indifferenssikäyrä, budjettisuora ja optimaalinen valinta kuvioon.

2. Tarkastellaan monopolia, jonka valmistaman tuotteen rajatulokäyrää esittää alla olevaan kuvioon piirretty suora ja jonka tuotannosta syntyviä kustannuksia esittävät kuvioon piirretyt ATC, AVC, AFC ja MC -käyrät. a) Piirrä kuvioon tuotteen kysyntäkäyrä. (Punaisella merkitty, leikkaa vaaka-askelin pisteessä määrä = 6). b) Kirjoita alle ja merkitse kuvioon, kuinka paljon voittoaan maksimoiva monopoli tuottaa, mikä tuotteen hinnaksi muodostuu ja kuinka suuri monopolin voitto on. Määrä = 2 kappaletta, hinta = 8 euroa/kappale, voitto = 6 euroa. c) Kuinka suuri on yhteiskunnalle koituva kuluttaja- ja tuottajaylijäämien summalla mitattu hyvinvointitappio monopolin toiminnasta? Merkitse kuvioon ja kirjoita alle. Kuviossa vihreällä katkoviivalla reunustettu kolmio, tappio = 2 euroa (Huom: Tämä on harjoitustehtävä 3-2 hieman muutettuna.)

3. Tarkastellaan ilmastonmuutosta kahden maan (tai alueen) välisenä peliteoreettisena ongelmana. Kumpikin voi joko jatkaa ilmakehän saastuttamista tai puhdistaa päästönsä. Valintojen tulokset ovat alla olevassa taulukossa siten, että 4 on paras ja 1 huonoin tulos. Kussakin ruudussa ensimmäinen numero on maan 1 tulos ja toinen numero on maan 2 tulos. Maa 2 Saastuttaa Puhdistaa Maa 1 Saastuttaa (2, 2) (4, 1) Puhdistaa (1, 4) (3, 3) a) Jos maat eivät harjoita yhteistyötä, niin mikä on tämän ilmastopelin Nash-tasapaino? Perustele taulukon lukujen avulla miksi. Molemmat saastuttavat, jolloin tuloksena on (2, 2). Tämä on Nash-tasapaino, siksi, ettei siitä kummankaan kannata yksin poiketa: Tekipä maa 2 mitä tahansa, niin 1:n kannattaa saastuttaa. Tekipä maa 1 mitä tahansa, niin 2:n kannattaa saastuttaa. b) Entä mikä olisi koko maailman (tässä siis maat 1 ja 2 yhdessä) kannalta paras ratkaisu? Mitä sen toimeenpano edellyttäisi? Perustele taulukon lukujen avulla miksi. Päästöjen puhdistaminen olisi parasta, sillä tulos on silloin (3,3). Tähän pääseminen edellyttäisi molempia osapuolia sitovaa sopimusta siitä, että päästöt puhdistetaan. Perustelu: Jos sellaista ei ole, niin molemmat saastuttaisivat: jos maa 2 puhdistaa, niin 1:n kannattaa saastuttaa, sillä 4 > 3, ja jos maa 1 puhdistaa, niin 2:n kannattaa saastuttaa samoin perustein. c) Mikä markkinoiden toimimattomuuteen liittyvä tekijä tekee ilmastonmuutoksesta käytännössä vaikean pysäyttää? Millä tavoin siihen kuitenkin käytännössä pyritään? Ilmastonmuutoksessa on kysymys globaalista ulkoisvaikutuksesta: ongelmana on, ettei ole olemassa ylikansallista päätöksentekijää => ratkaisua vaikea saada, koska jokainen odottaa muiden hoitavan ongelman. Vapaaehtoiset ilmastosopimukset ovat käytännön keinoja.

4. a) Development accounting menetelmää käytetään kansainvälisten elintaso- ja tuottavuusvertailujen tekemiseen. Esitä Cobb-Douglas -tuotantofunktion avulla, miten kahden maan välisen tuottavuuseron voi hajottaa osatekijöihinsä. (3 p) Tuotantofunktio: y = A k α h 1-α ; y = tuottavuus (bkt/työntekijä), k = pääoman määrä työntekijää kohden, h = työvoiman koulutustaso, A = teknologian taso eli kokonaistuottavuus, α = pääomatulojen osuus kansantulosta, yleensä noin 1/3. (Tuotantofunktiota voidaan soveltaa myös elintasolle, jolloin y = bkt/asukas, jne.) Oletetaan että α on sama, esim. 1/3, kaikissa maissa. Nyt maan 1 (köyhä maa) ja maan 2 (rikas maa) tuottavuusero (tai elintasoero) on: y 1 /y 2 = (A 1 /A 2 ) (k 1 /k 2 ) α (h 1 /h 2 ) 1-α Tämän avulla voidaan selvittää, kuinka paljon eroista selittyy milläkin tekijällä: y, k ja h saadaan tilastoista, A lasketaan residuaalina. b) Mitä tätä menetelmää käyttäen on opittu siitä, mitkä tekijät selittävät kansainvälisiä elintaso- ja tuottavuuseroja? Mikä on eri tekijöiden keskinäinen merkitys? (2 p) Valtaosa eroista (50-70 %) selittyy teknologialla eli kokonaistuottavuudella A. Koulutuserot selittävät yllättävän vähän (10-30%) eroista. Pääoman määrä selittää noin viidenneksen eroista. (Prosenttiosuuksien muistamista ei edellytetä, keskinäinen merkitys riittää.) c) Miten Suomi näissä vertailuissa sijoittuu ja mistä syystä? (1 p) Suomen työn tuottavuus y on noin 80 prosenttia Yhdysvaltojen tasosta (ja samaa luokkaa kuin Ruotsissa). Mikään yksittäinen tekijä ei selitä eroa, vaan se tulee kaikista osatekijöistä (k, h ja A) tasapuolisesti (sillä niistä jokainen on noin 90 % Yhdysvaltojen tasosta.) (Luennon 15 taulukko 1 ja harjoitustehtävä 4-4.)

5. a) Yrityksen, toimialan ja myös koko kansantalouden hintakilpailukykyä mitataan usein yksikkötyökustannuksilla. Määrittele, mitä niillä tarkoitetaan, ja selitä, miten niitä mitataan. (2 p) Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset eli palkkasumma WL tuotettua yksikköä Q kohden = WL/Q (tai = W/(Q/L), jossa Q/L = työn tuottavuus) W = palkka, L = työn määrä Q = tuotos. b) Perustele täydellisen kilpailun teorian avulla, missä mielessä yksikkötyökustannukset ovat käyttökelpoinen hintakilpailukyvyn mittari. (2 p) Teorian mukaan oikea tapa arvioida kustannusten vaikutuksia yritysten tarjontapäätöksiin on mitata tuotannon rajakustannukset (mutta ne ovat käytännössä vaikeasti mitattavissa, sillä vaikka palkat W saataisiin selville, emme tiedä työn rajatuottavuutta Q/L). Tietyin oletuksin rajakustannus on suoraan verrannollinen yksikkötyökustannukseen, joka on helposti tilastoista mitattavissa. (Oletus: Cobb-Douglas tuotantofunktio.) MC = W/MPL WL/Q c) Helsingin Sanomien pääkirjoituksen mukaan Kokoomuksen Sari Sairaanhoitajalle (vuonna 2007) antamasta palkkalupauksesta alkoi palkkakierre nousevin korotuksin. Se vei Suomen kilpailukyvyn. Perustele yksikkötyökustannusten osatekijöiden kehityksen avulla, miksi ongelmien selitys ei ole näin yksinkertainen. (1 p) Yksikkötyökustannukset = WL/Q = W/(Q/L) = palkka/työn tuottavuus. Palkat W kyllä nousivat 2008 ja 2009, mutta yksikkötyökustannusten nopea nousu johtui valtaosin työn tuottavuuden Q/L romahtamisesta. d) Mille toimialoille ja mihin tekijöihin Suomen kansantalouden hintakilpailukyvyn ongelmat voidaan jäljittää? (1 p) Työn tuottavuuden (arvonlisäys/työn määrä) romahtaminen on tapahtunut pääosin tehdasteollisuudessa, erityisesti sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa (Nokian puhelimet), muussa metalliteollisuudessa (metallien jalostus, teräs) ja metsäteollisuudessa. (Luento 10)

6. Alla olevassa taulukossa on tietoja Suomen kansantaloudesta vuosina 2014 ja 2015: Käypähintainen BKT viitevuoden bruttokansantuote BKT-deflaattori 2010 hinnoin Vuosi (miljardia euroa) (indeksi, 2010 = 100) (miljardia euroa) 2014 205,3 110,1 186,5 2015 207,2 110,5 187,5 a) Laske yllä olevaan taulukkoon bruttokansantuote viitevuoden 2010 hinnoin vuosille 2014 ja 2015 ja merkitse alle kuinka paljon se muuttui vuonna 2015 prosentteina edellisvuoteen verrattuna. Muutos = 100*(187,5-186,5)/186,5 = 0,5 % b) Jos viitevuoden 2010 hinnoin mitattu kansantalouden potentiaalinen bruttokansantuote oli 190,3 miljardia euroa vuonna 2015, niin kuinka suuri oli tuotantokuilu vuonna 2015 euroissa arvioituna? Tuotantokuilu miljardeina euroina = 187,5 190,3 = -2,8 c) Jos julkisten menojen muutoksen vaikutusta kokonaiskysyntään mittaava kerroin m on arvoltaan 0,75, niin kuinka paljon julkisia menoja tulisi muuttaa tuotantokuilun poistamiseksi olettaen, ettei julkisten menojen muutoksella ole syrjäytysvaikutusta? Perustele! Kokonaiskysyntää (bkt = Y) tulisi kasvattaa ΔY = 2,8 miljardia. Kerroinvaikutuksen kaavasta ΔY = m ΔG saadaan: ΔG = ΔY/m = 2,8/0,75 = 3,7 miljardia (ks. luento 21). d) Mitä pääministeri Sipilän hallitus tämän sijaan tekee ja mistä syystä? Se vähentää julkisia menoja, koska julkinen sektori on jo nyt alijäämäinen ja julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on ylittämässä EU-sopimuksen mukaisen 60 prosentin rajan (luennot 7 ja 16). Vastaukseksi kelpaa myös julkisen sektorin suuri kestävyysvaje (luento 7).