Ylöjärven kaupunki Loppuraportti 2.1.2012
Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy 3 ALKUSANAT Ylöjärven kaupan palveluverkkoselvitys on laadittu Ylöjärven kaupungin toimeksiannosta FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä. Tilaajan yhteyshenkilönä on ollut kaavoitusinsinööri Seppo Reiskanen. Kaupan palveluverkkoselvityksessä on tarkasteltu Ylöjärven vähittäiskaupan nykytilaa, kehitysnäkymiä, kehittämistarpeita ja kehittämismahdollisuuksia, kaupallisten alueiden rakennetta ja sijaintia sekä kaupan palveluverkon kokonaisuutta osana toimivaa ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaupan palveluverkkoselvitys on tehty maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavoitukselle asettamien vaatimusten mukaisesti. Selvityksen laadinnassa on hyödynnetty uusimpia tilasto- ja rekisteritietoja sekä aikaisempia kaupan alan selvityksiä. Olemassa olevaa lähtöaineistoa on täydennetty maastokäyntien yhteydessä sekä haastattelemalla kaupan edustajia. Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys toimii lähtökohtana Ylöjärven osayleiskaavojen laadinnassa sekä Ylöjärven kaupan tavoitteellisen palveluverkon määrittelyssä. Palveluverkkoselvitystä voidaan hyödyntää myös asemakaavojen laadinnassa sekä yksittäisten kaupan hankkeiden arvioinnissa. FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä selvityksen ovat tehneet FM Taina Ollikainen, yo-merkon. Kirsti Toivonen, DI Sakari Mustalahti, FM Katarina Pahkasalo ja FM Mikko Keskinen.
4 Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy SISÄLTÖ ALKUSANAT...3 1 JOHDANTO...5 1.1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET...5 1.2 KAUPAN SIJAINNINOHJAUS...5 1.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet...6 1.2.2 Maankäyttö ja rakennuslain kauppaa koskevat säännökset...6 1.3 TARKASTELUALUE...9 2 YHDYSKUNTARAKENNE JA KAAVOITUSTILANNE... 10 2.1 MAAKUNTAKAAVAN TAVOITTEELLINEN PALVELUVERKKO... 10 2.2 LIIKENNEVERKKO... 11 2.2.1 Nykyinen liikenneverkko ja liikennemäärät... 11 2.2.2 Rakenteilla olevat ja suunnitellut muutokset liikenneverkkoon... 11 2.3 ASUMISEN SIJOITTUMINEN... 12 2.4 KAAVOITUSTILANNE... 14 2.4.1 Maakuntakaava... 14 2.4.2 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030... 16 2.4.3 Yleiskaavoitus... 19 3 VÄESTÖ JA OSTOVOIMA... 21 3.1 VÄESTÖMÄÄRÄ JA VÄESTÖENNUSTE... 21 3.2 LOMA-ASUNTOJEN MÄÄRÄ... 22 3.3 ARVIO OSTOVOIMASTA JA SEN KEHITYKSESTÄ... 22 4 KAUPAN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT... 24 4.1 KAUPAN NYKYTILA... 24 4.1.1 Myymäläverkko... 24 4.1.2 Päivittäistavarakaupan saavutettavuus... 28 4.1.3 Ylöjärven keskustan kaupan rakenne... 30 4.1.4 Vähittäiskaupan myynti... 34 4.1.5 Ostovoiman siirtymät... 38 4.2 KAUPAN KEHITYSNÄKYMÄT... 40 4.2.1 Kaupan yleiset kehitysnäkymät... 40 4.2.2 Liiketilan laskennallinen lisätarve... 41 4.2.3 Tiedossa olevat kaupan hankkeet... 43 5 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITTÄMINEN... 45 5.1 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 45 5.2 KAUPAN TAVOITTEELLINEN PALVELUVERKKO 2030... 46 5.2.1 Kaupan palveluverkon kehittämistavoitteet... 46 5.2.2 Kaupan sijoittumisperiaatteet ja esitys mitoituksesta... 47 5.2.3 Kaupan tavoitteellinen palveluverkko... 48 5.3 KAUPAN TAVOITEVERKON ARVIOINTI... 49 5.3.1 Kauppa ja palvelurakenne... 49 5.3.2 Yhdyskuntarakenne ja keskusverkko... 50 5.3.3 Kaupan palvelujen liikenteellinen saavutettavuus... 51 5.4 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITTÄMISTARPEET... 55 5.4.1 Keskusta-alueen kaupallinen kehittäminen... 55 5.4.2 Muiden alueiden kaupan kehittämistarpeet... 57 6 LÄHDELUETTELO... 58 7 LIITTEET... 60 LIITE 1. ERIKOISKAUPAN TOIMIALARYHMÄT JA TOIMIALAT... 61 LIITE 2. KAUPAN KÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ... 63
Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy 5 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet Ylöjärvi osana Tampereen kaupunkiseutua on vahvasti kasvavaa aluetta. Ylöjärvellä on vireillä useita yleiskaava- ja asemakaavahankkeita. Kirkonseudun, Metsäkylän ja Ydinkeskustan osayleiskaavat ovat Ylöjärven yhdyskuntarakenteen ja väestökehityksen kannalta merkittävimmät. Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys toimii lähtökohtana osayleiskaavojen laadinnassa sekä Ylöjärven kaupan tavoitteellisen palveluverkon määrittelyssä. Väestömäärän ja ostovoiman kasvu luo edellytykset kaupan palveluverkon kehittämiselle ja uuden liiketilan rakentamiselle. Vähittäiskaupan palveluverkkoselvityksessä on tarkasteltu Ylöjärven vähittäiskaupan nykytilaa, kehitysnäkymiä, kehittämistarpeita ja kehittämismahdollisuuksia, kaupallisten alueiden määrää, rakennetta ja sijaintia sekä kaupan palveluverkon kokonaisuutta osana toimivaa ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaupan palveluverkkoselvitys on tehty maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavoitukselle asettamien vaatimusten mukaisesta. Selvityksen laadinnassa on hyödynnetty uusimpia tilasto- ja rekisteritietoja sekä aikaisempia kaupan alan selvityksiä. Merkittävimmät lähtöaineistot ovat olleet Tampereen kaupunkiseudun palveluverkkoselvitys (Tampereen kaupunki 2008) ja Tampereen kaupunkiseudun rakennemallityön kaupan vaikutusten arviointi (Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä 2009), joissa on tarkasteltu nykyistä kaupallista palveluverkkoa ja sen kehittämismahdollisuuksia koko kaupunkiseudulla. Olemassa olevaa lähtöaineistoa on täydennetty maastokäyntien yhteydessä sekä haastattelemalla kaupan edustajia. Haastatteluissa esille tulleet asiat on kirjattu raporttiin asianomaisiin kohtiin. 1.2 Kaupan sijainninohjaus Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä tarjoaa kunnille ja maakuntien liitoille välineet ohjata kaupan palvelurakenteen kehitystä ja hallita sen muutoksia. Kaavahierarkiassa maakuntakaava on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laatimiselle ja yleiskaava asemakaavan laatimiselle. Kullakin kaavatasolla on omat tehtävänsä. Kaavoja laadittaessa on otettava huomioon maankäyttöja rakennuslaissa säädetyt eri kaavamuotoja koskevat sisältövaatimukset. Maakuntakaavassa kaupan palveluverkon suunnittelun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat maakunnan tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen, ympäristön ja talouden kannalta kestävien liikenteen järjestelyjen sekä maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen. Maakuntakaavassa osoitetaan merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt. Yleiskaavassa kaupan palveluverkon suunnittelun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisen, palvelujen saatavuuden, eri väestöryhmien kannalta tasapainoisen elinympäristön sekä kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen.
6 Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavalla toteutetaan kaupallisten palvelujen kehittämistä koskevia yleiskaavan tavoitteita ja ohjataan palvelujen toteutusta. Asemakaavassa määritellään kaupallisten palvelun mitoitus, kaupan laatu ja tarkka sijainti. Asemakaavan sisältövaatimuksissa korostuvat palvelujen alueellinen saatavuus, elinympäristön laatu ja liikenteen järjestämistä koskevat määräykset. 1.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yhdyskuntarakenteen ja kaupan palveluverkon suunnittelua kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VN 13.11.2008) painottuu erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä ja sen myötä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, liikennettä ja kaupan sijoittumista koskevat tavoitteet. Yhdyskuntarakennetta ja kauppaa koskevat erityisesti seuraavat tavoitteet: - yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. - kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. - maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Kaupunkiseuduilla on varmistettava joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä ja palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. - uusia asuin-, työpaikka- tai palvelualueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukainen. - alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöautoliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot ohjataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muuten hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. 1.2.2 Maankäyttö ja rakennuslain kauppaa koskevat säännökset Eduskunta hyväksyi 15.3.2011 esityksen maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevien säännösten muuttamisesta (HE 309/2010). Lakimuutos tuli voimaan 15.4.2011. Lakimuutoksen keskeisenä tavoitteena on selkeyttää vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen tavoitteita ja periaatteita, vahvistaa seudullista näkökulmaa ja kokonnaisvaltaista otetta kaupan palveluverkon kehittämisessä ja muutosten hallinnassa sekä yhdenmukaistaa kaupan ohjausta koskevat säännökset koskemaan kaikkia kaupan toimialoja.
Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy 7 Vähittäiskaupan sijainnin ohjausta koskevien säännösten keskeisenä tavoitteena on kaupallisten palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset asuinalueiden kaupallisten palvelujen tarjonnalle ja pyrkiä vaikuttamaan olemassa olevien palvelujen säilymiseen. Kaupallisten palvelujen tulee olla mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa eri kulkumuodoilla. Tavoitteena on asiointiliikenteestä aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentäminen. Toinen vähittäiskaupan sijainnin ohjauksen keskeinen tavoite on keskustaalueiden aseman tukeminen kaupan sijaintipaikkana. Keskusta-alueilla on tyypillisesti monipuolinen palvelutarjonta, asutusta ja hyvät liikenneyhteydet ympäröiviltä asuinalueilta eri liikennemuodoilla. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset kaupallisten palvelujen tarjonnalle keskusta-alueilla ja toisaalta edistää keskusta-alueiden olemassa olevan palvelutarjonnan säilyttämistä ja kehitysmahdollisuuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli 2 000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. Säännöksiä sovelletaan myös olemassa olevan vähittäiskaupan myymälän merkittävään laajennukseen tai muuttamiseen vähittäiskaupan suuryksiköksi, vähittäiskaupan suuryksikön laajentamiseen sekä sellaisiin vähittäiskaupan myymäläkeskittymiin, jotka ovat vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Vähittäiskauppaa koskevat säännökset koskevat kaikkia kaupan toimialoja. Lakia sovelletaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan (esim. auto-, rauta-, kodinkone- ja huonekaluliikkeet) kuitenkin vasta neljän vuoden kuluttua lain voimaantulosta. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :ssä esitetty maakunta- ja yleiskaavalle vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset, joiden mukaan: - suunnitellulla maankäytöllä ei saa olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Arvioitaessa suunnitteluratkaisun vaikutuksia keskustan kaupallisiin palveluihin otetaan huomioon muun muassa kaupan laatu. - kaavassa osoitettavien kaupan alueiden on mahdollisuuksien mukaan oltava saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Tavoitteena on, että paljon liikennettä aiheuttavat vähittäiskaupan toiminnot (päivittäistavarakaupat ja kauppakeskukset) sijoittuisivat niin, että niihin on mahdollista päästä henkilöauton ohella myös joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. - suunnitellun maankäytön on edistettävä sellaisen kaupan palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa korostuvat palvelujen etäisyys asutuksesta, mahdollisuus käyttää eri liikkumismuotoja ja muut seikat, jotka vaikuttavat liikenteen määrään (mm. kaupan laatu ja siitä aiheutuva asiointitiheys). Lisäksi lain 71 b :n mukaan maakuntakaavassa on määriteltävä merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alaraja sekä osoitettava vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. Seudullista merkitystä omaavan suuryksikön alaraja voi olla erilainen riippuen kyseessä olevasta alueesta ja olosuhteista sekä kaupan laadusta. Alaraja voi vaihdella maan eri osissa ja myös yksittäisen maakunnan alueella.
8 Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy Maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksikön mahdollistavan kohde- tai aluemerkinnän enimmäismitoituksen osoittamisen yhteydessä voi olla tarpeen antaa myös muita kaupan laatua koskevia määräyksiä. Mitoituksen osoittamisen tavoitteena on varmistaa keskusverkon ja kaupan palvelurakenteen tasapainoinen kehitys. Velvoite enimmäismitoituksen osoittamisesta koskee vähittäiskaupan suuryksikön kohde- tai aluemerkinnän ohella soveltuvin osin myös keskustatoimintojen alueita. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 c :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Keskusta-alueen ulkopuolelle soveltuvia ovat esim. toimialat, jotka eivät kilpaile keskustaan sijoittuvan kaupan kanssa ja joiden sijoittaminen keskustaan on toiminnan luonteen ja ison tilatarpeen vuoksi vaikeaa. Myös toimialan tyypillinen asiointitiheys ja sitä kautta liikenteen määrä vaikuttaa arvioon. Maankäyttö ja rakennuslain 71 d :n mukaan merkitykseltään seudullisen suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Jos asemakaavassa halutaan osoittaa merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle, edellyttää se sitä, että maakuntakaavassa on sijoittamisen mahdollistava merkintä. Muiden vähittäiskaupan suuryksiköiden kohdalla tulee ottaa huomioon yleiskaavan ohjausvaikutus.
Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy 9 1.3 Tarkastelualue Selvityksen tarkastelualueena on Ylöjärven, Hämeenkyrön, Nokian ja Tampereen läntisten osien muodostama alue. Tarkastelualue on määritelty sen perusteella, mihin Ylöjärven kaupan kehittämisen vaikutusten arvioidaan pääasiassa ulottuvan. Ensisijaisesti on ajateltu asioinnin suuntautumisessa ja kilpailutilanteessa tapahtuvia muutoksia, jotka voivat heijastua myymäläverkkoon ja palvelujen saavutettavuuteen. Vaikutukset ovat luonnollisesti merkittävimpiä Ylöjärven kaupan alueita lähimpänä olevilla alueilla ja lievenevät etäisyyden kasvaessa. Kuva 1. Tarkastelualue. Karttapohja: Maanmittauslaitos, käyttöoikeuslupa PISA/028/2009.
10 Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy 2 YHDYSKUNTARAKENNE JA KAAVOITUSTILANNE 2.1 Maakuntakaavan tavoitteellinen palveluverkko Pirkanmaan 1. maakuntakaavan laatimisen yhteydessä on määritelty maakuntaan tavoitteellinen palvelukeskusverkko vuodelle 2020. Luokitusta tehtäessä on kriteerinä käytetty seuraavia palveluita: hallinto, opetus, terveydenhoito, sosiaalihuolto, vähittäiskauppa, tukkukauppa, kaupalliset palvelut, kulttuuri, liikunta ja liikenne. Palvelukeskusverkon kehittämistavoitteisiin on kirjattu, että Pirkanmaan laajuuden vuoksi on tarpeellista kehittää työtilaisuuksia ja palveluja tarjoavan pääkeskuksen lisäksi eri puolille maakuntaa nykyistä voimakkaammat alueelliset keskukset. Keskukset olisivat tasoltaan joko kaupunki- tai kuntatasoisia. Kaavaselostuksen mukaan keskukset muodostavat keskushierarkioita, joissa suurempien ylemmän tason keskuksien vaikutusalueilla toimii pienempiä keskuksia. Ylempien keskusten palveluvarustus on monipuolisempi kuin pienempien keskuksien, ja suuriin keskuksiin tullaan kaukaa hakemaan sellaisia harvoin tarvittavia palveluja, joita lähempänä sijaitsevat pienemmät keskukset eivät pysty tarjoamaan. Suurilla keskuksilla on laajalle levittyvä vaikutusalue. Keskusluokkia ovat valtakunnanosankeskus, kaupunkikeskus, kuntakeskus, paikalliskeskus ja palvelukyläkeskus. Maakuntakaavan tavoitteiden mukaan Ylöjärven keskusta on kaupunkikeskustasoinen. Kurun taajama on tavoitteelliselta luokaltaan kuntakeskustasoa ja Viljakkala, Kaihari, Siivikkala, Metsäkylä ja Vuorentausta ovat paikalliskeskustasoisia. Palvelukyläkeskuksia ovat Itä-Aure, Länsi-Aure, Parkkuu, Poikelus, Länsi-Teisko, Karhe, Takamaa ja Mutala. Maakuntakaavan keskusluokitus on kaavan laatimisen jälkeen tapahtuneiden kuntaliitosten takia nimistöltään ja hierarkialtaan osin vanhentunut. Kuva 2. Vuoden 2020 tavoitteellinen keskusverkko.
Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy 11 2.2 Liikenneverkko Liikenneverkon nykytilan kuvaus perustuu pääosin Ylöjärven eteläosien taajama-alueen tieverkkosuunnitelmaan (A-Insinöörit 2011). Tässä selvityksessä on kuvattu liikenneverkon pääkohdat, ja aluetta on kuvattu tarkemmin tieverkkosuunnitelmassa. Liikenneverkon tarkastelualueena on tieverkkosuunnitelman kattama alue. 2.2.1 Nykyinen liikenneverkko ja liikennemäärät Ylöjärven eteläosien taajama-alueen tieverkon rungon muodostavat valtatie 3 ja kantatie 65, jotka risteävät välittömästi Ylöjärven keskustan länsipuolella, Elovainion kohdalla. Katuverkon rungon muodostavat Vaasantien rinnakkaiskadut Mikkolantie, Soppeentie, Elovainiontie ja Vanha Vaasantie, Kuruntie ja Viljakkalantie. Merkittäviä katuja ovat myös asuinalueet muuhun tieverkkoon liittävät kadut, mm. Asuntilantie, Ilmarinjärventie, Mastontie ja Siivikkalantie. Liikennemääriltään vilkkaimmat tiet ovat Vaasantie (kantatie 65 - valtatie 3) sekä Tampereen läntinen ohikulkutie (valtatie 3), joiden keskimääräinen vuorokausiliikenne on yli 10 000 ajoneuvoa/vrk. Katuverkolla suurin liikennemäärä on Kuruntiellä Kirkonseudun kohdalla, noin 9 000 ajoneuvoa/vrk. Raskaan liikenteen osuus on suurin valtatiellä 3, 9-11 %. Tampere Seinäjoki -rata kulkee Ylöjärven keskustaajaman halki. Kevyen liikenteen verkko on tieverkkosuunnitelman alueella kattava. Kevyen liikenteen väylät sijoittuvat autoliikenteen vilkkaimpien teiden ja katujen varteen sekä asuinalueiden kokoojakaduille. Kevyen liikenteen risteämisen Vaasantien ja Tampere Seinäjoki -radan kanssa on järjestetty ainoastaan eritasoratkaisuin. Suunnittelualueelta on melko kattavat joukkoliikenneyhteydet Tampereen suuntaan. Hyvä palvelutaso (vähintään 25 vuoroa/suunta arkipäivänä) saavutetaan Vuorentaustassa, Siivikkalassa ja Kuruntien eteläosassa Viljakkalantien liittymään asti. Muuten alueella on joukkoliikenteen peruspalvelutaso, joskin Metsäkylässä lähes saavutetaan hyvä palvelutaso. 2.2.2 Rakenteilla olevat ja suunnitellut muutokset liikenneverkkoon Ylöjärven eteläosien taajama-alueen tieverkkosuunnitelmassa on esitetty tavoiteverkko vuodelle 2030 autoliikenteen, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen osalta. Seuraavassa kuvataan tavoiteverkkojen merkittävimmät muutokset nykytilanteeseen verrattuna. Tavoiteverkot vuodelle 2030 sekä autoliikenteen pitkän tähtäimen tavoiteverkko on kuvattu tarkemmin tieverkkosuunnitelmassa. Autoliikenteen vuoden 2030 tavoiteverkko vastaa pääosiltaan nykyistä verkkoa. Merkittävin uusi yhteys on Siivikkalan ja Asuntilan välinen katu. Muuten tie- ja katuverkon kehittyminen painottuu uusien alueiden katuyhteyksiin erityisesti Kirkonseudun luoteispuolelle ja Elovainion luoteispuolelle. Tieverkkosuunnitelmassa on lisäksi esitetty parannustoimia nykyisiin liittymiin.
12 Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy Kevyen liikenteen tavoiteverkossa on osoitettu uusia seudullisia yhteyksiä Nokian, Hämeenkyrön ja Viljakkalan suuntiin, sekä yhteys Asuntilan ja Siivikkalan välille. Muuten uudet kevyen liikenteen yhteydet noudattavat pääosin autoliikenteen verkon kehittymistä. Lisäksi uusille lähijunaliikenteen asemille tarjotaan sujuvat ja suorat kevyen liikenteen yhteydet. Vaasantielle ja Uusi-Kuruntielle on osoitettu uusia yli- ja alikulkuja, mikä vähentäisi teiden estevaikutusta nykyisestä. Joukkoliikenteen tarjonta vuoden 2030 tavoiteverkolla on merkittävästi nykyverkkoa kattavampi. Joukkoliikenteen rungon muodostaa lähijunaliikenne, jolle on esitetty asemat/seisakkeet Mäkkylään, kuntakeskukseen (mahdollisesti 2 kpl) ja Siltatien alueelle. Linja-autoliikenteen laatukäytävät kulkevat Vuorentaustan ja Teivon kautta Ylöjärven kuntakeskukseen, josta edelleen Kurun suuntaan, Metsäkylän kautta Hämeenkyrön suuntaan sekä uudelle Siltatien asemalle. Uusia joukkoliikenneyhteyksiä on osoitettu lisäksi Siivikkalan alueelta Asuntilan ja Mäkkylän kautta kuntakeskukseen sekä Tampereen kehätien suuntainen yhteys Ylöjärvi Pirkkala Kangasala. Pirkanmaan liitto on laatimassa Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava, liikenne ja logistiikka. Kaavaehdotus on asetettu nähtäville marraskuussa 2011. Kaavaehdotuksessa on Ylöjärven alueelle osoitettu merkittäviä uusia liikenneväyliä. Valtatie 3 on osoitettu uutena kaksiajorataisena tienä nykyisen valtatien pohjoispuolelle. Tie erkanisi nykyisestä Uusi-Kuruntiestä Metsäkylän itäpuolella. Luonnoksessa on esitetty myös Tampereen läntinen oikorata raideliikenteen yhteystarpeena. Oikoradasta laadittiin vuonna 2011 kaksi linjausvaihtoehtoa. Molemmat erkanisivat Tampere-Seinäjoki -radasta Ylöjärven keskustan pohjoispuolella ja risteäisivät nykyisen valtatien 3 kanssa Metsäkylän ja Julkujärven välissä. Valtatien eteläpuolella oikoradan vaihtoehto 1 kaartaisi kaakkoon läntiselle kehätielle sitä seuraten, ja vaihtoehto 2 lounaaseen kiertäen Nokian keskustan. Kumpaakaan edellä mainitusta liikenneväylistä ei ole osoitettu tieverkkosuunnitelman vuoden 2030 tavoiteverkossa. 2.3 Asumisen sijoittuminen Tarkastelualueen suurimmat väestökeskittymät ovat Tampereen länsiosa, Nokian keskusta, Hämeenkyrön keskusta ja Ylöjärven keskusta. Ylöjärvellä asuminen keskittyy kaupungin eteläosaan. Keskusta-alueen lisäksi väestökeskittymiä ovat Metsäkylä, Asuntila, Siivikkala ja Vuorentausta. Pienempiä Ylöjärven väestökeskittymiä ovat Kurun ja Viljakkalan entiset kuntakeskukset. Kuvassa 3 on esitetty väestön määrä 250 m x 250 m ruuduittain tarkastelualueella vuoden 2010 alussa. Tummat värit kuvastavat tiheintä asutusta ja vaaleat värit harvaan asuttuja alueita.
Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy 13 Kuva 3. Väestön sijoittuminen tarkastelualueella (Tilastokeskus 2010)).
14 Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy 2.4 Kaavoitustilanne 2.4.1 Maakuntakaava Valtioneuvosto on vahvistanut Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 29.3.2007 ja se on lainvoimainen. Maakuntakaavassa vähittäiskaupan sijoittumista Ylöjärvellä ja tarkastelualueella on ohjattu seuraavilla merkinnöillä: C Keskustatoimintojen alue. Merkinnällä osoitetaan palveluvarustukseltaan kaupunkitasoisten keskusten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita ja niihin liittyviä liikennealueita ja puistoja. Alueelle voi sijoittua myös asumista. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. ca Keskustatoimintojen alakeskus, kohdemerkintä. Merkinnällä osoitetaan palvelurakenteeltaan kuntatasoiset Tampereen kaupungin alakeskukset. Suunnittelumääräys: Merkinnän osoittamalle alueelle ei saa sijoittaa enempää kuin kaksi seudullisesti merkittävää päivittäistavarakaupan suuryksikköä. Maaseudun keskuksen kohdemerkintä. a Paikalliskeskus at Palvelukyläkeskus Merkinnällä osoitetaan maakunnan keskusverkoston perusrakenteen kannalta tärkeät paikallis- ja kyläkeskukset. Suunnittelusuositus: Yksityiskohtaisessa kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota kunnallistekniikan järjestämiseen, palvelujen tukemiseen ja säilyttämiseen sekä rakentamisen sopeuttamiseen olevaan kokonaisuuteen ja ympäristöön. Merkinnällä a on osoitettu maaseudun asutuksen taajamatoimintojen alueita, joilla on paikallistasoiset palvelut eli päivittäispalvelujen (koulu, postipalvelu, kauppa) lisäksi on esim. neuvola, baari, palvelutalo, pankki, jne. P Palvelujen ja hallinnon alue. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittäviä julkisten tai yksityisten palvelujen ja hallinnon alueita. p Palvelujen ja hallinnon alue, kohdemerkintä. Merkinnällä osoitetaan niitä alueita, joilla ei maakuntakaavan mittakaavan vuoksi ole tarkoituksenmukaista käyttää aluevarausmerkintää. km1 Vähittäiskaupan suuryksikkö. Merkinnällä osoitetaan vaikutuksiltaan seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alue. Merkintä on tarkoitettu sellaisten vähittäiskaupan suuryksiköiden osoittamiseen, jotka eivät sijoitu keskustatoimintojen alueelle (C, ca). Suunnittelumääräys: Merkinnän osoittamalle alueelle saa sijoittaa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön. Suuryksikön mitoituksessa ja tarkemmassa sijoittumisessa on otettava huomioon seudun palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen siten, ettei vähittäiskaupan suuryksikkö aiheuta palvelutarjonnassa alueellisia tai väestöryhmittäisiä palveluiden saavutettavuuteen vaikuttavia merkittäviä haitallisia muutoksia. Aluetta ei saa myöskään ottaa käyttöön ennen kuin alueelle johtavat liikennejärjestelyt on toteutettu sinne sijoitettavan toiminnan laajuuden edellyttämällä tavalla.
Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy 15 km2 Vähittäiskaupan suuryksikkö. Merkinnällä osoitetaan vaikutuksiltaan seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alue. Merkintä on tarkoitettu sellaisten vähittäiskaupan suuryksiköiden osoittamiseen, jotka eivät sijoitu keskustatoimintojen alueelle (C, ca). Suunnittelumääräys: Merkinnän osoittamalle alueelle saa sijoittaa seudullisesti merkittävän, erikoiskaupan myymälätiloja sisältävän, vähittäiskaupan suuryksikön. Merkintä mahdollistaa Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolella myös päivittäistavarakaupan myymälätilojen sijoittamisen alueelle. Päivittäistavarakaupan sijoittumisedellytykset ja mitoitus tulee erikseen selvittää yksityiskohtaisen kaavoituksen yhteydessä. Suuryksikön mitoituksessa ja tarkemmassa sijoittumisessa on otettava huomioon seudun palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen siten, ettei vähittäiskaupan suuryksikkö aiheuta palvelutarjonnassa alueellisia tai väestöryhmittäisiä palveluiden saavutettavuuteen vaikuttavia merkittäviä haitallisia muutoksia. Aluetta ei saa myöskään ottaa käyttöön ennen kuin alueelle johtavat liikennejärjestelyt on toteutettu sinne sijoitettavan toiminnan laajuuden edellyttämällä tavalla. km-1 ja km-2 -merkinnöillä osoitetaan jo olemassa olevia yksiköitä sekä ennakoidaan uusien kauppapaikkojen muodostumista. Maakuntakaava ei ohjaa erikseen paljon tilaa vaativan erikoiskaupan sijoittumista, vaan näitä voidaan kunnissa yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä ohjata maakuntakaavan keskusta-, taajama- ja työpaikkatoimintojen alueille. Maakuntakaavassa suuryksiköille ei ole annettu pinta-alamääräyksiä, sillä erityisesti erikoiskaupassa myymälän vaikutusten merkittävyys riippuu myymälän toimialasta. Suunnittelussa on kuitenkin lähdetty siitä, että vähittäiskaupassa hypermarket kokoluokan myymälöillä on aina seudullisia vaikutuksia ja ne osoitetaan maakuntakaavassa. Pinta-alallisesti näillä tarkoitetaan n. 10 000 kem2:n yksiköitä. Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolella seudullisesti merkittävinä yksikköinä on pidetty myymälöitä, jotka ovat pinta-alaltaan n. 5 000 kem2:n suuruisia. (Pirkanmaan 1. maakuntakaava, kaavaselostus). Ylöjärven Kirkonseudun ja Soppeenmäen keskeiset alueet on maakuntakaavassa osoitettu keskustatoimintojen alueiksi (C). Elovainion alue sijaitsee maakuntakaavan työpaikka-alueella (TP). Kauppakeskus Elon toteutus perustuu maakuntakaavan km-1 -merkintään; km-2 -merkinnän sallima seudullisesti merkittävä erikoiskaupan suuryksikkö on vielä toteuttamatta. Elovainion alueen halki on merkitty ohjeellinen tielinjaus, joka liittyy VT 3:n parantamishankkeeseen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välisellä osuudella. Hankkeen YVA-menettely on valmis ja tarvittavien suunnitelmien laatiminen on aloitettu Hämeenkyrön ohitustien yleissuunnitelman tarkistamisella. Hankkeen tarkemmasta toteutusaikataulusta ei ole tietoa.
16 Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy Kuva 4. Ote maakuntakaavakartasta (Lähde: Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan 1. maakuntakaava). 2.4.2 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 Tampereen kaupunkiseudulle (Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi) on laadittu rakennesuunnitelma 2030. Rakennesuunnitelman rinnalla on laadittu myös palveluverkkosuunnitelma, asuntopoliittinen ohjelma, ilmastostrategia, elinkeinostrategia sekä liikennejärjestelmäsuunnitelma. Rakennesuunnitelman tavoitteena oli luoda edellytykset seudulliselle päätöksenteolle ja määritellä puitteet yksityiskohtaisemmalle alueidenkäytön suunnittelulle kuntien yhdessä sopimien seudullisten tavoitteiden pohjalta. Lisäksi rakennesuunnitelma ilmaisee kuntien yhteisen tahtotilan maakuntakaavoituksen seuraavia vaiheita varten. Rakennesuunnitelman keskeisenä tavoitteena on kaupunkiseudun kasvun toteuttaminen kaupunkirakennetta eheyttävällä tavalla ja kestävän kehityksen periaatteiden pohjalta. Rakennesuunnitelma on laadittu seutuhallituksen hyväksymien tavoitteiden, vaihtoehtovaiheen tulosten ja väliraportista saatujen lausuntojen pohjalta määriteltyjen päälinjausten mukaisesti:
Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy 17 - kasvu ohjataan keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille; palvelut, kauppa ja työpaikat keskustoihin, asuinrakentamisen painopiste Tampere, kuntakeskuksia tiivistetään, - elinkeinojen kehittämistä tuetaan sijaintistrategian kautta, - liikennejärjestelmää kehitetään yhdistelmäratkaisun suuntaan: katuraitiotien, lähijunaliikenteen ja linja-autoliikenteen yhdistelmä - viherverkkoa kehitetään, - rakennemallin toteuttamista ohjataan ja seurataan. Kaupunkiseudun kasvu on päälinjaratkaisun mukaisesti keskitetty keskustoihin ja joukkoliikennekäytävien varsille. Uuden maankäytön sijoittamisessa on pyritty ensisijaisesti nykyisen yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja toissijaisesti sen täydentämiseen. Tavoitteena on ollut edistää taloudellisen, kestävän ja ilmastonmuutosta hillitsevän yhdyskuntarakenteen syntymistä sekä asukkaiden sujuvan ja toimivan arjen edellytyksiä. Nykyisestä rakenteesta irrallisia asuinalueita tai työvoimavaltaisia työpaikka-alueita ei ole osoitettu. Tavoitteena on ollut myös hillitä hajarakentamista lisäämällä monipuolisten ja eriluonteisten sekä sijainniltaan ja yhteyksiltään vetovoimaisten asuinalueiden tarjontaa kaupunkiseudulla. Rakennesuunnitelman mukaan uusia ja/tai täydentyviä asuntoalueita Ylöjärvellä ovat Keskusta, Kirkonseutu, Metsäkylä ja Mäkkylä-Teivaala. Ylöjärven asukasmäärä lisääntyy rakennesuunnitelman mukaan vuoteen 2030 mennessä yhteensä noin 12 500 asukkaalla. Vuoteen 2020 mennessä asukasmäärä lisääntyy yhteensä noin 5 750 asukasta (Keskusta noin 250 asukasta, Kirkonseutu noin 4 500 asukasta ja Metsäkylä noin 1 000 asukasta) ja vuosina 2020-30 yhteensä noin 6 750 asukasta (Keskusta noin 250 asukasta, Kirkonseutu noin 1000 asukasta ja Mäkkylä-Teivaala noin 5 500 asukasta). Rakennesuunnitelman mitoituksen lisäksi ennen vuotta 2030 väestömäärä lisääntyy todennäköisesti myös Vuorentaustan alueella noin 90 asukasta ja Siivikkalan alueella noin 500 asukasta. (kuva 5 ja taulukko 1) Rakennesuunnitelman mukaan vuoteen 2030 mennessä toteutuvia uusia ja/tai kehitettäviä työpaikka-alueita Ylöjärvellä ovat Elovainio (1 000 uutta työpaikkaa), Keskusta (500 uutta työpaikkaa), Kolmenkulma (2 000 uutta työpaikkaa) ja Mäkkylä-Teivaala-Teivo (500 uutta työpaikkaa). (kuva 5 ja taulukko 1)
18 Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy Kuva 5. Ote Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta 2030 (Lähde: www.tampereenseutu.fi). Taulukko 1. Aluekohtaiset maankäytön kehittämistoimenpiteet ja aikataulu Ylöjärvellä (Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030). Rakennesuunnitelman mitoituksessa ei ole otettu huomioon seuraavia mahdollisesti ennen vuotta 2030 toteutuvia alueita: Vuorentaustaan n. 90 asukasta Siivikkalaan n. 500 asukasta
Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy 19 2.4.3 Yleiskaavoitus Ylöjärven keskusta-alueella (Kirkonseutu, Soppeemäki ja Elovainio) on voimassa useita eri vuosikymmenillä valmistuneita yleiskaavoja. Kirkonseudun keskeiset alueet on voimassa olevassa yleiskaavassa osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Elovainion alueelle on osoitettu KM-1 -merkinnällä paikka vähittäiskaupan suuryksikölle (sisältäen päivittäistavarakauppaa). Alueelle on toteutettu Kauppakeskus Elo. Ympäröivät alueet on yleiskaavassa osoitettu palvelujen ja hallinnon alueiksi. Kuva 6. Ote taajamien osayleiskaavayhdistelmästä. (Lähde: www.ylojarvi.fi). Ylöjärvellä on vireillä seuraavat osayleiskaavahankkeet: A. Haja-asutusalueiden kylien osayleiskaavan muutos ja laajennus Kuruntien suunnassa, B. Karhen osayleiskaava, C. Kirkonseudun osayleiskaavan laajennus ja muutos (rautatien - Viljakkalantien välinen alue), D. Metsäkylän osayleiskaava ja E. Ydinkeskustan osayleiskaavan muutos (Soppeenmäki, Kirkonseutu ja Elovainio). Edellä mainituista Kirkonseudun, Metsäkylän ja Ydinkeskustan (C-E) osayleiskaavat ovat Ylöjärven väestökehityksen kannalta merkittävimmät. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaisesta Ylöjärven asukasmäärän kasvusta yli puolet (noin 7 000 asukasta) toteutuu näillä alueilla.
20 Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy Kuva 7. Ylöjärven vireillä olevat yleiskaavahankkeet (Lähde: www.ylojarvi.fi).