Työttömien terveystarkastukset



Samankaltaiset tiedostot
Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Sosioekonomiset terveyserot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073

Kela kuntouttaja 2009

Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Kelan TYP-toiminta KELA

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa

Kainuun maakunta -kuntayhtymä Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela

Työllisyyteen ja hyvinvointiin liittyviä hankkeita Kainuussa

Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Sosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä

KELAN TULES-AVOKURSSIT

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

KELAn tukema kuntoutus

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

Kelan kuntoutukseen haku ja kuntoutuskurssit vuonna 2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Kelan kuntoutus nyt. Kelan koulutukset palveluntuottajille Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren

Sosiaaliturvan selvittäminen

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE

Kela osana monialaisessa verkostossa

Katsaus työkykyneuvojien arkeen yksilöllistä tukea työhön paluun onnistumiseksi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö Läntinen vakuutuspiiri

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

Kelan asiantuntijalausunto

Nuorten tilanne haastaa palveluita Seija Sukula Etuuspäällikkö

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot

Osasairauspäiväraha. Yhdessä työkyvyn tukena. Työterveyshuollon koulutus

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

VARAVOIMAA FARMARILLE

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke (S10073)

Turun Ohjaamo

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

Satakielikeskustelufoorumi Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Nuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela

MUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka!

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä

Työikäisen kuntoutussuunnitelma. Timo Pohjolainen Helsinki Hospital

Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Valtioneuvoston asetus

Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Esitietolomake kuntoutustutkimusta varten

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Kuntoutusraha toimeentulo kuntoutuksen aikana. Anne Flak Suunnittelija

Mikä muuttui projektin tuloksena?

Osatyökykyisten TE-palvelut

Reumaa sairastavien vakuutettujen kuntoutus Pohjois-Suomen vakuutusalueella. Jorma Kiuttu Pohjois-Suomen alueen ylilääkäri 30.8.

Kelan ammatillinen kuntoutus. Terveysosasto Kuntoutusryhmä Ohjaustiimi 2014

SOSIAALITURVAN KOE Mallivastaukset ( p.)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä

Eläkeuudistus Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Koheneeko asiakaslähtöinen kuntoutus kuntoutusjärjestelmän ja SOTEn uudistuksissa

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari Seppo Kettunen, ylilääkäri

Transkriptio:

Työttömien terveystarkastukset 5.10.2012 KaiTo -hanke Tuija Holopainen, Mirka Kovalainen, Kirsti Oikarinen ja Raija Tahvanainen 1

KaiTo -hanke Projektikoodi S10073 Toteutusaika 1.3.2008 31.12.2010 31.12.2012 Kokonaisbudjetti 1 105 509 (v. 2008 2010), 1 814 976 (v. 2008 2012) Rahoitus Kainuun ELY-keskus (87,5 %) ja Kainuun maakunta -kuntayhtymä (12,5 %) Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma / Itä- Suomen suuralueosio Toimintalinja 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Toiminta-alue Kainuu, pois lukien Vaala 2

Taustaa Kainuulainen Työkunto -hanke v.-06-08 Valtakunnallinen PTT -hanke v.-07-10 3

Tavoitteet Kehittää ja juurruttaa uudenlainen yhteistyömalli Kainuun maakunta kuntayhtymän palvelurakenteeseen Kytkeä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tiiviimmin työllistämisen ja aktivoinnin prosesseihin 4

Tehtävä Hankkeen konkreettisena tehtävänä on ollut kehittää ja juurruttaa Kainuuseen työnhakijoiden terveydenedistämisen toimintamalli 5

Toimenpiteet Terveystarkastuksia tehty 2574 (toista kertaa käyneitä 181, kolmannen, neljännen jne. käyneitä ei lasketa) Fyysisen kunnon testauksia 851 Kuntoutusohjaajalla asiakkaita 164 (käyntejä 264) Psykiatrisella sairaanhoitajalla asiakkaita 265 (käyntejä 727) 6

Työnhakija Työ- ja elinkeinoministeriö määrittelee työnhakijan seuraavasti: Työnhakijana pidetään Työnvälitystilastossa henkilöä, joka ilmoittautuu työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) (työtön, lomautettu, lyhennetyllä työviikolla oleva, työssä oleva, työvoiman ulkopuolella oleva ja työttömyyseläkkeen saaja). 7

Työttömät työnhakijat Vuosi Alle 25- v. Yli 50.v Miehet Naiset Yht. 1992 77 835 51 798 221 485 141 636 363 121 2002 35 759 95 301 154 460 139 509 239 969 2012 (7/12) 40 148 96 643 144 452 129 679 274 131 8

Työttömyys ja työllisyys Elokuun 2012 lopussa oli koko maassa TEtoimistoihin rekisteröitynyt 246 332 työtöntä työnhakijaa. Kainuun työ- ja elinkeinotoimistoihin oli kirjoittautunut 4 367 työtöntä työnhakijaa. Kainuussa työttömien osuus työvoimasta oli elokuun 2012 lopussa 11,8 %, koko maassa 9.1% Työllisyysaste on Kainuussa muuta maata matalampi (n.8 % ero) 9

Työkyvyttömyyseläkkeellä Kainuussa työkyvyttömyyseläkkeellä 5561 henkilöä Yleisimmät syyt työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (2334 hlöä) tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (1490 hlöä) verenkiertoelinsairaudet (403 hlöä) 10

Miksi työttömille terveystarkastuksia? Uuden terveydenhuoltolain 13 :ssä todetaan, että kuntien tulee järjestää terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia myös työterveyshuollon ulkopuolelle jääville työikäisille. 11

Taustaa Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen on ollut Suomen terveyspolitiikan tavoitteena jo pitkään. Kansallisen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman 2008 2011 mukaan terveyserojen kaventamisen perusteluja ovat: 1) terveyserot eivät ole eettisesti hyväksyttäviä 2) huono terveys on sosiaalisen syrjäytymisen osatekijä 3) kansanterveys kohenee tehokkaammin, kun onnistutaan parantamaan niiden väestöryhmien terveyttä, joihin terveysongelmat kasautuvat 12

Taustaa 4) terveyserojen kaventuminen auttaa turvaamaan riittävät palvelut 5) terveyseroja vähentämällä voidaan hillitä kustannuksia 6) terveyseroja vähentämällä voidaan luoda edellytyksiä työllisyysasteen nostamiselle 13

Terveyserot eivät ole eettisesti hyväksyttäviä Kokonaisuuden kannalta on tehokkainta suunnata palveluita ja toimintaa Koska niiden ihmisten auttamisella, joille ongelmat kasautuvat, on suurin vaikutus koko väestön terveyteen (Kaikkonen ym. 2008) Taloudellisesti kannattavaa Mikäli sairauksien riski olisi korkeasti koulutetun väestön tasolla (terveyden tasa-arvo), sairastavuus alenisi jopa 20-40 prosenttia (Myhrman ym. 2009) 14

Työttömyys ja työkyky Työttömyys, matala koulutustaso ja köyhyys ovat yhteydessä työkykyyn (keskeiset riskitekijät) Työhistoria ja työttömyyskokemukset Työttömien työkyky on rajoittuneempi kuin työssä olevien. Pitkään tai toistuvasti työttömänä olleiden työkyky on selvästi huonompi kuin työllisten tai lyhyen aikaa/harvoin työttömänä olleilla Yli 55-vuotiailla lyhytkin työttömyys näkyy työkyvyn rajoittumisena 15

Työkyky ja toimintakyky Terveys ja toimintakyky muodostavat perustan työkyvylle. Hyvä suoriutuminen työelämässä edellyttää työntekijältä riittävää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Miten jaksaa töissä, kun ei esimerkiksi jaksa juosta 100 metriä? 16

Työkykyyn vaikuttavat tekijät Yhteiskunta Perhe Lähiyhteisö Sosioekonominen asema Työhön liittyvät tekijät - työolot - työn sisältö ja vaatimukset - työyhteisö ja organisaatio - esimiestyö ja johtaminen Ammatillinen osaaminen Arvot Asenteet Motivaatio Terveys Toimintakyky

Lyhyt ja kurja elämä Vastasyntyneen elinajanodote Kainuussa on valtakunnan matalin (76,5 vuotta) Maan sairain väestö (Kainuussa indeksiluku 120,9, Ahvenanmaalla 76.5) Kainuussa kansantaudeista suurin indeksi: astma, toiseksi suurin sepelvaltimotauti ja kolmanneksi suurin sydämen vajaatoiminta 18

Eettisiä ristiriitoja 1. Asiakkaan/potilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja holhoamisen välttäminen voivat muuttua heitteillejätöksi 2. Yritys kohdella asiakkaita/potilaita tasapuolisesti kohtelemalla kaikkia samalla tavoin voi muuttua epätasa-arvon edistämiseksi 3. Tuki voi muuttua kontrolliksi ja kontrolli voi osoittautua tehokkaaksi tueksi (Hämäläinen 1993) 4. Yhteiskunta on vaativin heikoimmille jäsenilleen, jos se jättää vastuun terveydestä kansalaisille itselleen. (Alanen 2008) 19

Prosessikuvaus Liite 1 prosessikuvaus.pdf 20

Työttömän työnhakijan terveystarkastuksen sisältö Lähete_terveystarkastukseen.doc Ajanvarauskirje Hyrynsalmi.doc Esitietolomake 28.8.2012.doc Oppimisvaikeuksien_huomioiminen.pdf Audit Mielialakysely RBDI -lomake.doc Mielialakysely RBDI pisteytys.doc 21

Työttömien työkykyindeksi.doc Työkykyindeksin pisteet.doc Muistikysely_190210.pdf Tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arviointilomake Tietokansio.pdf Suostumuslomake TEM_palautelomake.pdf kirjaus 22

Kelan ammatillinen kuntoutus Kun tarvitset kuntoutusta, ota yhteyttä sinua hoitavaan lääkäriin, työterveyslääkäriisi tai Kelaan. Kun olet saanut B-lausunnon kuntoutustarpeestasi, täytä hakemus ammatillisesta kuntoutuksesta ja toimita se liitteineen Kelaan. 23

Ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu työssä käyvälle, työtä hakevalle tai työelämään siirtyvälle, jolla on sairaus tai vamma, joka olennaisesti heikentää hänen työkykyään tai aiheuttaa hänelle työkyvyttömyyden uhkan ammatillisen kuntoutuksen keinoin on mahdollista vähentää sairauden aiheuttamia haittoja 24

Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet kuntoutustarveselvitys kuntoutustutkimus työkokeilu työhönvalmennus koulutus koulutuskokeilu elinkeinotuki kalliit ja vaativat työn ja opiskelun apuvälineet ammatilliset kuntoutuskurssit (Työeläkelaitoksilla on päävastuu työelämässä pidempään työskennelleiden ammatillisesta kuntoutuksesta) 25

Lisätietoja http://www.kela.fi -> kuntoutus 26

Toimeentulo kuntoutuksen aikana Kuntoutusrahaan on oikeus silloin, kun on kuntoutuksen vuoksi estynyt tekemästä työtä Omavastuuaikaa ei ole, jos edeltävästi on saanut työttömyysetuutta tai sairauspäivärahaa Kuntoutusraha maksetaan kuudelta arkipäivältä viikossa Kuntoutusraha on kaikissa tuloluokissa 75% sairausvakuutuslaissa säädetystä työtulosta Jos olet saanut kuntoutusta edeltäneiden 4 kuukauden aikana työttömyysetuutta, kuntoutusraha määräytyy saadun etuuden perusteella 27

Myös työeläkelaitokset ja te-toimisto järjestävät ammatillista kuntoutusta Lisätietoja www.mol.fi ja www.tyoelake.fi Ammatillista kuntoutusta myös tapaturma- ja liikennevakuutuksen perusteella 28

Hyvä tietää Velkoihin liittyvät asiat Talous- ja velkaneuvonta Takuusäätiö Velkajärjestely Toimeentulotuki Asumistuki Kirkon apu (diakoniarahasto) Työkyvyttömyyseläke/ määräaikainen kuntoutustuki ja varhennettu vanhuuseläke Lisäpäiväoikeus 29

Ihmeitä teemme hetkessä, mutta mahdottomat asiat vievät hiukan kauemmin 30

Kiitos mielenkiinnosta!

KaiTo-projektin henkilöstön yhteystiedot GSM Lyhytnro Annu Heikkinen terveyskunnon koordinaattori 044 7970 291 6169089 Kirsti Oikarinen kuntoutusohjaaja 044 7974 415 6169406 Tuija Holopainen terveydenhoitaja 044 7970 292 6169090 Mirka Kovalainen terveydenhoitaja 044 7970 293 6169091 Helena Kortelainen sairaanhoitaja 044 7970 683 6169674 Anne Kemppainen projektisihteeri 044 7970 290 6169088 Raija Tahvanainen projektipäällikkö 044 7970 294 6169092 Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@kainuu.fi Huom! pois lukien: anne.ma.kemppainen@kainuu.fi http://maakunta.kainuu.fi/kaito_hanke