Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke (S10073)

Transkriptio

1 Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke (S10073)

2 Esityksen sisältö 1. Hankkeen tausta Raija Tahvanainen 2. Terveystarkastus ja neuvonta Tuija Holopainen ja Mirka Kovalainen 3. Päihde- ja mielenterveystyö Helena Kortelainen 4. Fyysisen kunnon arviointi ja liikuntaneuvonta Annu Heikkinen 5. Kuntoutus- ja eläkeohjaus Kirsti Oikarinen 6. Lopuksi

3 Yhteiskunta on vaativin heikoimmille jäsenilleen, jos se jättää vastuun terveydestä kansalaisille itselleen. (Alanen 2008)

4 Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli (KaiTo) -hanke Projektikoodi S10073 Toteutusaika Kokonaisbudjetti (v ), (v ) Rahoitus Kainuun ELY-keskus (87,5 %) ja Kainuun maakunta -kuntayhtymä (12,5 %) Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma / Itä- Suomen suuralueosio Toimintalinja 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Toiminta-alue Kainuu, pois lukien Vaala

5 Taustaa luvulta alkaen Terveystarkastuksia on järjestetty Kainuussa säännöllisen epäsäännöllisesti mm. terveysasemilla, Elämäksi -hanke, työttömien yhdistykset Kainuulainen Työkunto -projekti Valtakunnallinen PTT -hanke

6 Kainuulaisten terveys Vastasyntyneen elinajanodote Kainuussa on valtakunnan matalin (76,5 vuotta) Maan sairain väestö (Kainuussa indeksiluku 120,9, Ahvenanmaalla 76.5) Maan ylipainoisin väestö (24 % väestöstä, painoindeksi yli 30) Ennen aikaisesti eläkkeelle siirtyneiden osuus on suhteellisesti suurin Joka kolmas työeläkkeelle jäävä kainuulainen poistuu työelämästä mielenterveyshäiriön takia. Toiseksi yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Kainuussa kansantaudeista esiintyy eniten astmaa, toiseksi sepelvaltimotautia ja kolmanneksi sydämen vajaatoiminta 6

7 Tavoitteet Kehittää ja juurruttaa uudenlainen yhteistyömalli Kainuun maakunta kuntayhtymän palvelurakenteeseen Kytkeä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tiiviimmin työllistämisen ja aktivoinnin prosesseihin Lisätä tietoutta syrjäytymisen ja työttömyyden terveydellisistä vaikutuksista sosiaali- ja terveydenhuollossa. 7

8 Osatavoitteet Hankkeen osatavoitteiksi asetettiin seuraavat asiat: 1. mahdollisuus terveystarkastukseen kaikille työttömille työnhakijoille 2. uusien käytäntöjen kehittäminen ja levittäminen 3. koulutusmateriaalin tuottaminen ja henkilöstön koulutus 4. tietopakettien kokoaminen 5. uudet liikunta- ja terveyskasvatusmenetelmät

9 Kohderyhmä Hankkeen kohderyhmiä olivat kainuulaiset pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät sekä heihin rinnastettavat työttömät sekä työttömät, joilla on riski työttömyyden pitkittymiseen. Lisäksi kohderyhmään kuuluivat työ- ja elinkeinotoimistojen, työvoiman palvelukeskuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta.

10 Terveystarkastus ja -neuvonta Fyysisen kunnon arviointi ja liikuntaneuvonta Kuntoutus- ja eläkeohjaus Päihde- ja mielenterveystyö Verkostoituminen ja yhteistyö Ryhmätoiminnat asiakkaille Yhdyshenkilötoiminta Toimijatapaamiset ja palaverit Kainuulainen työja terveyskunnon toimintamalli (KaiTo) hanke (S10073) Koulutukset sidosryhmille Seminaarit ja tapahtumat Ohjausryhmätoiminta Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Aktiivinen tiedottaminen (mm. tiedotteet, uutiskirjeet, internetsivut) Kampanjat ja muut kokeilut (mm. liikuntaväline ja optikkokampanja) Julkaisut ja esitteet (mm. Kuntoutuskiekko, Hyvät käytännöt, Liikkujan opas, Työttömän terveystarkastus -ohjauskansio)

11 Hankkeen toimenpiteet saapuneita lähetteitä 2998 kpl terveystarkastuksiin osallistuneita 2599 henkilöä fyysisen kunnon arviointiin ja liikuntaneuvontaan osallistuneita 857 henkilöä psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolla 274 henkilöä (781 käyntiä) kuntoutus- ja eläkeohjaukseen osallistuneita 177 henkilöä (262 käyntiä) moniammatillisia yhteistyötapaamisia 318 kpl maksusitoumus terveyskeskuksen lääkärille 351 kpl ostopalveluna järjestetyn lääkärinvastaanotto 100 henkilöä hankkeen koulutuksiin osallistuneet 98 henkilöä

12 Hankkeeseen osallistuneiden taustatietoja (koko Kainuu) miehiä 54 %, naisia 46 % keski-ikä 47 v. (nuorin 17 v., vanhin 64 v.) työmarkkina-asema: 59 % alle vuoden työttömänä 28 % pitkäaikaistyötön 8 % työssä muualla kuin avoimilla työmarkkinoilla 4 % työvoiman ulkopuolella 3 % työvoiman ulkopuolella (koulutus/opiskelu) 1 % työssä avoimilla työmarkkinoilla Koulutus 44 % perusaste 52 % keskiaste 0,1 % keskiasteen jälkeinen, ei korkeakoulutus 4 % korkeakoulutus

13 Julkaisut ja tuotokset Työttömän työnhakijan terveystarkastus - Ohjauskansio terveydenhoitajille julkaisussa kerrotaan terveystarkastusten sisällöstä, kehittämishankkeesta sekä kokemuksista työttömien terveystarkastuksista. Liikkujan opas -julkaisu antaa ideoita liikunnan aloittamiseen ja liikunnan ohjaamista suunnittelevalle. Hyvät käytännöt kainuulaisten terveyden edistämiseksi -julkaisussa esitellään kokemuksia erilaisista kokeiluista ja toimintatavoista Kainuussa, jotka edistävät kainuulaisten terveyttä.

14 Julkaisut ja tuotokset Kuntoutuskiekko on kierrettävän paperikiekon muotoon laadittu esite, jonka avulla on mahdollista selvittää asiakkaan ammatillisen kuntoutuksen ensisijainen vastuutaho Ammatillisen kuntoutuksen tienviittoja on esitys, jonka avulla on helppo hahmottaa ammatillisen kuntoutuksen vastuunjakoa. Yhdessä työkuntoon! -terveystietokansio sisältää monipuolisesti tietoa erilaisista palveluista, kuten asiakasmaksuista. Asiakkaille terveystarkastuksen yhteydessä annettu materiaali on koottu yhdeksi julkaisuksi Julkaisut ja tuotokset on koottu hankkeen omille internetsivuille

15 Kampanjat ja muut kokeilut Liikuntavälineitä lainaan, syke nousuun Näe Kainuu uusin silmin optikkoliikkeiden talkoot Työtön vai sairas -tietoisku Savuttomuutta edistämällä terveempi Kainuu Kokemusasiantuntijuus käyttöön

16 Asiakkaan polku KaiTo-hankkeessa S10073

17 Terveystarkastus ja -neuvonta pyritään edistämään työttömien terveyttä, työkykyä ja välillisesti työllistymistä terveystarkastuksia ja -neuvontaa toteutettiin Kainuulainen työkunto -projektissa luodun toimintamallin pohjalta hankkeen alkuvaiheessa työttömille suunnattua terveystarkastusta ja sen sisältöä kehitettiin edelleen, minkä lisäksi eri toimijoiden kanssa pyrittiin rakentamaan luonteva ja toimiva yhteistyömalli hankkeen asiakkaat ovat työterveyshuollon ulkopuolella (osa ei ole käynyt terveystarkastuksessa vuosiin, vuosikymmeniin tai ikinä)

18 TE-toimiston virkailija kartoittaa asiakkaan halukkuutta ja tarvetta terveystarkastukseen Suurin osa terveystarkastuksen lähetteistä saapui työ- ja elinkeinotoimistosta (TE-toimisto) ja Kainuun työvoiman palvelukeskuksesta (TYP). Lähettävinä tahoina olivat myös sosiaalityöntekijät tai kainuulaiset työllisyyshankkeet.

19 KaiTo-hankkeesta lähetettiin kutsu terveystarkastukseen esitietolomakkeineen ja tehtiin lähete laboratoriokokeisiin Mukaan lähti myös 10 henkilökohtaista kysymystä alkoholinkäytöstä (AUDIT) kysely

20 Työttömän työnhakijan terveystarkastuksen sisältö aikaa terveystarkastukselle varattiin 1-2 tuntia esitietolomakkeen pohjalta keskusteltiin asiakkaan koulutuksesta, ammatista ja toimeentulosta, elintavoista ja terveystottumuksista sekä terveydentilasta ja elämäntilanteesta terveystarkastuksessa kartoitettiin muun muassa jaksamista, oman työkyvyn arviointia, mielialaa ja fyysistä aktiivisuutta käynnin sisältöä muokattiin asiakkaan tarpeiden mukaan terveystarkastuksen aikana

21 Terveystarkastukset sisälsivät terveyshaastattelun lisäksi erilaisia mittauksia Verenpaineen mittaus Vyötärön ympäryksen mittaus pituus ja paino painoindeksi (BMI) Mikrospirometria -Keuhkojen toimintaa mittaava testi -Tehdään pääasiassa tupakoitsijoille ja tarvittaessa

22 terveystarkastuksen jälkeen käynti kirjattiin potilastietojärjestelmään kirjaamiskäytäntöön panostettiin kehittämällä sitä toiminnan aikana lähettävälle taholle annettiin käynnistä suullinen tai kirjallinen palaute asiakkaan luvalla asiakas sai käynnin jälkeen mukaansa kansion, joka sisälsi mm. Yhdessä työkuntoon -julkaisun, johon kirjattiin asiakkaan terveystarkastuksen palaute ja joka sisälsi tietoa terveydestä ja palveluista

23 Kokemuksia terveystarkastukseen saapuminen koettiin helpoksi, matala kynnys osallistua (esim. ei terveysasemalla, kirjallinen kutsu, ohjeet osallistumiseen) Monelle ensimmäinen mahdollisuus pitkästä aikaa puhua omista asioistaan jollekin ulkopuoliselle Puheeksiottaminen tuntui aluksi haasteelliselta, mutta helpotti ajan myötä ja koettiin erittäin tärkeäksi Haasteita työhön toivat nuoret, jotka tarvitsivat monenlaista tukea

24 Asiakkailla paljon tiedostamattomia ja hoitamattomia sairauksia (mm. verenpainetauti, 2. tyypin diabetes) Monen asiakkaan tulot pienet. Ei ole mahdollista esim. syödä terveellisesti, harrastaa, mennä jatko-hoitoon, hammaslääkäriin jne. terveysvalistus haasteellista Asiakasta tulee auttaa ja tukea esim. jatkohoitoon hakeutumisessa (ajanvaraus) Jatkohoidon järjestäminen haasteellista ajoittain mm. perusterveydenhuollon resurssipulan vuoksi

25 Asiakaspalaute 2009 Asiakkaat kokivat terveystarkastuksen vaikuttaneen monin eri tavoin terveyteensä ja hyvinvointiinsa. Terveyteen liittyvät huolet vähenivät Terveystarkastus sai osallistujat kiinnittämään huomiota terveydentilaansa ja elintapoihin Terveyteen liittyvä tieto ja ohjaus tukivat omaehtoista terveydenhoitoa Terveystarkastuksen ei koettu vaikuttavan työllistymiseen tai toimeentuloon

26 Hankkeen jälkeen Toiminnan juurtumiseen vaikuttivat olennaisesti mm. uudet työttömiin työnhakijoihin liittyvät suositukset ja uusi terveydenhuoltolaki 2011 Kainuun työvoiman palvelukeskukseen perustettiin työterveyshoitajan vakanssi Kajaanin pääterveysaseman hoitajan työnkuvaa muutettiin Kevät 2012 Kainuun maakunta kuntayhtymässä nimettiin työttömien terveystarkastuksista vastaavat hoitajat kunnittain Kainuun alueella hankkeen ohjaavat terveydenhoitajat vastasivat vastuuhoitajien kouluttamisesta ja perehdyttämisestä

27 Päihde- ja mielenterveystyö Työnkuva haluttiin osaksi hankkeen toimintaa, sillä Kainuulainen työkunto -projektin aikana todettiin olevan tarvetta matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalveluille ei lähetekäytäntöä Vastaanottotyötä tehtiin hankkeen koko toiminnan ajan vuosina Hanke toteutti asiakkaille myös Hyvinvointitreenit, Depressiokoulu-ryhmiä ja Hyvinvointia arjesta - ryhmän

28 Asiakkaita ohjautui: - pääasiassa hankkeen Länsi- Kainuun terveydenhoitajan kautta - työ- ja elinkeinotoimistosta, työvoiman palvelukeskuksesta sekä sosiaalihuollosta Käynnillä tehtiin alkukartoitus: asiakkaan taustatiedot, päihdekäyttäytyminen sekä asiakkaan itse esille tuomat huolet. Näistä oli helppo aloittaa keskustelu

29 Miten paljon Onko sinulla Onko käytät Onko sinulla sinulla ollut pitkiä ollut itsetuhoisia alkoholia? itsetuhoisia ajatuksia? juomaputkia? ajatuksia? Paljon, On On aivan niitäkin niitäkin liian liian ollut ollut ja ja kun kun on on Kyllä, paljon nyt putki nyt juodessa juodessa saattaa mennyt mennyt jo kestää jo perhe perhe ja ja talouskin talouskin kuukausia.

30 Sairaanhoitaja on ollut mukana myös asiakkaan verkosto- ja moniammatillisissa tapaamisissa esimerkiksi työvoimanpalvelukeskuksessa ja TE-toimistossa yhdessä asiakkaan kanssa Voisimme Voisimme mennä mennä yhdessä yhdessä hakemaan hakemaan sinulle sinulle apua apua a-klinikalta, a-klinikalta, jos jos se se tuntuu tuntuu sinusta sinusta helpommalta, helpommalta, kuin kuin mennä mennä yksin? yksin? Asiakas on ohjattu tarvittaessa jatkohoitoon (mm. riippuvuuksien hoito, aikuispsykiatrian poliklinikka) Tuntuu. Tuntuu. Mennään Mennään vain. vain. Osa asiakkaista on käynyt myös hankkeen sairaanhoitajan vastaanotolla säännöllisillä keskustelukäynneillä

31 Kokemuksia Asiakkaat kokivat vastaanotolle tulemisen helpoksi (vastaanotto ei luonut ennakkomielikuvia psykiatrisesta hoidosta) Vastaanotolla esille tulleita asioita olivat pääasiallisesti alkoholi- ja huumausaineriippuvuudet, mieliala-asiat, uniongelmat, surutyö sekä nuorten sosiaalisten tilanteiden pelko Yhteistyö eri tahojen kanssa oli toimivaa ja luontevaa

32 Hankkeen jälkeen Hankkeessa tehdylle psykiatrisen sairaanhoitajan työlle ei ole tiedossa jatkoa Päihde- ja mielenterveysasioissa sosiaali- ja terveydenhuollon ja työvoimahallinnon (esim. TE-toimisto) henkilökunta on tarvittaessa yhteydessä A-klinikkaan, psykiatrian poliklinikan päivystykseen tai päivystävään sairaanhoitajaan

33 Fyysisen kunnon arviointi ja liikuntaneuvonta Fyysinen kunto vaikuttaa keskeisesti ihmisen työkykyyn (Työterveyslaitos 2012) Kainuussa toiseksi yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Liikunnan puutteen on todettu olevan syynä useisiin kroonisiin tauteihin ja ennenaikaisiin kuolemiin maailmanlaajuisesti (Puska 2012) Lisäämällä fyysistä aktiivisuutta, riskit vähenevät. Fyysinen aktiivisuus mielletään usein pelkäksi kuntoliikunnaksi, mutta se voi olla oman kehon käyttöä arkiaskareisiin ja siirtymiseen paikasta toiseen (Laukkanen 2012)

34 Fyysiseen aktiivisuuteen kannustaminen KaiTo-hankkeessa Fyysisen kunnon arviointi Fyysinen aktiivisuus Liikunta ryhmät ja kurssit Liikuntavälinekampanja

35 Fyysisen kunnon arvioinnin kehittyminen Kuntotestaus toteutettiin ryhmätestauksena julkisena hankintana kuntotestauksista vastasivat eri toimijat eripuolilla Kainuuta eri toimijat toteuttivat hankkeen asiakkaiden kuntotestaukset ryhmätesteinä ja toimittivat testitulokset KaiTo -hankkeen terveyskunnon koordinaattorille, joka antoi niistä palautteen kirjallisena postitse asiakkaalle 2011 alku 2011 siirryttiin yksilötesteihin hankkeen terveyskunnon koordinaattori toteutti kuntotestauksen yksilötesteinä eri puolilla Kainuuta testipalautteen ja liikuntaneuvonnan antaminen mahdollistui testitilanteen aikana Vuoden 2011 lopussa toimintaan osallistumisen kynnystä madallettiin siirtymällä kuntotestauksista asiakaslähtöisempään terveyskunnon kartoitukseen ja liikuntaneuvontaan tällä pyrittiin siihen, että myös heikkokuntoisimmat ja fyysisesti passiiviset ihmiset olisivat halukkaita osallistumaan kartoitukseen

36 TERVEYSKUNNON KARTOITUKSEN JA LIIKUNTANEUVONNAN SISÄLTÖ TE-toimisto / (TYP) Työllisyyshankkeet Lähete Terveystarkastus Terveyskunnon kartoitus esitietolomakkeen tarkistus, verenpaineen mittaus Fyysisesti passiivinen Liikkumattomuudesta johtuvia oireita esim. RR, korkea kolesteroli, ylipaino kehonkoostumus terveyskunnon mittaukset tulosten läpikäyminen, välitön palautekeskustelu keskustelu painonhallinnasta ruokavalion avulla tarvittaessa tulokset, liikuntasuositukset ja kotiharjoitteet kirjallisena asiakkaalle testitilanteessa tulosten kirjaaminen potilastietojärjestelmään Seurantasoitto 1-3 kk:n päästä kartoituksesta

37 Ei testejä testaamisen ja pelkkien tulosten vuoksi terveyskunnon mittauksia on tehty tueksi liikunta/ terveysneuvonnalle LIHASKUNTO LIIKKUVUUS Tuki- ja liikuntaelimistön vaivat KESTÄVYYSKUNTO TERVEYS- KUNTO MOTORINEN KUNTO Fyysisesti raskas työ

38 Mittausten tuloksia on hyödynnetty yksilöllisessä liikuntaneuvonnassa, jotka ovat pohjautuneet kansallisiin liikuntasuosituksiin Tarvittaessa asiakkaalle on ohjattu KOTIHARJOITTEITA esim. lihaskunnon tai liikkuvuuden lisäämiseksi Lisäksi on keskusteltu painonhallinnasta ruokavalion ja liikunnan avulla

39 Terveyskunnonkartoituksen jälkeen Seurantasoittoaika asiakkaan halukkuuden ja tarpeen mukaan 1-3kk:n päästä (alkaen 03/12) Ajatuksena motivoida asiakasta terveydestä huolehtimiseen liikkumisen avulla 53% (n=23) oli lisännyt liikkumistaan Seurantasoittoon vastanneista (N= 43): 49% (n=21) oli kiinnittänyt erityistä huomiota ruokavalioonsa 30 % (n=13) kehon paino pudonnut 63 % (n=27) Oli suorittanut annettuja kotiharjoitteita Suuri osa seurantasoittoon vastanneista oli muuttanut terveyskäyttäytymistään terveyskunnon kartoituksen jälkeen

40 Hankkeen jälkeen Fyysisen kunnon arvio LÄÄKÄRIN LÄHETTEELLÄ Terveysasemien fysioterapia Terveydenhoitaja voi tarvittaessa ohjata ilman lähetettä Jos lääkäri kokee sen tarpeelliseksi arvioidessaan työkykyä Fysioterapeutin terveysneuvonta Maksullinen kertaohjaus Terveysasemien fysioterapia Kajaanissa: Fysioterapiayksikön alla toimiva Kuntoutusneuvola Suomussalmella: Liikuntatoimella alkamassa liikuntaneuvonta 40

41 Kokemuksia Ryhmäohjaus/toiminta eivät toimineet hankkeen kohderyhmän kanssa tässä hankkeessa Henkilökohtainen yksilöohjaus vaikuttavinta ja turvallisinta fyysisesti passiivisten ihmisten kohdalla tällöin pystytään myös huomioimaan neuvonnassa erilaiset riskit liikunnan aloittamiselle Ennaltaehkäisevä liikuntaneuvonta on erittäin tärkeää LIIKUNTA ON LÄÄKE

42 Kuntoutus- ja eläkeohjaus

43 Kuntoutusohjaaja Hanke alkoi suunnitella työttömien työnhakijoiden kuntoutus- ja eläkeselvittelyjä osaksi hankkeen toimintaa vuonna Ajatus tuli esille ensimmäisiä kertoja jo vuoden 2009 aikana pidetyssä ohjausryhmän kokouksessa, jolloin keskusteltiin hankkeen option käytöstä vuosina Työhallinnon edustaja ehdotti, että hankkeen optiossa huomioitaisiin jollakin tavalla entistä syvemmälle menevä työkyvyn tutkiminen ja sen osa-alueiden kehittäminen. Vuoden 2011 tammikuussa hankkeeseen palkattiin kuntoutusohjaaja, jonka tehtävänä on ollut kehittää työttömien työkyvyn arviointia sekä kuntoutuspalveluihin siirtymistä. Lisäksi tavoitteena on ollut selkeyttää ja edistää hankkeeseen ohjattujen työnhakija-asiakkaiden kuntoutus- ja eläkeprosesseja.

44 Lähettämissyyt tuki- ja liikuntaelinvaivat tai muut sairaudet päihdeongelmat, mt-ongelmat tai näiden yhdistelmät katkonainen työhistoria pitkä työttömyys paljon lääkärissä käyntejä aikaisempi eläkehakemus hylätty

45 Alkuhaastattelu Taustatiedot; lapsuus, koulutus, työhistoria, asuminen, sosiaaliset suhteet, harrastukset, taloudellinen tilanne, päihteiden käyttö - Terveydentila ja selviytyminen/toimintakyky Aikaisemmat toimenpiteet; mm. kuntoutus, työkokeilu, sairaala-/laitoshoito; tarvittaessa hankitaan lausunnot yms. tiedot Asiakkaan omat tavoitteet ja suunnitelmat Ohjataan eteenpäin Jatkoseuranta Asiakkaan tukeminen sekä ohjaus ja neuvonta eri ongelmissa Tarvittaessa yhteyshenkilönä toimiminen

46 Lähete (hankkeen terveydenhoitajat, te-tsto, sos.tsto, muu taho) (184) Yksit.lääkäri, työterv.lääkäri, erikoissairaanhoidon tutkimukset, ei halunnut jatkoja Kuntoutusohjaaja -haastattelu, tilannearvio (174) A-klinikka, psyk.poli, muu Prosessi kuntoutusohjaajan luona Terv.aseman lääkäri (133) Fysioterapia Jatkotutkimukset ja -hoito Sairausloma Kuntoutusyksikkö/kelan kunt.tarveselvitys (13+2)

47 Asiakkaan jatko? Kuntoutus (9) Eläke (2) Eläkehaku (10) Jatkaa (vajaakuntoisena) työnhakijana

48 Kokemuksia Ajan rajallisuus asiakkaiden prosessit pitkäkestoisia Työn kautta havaittiin osan asiakkaista tarvitsevan paljon tukea kokonaisvaltaiseen asioiden hoitoon. Erilaisten etuuksien selvittäminen ja hakeminen sekä päätösten (esim. eläkepäätös) odottaminen tuntui olevan monelle asiakkaalle haasteellista ja turhauttavaa. Usein eri viranomaiset myös toimivat eri yksiköissä eikä asiakas tiedä kuka vastaa tietyn asian hoitamisesta tai päättämisestä, mikä saattoi tuntua asiakkaasta usein hankalalta. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa sujui hyvin.

49 Hankkeen jälkeen Kuntoutusohjaajan tekemälle asiakastyölle ei ole tiedossa jatkoa Kataisen hallitusohjelmassa maininta: Työttömien eläke-edellytyksiä koskeva selvittely siirretään työvoiman palvelukeskusten vastuulle.

50 Asiakasta on tarvittaessa tavattu myös moniammatillisesti yhdessä hankkeen terveydenhoitajan, kuntoutusohjaajan ja sairaanhoitajan kanssa. Moniammatillinen yhteistyö

51 Tuhansia kohtaamisia.. Olemme kuulleet paljon erilaisia tarinoita, kokemuksia ja näkemyksiä. Hankkeeseen on osallistunut isiä, äitejä, tyttäriä, poikia, isovanhempia. Joukkoon on mahtunut huolia ja murheita, mutta myös paljon toivoa ja iloa. Jokaisen hankkeeseen osallistuneen numeron ja tilaston takana on tunteva, kokeva ja ajatteleva kainuulainen.

52 S10073 YHDESSÄ TYÖKUNTOON! KIITOS!