Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015 2014

Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2014

Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015 Sami Laakkonen Kimmo Niiranen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna, Siltakatu 2 80100 JOENSUU Puhelin (013) 337 4700 Faksi (013) 267 4730 Sähköposti kirjaamo@pohjois-karjala.fi Internet http://www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto Taitto Laura Jussila Kuvat Kansi Jarno Artika (ylä) Pekka Turtiainen (ala vasen) Photl.com (ala keski) Fortum Oyj (ala oikea) Painopaikka Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuu 2014

Sisältö Saatteeksi...6 Pohjois-Karjalan strategiset kärkihankkeet...7 Osaamisrakenteet sekä kaupunki- ja elinkeinopolitiikka...7 Liikennejärjestelmän kehittäminen...7 Hallinnon kehittäminen ja aluepolitiikka...8 Hankkeet hallinnonaloittain...9 Ulkoasiainministeriö (talousarvion pääluokka 24)...9 Oikeusministeriö (talousarvion pääluokka 25)...10 Sisäasiainministeriö (talousarvion pääluokka 26)...12 Puolustusministeriö (talousarvion pääluokka 27)...16 Valtiovarainministeriö (talousarvion pääluokka 28)...17 Opetus- ja kulttuuriministeriö (talousarvion pääluokka 29)...24 Maa- ja metsätalousministeriö (talousarvion pääluokka 30)...30 Liikenne- ja viestintäministeriö (talousarvion pääluokka 31)...41 Työ- ja elinkeinoministeriö (talousarvion pääluokka 32)...57 Sosiaali- ja terveysministeriö (talousarvion pääluokka 33)...66 Ympäristöministeriö (talousarvion pääluokka 35)...68 Liitteet Liite 1 Pohjois-Karjalan väestömuutokset 2013...71 Liite 2 Liikevaihdon muutos vuoden 2013 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä ja yritysten liikevaihto 2012...72 Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015 5

Saatteeksi Pohjois-Karjalan hankeluettelo on maakuntahallituksen hyväksymä edunvalvonnallinen asiakirja. Hankeluettelo antaa kokonaiskuvan sekä vireillä olevista hankkeista että myös tahtotilan niistä hankkeista, jotka Pohjois-Karjalan kehittämiseksi nähdään tärkeinä. Hankeluettelo täydentää lakisääteistä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa. Luettelossa esitettävien hankkeiden toteutuminen edellyttää valtion rahoitusta ja/tai maakunnan ulkopuolella tehtäviä päätöksiä. Useilla esitetyistä hankkeista on välittömiä talousarviovaikutuksia seuraavaa valtion budjettivuotta koskien. Osa hankkeista on luonteeltaan yleisempiä edunvalvonnallisia aloitteita. Hankeluettelon ensimmäisille sivuille on koottu tärkeimmiksi katsotut kärkihankkeet. Lähtökohtana on ollut, että hankkeet on mahdollista viedä eteenpäin nopealla aikataululla. Hanke-esitysten tekijöiltä edellytetään pääsääntöisesti suunnitelmat, sitoutuminen ja omarahoitusosuudet. Luetteloon sisältyy myös hankkeita, joiden edistyminen edellyttää suunnittelutoimenpiteitä ja pitemmän aikavälin orientaatiota. Hankeluettelo tähtää valtion talousarvion valmistelussa aina seuraavan budjettivuoden suunnittelun alkuvaiheeseen. Kevättalven aikana järjestetään tapaamiset tarvittavissa ministeriöissä sekä valtion laitoksissa ja virastoissa. Yksittäisten hankkeiden toteutumisen lisäksi on tärkeää, että valtion talousarviossa osoitetaan riittävä rahoitus kuntien peruspalvelujen rahoittamiseen. Tämä koskee sekä käyttötalouden valtionosuuksia että investointien rahoittamista. Kuntapalvelujen lisäksi tulee turvata valtion järjestämien palvelujen saatavuus maan kaikissa osissa liikenneinfrastruktuurin, liikennepalvelujen, tietoliikenneyhteyksien, koulutuksen, yritys- ja työvoimapalvelujen sekä turvallisuuden osalta. Valtion palveluverkko on säilytettävä riittävän kattavana koko maassa. Kuntien kannoille on annettava vahva painoarvo kuntarakenneuudistusta sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevassa päätöksenteossa. Yleisen taloustilanteen näkymä sekä valtiontalouden liikkumavara vuodelle 2015 ovat edelleen haastavia. Maan hallituksen toivotaan varmistavan, etteivät eri hallinnonalojen säästötoimenpiteistä ja uudistuksista aiheutuvat vaikutukset kohdistu kestämättömällä tavalla samoille alueille. Säästötoimenpiteiden rinnalla on perusteltua panostaa suhdanteita tasaaviin toimenpiteisiin työllisyyden edistämiseksi. Hyviä toimenpiteitä ovat elinkeinoelämän kasvua tukevien infrastruktuurihankkeiden toteuttaminen sekä koulutuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon investointi- ja korjaushankkeiden vauhdittaminen. Toimintaympäristön kannalta huomionarvoista on myös se, että ruplan kurssin heikentyminen näkyy sekä koko maan tasolla ulkomaankaupassa että alueilla mm. matkailun ja kaupan kehityksessä. Suomen vienti Venäjälle kääntyi vuonna 2013 laskuun ja myös tuonti on pienentynyt. Pohjois- Karjalassa Niiralan rajanylityspaikalla rajanylitysten määrän vuosia kestänyt yhtäjaksoinen kasvu taittui venäläisten rajanylittäjien osalta helmikuussa 2014. Tax free -kaupan volyymi oli vuoden 2014 alussa yli kolmanneksen edellisvuoden vastaavaa tilannetta pienempi. Hallitusohjelmassa mainittu työryhmä Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiseksi jätti loppuraportin työja elinkeinoministeriölle tammikuussa 2013. Linjauksissa nostetaan vahvasti esille mm. matkailun kehittäminen, luonnonvarojen hyödyntäminen ja niihin liittyvä osaaminen, puuraaka-aineiden uudet käyttömahdollisuudet, bioenergia sekä Venäjän tuoman potentiaalin hyödyntäminen. Hallituksen tulee yhdessä alueiden kanssa edistää tavoitteiden toteuttamista. Toimeenpanon yhteydessä on selvitettävä mahdollisuudet alueellisille kannustimille ja kokeiluille koskien elinkeinopolitiikkaa ja osaavan työvoiman saatavuutta. 6 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

Pohjois-Karjalan strategiset kärkihankkeet Osaamisrakenteet sekä kaupunki- ja elinkeinopolitiikka Pohjois-Karjalan metsäosaamisen sekä luonnonvara- ja biotaloustutkimuksen kehittäminen kansainvälisenä huippuyksikkönä 1.1.2015 aloittavan Luonnonvarakeskuksen toimintojen sijoittaminen Joensuuhun vahvana ja monipuolisena Euroopan metsäinstituutin (EFI) perusrahoituksen pysyvä tasonosto valtion budjetissa sekä Venäjän EFI -jäsenyys Joensuun kaupunkiseudun kasvusopimuksen toteuttaminen biotalouden innovaatiokeskittymän kehittäminen ja eri osaamisalojen yhdistämisestä syntyvien innovaatioiden edistäminen konepajateollisuuden kasvua tukevan Penttilän yrityspuiston toteuttaminen sekä Penttilänrannan asuinalueen liikenne- ja rakentamisratkaisujen kehittäminen kestävän kehityksen mukaisesti Joensuun keskustan Pielisjoen itäpuolelle laajenemiseen tähtäävien investointien edistäminen (Nikolaintori -hanke) ja Joensuun ratapiha-alueen omistajajärjestelyjen muuttaminen Kontiorannan varuskunta-alueen uudiskäytön sekä Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen toimintojen kehittäminen Venäjän kasvavien markkinoiden hyödyntäminen ja rajaliikenteen sujuvoittaminen Kuntien teollisuusalueiden infrastruktuurin kehittäminen yritysinvestointeja tukevalla tavalla Lieksan Kevätniemen teollisuusalueen kokonaisvaltainen kehittäminen (maa-aluehankinnat, kaavoitus, tiestön ja kunnallistekniikan rakentaminen, teollisuussivuraide) edistetään biojalostamon ja metsäteollisuutta palvelevan bioterminaalin sijoittumista alueelle sekä toteutetaan kantatie 73 kiertoliittymä ja kevyen liikenteen väylät alituksineen Kevätniemen teollisuusalueella Nurmeksen puuterminaalin toteuttaminen Känkkäälän teollisuusalueelle osana Grow Green Nurmes -hanketta - edistetään biojalostamon sijoittumista alueelle Kiteen Puhoksen teollisuusalueen kokonaisvaltainen kehittäminen edistetään keskitetyn energiavoimalaitoksen toteuttamista teollisuusalueen yritysten tarpeisiin Niirala Business Center Niiralassa kansainvälisen rajanylityspaikan välittömästä läheisyydestä on vapautunut vuoden 2014 alussa merkittävä määrä sisäterminaalitiloja. Uuden liiketoiminnan saaminen kyseisiin tiloihin vaatii panostuksia ja kokonaisvaltaista kehittämisotetta logistisen ja teollisen toiminnan edistämiseksi Joensuun, Liperin ja Outokummun teollisuusalueiden kehittäminen Liikennejärjestelmän kehittäminen Valtatien 23 parantaminen välillä Varkaus Viinijärvi Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan kehittäminen ja valtatien 9 Onkamo Niirala yhteysvälin parantaminen Vt 6 Raatekankaantien eritasoliittymä Joensuussa Joensuun ratapihan ja matkakeskusalueen kehittäminen Karjalan radan parantaminen Joensuu-Imatra rataosuudella ml. tasoristeysten poisto Kitee-Imatra välillä Joensuun lentoaseman ja lentoliikenteen palvelutason parantaminen Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015 7

Hallinnon kehittäminen ja aluepolitiikka Kuntien valtionosuusuudistuksen toteuttaminen Pohjois-Karjalan kuntataloutta ja elinvoimaa tukevalla tavalla valtionosuuksilla on suuri merkitys palvelujen järjestämisessä kohtuullisella verotuksen tasolla valtionosuusjärjestelmän uudistuksen laskentaperusteissa sairastavuuden merkitys tulee korostua Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimustulosten mukaisesti ikärakenteen osalta tulee huomioida, että kalleimman hoidon kustannukset ajoittuvat viimeisille vuosille ja että Itä-Suomessa väestön elinikä on koko maata alhaisempi eivätkä asetetut ikärakenneluvut anna tasapuolista kuvaa kustannusjaosta yli 65 -vuotiaiden kustannuksille tulee saada riittävä painoarvo valtionosuuslaskennoissa väestörakenteeseen liittyen taloudellinen huoltosuhde tulee ottaa yhdeksi valtionosuuskriteeriksi olosuhdetekijöiden painoarvoa tulee nostaa niin, että pitkät etäisyydet, kuntien laaja-alaisuus ja harva asutus sekä vesistöjen pirstoma rakenne huomioidaan erityistekijöistä työttömyyden painoarvo on nykyisin liian alhainen kuntien korjausvelka kiinteistökannasta kasvaa jatkuvasti ja sen korjaamiseen tarvitaan lisärahoitusta valtiolta - tämä tapahtuisi parhaiten työllisyys- ja suhdannepoliittisin perustein valtion osuus lakisääteisten palvelujen kustannusvastuusta on supistunut valtionosuuksien on vastattava niitä velvoitteita, joita palvelujen järjestämisestä kuntien kustannuksiin aiheutuu Mikäli aluehallintoon tehdään isompi rakenteellinen uudistus seuraavalla vaalikaudella, tulee se toteuttaa Pohjois-Karjalan maakunnallista elinvoimaa, kilpailukykyä ja identiteettiä vahvistavalla tavalla alueiden kehittämisen ja työllisyyden edistämisen kannalta ratkaiseva valmistelu, päätöksenteko ja neuvonta sekä paikallistuntemusta ja alueella liikkumista edellyttävät tehtävät on perusteltua pitää mahdollisimman lähellä asiakkaita ja maakuntaa seuraavaa hallitusohjelmaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota koko aluehallinnon tulevaisuuteen ja tarkasteluun on otettava valtion aluehallintovirastojen sekä ELY-keskusten ohella myös lukuisat kuntayhtymät ja maakunnan liitot sekä erilaisten aluejakojen yhtenäistäminen - toimintoja on mahdollista järjestää uudelleen siten, että monikerroksista hallintoa kevennetään, organisaatioiden määrää vähennetään sekä samalla kunnallista ja demokraattista ohjausvaltaa maakuntatasolla vahvistetaan parlamentaarisen valmistelun pohjalta on lähdettävä kehittämään koko maata koskevaa uutta aluehallintoa, jotta vähenevillä resursseilla on mahdollista toteuttaa kansalaisten yhdenvertaisuuden takaava ja alueellista kasvua sekä hyvinvointia vahvistava hallintomalli uudistuksen tulee perustua maakuntien tahtoon ja luontaiseen yhteistyöhön 8 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

Hankkeet hallinnonaloittain Ulkoasiainministeriö (talousarvion pääluokka 24) Euroopan unionin ja Venäjän välisen liikkumisen helpottaminen Venäjä on Suomen suurin kauppakumppani ja maiden välisen kaupan arvo on kasvanut voimakkaasti jo vuosikymmenen ajan. Vuoden 2013 vaikeassa kansainvälisessä taloustilanteessa tuonti Venäjältä säilyi ennallaan ja viennin lasku jäi pieneksi. Venäläisten matkailijoiden määrän kasvu on jatkunut vahvana. Niiralan rajanylityspaikalla ylitysten määrä oli vuonna 2013 yli 1,6 miljoonaa ja kasvu edellisvuodesta 8 %. Kaupan ja matkailun kannalta venäläiset asiakkaat ovat erittäin merkittävä asiakasryhmä kaikille itärajan maakunnille. Kasvun mahdollisuuksia on myös yhä useammilla toimialoilla, perinteisten teknologiateollisuuden ja matkailun lisäksi ICT-sektorilla, palvelualoilla ja mm. elintarvikkeiden viennissä. Myös venäläisille myönnettyjen viisumeiden määrä on kasvanut nopeasti (n. 20 % vuodessa). Venäjän WTO-jäsenyyden myötä hankalasta viisumikäytännöstä luopuminen on entistä ajankohtaisempi asia, sillä EU ja Venäjä ovat asettaneet tavoitteeksi helpottaa tavaroiden, investointien ja palvelujen vapaamman liikkumisen lisäksi myös ihmisten liikkumista. Biometristen passien yleistyessä myös Venäjällä viisumipakon poistamisen tekniset esteet ovat vähentyneet. Turvallisuus- ja rikosten torjuntaan liittyvät kysymykset ovat ratkaistavissa raja- ja muuta ennaltaehkäisevää valvontaa tehostamalla. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto teetti vuonna 2013 selvityksen viisumivapauden aluetaloudellisista vaikutuksista. Selvitys tarjoaa tarpeellista ja hyödyllistä lähtöaineistoa viisumivapauteen varautumiselle ja myös pilottikokeilulle. Selvityksen mukaan viisumivapauden myötä venäläisten matkailijoiden määrä Pohjois-Karjalassa voisi vuonna 2025 nousta jopa 1,36 miljoonaan. Vuosittaista kasvua on odotettavissa toki ilman viisumivapauttakin, mutta tällöin vuonna 2015 jäätäisiin 847 000 venäläiseen matkailijaan. Pohjois-Karjalan rajavartioston tekemä kysely kertoo myös viisumivapauteen liittyvästä potentiaalista, sillä nykyiset rajanylitysmäärät syntyvät varsin pienellä määrällä henkilöitä. Niiralan rajanylityspaikalla oli vuonna 2012 noin 1,5 milj. ylittäjää, joista 667 000 viisumivelvollista. Nuo ylitykset sai aikaan noin 20 000 henkilön joukko, ja tästäkin joukosta noin 3 400 henkilöä sai kasaan noin 470 000 ylitystä. Suomen tulee edistää EU:ssa viisumipakon poistamista EU:n ja Venäjän väliltä. Liikkumisen esteiden vähentämistä, esimerkiksi rajanylitysmuodollisuuksien helpottamista tulee ajaa myös kahdenvälisissä neuvotteluissa Venäjän kanssa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja kauppakamari esittivät syksyllä 2013 viisumivapauden asteittaista käyttöönottoa siten, ettei niiltä henkilöiltä, joilla on biometrinen passi, edellytettäisi viisumia. Vaihtoehtoisesti ennen varsinaisen viisumivapauden toteutumista voitaisiin Itä- ja Pohjois-Suomen alueella kokeilla pilottihankkeena rajoitettua 72 tunnin viisumivapautta. Helsingin ja Pietarin välisessä risteilyliikenteessä toteutettu 72 tunnin viisumivapaus osoittaa kuinka paljon viisumivapaus voi lisätä matkailua ja helpottaa kanssakäymistä. Itä-Suomen talouselämään viisumivapaudella olisi huomattava positiivinen vaikutus. Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015 9

Oikeusministeriö (talousarvion pääluokka 25) Muiden tuomioistuinten toimintamenot 25.10.03 Joensuun oikeus- ja poliisitalon toimitilahanke Kustannusarvio 45 55 milj. euroa Joensuun poliisilaitoksen pääpoliisiasema ja osa käräjäoikeuden istuntosaleista toimii väliaikaisissa tiloissa viiden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Osa poliisin toiminnoista on hajasijoitettu muihin pisteisiin eri puolille kaupunkia. Järjestely hankaloittaa poliisin ja käräjäoikeuden toimintaa. Uuden oikeus- ja poliisitalon rakentaminen on laajennustarpeiden ja tontin ahtauden takia ollut jo pitkään vireillä. Toimitilahanketta tehdään yhteistyössä sisäasiain- ja oikeushallinnon kanssa. Joensuun oikeus- ja poliisitalon tiloissa ovat toimineet Pohjois-Karjalan poliisilaitoksen Joensuun pääpoliisiasema, liikkuva poliisi, keskusrikospoliisi ja Joensuun käräjäoikeus. Mm. suojelupoliisi on joutunut jo aiemmin siirtymään tilanpuutteen takia muihin tiloihin. Oikeushallinnosta hankesuunnittelussa ovat mukana Pohjois-Karjalan käräjäoikeus ja Itä-Suomen syyttäjänviraston Joensuun palvelutoimisto, joiden yhteinen henkilöstömäärä on noin 65 70 henkilöä ja tarvittava toimitilamäärä noin 3 000 m 2. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi 5.12.2012 Joensuun oikeus- ja poliisitalon toimitilahanketta. Joensuun kaupunki on osaltaan valmistellut maankäyttöä ja oikeus- ja poliisitalon mahdollistava asemakaavan muutos on lainvoimainen. Kaupunki toteuttaa tarvittavan kunnallisteknisen rakentamisen vuoden 2014 alussa. Kaupunki ja Senaatti ovat sopineet tonttikaupan helmikuulle ja rakentamiskelpoinen tontti voidaan luovuttaa Senaatti-kiinteistöille keväällä 2014. Senaatti ei ole toistaiseksi saanut edelleenkään poliisihallinnolta eikä oikeusministeriön hallinnonalan toimijoilta lopullisia sitoutumisia hankkeeseen. Rakentamisvaiheen osalta projekti on valmis käynnistettäväksi. Etenemisaikataulun lähtökohtana on se, että vuokranmaksu alkaisi toukokuussa 2017. Koska hanke on suuri ja sisältää paljon erikoistiloja ja lisäksi turvallisuuden varmistaminen on huomioitava rakentamisen kaikissa vaiheissa, rakentaminen kestänee 2 vuotta. Rakentamisen aloittaminen ajoittuu näin välille syksy 2014 kevät 2015. Hankesuunnitelman arvioinnin mukaan hankkeen kokonaiskustannusarvio vaihtelee toteutustavasta riippuen välillä 45 55 milj. euroa, josta SM:n osuus on 82 % ja OM:n osuus 18 %. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot 25.40.01 Pyhäselän ja Juuan vankiloiden toiminnan kehittäminen Rikosseuraamusalalta edellytetään merkittäviä määrärahasäästöjä. Rikosseuraamuslaitos laati syksyllä 2013 toimitilavision, jossa esitettiin Pyhäselän vankilan lakkauttamista vuonna 2020 ja Juuan avovankilan toiminnan lakkauttamista vuoteen 2025 mennessä. Vankiloiden sulkemisia perusteltiin kustannussäästöillä ja toiminnallisen tehokkuuden vaatimuksilla. Kokonaisvaikutukset huomioiden Pohjois-Karjalan vankiloiden sulkemiset eivät tulisi palvelemaan kumpaakaan esitettyä tavoitetta. Molemmat vankilat ovat tunnuslukujen perusteella toiminnallisesti keskimääräistä tehokkaampia. Seurausvaikutukset vankiloiden lakkauttamisista ja vankien siirtämisestä kauempana sijait- 10 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

seviin vankiloihin tulisivat aiheuttamaan merkittävää toiminnallisen tehokkuuden laskua Rikosseuraamuslaitoksen sidosryhmien (poliisi, syyttäjät, tuomioistuin, oikeusavustajat) toiminnoissa ja myös näiden organisaatioiden toiminnallisten kustannusten lisääntymistä. Koska vankimäärien ei arvioida valtakunnan tasolla oleellisesti muuttuvan, vankiloiden sulkeminen merkitsisi investointeja muissa, jo ennestään täyskäytössä olevissa vankiloissa tai kokonaan uusien vankiloiden rakentamista. Oikeusministeriö onkin syksyllä 2013 todennut, ettei Pohjois-Karjalan vankiloiden lakkauttaminen ole perusteltua eikä ajankohtaista. Pohjois-Karjalan kahden vankeinhoitolaitoksen (Joensuu, Juuka) on lukeuduttava kehitettävien yksiköiden joukkoon. Molemmat vankilat ovat toiminnallisesti tehokkaita, kiinteistöteknisesti hyvässä kunnossa, ne turvaavat rikosseuraamusalan palvelujen saavutettavuutta ja niillä on alueen kannalta merkittävä työllisyysvaikutus. Muiden tuomioistuinten toimintamenot 25.10.03 Tuomioistuinviraston sijoittaminen Joensuuhun Oikeusministeriön asettama neuvottelukunta on esittänyt pitkän aikavälin kehittämistoimena tuomioistuinhallinnosta huolehtivan tuomioistuinviraston perustamista. Perustettava tuomioistuinvirasto vahvistaa tuomioistuinten riippumattomuutta. Vähentämällä rutiininomaisia ja pienempiä oikeusturvariskejä sisältävien asioiden käsittelyä tuomioistuimissa, nopeutetaan erityisesti oikeusturvan kannalta vaativien asioiden käsittelyä. Tuomioistuinvirasto on tarkoituksenmukaista sijoittaa alueelle, jossa on tarjolla oikeustieteellistä koulutusta. Itä-Suomen yliopistossa, Joensuun kampuksella annetaan juridiikan erikoisaloille pätevöittävää yhteiskuntatieteellisen alan lakiasiantuntijakoulutusta, joka johtaa HTK- ja HTM-tutkintoihin. Oikeusnotaarin (ON) ja oikeustieteen maisterin (OTM) -tutkintoihin johtava oikeustieteellisen alan koulutus käynnistyi elokuussa 2013. Oikeustieteissä on Itä-Suomen yliopistossa noin 1 000 perustutkinto- ja yli 70 jatko-opiskelijaa. Joensuu olisi tältä pohjalta hyvä sijoituspaikka tuomioistuinvirastolle. Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015 11

Sisäasiainministeriö (talousarvion pääluokka 26) Poliisitoimen toimintamenot 26.10.01 Joensuun oikeus- ja poliisitalon toimitilahanke Kustannusarvio 45 55 milj. euroa Joensuun poliisilaitoksen pääpoliisiasema ja osa käräjäoikeuden istuntosaleista toimii väliaikaisissa tiloissa viiden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Osa poliisin toiminnoista on hajasijoitettu muihin pisteisiin eri puolille kaupunkia. Järjestely hankaloittaa poliisin ja käräjäoikeuden toimintaa. Uuden oikeus- ja poliisitalon rakentaminen on laajennustarpeiden ja tontin ahtauden takia ollut jo pitkään vireillä. Toimitilahanketta tehdään yhteistyössä sisäasiain- ja oikeushallinnon kanssa. Joensuun oikeus- ja poliisitalon tiloissa ovat toimineet Pohjois-Karjalan poliisilaitoksen Joensuun pääpoliisiasema, liikkuva poliisi, keskusrikospoliisi ja Joensuun käräjäoikeus. Mm. suojelupoliisi on joutunut jo aiemmin siirtymään tilanpuutteen takia muihin tiloihin. Oikeushallinnosta hankesuunnittelussa ovat mukana Pohjois-Karjalan käräjäoikeus ja Itä-Suomen syyttäjänviraston Joensuun palvelutoimisto, joiden yhteinen henkilöstömäärä on noin 65 70 henkilöä ja tarvittava toimitilamäärä noin 3 000 m 2. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi 5.12.2012 Joensuun oikeus- ja poliisitalon toimitilahanketta. Joensuun kaupunki on osaltaan valmistellut maankäyttöä ja oikeus- ja poliisitalon mahdollistava asemakaavan muutos on lainvoimainen. Kaupunki toteuttaa tarvittavan kunnallisteknisen rakentamisen vuoden 2014 alussa. Kaupunki ja Senaatti ovat sopineet tonttikaupan helmikuulle ja rakentamiskelpoinen tontti voidaan luovuttaa Senaatti-kiinteistöille keväällä 2014. Senaatti ei ole toistaiseksi saanut edelleenkään poliisihallinnolta eikä oikeusministeriön hallinnonalan toimijoilta lopullisia sitoutumisia hankkeeseen. Rakentamisvaiheen osalta projekti on valmis käynnistettäväksi. Etenemisaikataulun lähtökohtana on se, että vuokranmaksu alkaisi toukokuussa 2017. Koska hanke on suuri ja sisältää paljon erikoistiloja ja lisäksi turvallisuuden varmistaminen on huomioitava rakentamisen kaikissa vaiheissa, rakentaminen kestänee 2 vuotta. Rakentamisen aloittaminen ajoittuu näin välille syksy 2014 kevät 2015. Hankesuunnitelman arvioinnin mukaan hankkeen kokonaiskustannusarvio vaihtelee toteutustavasta riippuen välillä 45 55 milj. euroa, josta SM:n osuus on 82 % ja OM:n osuus 18 %. Rajavartiolaitoksen toimintamenot 26.20.01 Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan kehittäminen Kustannusarvio täsmentyy suunnittelutyössä Niiralan rajanylityspaikan liikenne on kasvanut viimeiset neljä vuotta 8-25 % vuosivauhdilla. Vuonna 2013 rajanylittäjien määrä oli yli 1,6 miljoonaa. Mikäli rajanylitysliikenteen kasvu jatkuu samalla tasolla, rajanylittäjien kokonaismäärä lienee vuonna 2017 yli 2,5 miljoonaa. Lisäksi viisumivapaus lisännee toteutuessaan merkittävästi rajanylitysliikennettä. Nykyistä rajanylityspaikkaa aikanaan suunniteltaessa rajanylityspaikalla ajateltiin tehtävän noin 150 000 tarkastusta vuodessa. Nykyrakenteilla ja resursseilla Niiralan rajanylityspaikan välityskyky uhkaa muodostua esteeksi sujuville ylityksille ja liikennemäärien kasvulle. Niiralan kehittämiseksi on käynnistetty kehittämishanke, jossa ovat mukana Rajavartiolaitos, Senaatti-kiinteistöt, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskukset sekä Tulli. 12 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

Kehittäminen etenee kahdessa vaiheessa. Vuonna 2012 varmistui ENPI-rahoitus Suomen puolen kaistajärjestelyihin Niiralassa. Kyseinen hanke on suunnitteluvaiheessa ja järjestelyjen on suunniteltu toteutuvan vuoden 2014 kuluessa. Tämä hanke parantaa toteuduttuaan liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta Niiralassa. Hankkeen yhteydessä on suunniteltu kasvatettavaksi tarkastuspisteiden lukumäärää ja otetavaksi käyttöön Rajavartiolaitoksen uuden rajatarkastusmallin mukaiset kaistatarkastukset. Näiden toimenpiteiden tavoitteena on osaltaan parantaa liikenteen sujuvuutta. Kyseisillä toimenpiteillä arvioidaan kyettävän sujuviin rajatarkastuksiin infrastruktuurin puolesta 2,5 3,0 miljoonaan rajanylittäjään saakka. Tällä järjestelyllä saadaan turvattua toiminnan edellytykset ennen vaiheen 2 mukaisia kehittämistoimia. Niiralan jatkokehittämisen (vaihe 2) osalta on laadittu tarveselvitys vuonna 2013. Kyseissä tarveselvityksessä tavoitevaihtoehtona on esitetty eriyttää maasta lähtevän liikenteen rajatarkastukset nykyisen rajatarkastusaseman eteläpuoliselle alueelle. Jatkokehittäminen perustuu Rajavartiolaitoksen uuteen kaistatarkastusmalliin. Jatkokehittämisen osalta ei ole toimeenpantu varsinaista hankesuunnittelua, koska hankkeeseen ei ole osoitettu tällä hetkellä rahoitusta. Pohjois-Karjalan rajavartioston näkemyksen mukaan Niiralan rajanylityspaikan jatkokehittäminen on tarpeellista etenkin tulevaa viisumivapautta silmälläpitäen. Kyseiselle hankkeelle tulisikin varata näillä perusteilla rahoitus. Hankkeen alustavana aikatauluna esitetään, että esisuunnittelu käynnistetään vuoden 2015 kuluessa, varsinainen hankesuunnittelu vuonna 2016 ja hankkeen toimeenpano vuonna 2017. Kustannusarvioon vaikuttaa oleellisesti jatkokehittämisen toteutustapa. Tämä täsmentyy hankkeen esisuunnitteluvaiheessa. Hanke edellyttää Rajavartiolaitoksen ja Tullin lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntaliiton, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskusten, Senaatti-kiinteistöjen ja Liikenneviraston tiivistä yhteistyötä. Hankkeen tavoitteena tulee olla suunnitelma Niiralan rajanylityspaikan kokonaiskehittämiseksi. Hankkeen tulee mahdollistaa toteutuessaan yli 3 miljoonan rajanylittäjän rajaliikenne Niiralassa. Valtakunnallisesti rajanylityspaikkojen kehittämishankkeen (20 miljoonaa rajanylittäjää) loppuunsaattamisen on arvioitu edellyttävän pysyvää 5,0 milj. euron lisärahoitusta Rajavartiolaitokselle. Rajanylittämispaikkojen jatkokehittämishankkeen (30 miljoonaa rajanylittäjää) on arvioitu edellyttävän noin 2,75 milj. euroa kertaluonteisiin investointeihin sekä noin 23 miljoonaa euroa pysyvää lisärahoitusta. Valtion on varauduttava talousarvioissaan rajanylityspaikkojen kehittämisen rahoitukseen. Tilapäisten rajanylityspaikkojen kehittämisedellytysten turvaaminen Pohjois-Karjalan rajavartioston valvomalla alueella on Joensuun lentoaseman ja Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan lisäksi yksi toiminnassa oleva tilapäinen rajanylityspaikka Lieksan Inarissa. Muita tilapäisiä rajanylityspaikkoja ovat Ilomantsin Leminaho ja Haapovaara, joilla ei ole ollut säännöllistä liikenettä vuosiin. Tilapäiset rajanylityspaikat eivät ole yleiselle liikenteelle avoimia, vaan raja-alueiden yhteistyön ja muun taloudellisen toiminnan toteuttamista varten. Tilapäiset rajanylityspaikat ovat ensisijaisesti yritysten puutavaraliikenteen käytössä. Inarin tilapäinen rajanyrityspaikka on ollut metsäteollisuuden näkökulmasta merkittävä. Vaikka rajanylityspaikan kautta saapunut puuvirta (korkeimmillaan noin 250 000 m 3 ) on laskenut, viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana tapahtunut kehitys ja suomalais-venäläisen yhteistyön vahvistuminen mahdollistaa puumäärän kasvun suhteellisen nopeasti. Inarin ylityspaikan säilyttämisellä ja vahvistamisella on Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015 13

metsäteollisuuden vahva tuki. Pohjois-Karjalan maakunnan ensisijainen tavoite on Niiralan kehittäminen. Tilapäisten rajanylityspaikkojen osalta pidetään tärkeänä olemassa olevan verkoston rakenteiden ja kehittämismahdollisuuksien säilyttämistä mahdollisia tulevia tarpeita varten. Rajavartioston toimintojen kehittäminen Onttolassa Pohjois-Karjalan rajavartiosto on varautunut Pohjois-Karjalan Prikaatin lakkauttamisen aiheuttamiin keskeisiin muutoksiin. Keskeisin yhteistyökumppani Rajajääkärikomppanian koulutuksen tukeutumisessa on jatkossa Kainuun Prikaati. Pohjois- Karjalan rajavartioston on kehittänyt Rajajääkärikomppanian koulutusympäristöä edelleen vuoden 2013 aikana Onttolassa ja Hiienvaaran alueella. Onttolan ampumaratojen käyttö on ympäristöluvan ehtojen mukaisesti rajattu Pohjois-Karjalan rajavartioston omaan käyttöön. Tämä turvaa sen, että asevelvollisten ja rajavartiomiesten ampumakoulutus voidaan toteuttaa tulevaisuudessakin. Onttolan Rajajääkärikomppanian toimintaedellytyksiä on kehitettävä jatkossakin systemaattisesti. Pelastustoimen toimintamenot 26.30.01 Pelastustoimen rakenneuudistuksen ja säästöjen toteuttaminen Valtioneuvosto on 29.11.2013 päättänyt toteuttaa pelastustoimen hallintoon kohdistuvan rakenneuudistuksen osana rakennepoliittista ohjelmaa. Tavoitteena on uudistaa pelastustoimen aluejakoa vähentämällä alueita nykyisestä 22:sta 11:sta lähtökohtaisesti vuoden 2014 alusta voimaan tulevan poliisilaitosaluejaon mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että muodostetaan yksi Itä-Suomen poliisilaitos yhdistämällä entiset Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon pelastuslaitokset. Koko maan tasolla uudistuksella tavoitellaan 7,5 miljoonan euron säästöjä. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä sekä Pohjois-Karjalan kunnat esittävät ensisijaisesti, että pelastustoimelle nyt asetettu valtakunnallinen 7,5 milj. euron säästötavoite (1,40 /asukas) toteutetaan nykyisellä pelastustoimen aluejaolla. Pelastustoimen uudelleen organisointi kytkeytyy muihin rakenneuudistuksiin ja toiminnot voidaan suunnitella mahdollisimman tarkoituksenmukaisten aluerajojen mukaan vasta sitten, kun mahdolliset kuntarakennetta sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevat ratkaisut ovat tiedossa. Mikäli pelastustoimen aluejakomuutos päätetään kuitenkin toteuttaa esitetyssä aikataulussa, tulee aluejakomuutos toteuttaa ehdotetun aluejaon mukaisena, jolloin Itä-Suomeen (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo) muodostetaan yksi pelastustoimen alue. Itä-Suomen pelastuslaitoksen johtamistoiminnot ja johto tulee sijoittaa Joensuuhun toiminnallisin ja taloudellisin perustein. Edellytämme, että laajempi kolme maakuntaa kattava pelastustoimi on järjestettävä vähintään samalla palvelun saatavuudella ja laadulla sekä kustannustasolla asukasta kohden, kuin nykytilassa itsenäisen Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen tuottamana. 14 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

Pelastus- ja turvallisuusviranomaisten määrärahojen ja toiminnan turvaaminen Pelastus- ja turvallisuusviranomaisten määrärahoja on leikattu viime vuosina rajulla kädellä. Säästöjä on haettu hallinnollisista uudistuksista, joiden kohteena ovat olleet käytännössä kaikki viranomaiset (tulli, rajavartiolaitos, puolustusvoimat, alueelliset hätäkeskukset, poliisi ja viimeisimpänä pelastuslaitokset). Hallinnolliset uudistukset eivät kuitenkaan ole onnistuneet tuomaan kaikkia vaadittavia säästöjä ja viranomaiset joutuvat toimimaan riittämättömin resurssein ja jatkuvan leikkauspaineen alla. Viranomaisiin kohdistuneiden säästöjen kokonaisvaikutuksia operatiiviseen valmiuteen ja kykyyn ei ole arvioitu. Harvaanasutuilla alueilla tilannetta on pyritty helpottamaan viranomaisyhteistyöllä ja mm. HARVA-hankkeella. Raja-alueella HARVA-toiminnalla on ollut vaikuttavuutta, mutta edelleen kiristyvien toimintamäärärahojen johdosta, myös viranomaisten toisiaan tukeva yhteistoiminta vaikeutuu. Tilannetta kuvaa hyvin se, että Suomessa on Euroopan maista väkilukuun suhteutettuna jo nyt vähiten poliiseja, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että poliisien määrää vähennettäisiin määrärahapulassa jopa edelleen 400 poliisilla. Tämän suuruusluokan vähennykset näkyvät pakostakin kansalaisten turvallisuudessa ja turvallisuuden tunteessa. Pelastus- ja turvallisuusviranomaisten toiminnan riittävät määrärahat on turvattava valtion talousarviossa. Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015 15

Puolustusministeriö (talousarvion pääluokka 27) Puolustusvoimien palvelukeskuksen kehittäminen Joensuussa Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä Puolustusvoimien palvelukeskuksen pääosa päätettiin sijoittaa Joensuuhun. Palvelukeskuksen henkilömäärä tulee olemaan kokonaisuudessaan noin 220 henkilöä, josta Joensuun toimintojen vahvuudeksi puolustusministeriö on vahvistanut 120 henkilöä. Palvelukeskus tulee tuottamaan kaikille puolustusvoimien hallintoyksiköille henkilöstöpalveluja, talous- ja matkapalveluja, tietohallintopalveluja sekä kuva- ja tuotantopalveluja. Joensuuhun tulevat sijoittumaan palvelukeskuksen johto ja kanslia, suurin osa henkilöstöpalveluista, talous- ja matkapalveluyksikkö kokonaisuudessaan sekä osa tiedonhallintapalveluista. Toiminta Joensuussa on käynnistynyt vuoden 2014 alussa ja organisaatio vahvistuu 120 asiantuntijaan vuoden loppuun mennessä. Toiminta on käynnistynyt hyvin ja Joensuun toimintoja on kehitettävä edelleen avautuvat mahdollisuudet hyödyntäen. 16 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

Valtiovarainministeriö (talousarvion pääluokka 28) Kuntien kestävän rahoituspohjan ja peruspalvelujen turvaaminen valtionosuusjärjestelmällä (Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen 28.90.01) Pohjois-Karjalan kuntien talous on erityisesti käyttötalouden osalta selvästi koko maata heikommalla tasolla. Lisäksi taseissa ns. kertynyttä alijäämää on useilla kunnilla ja tilanne on näiden talouden puskureiden osalta heikompi. Huonompaa kuntataloustilanne osoittaa selvästi se, että vuodelle 2014 peräti kahdeksan kuntaa kolmestatoista korotti tuloveroprosenttia. Kaksi kireimmän verotuksen kuntaa koko maasta on Pohjois-Karjalasta ja ero alhaisimman ja kireimmän kunnallisveroprosentin välillä on koko maan tasolla jo kuusi prosenttiyksikköä. Pohjois-Karjalan kuntien painotettu tuloveroprosentti 20,74 on nyt yhden % -yksikön koko maan tasoa korkeampi ja maakuntatasolla verotus on kolmanneksi kireintä. Kuntataloudessa heikon veropohjan kuntien näkökulmasta valtionosuuksilla on erityisen suuri merkitys palvelujen järjestämisessä kohtuullisella verotuksen tasolla. Tilanne olisi entistäkin haasteellisempi, mikäli valtionosuuksien tasoa leikataan viime vuosien tapaan epäoikeudenmukaisesti tasasuuruisella asukaskohtaisella osuudella. Valtionosuusjärjestelmän uudistuksen laskentaperusteissa sairastavuuden merkitys tulee korostua Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimustulosten mukaisesti. Ikärakenteen osalta tulee edelleen huomioida se, että kalleimman hoidon kustannukset ajoittuvat viimeisille vuosille ja että Itä-Suomessa laajemminkin väestön elinikä on koko maata alhaisempi eivätkä asetetut ikärakenneluvut anna tasapuolista kuvaa kustannusjaosta iän mukaan. Yli 65 -vuotiaiden kustannuksille tulee edelleen saada riittävä painoarvo valtionosuuslaskennoissa. Väestörakenteeseen liittyen taloudellinen huoltosuhde tulee ottaa yhdeksi valtionosuuskriteeriksi. Myös olosuhdetekijöiden painoarvoa tulee nostaa niin, että pitkät etäisyydet, kuntien laaja-alaisuus ja harva asutus sekä vesistöjen pirstoma rakenne huomioidaan. Erityistekijöistä varsinkin työttömyyden painoarvo on liian alhainen. Työttömyys aiheuttaa seurannaisvaikutuksineen korkeita menoja kunnille ja lisäksi viime vuosina kuntien rahoitusvastuuta erityisesti pitkäaikaistyöttömyydestä on työmarkkinatukijärjestelmän kautta lisätty merkittävästi. Kun suunnitelmien mukaan perustamiskustannusten valtionosuuksia tullaan vuoden 2015 alusta siirtämään peruspalvelujen valtionosuuksiin, tulee korjausinvestointeihin kohdistuvaa tukea lisätä. Tämä tapahtuisi parhaiten työllisyys- ja suhdannepoliittisin perustein. Kuntien ns. korjausvelka kiinteistökannasta kasvaa jatkuvasti ja sen korjaamiseen tarvittaisiin perustellusti lisärahoitusta valtiolta. Valtion osuus lakisääteisten palvelujen kustannusvastuusta on lähes vuosittain supistunut ja uudet velvoitteet ovat merkinneet huomattavia kustannuspaineita kunnille. Valtionosuuksien on jatkossa vastattava niitä velvoitteita, joita palvelujen järjestämisestä kuntien kustannuksiin aiheutuu. Valtion alue- ja keskushallinnon uudistaminen Valtion aluehallintoviranomaisten tehtävät koottiin vuoden 2010 alussa aluehallintovirastoihin (6 virastoa) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin (15 keskusta). Hallitusohjelmaneuvotteluissa kesällä 2011 sovittiin, että ELY-keskusten toimintaa kehitetään niiden nykyisen rakenteen ja lukumäärän perustalta (ELY 15). Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015 17

Kaikille ELY-keskuksille yhteisiä palveluja, kuten neuvonta, on mahdollista tuottaa keskitetysti tietotekniikan mahdollisuudet huomioiden. Sen sijaan alueiden kehittämisen ja työllisyyden edistämisen kannalta ratkaiseva valmistelu, päätöksenteko ja neuvonta sekä paikallistuntemusta ja alueella liikkumista edellyttävät tehtävät on perusteltua pitää mahdollisimman lähellä asiakkaita. Pitkäjänteinen työ aluehallinnossa varsinaisen toiminnan kehittämiseksi vaikeutuu, mikäli taustalla on koko ajan uuden muutoksen paine. Jatkuvien rakenteellisten uudistusten sijaan on keskityttävä itse palvelujen kehittämiseen. Lisäksi ELYkeskusten ja aluehallintovirastojen (AVI) rakenne- ja toimialuemuutosten asemesta ajankohtaisempaa olisi siirtyä aluehallintoa ohjaavan keskushallinnon uudistukseen. ELY-keskukset ja rakennerahastokauden 2014 2020 toteutus Vuoden 2013 joulukuussa hallitus vahvisti asetuksen, jossa päätettiin rakennerahastojen hallinnoinnin hoitamisesta neljässä ELY-keskuksessa. Vaikka kaikki ELYt osallistuvat jatkossakin hankevalmisteluun ja maakunnittaisten yhteistyöryhmien (MYR) työhön eivätkä henkilöt siirry fyysisesti RR-ELYihin, muutos on merkittävä, sillä se koskee 1.7.2014 alkaen myös EAKR-rahoitteisia yrityshankkeita. Uudella ohjelmakaudella 2014 2020 on varmistettava maakuntalähtöinen toimintapa ELY-keskusten hankevalmistelussa. Pohjois-Karjalan osalta RR-hallinnoinnin hoitaa Etelä-Savon ELY-keskus. Pohjois-Karjalan ELY-keskus on sekä asiakas- ja sidosryhmä- että henkilöstötyytyväisyydellä mitattuna laadukas ja tehokas yksikkö. Vuonna 2013 ELY-keskus kehitti maakunnan elinkeinoelämää sekä ympäristö- ja luonnonvara-asioita yhteensä 125 miljoonalla eurolla. Pohjois-Karjalassa toimivien yritysten kehittämiseen sekä alueella tapahtuvaan julkiseen tutkimukseen ohjattiin ELY-keskuksen ja Tekesin kautta 35 miljoonaa euroa vuonna 2013. Rahoitettujen hankkeiden myötävaikutuksella odotetaan käynnistyvän yli 160 miljoonan euron hankkeet ja uusia työpaikkoja syntyy yli 600. ELYkeskuksen yhteistyö Pohjois-Karjalan yritysten kanssa onkin ollut asiantuntevaa ja yrityskenttää aktivoivaa. Asiakaslähtöisyyden ja vaikuttavan toiminnan kannalta on tärkeää, että jatkossa myös Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen virkamiehet voivat esitellä rahoituspäätöksiä ratkaisijalle Etelä-Savon ELY-keskuksessa. Aluehallintouudistuksen seuraava vaihe Valtion aluehallintouudistuksen seuraavaa vaihetta on valmisteltu ministeriöiden kansliapäällikkötyöryhmässä. Kevään 2014 aikana valmistelutyötä jatketaan siten, että seuraavaa hallitusohjelmaa laadittaessa olisi käytettävissä esitys aluehallinnon uudistamiseksi. Mikäli aluehallintoon tehdään isompi rakenteellinen uudistus seuraavalla vaalikaudella, tulee se toteuttaa Pohjois-Karjalan maakunnallista elinvoimaa, kilpailukykyä ja identiteettiä vahvistavalla tavalla. seuraavaa hallitusohjelmaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota koko aluehallinnon tulevaisuuteen ja tarkasteluun on otettava valtion aluehallintovirastojen sekä ELY-keskusten ohella myös lukuisat kuntayhtymät ja maakunnan liitot sekä erilaisten aluejakojen yhtenäistäminen toimintoja on mahdollista järjestää uudelleen siten, että monikerroksista hallintoa kevennetään, organisaatioiden määrää vähennetään sekä samalla kunnallista ja demokraattista ohjausvaltaa maakuntatasolla vahvistetaan parlamentaarisen valmistelun pohjalta on lähdettävä kehittämään koko maata koskevaa uutta aluehallintoa, jotta vähenevillä resursseilla on mahdollista toteuttaa kansalaisten yhdenvertaisuuden takaava ja alueellista 18 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

kasvua sekä hyvinvointia vahvistava hallintomalli uudistuksen tulee perustua maakuntien tahtoon ja luontaiseen yhteistyöhön Valtiontuki kunnille yhteispalvelujen kehittämiseen täysimääräisenä Valtion paikallishallinnon palvelupisteitä on viime vuosina lakkautettu ja palveluja on korvattu yhteispalveluilla. Pohjois-Karjalassa yhteispalvelupisteitä on 8 (20.2.2013 tilanne). Yhteispalvelun kehittäminen on etenemässä Asiakaspalvelu 2014 -hankkeen kautta. Hankkeessa pyritään saamaan täyden palvelujen asiakaspalvelupisteitä, joita tullee entistä vähemmän. Suunniteltaessa uutta lähellä asiakasta olevaa asiakaspalvelua olisi huomioitava kuntauudistuksen yhteydessä myös kuntien palvelujen siirtyminen yhä kauemmas ja samanaikaisesti valtion palvelupaikkojen väheneminen (mm. TE-toimistojen palvelut, poliisin yksiköt). Palvelupisteiden vastuuviranomaiseksi on suunniteltu kuntia, mutta toiminnan turvaamiseksi ja valtion palvelujen paikalliseen hoitamiseen on kuntien saatava lisärahoitusta. Valtion tulee varata yhteispalvelupisteiden perustamiseen, ylläpitoon ja eri viranomaisten toimintakuluihin erillinen määräraha. Yhteispalvelun toiminnan kustannusten jaossa tulisi perusteena käyttää todellisia kustannuksia ja valtion avustuksen kunnille tulee olla jatkuva. Nyt rahoitusta on myönnetty kokeiluluonteisesti tai osa viranomaisista antaa toiminnan alkaessa joihinkin palvelupisteisiin kehittämisrahaa. Pelastusvalmiuden ylläpito Suomen ja Venäjän pelastusviranomaisten kesken Itä-Suomessa Pelastusalan lähialueyhteistyön jatkaminen Pelastustoimen lähialueyhteistyötä Venäjän kanssa on rahoitettu ulko-asiainministeriön lähialueyhteistyömäärärahasta vuoteen 2012 asti ja vuonna 2013 valtiovarainvaliokunnan mietinnön VaVM 39/2012 vp (13.12.2012) ja sen pohjalta tehdyn määrärahalisäyksen mukaisella määrärahalla. Lähialueyhteistyötä ovat tehneet aluehallintovirastot pelastuslaitosten kanssa. Vuoteen 2004 saakka lähialueyhteistyössä olivat mukana valta-kunnan rajaan rajoittuvat aluehallintovirastot ja pelastuslaitokset sekä vuodesta 2004 Pohjois- Karjalan, Oulu-Koillismaan, Kainuun, Lapin sekä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson pelastuslaitokset. Pelastusalan rajat ylittävän yhteistyön tarve tulee kasvamaan tulevaisuudessa, erityisesti viisumivapauden tullessa voimaan. Rajaliikenteen lisääntyessä haasteet matkailun turvallisuudelle sekä pelastustoimen valmiudelle kasvavat. Pelastusalan hankkeet ovat olleet erittäin tuloksellisia ja niillä on saatu hyvä perusta myös raja-alueiden eri turvallisuusviranomaisten yhteistyölle. Pelastusvalmiuden ylläpitämiseksi Itä-Suomen aluehallintovirasto esittää, että jatkossakin valtion tulo- ja menoarvioon sisällytetään määrärahaa käytettäväksi rajat ylittävän pelastustoiminnan viranomaisyhteistyöhön. Määrärahat varattaisiin Suomen tasavallan rajaan rajoittuvien alue-hallintovirastojen ja pelastuslaitosten yhteistyön toimintaedellytysten säilyttämiseen sekä yhteisten harjoitusten toteuttamiseen Venäjän federaation rajaan rajoittuvien pelastusorganisaatioiden kanssa. Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015 19

Lähialueyhteistyön pienten hankkeiden turvaaminen ministeriöiden budjeteissa Lähialueyhteistyössä on oletettu molemminpuoliseen rahoituksen jo toimivan muun muassa EU-rahoituksen avulla. Pieniin asiantuntijavaihto -hankkeisiin tai kansalaisjärjestöjen tai sosiaalialan hankkeisiin jäljelle jäävät rahoitusmuodot ovat joko liian raskaita tai rahoitus puuttuu kokonaan. Hankkeiden avustusten koko on ollut pieni, mutta toiminnaltaan hankkeet voivat olla laajoja eri toimijoiden yhteistyöverkostoja. Myös aluehallintovirasto on ollut osatoimijana näissä hankkeissa kooten muita yhteistyötahoja. Opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä sisä-ministeriön osalta tulee varmistaa, että jo hyvin alkaneet yhteistyöverkostot ja hankkeet saadaan toteutettua. Ministeriöille tulisi mahdollistaa jatkossakin pienten koulutus-, sosiaali- ja terveysalan sekä järjestöjen lähialuehankkeiden rahoittaminen. Valtion toimintojen alueellistaminen Hallitus linjasi valtion toimintoja koskevan alueellistamispolitiikan jatkoa 26.6.2012. Hallitus jatkaa pääkaupunkiseudulla olevien ja uusien yksikköjen ja toimintojen alueellistamista silloin, kun se on kokonaistaloudellisesti perusteltua. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto pitää alueellistamisen jatkamista välttämättömänä. Alueellistamistoimenpiteitä tulee kohdistaa Itä- ja Pohjois-Suomeen niille alueille, joilla on tarkasteltavana olevaan alueellistettavaan toimintoon liittyvää osaamista. Joensuun vetovastuu Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksessa (Palkeet) ja päätös Puolustusvoimien palvelukeskuksen (PVPALVK) sijoittamisesta Joensuuhun ovat esimerkkejä merkittävistä alueellistamistoimenpiteistä, joiden pohjalta on syntynyt huomattava alueellinen osaamiskeskittymä. Syksyllä 2011 tehty periaatepäätös Metsäntutkimuslaitoksen johdon ja esikuntatehtävien siirtämisestä Joensuuhun on myös hyvä esimerkki osaamiseen pohjautuvasta alueellistamispäätöksestä. Luonnonvarakeskuksen fuusiohankkeen yhteydessä on varmistettava Metlaa koskevan periaatepäätöksen toteutuminen. Viime vuosina tehdyt valtion toimintoja koskevat päätökset (mm. Pohjois-Karjalan Prikaatin, Pohjois-Karjalan hätäkeskuksen ja kahden vastaanottokeskuksen lakkautukset, rajavartiolaitoksen henkilöstövähennykset ja -siirrot, Itä-Suomen pääpoliisiaseman sijoittaminen Kuopioon sekä koulutussektoria koskevat päätökset) merkitsevät lähivuosina satojen työpaikkojen katoamista Pohjois-Karjalasta. Puolustusvoimien palvelukeskuksen perustaminen kompensoi vain osaa vähennyksistä. Alueellistamiseen liittyvässä keskustelussa on jäänyt vähälle huomiolle se, että alueellistamistoimenpiteistä huolimatta valtion työpaikkojen määrä Uudellamaalla kasvoi vuosina 1995 2011 noin 2 700 työpaikalla eli 5,0 %. Pohjois-Karjalan vastaavat luvut olivat -673 ja -14,1 %. Pohjois-Karjalan osaamispohjaan ja vahvuuksiin perustuvia, valtion tehtäviä tuloksellisesti turvaavia ja tasapainoista aluekehitystä edistäviä alueellistamismahdollisuuksia on useita. Maakunnan koulutusprofiili on alueellistamisen kannalta otollinen. Joensuussa on tarjolla monipuolista yliopistotasoista koulutusta sekä mm. talous- ja henkilöstöhallinnon amk-tutkintoon johtavaa koulutusta. Koulutus luo pohjan sekä valtionhallinnon tukipalveluille että tutkimuslaitoskentän vahvistamiselle. 20 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

Valtion työpaikat vahvistaisivat lisäksi osaltaan työpaikkakehitystä maakunnassa, jonka työttömyysaste on maan korkeimpia. Alueellistamistoimilla voidaan kompensoida valtion työpaikkoja koskevia viimeaikaisia päätöksiä. Taloustilanne, velkaantuminen ja ikääntymiseen liittyvät kansalliset haasteet edellyttävät säästötoimia, mutta mikään alue ei saakärsiä säästöistä ja työpaikkavähennyksistä kohtuuttomasti. Tällä hetkellä yksittäiset ministeriöt tekevät päätöksiään vain oman sektorinsa näkökulmasta ilman selkeää valtioneuvostotason koordinaatiota. Jo alueellistettuja yksiköitä (Palkeet, Puolustusvoimien palvelukeskus, SYKE, Metla/Luonnonvarakeskus) on mahdollista vahvistaa mm. tehtäväsiirroin pääkaupunkiseudun eläköitymisten myötä. Tällöin alueellistamistoimenpiteisiin ei liity pakkosiirtoja eikä kaksoismiehitysongelmia. Tuottavuusohjelmaan vedoten tällaista mahdollisuutta ei kuitenkaan ole täysimääräisesti hyödynnetty. Paikasta riippumattomien toimintojen sijoitusmahdollisuuksia on myös muualla maakunnassa. Esimerkiksi Lieksalla on jo kokemusta ja näyttöä yhteistyöstä valtion kanssa (KELA:n yhteyskeskus ja asiakaspalvelukeskus ASPA). Mikäli toimeentulotukien käsittelytehtävä siirretään kunnilta valtiolle, tulee KELA:n Lieksan yhteyskeskuksen toimintaa laajentaa toimentulotukien käsittelyyn. Lieksan toimipiste on yksi viidestä Kelan yhteyskeskuksesta ja Lieksasta johdetaan kaikkia yhteyskeskuksia. Vakinaista henkilöstöä on 75 ja lisäksi kausityövoimaa 12 15 henkilöä vuodessa. Syksyllä 2013 Lieksan Teollisuuskylä saneerasi yhteyskeskukselle lisätilaa, joka on jo täysin käytössä. Lieksan yhteyskeskusta tulee vahvistaa johtavana toimijana. Valtion toimipaikkojen vahvistamista ja alueellistamista koskevia mahdollisuuksia Pohjois-Karjalassa ovat: 1.1.2015 aloittavan Luonnonvarakeskuksen toimintojen sijoittaminen Joensuuhun vahvana ja monipuolisena Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) päätoimipaikan vahvistaminen Puolustusvoimien palvelukeskuksen (PVPALVK) vahvistaminen Luonnontieteellisten aineistojen digitointikeskus GTK:n mineraalitekniikan laboratorion vahvistaminen Outokummussa SYKE:n toimintojen vahvistaminen Joensuussa Tuomioistuinviraston sijoittaminen Joensuuhun Arkistopalvelujen alueellistaminen Verohallinnon paikasta riippumattomat toiminnot KELA:n paikasta riippumattomat toiminnot (mm. Lieksan yhteyskeskuksen laajennus ja toimeentulotukien käsittely) VTT:n toimintojen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa Metsähallituksen toimintojen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa Puhelinpalvelujen ja sähköisen asioinnin alueellistaminen Valtionorganisaatioiden Venäjään kytkeytyvät tehtävät Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) päätoimipaikan vahvistaminen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) päätoimipaikka on Joensuussa, jossa työskentelee noin 220 henkilöä. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuspalveluja on tuotettu Joensuussa jo 2000-luvun puolivälistä alkaen Palkeiden edeltäjän, Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksen, toimesta. Alueellistamispäätöksin perustettu palvelukeskus Joensuussa on malliesimerkki toimivasta alueellistamisesta, jolla on onnistuttu kokoamaan hyvä kombinaatio asiakasvirastoista siirtyneitä ja alueelta avoimesti rekrytoituja asiantuntijoita. Joensuun Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015 21

seudun hyvä koulutustarjonta yliopistosta, ammattikorkeakoulusta ja toisen asteen oppilaitoksista on taannut Palkeille osaavan ja koulutetun työvoimatarjonnan. Palkeiden toiminta Joensuussa on taloudellisuus- ja tuottavuusmittareiden mukaan tuloksellista. Henkilöstön työtyytyväisyys Palkeiden muihin toimipaikkoihin verrattuna on Joensuussa paras, samoin kuin asiakastyytyväisyys hoidettujen asiakkuuksien osalta. Henkilöstön pysyvyys ja työnhakijoiden määrä avointa työpaikkaa kohden on Palkeiden korkein. Palkeiden päätoimipaikkaa Joensuussa tulee edelleen vahvistaa ja monipuolistaa avautuvat mahdollisuudet hyödyntäen. Palvelukeskuksen toimipaikkarakenteen järkeistäminen, hallinnon työpaikkojen keskittäminen sekä uusien asiantuntijapalvelujen kehittäminen mahdollistaisivat Joensuun volyymin lisäämisen nykyisten toimitilaratkaisujen puitteissa. Palkeiden strategiana on laajentaa palveluvalikoimaa ja vahvistaa asiantuntijapalvelujen tarjontaa tavoitteena kehittyä asiakkaiden ja valtionhallinnon prosesseja tukevaksi osaamiskeskukseksi. Joensuun seudun ampumaratahanke Joensuun seudun harrasteampujien toimintamahdollisuudet ovat kapenemassa merkittävästi valtion toimenpiteiden johdosta. Kontiorannan varuskunnan lakkauttaminen ja Onttolan rajavartioston alueen käytön rajaaminen yksinomaan rajavartioston toimintaan ovat synnyttäneet tilanteen, jossa Joensuun kaupunkiseudulla ei ole käytettävissä yleistä ampurataa harrastajien ja metsästäjien käyttöön. Maakuntaliiton maakuntakaavoituksen yhteydessä haetaan parhaillaan uutta paikkaa ampumaradan sijoittamiselle. Uuden ampumaradan perustaminen merkitsee huomattavia investointeja. Kuntien ja harrastajien rahoitusmahdollisuudet ovat erittäin heikot. Valtion talousarviossa tulee varautua investointiavustukseen uuden Joensuun kaupunkiseudulle sijoittuvan ampumaradan rakentamiseksi. Metsähallituksen myyntituottojen tulouttaminen osin kunnille Valtio on asettanut tuottotavoitteet metsähallituksen hallinnoimille metsille ja kiinteistöille. Vuonna 2012 metsätuotto ei riittänyt, vaan metsähallitus myi myös omaisuuttaan saavuttaakseen valtion asettamat tavoitteet. Tämä merkitsee myös sitä, että metsähallituksella on entistä vähemmän rahaa maillaan olevien teiden, rakennusten ym. kunnostamiseen. Valtion omistamista metsistä ei jää verotulon tai omistajan käyttämän rahan muodossa tuloja juuri kunnan alueelle, kuten tapahtuu yksityismetsien osalta. Metsähallituksen puunmyynnin ja maavuokrauksen vuokratuotoista tulisi jättää esimerkiksi 15 % paikkakunnan teiden, rakennusten ja rakennelmien sekä muun infrastruktuurin kehittämistä varten. Perusteltu käyttökohde myyntituotoille olisi alemmanasteinen tieverkko, jonka ylläpitoon perusväyläpidon budjetti on ollut jo pitkään riittämätön. Tieverkon hyvä kunto tukee välittömästi puuhuoltoa ja liittyy siten suoraan metsähallituksen ja metsäsektorin toimintaedellytyksiin. 22 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015