Pohjois-Karjalan työpaikkamenetysten kompensaatio- ja rakennemuutospaketti

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan työpaikkamenetysten kompensaatio- ja rakennemuutospaketti Pohjois-Karjalaan on kohdistunut lyhyen ajan sisään useita valtion työpaikkojen vähennyksiä, viimeisimpänä esitys Pohjois-Karjalan Prikaatin lakkauttamisesta. Pohjois-Karjala ei hyväksy lakkauttamista vaan näkee, että Prikaatin kehittämisellä on sekä maanpuolustukselliset että aluepoliittiset perustelut. Varautumisen vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntahallitus on kuitenkin päättänyt kokouksessaan perustaa ohjausryhmän rakennemuutostoimenpiteiden ja valtion työpaikkamenetysten kompensaatiohankkeiden koordinoimista ja edistämistä varten. Kotimainen kestävyysvaje yhdessä maailmantalouden epävarmuuden kanssa pakottaa Suomen tekemään leikkauksia valtion menoihin ja sopeuttamaan toimintoja säästöjen aikaansaamiseksi. Maan hallituksen toivotaan kuitenkin katsovan kokonaisuutta ja ottavan valtion toimintojen osalta vastuuta siitä, etteivät eri hallinnonalojen säästötoimenpiteistä ja muutoksista aiheutuvat vaikutukset kohdistu kestämättömällä tavalla tietylle yksittäiselle alueelle. Nyt näin on jo käynyt Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjalan työttömyysaste oli vuoden 2011 lopulla maakuntien korkein (14,7 %). Valtion työpaikkojen kokonaismäärä väheni vuosina yli 500 työpaikalla siitä huolimatta, että Valtionhallinnon Palvelukeskus aloitti toimintansa Joensuussa. Viimeaikaiset valtionhallinnon eri toimijoiden tekemät ja vireillä olevat uhkakuvat merkitsevät Pohjois-Karjalalle muutamassa vuodessa samansuuruista valtion työpaikkojen menetystä kuin viimeisen 15 vuoden ajanjaksolla on jo toteutunut. Pohjois-Karjalan Prikaatin myötä valtion työpaikkoja katoaa suoraan 280. Hätäkeskuspäätös vie toimintojen Kuopioon siirron vuoksi 30 työpaikkaa. Hyvin nopeasti vuoden 2011 lopulla valmisteltu ja päätökseen edennyt kahden vastaanottokeskuksen lakkautus Kontiolahdelta vie puolestaan 60 työpaikkaa. Lisäksi päällä on uhka Pyhäselän ja Juuan vankiloiden tulevaisuudesta osana rikosseuraamusalan säästö- ja sopeutustoimenpiteitä. Valtion työpaikkojen määrää Pohjois-Karjalassa ovat vähentäneet myös mm. valtion

2 aluehallintouudistus sekä rajavartiolaitoksen toteuttamat rajavartioiden määrän vähennykset ja siirrot muille alueille. Välittömien työpaikkamenetysten päälle tulevat kerrannaisvaikutukset, jotka varsinkin Prikaatin tapauksessa ovat suuret. Prikaatin lakkauttamisen kokonaisvaikutukseksi on arvioitu lähes 500 työpaikan menetys, mikä on kohtuuton isku aluetaloudelle ja erityisesti jo muutoinkin kovia kokeneelle Kontiolahden kunnalle. Kuntien verotulot pienenevät, aluetalous menettää ostovoimaa ja väkeä muuttaa pois. Valtiotyöpaikkojen lisäksi yritysten ilmoittamien irtisanomisten ja ytmenettelyjen vuoksi useita satoja työpaikkoja on jo menetetty tai uhan alla. Työpaikkojen menetystä on tarpeellista ja tarkoituksenmukaista kompensoida hankkeilla, jotka luovat kestävällä tavalla uusia työpaikkoja hyödyntäen alueen osaamisvahvuuksia ja elinkeinoelämän kasvupotentiaalia. Vallitsevassa tilanteessa myös esimerkiksi liikenneinfrastruktuuriin sekä kuntien koulutukseen ja sosiaalija terveystoimeen kohdistuva elvytysrakentaminen on perusteltua. Pohjois-Karjala esittää valtiolle seuraavia hankkeita huomioitavaksi päätettäessä kompensaatio- ja rakennemuutostoimenpiteistä: 1) Osaamisrakenteiden vahvistaminen ja alueellistamiskohteet a) Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) päätoimipaikan vahvistaminen Joensuussa palvelutoimintaa laajentamalla ja uusia asiakkuuksien kautta. Vahvistamisen yhteydessä on selvitettävä mahdollisuudet sijoittaa Puolustusvoimien Palvelukeskuksen toimintoja, kuten palkanlaskentaa ja henkilöstöpalvelujen tukitoimintoja, Joensuuhun. (VM, PM) b) Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) päätoimipaikan Joensuuhun sijoittamisen nopea toteutus ja keskuspaikkatoimintojen kehittäminen vahvaksi yksiköksi. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen METLA: n johdon ja esikunnan siirtämiseksi Joensuuhun on tarkoitus toteuttaa vuoden 2014 alkuun mennessä. Alueellistamisen määrä olisi noin 25 htv. Toimenpiteitä on perusteltua kiirehtiä siten, että toteutus alkaisi jo vuoden 2013 alusta. Johto ja esikunta siirretään kokonaisuudessaan, minkä lisäksi METLA:n tutkijaresursseja vahvistetaan Joensuussa. (MMM)

3 c) Luonnontieteellisten aineistojen kansallisen digitointikeskuksen perustaminen Joensuuhun (Digitarium). Joensuussa aloitti vuonna 2010 luonnontieteiden digitointikeskus. Toiminnan aloittaminen ESR- ja EAKR -varoin on varmistettu saakka. Digitointikeskus työllistää tällä hetkellä 5 kokoaikaista ja 5 osa-aikaista hankehenkilöä. Digitointikeskus kykenee työllistämään luonnontieteellisen tai teknisen koulutuksen saaneita henkilöitä. Hyvin käyntiin lähteneen toiminnan vakiinnuttamiseen tarvitaan kansallinen ratkaisu, johon esitetään Luonnontieteellisen keskusmuseon esityksen mukaisesti 0,55 milj. euroa vuodessa lukien. Hallitus tekee periaatepäätöksen digitointikeskustoiminnan sijoittamiseksi Joensuuhun. (OKM) d) Euroopan metsäinstituutin (EFI) toimintaedellytysten turvaaminen perusrahoitusta korottamalla. Euroopan metsäinstituutti (European Forest Institute, EFI) on kansainvälinen organisaatio, jonka jäseninä on 22 Euroopan maata. Instituutin päämaja sijaitsee Joensuussa. Suomi on rahoittanut EFI:n päämajan toimintaa vuotuisella avustuksella, joka on ollut suuruudeltaan miljoona euroa vuodesta 1995 lähtien Inflaation ja palkkojen nousun johdosta valtion avustuksen määrä on reaalisesti laskenut noin 40 % vuodesta EFI:n jatkaessa kasvuaan aluetoimistoissa, on tärkeää, että päämajan rahoitus on turvattu ja että päämajassa säilyvät toimintojen vahva koordinointi. Valtion vuosittaista avustusta esitetään korotettavaksi 1,5 milj. euroon vuoden 2013 valtion talousarviosta lähtien. (MMM) e) Oikeustieteiden tutkinnonanto-oikeuden myöntäminen Itä- Suomen yliopistolle. Esitys edellyttää yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) liitteen muuttamista. Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella on valmius käynnistää oikeusnotaarien ja oikeustieteen maistereiden koulutus siten, että ensimmäiset oikeustieteellisen alan opiskelijat otettaisiin syksyllä Itä-Suomen yliopisto ei tarvitse oikeustieteellisen alan tutkintojen antamiseen uusia voimavaroja vaan kyse on periaatteellisesta koulutuspoliittisesta ratkaisusta. (OKM) f) Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Mineraalitekniikan laboratorion vahvistaminen Outokummussa. (TEM)

4 2) ÄRM -menettelyn mukaiset toimenpiteet Joensuun seudulle haetaan rakennemuutosalueen statusta. Rakennemuutokseen reagoimiseksi esitetään lisämyöntövaltuutta Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle sekä kansalliseen yritysten investointi- ja kehittämistukeen että työllisyysperusteiseen investointiavustukseen. Työllisyysmäärärahojen supistuminen tänä vuonna noin 30 % vuoden 2010 tasosta edellyttää lisämäärärahaa muutosturvaan sekä työllistämis- ja koulutustoimiin. a) Kansallisen yritysten investointi- ja kehittämistuen myöntövaltuuden korottaminen 7,5 milj. euroa Pohjois-Karjalan ELYkeskukselle vuosille (TEM) b) Kansallisen työllisyysperusteisen investointiavustuksen myöntövaltuuden korottaminen 7,0 milj. euroa Pohjois- Karjalan ELY-keskukselle vuosille (TEM) c) Kansallisen työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet määrärahan korottaminen 1,0 milj. eurolla Pohjois-Karjalan ELYkeskukselle vuodelle Korotustarve vuosille 2013 ja 2014 on 2,0 milj. euroa. (TEM) 3) Infrastruktuurin rakentamiselvytyskohteet a) Valtatien 6 Raatekankaantien eritasoliittymä Joensuussa, kustannusarvio 7,0 milj. euroa (1. vaihe sisältäen katujärjestelyjä). Kohteen yksityiskohtainen tiesuunnittelu on käynnistymässä. (LVM) b) Valtatien 6 Kiteen Puhoksen Lepikon liikennejärjestelyjen kehittäminen, kustannusarvio 3,7 milj. euroa (1. vaihe). Tiesuunnittelu on käynnissä. (LVM) c) Kontiolahden koulukeskuksen peruskorjaus, 7.vaihe kustannusarvio 2,36 milj. euroa (2012). Hanke sisältyi opetus- ja kulttuuriministeriön perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan vuosille , mutta nyt hanketta on siirretty vuoden 2015 jälkeiseen aikaan. Hankkeelle on osoitettava valtionosuus aikaisemmin linjatun periaatteen mukaisesti vuoden 2012 lisätalousarviossa. (OKM)

5 d) Kontiolahden väylähankkeet (LVM) - Maantien parantaminen, Kontiolahti, 1,7 milj. - Maantien kevyen liikenteen järjestelyt välillä Kylmäoja - Uuro, Kontiolahti, 0,5 milj. - VT 6 kevyen liikenteen järjestelyt Asemankylän kohdalla, Kontiolahti, 1,0 milj. - Maantien Lehmo - Ristisaari parantaminen, Kontiolahti, 2,5 milj. - Kontiolahden ampumahiihtostadionin tie- ja parkkijärjestelyjen kehittämiskokonaisuus 4) Kehittämishanke vapautuvien maa-alueiden ja kiinteistöjen maankäytön koordinoimiseksi sekä uusien toimintojen löytämiseksi Varuskunnan lakkauttamisen myötä Kontiolahdella vapautuu noin 500 hehtaaria harjoitusmaastoja ja 200 hehtaarin varuskunnan ydinalue, jolla pääosa rakennusmassasta sijaitsee. Alueiden ja rakennusten uuskäyttö on toteutettava niin, että niistä saadaan maksimaalinen hyöty yhdyskuntarakenteelle ja aluetaloudelle. Kontiolahden kunnan kaavoitukselliset ja strategiset tavoitteet ovat avainasemassa. Kontiolahden kunta on esittänyt, että valtion tulee luovuttaa varuskunta-alueen maat kunnan omistukseen vastikkeetta. Esitetään, että valtio osoittaa Kontiolahden kunnalle rahoituksen 0,3 milj. euroa kehittämishankkeeseen vuosille Hankeresurssilla kuntaan palkataan henkilö koordinoimaan maankäyttöön liittyviä muutoksia sekä tekemään yhteistyötä Puolustusvoimien ja Senaattikiinteistöjen kanssa uusien käyttömuotojen löytämiseksi varuskuntaalueelle. Kontiorannassa toiminnot lakkautetaan varuskunnista ensimmäisenä vuoden 2013 loppuun mennessä. Hankkeessa luotavaa toimintamallia voidaan soveltaa vastaavissa prosesseissa eri puolilla maata. (PM, VM) 5) Rajavartioston varusmieskoulutuksen ja toimintojen kehittäminen Onttolassa a) Pohjois-Karjalan Rajavartioston alaisen Rajajääkärikomppanian koulutus Onttolassa on tukeutunut merkittävällä taval-

6 la Pohjois-Karjalan Prikaatin tarjoamiin palveluihin ja toimintoihin. Prikaatin lakkautuspäätöksen myötä tulee varmistaa Onttolan rajajääkärikoulutuksen toimintaedellytykset. Tässä yhteydessä on selvitettävä mahdollisuudet vahvistaa Onttolan resursseja ja kalustoa siten, että se kykenee tarvittaessa tukemaan virka-aputehtäviä yhdessä muualta tulevien joukkojen kanssa viranomaisten niin pyytäessä. Rajavartiolaitoksen ja pelastusviranomaisten sekä Poliisin yhteistyötä on tarkoituksenmukaista kehittää edelleen soveltuvalla tavalla. On myös varauduttava Onttolaan kohdistuviin kasvaviin paineisiin tukea vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja reserviläistoimintaa, koska Prikaati on aiemmin toiminut näiden toimintojen keskuksena. (SM, PM) 6) Venäjänkaupan ja rajayhteistyön vauhdittamistoimenpiteet a) Euroopan Unionin ja Venäjän välisen liikkumisen helpottaminen viisumivapautta edistämällä. (UM) b) Kielivalintojen monipuolistaminen ja venäjän kielen opetuksen vahvistaminen Itä-Suomessa. (OKM) c) Niiralan rajanylityspaikan kehittäminen. (SM, LVM) POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO