2012 VILJELYOHJEET, VASTAANOTTOVAATIMUKSET, TUOTEVALIKOIMA VILJELYOPAS 2012 UUDEN SUKUPOLVEN MAATALOUS- KAUPPA
TARKISTA AJANTASAISET LAATU- JA HINNOITTELUTIEDOT OSOITTEESTA WWW.RAISIOAGRO.COM
HYVÄ VILJELIJÄ Raisioagron viljelyoppaassa ovat yksissä kansissa viljelyohjeet, vastaanottovaatimukset ja tuoteluettelo. Viljelyohjeisiin on päivitetty ajantasaiset tiedot lajikkeista ja kasvinsuojeluaineista. Mukana ovat myös Yaran kanssa yhteistyössä tehdyt lannoitusohjelmat. Nurmiviljelyohjeissa kannattaa huomioida Raisioagron uudet seokset. Tilalle sopivan korjuustrategian perusteella seosvalikoimasta on helppo löytää oikea vaihtoehto. Julkaisemme sopimuskasvien peruslaatu- ja vastaanottovaatimukset; sadon hinnoittelu määräytyy satokauden markkinatilanteen mukaan. Laatuvaatimusten tarkennuksiin ja laatuhinnoitteluun vaikuttavat käyttövaatimusten lisäksi satokaudesta johtuvat erityispiirteet. Ajantasaiset laatu- ja laatuhinnoittelutaulukot ovat verkkosivuillamme. Tuoteluettelossa ovat Raisioagron kylvösiemenet, lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet. Tärkein kylvösiemenuutuus on Mirella-kaura, joka tuo suurimokauran viljelyyn lisää satoa ja laatua. Muita uutuuksia ovat keväthybridirapsit Trapper ja Smilla, jotka mahdollistavat rapsin viljelyn entistä pohjoisempana. Kasvinsuojeluvalikoimassa on runsaasti uutuuksia. Esimerkiksi uuden pitkävaikutteisen rapsikuoriaisaine Mospilanin rekisteröintiä odotellaan. Tulevalle satokaudelle kannattaa tehdä tasapainoinen viljelysuunnitelma. Tuota kasveja, joilla on kysyntää! Suurimokauran, mallasohran ja öljykasvien markkinanäkymät ovat hyvät. Myös vehnästä, rehuohrasta ja rehukaurasta tehdään sopimuksia entiseen malliin. Uudet rehuvalkuaiskasvit, herne ja härkäpapu, sopivat täydentämään muutamien tilojen viljelykiertoa. Satoisaa viljelyvuotta toivottaen Jaakko Laurinen kehityspäällikkö Minna Oravuo asiakkuuspäällikkö SISÄLLYS TÄRKEÄÄ Muistutus kasvintuotannon hyvistä hygieniaperiaatteista...4 Yleiset ohjeet viljan ja öljykasvien vastaanottoon...5 Luomuviljojen vastaanottovaatimukset...6 Viljelykasvien peruslaatuja vastaanottovaatimukset...8 KASVIKOHTAISET VILJELYOHJEET Kevätvehnä...9 Syysvehnä...12 Ruis...14 Mallasohra...17 Rehuohra...20 Kaura...23 Rypsi ja rapsi...27 Nurmi...30 KASVINSUOJELU Tankkiseokset viljan ruiskutuksiin...34 Viljoilla käytettävien rikkaaineiden tehotaulukko...35 Tärkeimmät kasvitaudit, tuholaiset ja rikkakasvit...36 LANNOITUS JA YMPÄRISTÖ Ympäristötuen sallima tarkennettu lannoitus vuodelle 2012...38 Lannoituksen jakaminen viljoilla ja öljykasveilla...40 Viljelyn ympäristövaikutukset Closed Circuit Cultivation CCC...42 Raisioagron ja Yaran lannoitusohjelmat...44 TUOTELUETTELO Siemenet...48 Lannoitteet...52 Kasvinsuojeluaineet...54 LIITTEET Analyysimenetelmät...60 Jälkitarkastuskäytäntö...61 Yhteystiedot...63
TÄRKEÄÄ MUISTUTUS KASVINTUOTANNON HYVISTÄ HYGIENIA- PERIAATTEISTA Tuotteiden turvallisuuden ja puhtauden on oltava taattu läpi koko tuotantoketjun alkutuotannosta kulutukseen eli pellolta pöytään. Tärkeässä osassa on viljely, josta koko ketju saa alkunsa. Kun noudatetaan hyviä hygieniaperiaatteita ja yhteisiä pelisääntöjä, viljan korkea hygieniataso on helppo ylläpitää koko ketjussa. Esimerkkejä hyvistä periaatteista Puhtaat ja ehjät siilot Pinnat ovat ehjät ja helposti puhdistettavissa. Sisäpinnat ovat puhtaat ja kuivat. Siilo puhdistetaan ja sen kunto tarkistetaan ennen käyttöönottoa. Siilojen rakenteet ovat sellaiset, etteivät linnut ja jyrsijät pääse viljaan käsiksi. Lintujen pesiminen siilojen rakenteissa ja välittömässä läheisyydessä tulee estää. Asianmukainen viljan kuljetus Kuljetukseen käytetään vain tarkoitukseen sopivaa kalustoa. Kuormatila on tiivis. Pinnat ovat ehjät ja helposti puhdistettavissa. Kuormatila on puhdas ja kuiva. Kuormatilan puhtaus tarkistetaan ennen lastausta. Kuormatila on suojattava niin, ettei sinne pääse ulkoa mitään siihen kuulumatonta lintuja, hyönteisiä, kosteutta, pölyä ym. Lastauksen tai purun yhteydessä pihalle pudonnut vilja siivotaan heti pois. Suojele ympäristöä Noudata tilatuen täydentäviä ehtoja (http://www.mavi.fi/fi/ index/viljelijatuet/taydentavatehdot.html) hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset lakisääteiset hoitovaatimukset Punahomeiden eli Fusarium-sienten hallinta Punahomeet (Fusarium-sienet) ovat maassa kasvinjätteissä eläviä taudinaiheuttajia, jotka aiheuttavat viljoilla tyvitautia ja punahometta tähkiin. Taudinaiheuttaja leviää myös kylvösiemenen mukana. Punahomeet voivat tuottaa toksiineja, joiden määrästä elintarvikekäyttöön tarkoitetussa viljassa EU-säädös asettaa enimmäisrajat. Viljelijä voi hallita punahomeita seuraavin keinoin: monipuolinen viljelykierto viljalajin ja lajikkeen valinta (yleensä myöhäisillä lajikkeilla riski on suurempi) hyvälaatuinen, peitattu, kunnostettu oma siemen tai sertifioitu siemen panostaminen elinvoimaisen ja satoisan kasvuston aikaansaamiseksi puidun sadon kosteuden nopea kuivaus alle 14 prosenttiin, myös tilanteissa, joissa sato näyttää puitaessa olevan suhteellisen kuivaa ei käytetä yksinomaan strobiluriineja sisältäviä kasvitautien torjunta-aineita punahomeeseen tehoavien tautiaineiden (Proline ja Juventus) käyttö laontorjunta 4 Viljelyopas 2012
YLEISET OHJEET VILJAN JA ÖLJYKASVIEN VASTAANOTTOON Vastaanotettavan viljan tulee olla tuleentunutta ja väriltään ja muulta ulkonäöltään kaunista sekä hajutonta. Se ei saa olla aistinvaraisesti arvosteltuna tunkkaista eikä nokista, eikä siinä saa olla tuholaisia, ulosteita tai peitattua viljaa. Vastaanotossa noudatetaan Raisioagron vastaanottovaatimuksia. Erän kelpoisuus määritetään kuorma-analyysien perusteella. Raisioagro ei ota vastaan viljaa, joka on käsitelty ennen puintia glyfosaattivalmisteilla. Ennen kuorman tekoa viljan myyjän on varmistuttava kuljetuskaluston puhtaudesta. Tarvittaessa lava on pestävä, jotta vältytään vieraiden hajujen ja makujen tarttumiselta viljaan. Irtorehujen kuljetuskalustoa saa käyttää vain rehuviljojen ajoon. Viljakuorma on peitettävä välittömästi lastauksen jälkeen. Myös kuormanäytteen oton jälkeen kuorma on suojattava. Raisioagro julkaisee tässä oppaassa viljelykasvien peruslaatu- ja vastaanottovaatimukset. Jos erä täyttää peruslaatuvaatimukset, maksetaan sille vähintään perushinta. Mikäli erän laatu täyttää vastaanottovaatimukset mutta ei peruslaatuvaatimuksia, sovelletaan lopullisen hinnan määrittämisessä verkkosivuillamme julkaistavia laatukorjaustaulukoita. Jos viljaerä ei täytä vastaanottovaatimuksia, voidaan tietyissä tapauksissa joustaa. Tällöin käytämme verkkosivuillamme julkaistavia korjaustaulukoita hinnan määrittä- Vastaanotossa noudatetaan Raisioagron vastaanottovaatimuksia miseen. Mikäli laatukorjauksen suuruutta ei ole ilmoitettu verkkosivuillamme, noudatetaan kaupassa osapuolten keskenään sopimaa hintaa. Raisioagro punnitsee viljan ja tekee laatumääritykset yleisesti hyväksytyillä menetelmillä. Analyysimenetelmät ja -laitteet määritystarkkuuksineen on ilmoitettu oppaan sivulla 60. Viljan myyjällä tai hänen edustajallaan on oikeus olla läsnä toimittamaansa viljaerää vastaanotettaessa. Myllyvilja- ja mallasohranäytteiden rinnakkaisnäytteet säilytetään vähintään kaksi viikkoa tilityksestä. Myös hylättyjen kuormien rinnakkaisnäytteet säilytetään vastaavan ajan. EU:ssa astui 1.7.2006 voimaan asetus, jossa määritetään elintarvikeviljojen hometoksiinien rajat. Raisioagro noudattaa näitä rajoja ja viljaerä, jossa hometoksiinipitoisuus ylittää sallitun rajan, hylätään. Kuminan viljelyn lisääntyessä on kiinnitettävä erityistä huomiota koneiden ja kaluston huolelliseen puhdistukseen kuminan puinnin, kuivauksen ja kuljetuksen jälkeen. Pienikin määrä kuminan siementä tartuttaa vilja- ja öljykasvierään voimakkaan kuminan tuoksun, joka siirtyy lajittelusta ja jatkojalostuksesta huolimatta lopputuotteeseen. Lisätietoja vastaanotto- ja laatuhinnoittelutiedoista saat verkkosivuiltamme. Hinta ja laatuhinnoittelu ovat alv. 0 %. Raisioagro pidättää oikeuden muutoksiin laatuhinnoittelussa. Viljelyopas 2012 5
TÄRKEÄÄ LUOMUVILJAN VASTAANOTTOVAATIMUKSET Raisio jalostaa luomuviljaa elintarvikkeiksi: jauhoiksi ja hiutaleiksi. Käytämme luomuvehnää, luomusuurimokauraa ja luomuruista. Olemme kiinnostuneita myös elintarvikelaatuisesta luomuohrasta. Koska luomuvilja jalostetaan elintarvikkeiksi tavanomaisen viljan tapaan, myös laatuvaatimukset ovat pääsääntöisesti samat kuin tavanomaisesti tuotetulla viljalla. Luomuviljan vastaanottovaatimukset ja hintanoteeraukset ovat verkkosivuillamme. Raisioagrolle toimitettujen luomuviljojen tuotannossa on noudatettava EU:n määrittelemiä luonnonmukaisen tuotannon ohjeita ja määräyksiä. Luomuviljan vastaanotto on pääsääntöisesti Nokialla ja Raisiossa, mutta satokausikohtaisia vaihteluita voi olla. Toimitettaessa luomuviljaerää Raisioagron vastaanottopisteisiin tulee jokaisen erän mukana olla seuraavat dokumentit huolellisesti täytettyinä: 1) kuormaselvitys Luomuvilja (lomake on saatavilla verkkosivuillamme) 2) valvovan viranomaisen Päätös tuotantotarkastuksesta luonnonmukaiseen tuotannon valvontajärjestelmään kuuluvalla tilalla 3) vaatimuksenmukaisuusvakuutus (lomake on saatavilla verkkosivuillamme) 4) asetuksen (EY) N:o 834/2007 29 artiklan 1 mukainen toimijan asiakirjaselvitys. Luomuviljaerää ei voida vastaanottaa, elleivät nämä neljä dokumenttia ole toimituksen mukana asianmukaisesti täytettynä. Tuotantotarkastuspäätös tulee olla siltä vuodelta, jolloin toimitettava luomuviljaerä on tuotettu. Viljelijän tulee varmistaa, että luonnonmukaisen tuotannon ehtojen lisäksi lomakkeissa mainitut ehdot täyttyvät. Viljelijän tulee yhdessä autoilijan kanssa varmistua ajoneuvon puhtaudesta. 6 Viljelyopas 2012
LISÄTIETOJA LUOMUVILJAN VASTAANOTOSTA OSOITTEESSA WWW.RAISIOAGRO.COM Viljelyopas 2012 7
TÄRKEÄÄ VILJELYKASVIEN PERUSLAATU- JA VASTAANOTTOVAATIMUKSET MYLLYVEHNÄ RUIS SUURIMOKAURA SUURIMO-OHRA* MALLASOHRA Perus- Vastaan- Perus- Vastaan- Perus- Vastaan- Perus- Vastaan- Perus- Vastaanlaatu- otto- laatu- otto- laatu- otto- laatu- otto- laatu- ottovaatimus vaatimus vaatimus vaatimus vaatimus vaatimus vaatimus vaatimus vaatimus vaatimus Kosteus korkeintaan, % 14,0 14,0 14,0 14,0 14,0 14,0 14,0 14,0 14,0 14,0 Hehtolitrapaino vähintään, kg 78,0 78,0 71,0 71,0 58,0 58,0 68,0 68,0 Valkuaispitoisuus vähintään, % 12,5 12,5 Valkuaispitoisuus korkeintaan, % 11,5 11,5 Sakoluku vähintään 180 180 120 85 150 150 Roskapitoisuus korkeintaan, % 0,5 2,0 0,5 2,0 0,5 2,0 0,5 2,0 Vihreät jyvät korkeintaan, % 2,0 4,0 Vieraat lajit korkeintaan, % 2,0 4,0 2,0 4,0 1,0 1,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Muita rikkajyviä korkeintaan, % 2,0 5,0 2,0 7,0 Seulonta 2,0 mm: läpimenevien jyvien osuus korkeintaan, % 5,0 10,0 Seulonta 2,5 mm: seulan päälle jäävien jyvien osuus vähintään, % 88,0 88,0 Lajittelu I+II eli seulonta 2,5 mm: seulan päälle jäävien jyvien osuus vähintään, % Lajittelu IV eli seulonta 2,2 mm: läpimenevien jyvien osuus korkeintaan, % Itävyys vähintään, % 90,0 1,0 95,0 85,0 5,0 95,0 Ytimen väri kirkas kirkas kirkas kirkas *Väri ja sakoluku. Suurimoksi käytettävän ohran ytimen tulee olla väriltään vaalea ja kirkas. Ohranäyte kuoritaan ytimen värin arvioimiseksi. Ohra sopii suurimokäyttöön, ellei se ole sinertävää, vihertävää tai ruskeanpunaista. Suurimo-ohran sakoluvun tulee olla vähintään 150. REHUVEHNÄ REHUKAURA REHUOHRA REHUHERNE HÄRKÄPAPU Perus- Vastaan- Perus- Vastaan- Perus- Vastaan- Perus- Vastaan- Perus- Vastaanlaatu- otto- laatu- otto- laatu- otto- laatu- otto- laatu- ottovaatimus vaatimus vaatimus vaatimus vaatimus vaatimus vaatimus vaatimus vaatimus vaatimus Kosteus korkeintaan, % 14,0 14,0 14,0 14,0 14,0 14,0 14,5 14,5 14,5 14,5 Hehtolitrapaino vähintään, kg 78 72 55 52 65 62 Roskapitoisuus korkeintaan, % 1,0 2,0 1,0 2,0 1,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Vieraat lajit korkeintaan, % 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 Muita rikkajyviä korkeintaan, % 4,0 4,0 4,0 4,0 ÖLJYKASVIT Peruslaatuvaatimus Vastaanottovaatimus Kosteus korkeintaan, % 9,5 9,5 Roskapitoisuus korkeintaan, % 3,0 5,0 Öljypitoisuus vähintään, % 40,0 Lehtivihreäpitoisuus korkeintaan, mg/kg 20,0 50,0 8 Viljelyopas 2012
KASVIKOHTAISET VILJELYOHJEET KEVÄTVEHNÄ Kevätvehnää käytetään runsaasti sekä mylly- että rehuteollisuudessa. Eroavuuksia viljelyssä leipä- tai rehukäyttöön ei juuri ole. Rehuvehnän sakoluvulla ei ole merkitystä. Tärkeää vehnän viljelyssä on riittävä typpilannoitus, joko kerralla tai useammassa erässä annettuna. Tautitorjunnan merkitys on vehnällä muita kevätviljoja suurempi. Myllyvehnän laatuvaatimukset Kosteus Kosteus saa olla enintään 14 %. Mikäli kosteampaa viljaa vastaanotetaan, peritään kuivauskorvausta. Sakoluku Myllyvehnän sakoluvun on oltava vähintään 180. Valkuainen Myllykelpoisen kevätvehnän valkuaisen vastaanottovaatimus on 12,5 %. Joustoista ilmoitetaan verkkosivuillamme. Vehnän sitko- ja Zeleny-määritykset Sitkon tulee olla tervettä ja kehittynyttä. Sitkon määrityksen avulla varmistetaan kauppakelpoisen vehnän laatu ja leivontaominaisuudet. Raisioagro vastaanottaa myllyvehnäksi kevätvehnälajikkeita, joiden lajikeominaisuudet ovat hyvät ja joiden Zeleny-luku ja taikinatesti täyttävät myllyvehnän vaatimukset. Hehtolitrapaino Hehtolitrapainon peruslaatu- ja vastaanottovaatimus on 78 kg. Roskat Roskia ovat rikkakasvien siemenet, pilaantuneet jyvät, palkokasvien siemenet, muut roskat, kuoret, torajyvät, nokijyvät, kasvitautien ym. syiden takia epämuodostuneet jyvät sekä kuolleet hyönteiset tai niiden osat. Perushintaisessa myllyvehnässä saa olla korkeintaan 0,5 % roskia. Vastaanotettaessa roskia saa olla korkeintaan 2 % ja torajyviä korkeintaan 0,05 %. Vieraat viljalajit ja vihreät jyvät Myllyvehnällä peruslaatuvaatimus 2 % ja vastaanottovaatimus 4 %. Muut rikkajyvät Muihin rikkajyviin luetaan rikkoutuneet, hallan ja tuholaisten vioittamat, itäneet, homeiset ja kuivatuksessa vioittuneet jyvät. Vehnän kohdalla rikkajyviksi katsotaan myös 2 mm seulan läpi menevät surkastuneet jyvät. Myllyvehnän vastaanotossa muiden rikkajyvien enimmäismäärä on 5 %. Rehuvehnän laatuvaatimukset Rehuvehnän vastaanottokosteusraja on 14 % ja hehtolitrapainon vastaanottovaatimus on 72 kg. Peruslaatuvaatimus roskapitoisuudelle on 1 % ja vastaanottovaatimus 2 %. Vieraiden viljalajien ja vihreiden jyvien peruslaatu- ja vastaanottovaatimus on 5 %. Kylvö Siemen on syytä peitata. Vehnän peittaamatta jättäminen voi aiheuttaa haisunoen lisääntymisen, jolloin sato on kauppakelvotonta. Peittaukseen soveltuvat esimerkiksi: Baytan I -jauhe (erittäin laajatehoinen aine) Baytan Universal -neste (teholtaan kuten Baytan I -jauhe) Tavoiteltava kylvötiheys on 650 750 itävää siementä/m² Laskukaava siemenmäärälle: Siemenmäärä (kg/ha) = kylvötiheys (kpl/m²) x tjp (g)/itävyys (%). Käytännössä kylvömäärä vaihtelee välillä 220 350 kg/ha. Viljelyopas 2012 9
KASVIKOHTAISET VILJELYOHJEET Lajikkeet Amaretto Myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä. Jyväkoko on käytännön viljelyssä ollut tasainen. Quarna BOR Laatuvarmin lajike myllyvehnän tuottajalle. Suositellaan vyöhykkeelle I III. Kasvuajaltaan keskitasoa oleva lajike, jolla on huippukorkea valkuaispitoisuus ja erinomainen leivontalaatu. Korkean valkuaispitoisuuden ansiosta sopii myös esim. broileritiloille. Riskialtis poutiville savimaille, koska juuret ovat lyhyet. Jyväkoko on vuodesta toiseen tasainen. Samantyyppinen lajike kuin Anniina, mutta parempi esim. taudinkestävyydessä ja jyväkoossa. Korsi on lyhyt ja lajike melko laonkestävä. Härmää Quarnassa on esiintynyt melko vähän. Lehtilaikkutautien kestävyys keskimääräistä tasoa. Marble BOR Amarettoa aikaisempi satoisa perusleipävehnä. Soveltuu parhaiten viljelyyn I II-vyöhykkeille sekä III-vyöhykkeen edullisimmille alueille. Suositellaan savi- ja kivennäismaille. Muistuttaa ominaisuuksiltaan suosittua Zebraa. Hehtolitrapaino ja jyväkoko ovat korkeita, myös sakoluku on korkea ja kestävä. Ruskolaikun kestävyys kohtalaisen hyvä, parempi kuin Kruunulla. KWS Scirocco BOR Isojyväinen leipävehnä, joka on kasvuajaltaan keskiluokkaa. Suositellaan viljelyvyöhykkeille I IIIe. Soveltuu erityisesti savi- ja kivennäismaille. Jyvä on suurempi kuin millään muulla kevätvehnällä virallisissa lajikekokeissa. Sato on kasvuaikaan nähden erinomainen. Valkuaispitoisuus on korkeampi kuin muilla päätyypin vehnillä. Sakoluku ei nouse kovin korkeaksi, mutta pysyy yleensä yli leipävehnän vaatimuksen. Lannoitus ja maalajit Kevätvehnä sopii kaikille maalajeille joiden ph on yli 6,2. Multavat savimaat ovat yleensä parhaita vehnämaita. Riittävän sadon ja valkuaispitoisuuden turvaamiseksi typpilannoituksen on oltava suurehko. Lisätyppeä sadon lisäämiseksi voidaan antaa pensomisvaiheen jälkeen ja valkuaisen nostamiseksi tähkän tultua esiin. Tarkemmat lajikekohtaiset lannoitusohjelmat näet oppaan Lannoitus ja ympäristö -luvusta. RAISION KEVÄTVEHNÄESINÄYTETULOKSET PÄÄLAJIKKEIDEN OSALTA Valkuainen Sakoluku Hlp, kg Sato, kg/ha esinäytekysely 2011 2010 2009 2011 2010 2009 2011 2010 2009 2011 2010 2009 Amaretto 13,1 12,6 11,4 226 324 282 81,2 82,4 82,9 4 750 4 300 5 150 Marble 13,7 13,2 287 338 81,4 82,8 4 600 4 000 Kruunu 13,8 13,0 11,7 324 325 338 78,8 80,8 80,5 4 400 3 850 4 650 Zebra 13,7 13,2 12,0 305 345 315 81,3 81,9 82,8 4 600 3 800 4 950 KWS Scirocco 14,8 214 82,6 4 650 Quarna 16,0 14,8 13,6 302 329 320 81,5 82,0 83,3 4 200 3 800 4 700 Keskiarvo, kaikki lajikkeet 14,3 13,5 12,0 293 332 310 80,9 81,7 82,2 4 450 3 850 4 850 VILJAN TAUTIAINEIDEN TEHOTAULUKKO VEHNÄLLE Spor- Tilt Pro- Basso Juven- Menara Pro- Stereo Zenit Mirador Acanto 1) Comet 1) Delaro Acanto Stratak line tus saro /Amistar 1) + Zenit + Juven- Prima tego + Menara tus Vehnänhärmä 2) + +(+) ++ + ++ ++ ++ ++ +++ ++ ++(+) ++ ++ ++ ++ Ruosteet - ++ ++(+) + ++ ++(+) ++(+) ++ ++ ++(+) ++(+) ++(+) ++(+) ++ ++ Vehnänruskolaikku 3) +(+) +(+) ++ ++ ++ ++ ++(+) ++(+) +(+) ++ ++ ++(+) ++(+) ++ ++ Vehnänlehtilaikku 3) +(+) +(+) ++ +(+) +(+) ++ ++ ++ ++ ++ ++ ++ ++ ++ ++ Tyvilaikku +(+) - ++ +(+) - - ++ ++ - - - - +(+) +(+) - Punahome -(+) - ++ - ++ - ++ - - - - +(+) +(+) - - +++ = ERINOMAINEN TEHO (81 100 %), ++ = HYVÄ TEHO (61 80 %), + = HEIKKO TEHO (41 60 %), - = EI TEHOA TAI EI TIETOA TAI EI HYVÄKSYTTY TORJUNTAKOHDE 1) Strobiluriineja tulee aina käyttää seoksina muiden, tautiin hyvin tehoavien aineiden kanssa. Strobiluriineille kestäviä härmä-, vehnänlehtilaikku- ja syysvehnänharmaalaikku- sekä ohranverkkolaikkusieniä voi esiintyä Suomessa, jolloin tehot voivat olla heikompia. 2) Valmisteilla keskimäärin parempi teho ohranhärmään kuin vehnänhärmään. 3) Myös syysvehnänharmaalaikkua voi esiintyä yksin tai sekainfektiona muiden vehnän lehtilaikkutautien kanssa. Kyseisestä taudista on Suomessa löydetty strobiluriineja kestäviä sienikantoja. Tehokkaimmin harmaalaikkua torjuvat protiokonatsoli tai metkonatsoli (esim. Proline- ja Juventus-valmisteet tai seokset niiden kanssa). Lähde: Laine P. 2011. MTT Kasvinsuojelu/Peltonen S. (toim.) Peltokasvien kasvinsuojelu 2010. ProAgria maaseutukeskusten liitto. 10 Viljelyopas 2012
Sadonkorjuu Jos tavoitellaan sakoluvultaan korkeaa satoa, ei kevätvehnän puinnissa tule viivytellä. Rehuvehnällä voidaan odotella pidempään. Sopivin puintiaika alkaa jyvien kosteuden ollessa alle 25 %. Laadultaan erilaiset erät puidaan, kuivataan ja varastoidaan erikseen. Sato kuivataan välittömästi puinnin jälkeen. Vilja kuivataan alle 14 %:n kosteuteen. Edustavan esinäytteen saa viljavirrasta kuivaussiiloa tyhjennettäessä tai varastosiiloa täytettäessä. KEVÄTVEHNÄN VIRALLISET LAJIKEKOKEET 2004 2011 (MTT) Lajike Kpl Sato, Suhde- Kasvu- Lako- Pituus, Tjp, Hlp, Valk.- Sako- Sakokg/ha luku aika, pv % cm g kg % luku 1 luku 3 Puntari 22 5 704 112 105,5 10 77 37,0 80,7 11,9 215 131 Amaretto 54 5 698 112 105,2 18 84 39,2 79,7 12,0 270 172 Epos 29 5 343 105 106,2 6 81 37,5 77,2 13,0 306 197 Demonstrant 24 5 337 105 104,0 10 78 37,4 80,4 13,0 296 186 Wellamo 27 5 210 103 103,1 13 83 35,4 80,2 13,6 277 171 Picolo 24 5 186 102 104,0 10 75 39,8 77,9 13,1 279 179 Zebra 29 5 183 102 103,6 10 85 39,6 80,1 12,8 289 202 Marble 26 5 175 102 104,3 9 79 39,5 80,3 12,9 288 187 Sertori 18 5 167 102 105,3 6 72 41,1 81,4 13,7 299 230 KWS Scirocco 13 5 155 102 103,1 5 82 46,8 80,3 14,0 252 154 Kruunu=c 55 5 077 100 101,7 14 84 36,4 77,0 12,9 311 259 Aallotar 17 5 076 100 102,1 8 82 34,7 78,2 13,2 256 157 Quarna 24 4 905 97 101,6 12 75 37,3 79,5 15,0 301 233 Anniina 14 4 833 95 98,7 6 79 34,1 80,2 15,0 290 135 Aino 23 4 796 94 100,0 9 77 34,5 76,5 13,0 236 150 Wanamo 23 4 709 93 100,5 16 78 34,6 78,3 14,2 346 227 Bjarne 28 4 657 92 101,5 6 67 34,4 78,1 14,2 320 172 KEVÄTVEHNÄN KASVINSUOJELUOHJELMA RIKKATORJUNTA TAUTITORJUNTA KORRENSÄÄTÖ HUKKAKAURAN TORJUNTA Laajatehoinen perusseos Classic SX 12 g + Cantor 0,4 l/ T50 Classic 1 tabl. + Cantor 0,4 l Jos lohkolla paljon ohdaketta ja valvattia tai pelto halutaan tehopuhdistaa rikoista (torjunta viivästettynä ja lämpimällä kelillä) Ariane S 1,75 2,5 l Jos lohkolla perusrikkakasvien lisäksi hukkakauraa tai muita heinämäisiä rikkoja Broadway 150 220 g + Dassoil 0,5 l DTR-tauti esiintyy erityisesti kyntämättä viljeltäessä ja vehnää vehnän perään viljeltäessä. Torjutaan rikkatorjunnan yhteydessä triatsoleilla. Edullisin ratkaisu Tilt 0,25 l Ruskolaikun, härmän ja keltaruosteen torjunta tähkän tultua esiin. Tehokkain ja kattavin seos Mirador 0,25 l + Proline 0,25 l Edullisempi mutta silti tehokas Mirador 0,25 l + Stereo 0,5 l Edullinen strobin ja triatsolin valmis seos Stratego 0,7 l Turvallinen ja tehokas, tautitorjunnan yhteydessä Sonis 0,2 0,3 l Edullisempi, tautitorjunnan yhteydessä Cerone 0,3 0,5 l Edullinen vakuutus rikkatorjunnan yhteydessä CCC 0,2 0,3 l Tehokas, hyvät tankkiseosvaihtoehdot Swipe 0,8 l Ei pohjavesirajoitusta Puma Extra 1 l/ha Tarpeen vaatiessa pyretroideilla tehtävä kirvojen torjunta voidaan yhdistää esim. rikkakasvien torjuntaan ja tähkäsääskien torjunta tautiruiskutukseen. Decis MEGA 0,1 l Kovassa tautipaineessa määriä lisätään. Tarkista tiedot ja ympäristörajoitukset käyttöohjeesta ennen käyttöä. Viljelyopas 2012 11
KASVIKOHTAISET VILJELYOHJEET SYYSVEHNÄ Syysvehnän satopotentiaali on yleensä korkeampi kuin kevätvehnän. Syysvehnän valkuaispitoisuus puolestaan on pienempi kuin kevätvehnän. Tyydyttävän valkuaispitoisuuden saaminen syysvehnään edellyttää riittävää ja oikein ajoitettua typpilannoitusta. Pitämällä syysvehnää viljelykierrossa voi tasata kylvö- ja puintiaikojen työhuippuja. Syysvehnä sopii erinomaisesti kylvettäväksi myös öljykasvien sänkeen suorakylvönä. Paras syysvehnän kylvöaika on elokuun 20. päivästä syyskuun alkuviikoille. Myllyvehnän laatuvaatimukset Kosteus Kosteus saa olla enintään 14 %. Mikäli kosteampaa viljaa vastaanotetaan, peritään kuivauskorvausta. Sakoluku Myllyvehnän sakoluvun on oltava vähintään 180. Valkuainen Myllykelpoisen syysvehnän valkuaisen vastaanottovaatimus on 12,5 %. Joustoista ilmoitetaan verkkosivuillamme. Vehnän sitko- ja Zeleny-määritykset Sitkon tulee olla tervettä ja kehittynyttä. Sitkon määrityksen avulla varmistetaan kauppakelpoisen vehnän laatu ja leivontaominaisuudet. Raisioagro vastaanottaa myllyvehnäksi syysvehnälajikkeita, joiden lajikeominaisuudet ovat hyvät ja joiden Zeleny-luku ja taikinatesti täyttävät myllyvehnän vaatimukset. Hehtolitrapaino Hehtolitrapainon on oltava vähintään 78 kg. Roskat Roskia ovat rikkakasvien siemenet, pilaantuneet jyvät, palkokasvien siemenet, muut roskat, kuoret, torajyvät, SYYSVEHNÄN KASVINSUOJELUOHJELMA LUMIHOMERUISKUTUS SYKSYLLÄ ENNEN PYSYVÄN LUMEN TULOA Proline 0,4 0,8 l RIKKATORJUNTA Torjuu varmasti syysitoiset saunakukat, mutta myös kevätitoiset rikkakasvit Ally 1 tabl. + Primus 0,075 l Jos lohkolla perusrikkakasvien lisäksi hukkakauraa tai muita heinämäisiä rikkoja Broadway 165 220 g + Dassoil 0,5 l TAUTITORJUNTA DTR tauti esiintyy erityisesti kyntämättä viljeltäessä ja vehnää vehnän perään viljeltäessä. Torjutaan rikkatorjunnan yhteydessä triatsoleilla. Syysvehnällä voi esiintyä myös tyvilaikkua, joka voidaan torjua samassa vaiheessa siihen tehoavilla aineilla. Ei rajoituksia Proline 0,3 l Edullinen Stereo 0,5 l Ruskolaikun, härmän ja keltaruosteen torjunta tähkän tultua esiin. Tehokkain ja kattavin seos Mirador 0,25 l + Proline 0,25 l Edullisempi mutta silti tehokas Mirador 0,25 l + Stereo 0,5 l Edullinen strobin ja triatsolin valmis seos Stratego 0,7 l Kovassa tautipaineessa määriä lisätään. KORRENSÄÄTÖ Turvallinen ja tehokas Sonis 0,2 0,4 l Edullisempi Cerone 0,3 1,0 l Edullinen, rikkatorjunnan yhteydessä CCC 0,3 2,0 l HUKKAKAURAN TORJUNTA Tehokas, hyvät tankkiseosvaihtoehdot Swipe 0,8 l Ei pohjavesirajoitusta Puma Extra 1 l/ha Tarpeen vaatiessa kirvojen torjunta pyretroideilla voidaan yhdistää esim. rikkakasvien torjuntaan ja tähkäsääskien torjunta tautiruiskutukseen. Decis MEGA 0,1 l Tarkista tiedot ja ympäristörajoitukset käyttöohjeesta ennen käyttöä. 12 Viljelyopas 2012
nokijyvät, kasvitautien ym. syiden takia epämuodostuneet jyvät sekä kuolleet hyönteiset tai niiden osat. Perushintaisessa vehnässä saa olla korkeintaan 0,5 % roskia. Roskia saa vastaanotettaessa olla korkeintaan 2 % ja torajyviä korkeintaan 0,05 %. Vieraat viljalajit ja vihreät jyvät Peruslaatuvaatimus 2 % ja vastaanottovaatimus 4 %. Muut rikkajyvät Muihin rikkajyviin luetaan rikkoutuneet, hallan ja tuholaisten vioittamat, itäneet, homeiset ja kuivatuksessa vioittuneet jyvät. Vehnän kohdalla rikkajyviksi katsotaan myös 2 mm seulan läpi menevät surkastuneet jyvät. Myllyvehnällä muiden rikkajyvien enimmäismäärä on 5 %. Rehuvehnän laatuvaatimukset Rehuvehnän vastaanottokosteusraja on 14 % Hehtolitrapainon peruslaatuvaatimus on 78 kg ja vastaanottovaatimus 72 kg. Peruslaatuvaatimus roskapitoisuudelle on enintään 1 % ja vastaanottovaatimus 2 %. Vieraiden viljalajien ja vihreiden jyvien peruslaatu- ja vastaanottovaatimus on enintään 5 %. Kylvö Siemen kannattaa peitata sopivalla aineella. Huomioi aineiden erot erityisesti lumihometehossa: Baytan I -jauhe (tehoaa kaikkiin muihin tauteihin paitsi ruskolaikkuun ja lumihomeeseen) Baytan Universal -neste (eroaa teholtaan Baytan I -jauheesta siinä, että torjuu myös lumihomeen) Ellvis Huippusatoisa saksalainen uutuuslajike, joka on ottanut merkittävän osan Ruotsin syysvehnäalasta. Kasvuajaltaan Altoksen tavoin keskitasoa. Lyhyt- ja lujakortinen. Talvenkesto keskinkertainen. Korkea sakoluku. Viljelyvyöhykkeelle I. Lannoitus ja maalajit Syysvehnän ph-vaatimus on yli 6,2. Kivennäismailla talvehtiminen on varmempaa kuin eloperäisillä mailla. Lohkon valinnassa kannattaa huomioida myös vesitalous. P- ja K-lannoitus kannattaa antaa kokonaan syyslannoituksen yhteydessä. Kevätlannoitus kannattaa aloittaa kasvun alettua ja pellon kestäessä traktorin ja levityslaitteiston painon. Täystiheissä kasvustoissa ensimmäistä lannoitusta kannattaa usein hieman lykätä. Typpilannoitus voidaan jakaa 2 3 erään, joista viimeinen ajoitetaan selvästi tähkälle tulon jälkeen valkuaisen nostamiseksi. Tarkempi lannoitusohjelma on oppaan Lannoitus ja ympäristö -luvussa. Sadonkorjuu Syysvehnän hyvä sakoluku perustuu siihen, että syysvehnä voidaan yleensä puida hyvissä oloissa elokuusta alkaen. Lakoontuneessa kasvustossa ja kostealla säällä syysvehnän sakoluku voi kuitenkin laskea nopeasti. Syysvehnän puinnin voi aloittaa kosteuspitoisuuden laskiessa alle 25 %:iin. Laadultaan erilaiset erät puidaan, kuivataan ja varastoidaan erikseen. Sato kuivataan välittömästi puinnin jälkeen. Vilja kuivataan alle 14 %:n kosteuteen. Edustavan esinäytteen saa ottamalla se viljavirrasta kuivaussiiloa tyhjennettäessä tai varastosiiloa täytettäessä. Tavoiteltava kylvötiheys on 500 itävää siementä/m² Laskukaava siemenmäärälle: Siemenmäärä (kg/ha) = kylvötiheys (kpl/m 2 ) x tjp (g)/itävyys (%). Käytännössä kylvömäärä vaihtelee välillä 190 260 kg/ha. Lajikkeet SW Magnifik Tasapainoinen yhdistelmä satoisuutta, viljelyvarmuutta ja laatua. Hehtolitrapaino korkea, korsi vahva, sakoluvun kestävyys keskitasoinen. Talvenkestävyydeltään parhaasta päästä. Kasvuaika syysvehnien keskitasoa. Virallisissa lajikekokeissa pärjännyt hyvin. Viljelyvyöhykkeille I II. Altos Saksalainen satoisa, laadukas ja korrenluja syysvehnälajike samalta jalostajalta kuin Tarso. Kasvuajaltaan lajikkeiden keskiluokkaa, hieman Tarsoa ja Urhoa myöhäisempi, mutta useita muita lajikkeita aikaisempi. Valkuaistaso ollut 12 %:n luokkaa. Viljelyvyöhykkeille I II. Ally tappaa kookkaatkin saunakukat syysviljoilla ja kevätviljojen suorakylvöpelloilla. Viljelyopas 2012 13
KASVIKOHTAISET VILJELYOHJEET RUIS Kannattava rukiinviljely edellyttää paitsi kilomääräisesti hyvän sadon saamista, myös riittävää laatua, joka soveltuu maistuvien ruistuotteiden raaka-aineeksi. Tämä tarkoittaa tasaisesti tuleentunutta, hehtolitrapainoltaan ja sakoluvultaan riittävän hyvää sekä aistinvaraisilta ominaisuuksiltaan moitteetonta ja torajyvätöntä ruissatoa. Laatuvaatimukset Kosteus Kosteus saa olla enintään 14 %. Sakoluku Sakoluvun peruslaatuvaatimus on 120. Hehtolitrapaino Hehtolitrapainon on oltava vähintään 71 kg. Roskat Roskia ovat rikkakasvien siemenet, pilaantuneet jyvät, palkokasvien siemenet, muut roskat, kuoret, torajyvät, nokijyvät, kasvitautien ym. syiden takia epämuodostuneet jyvät sekä kuolleet hyönteiset tai niiden osat. Perushintaisessa rukiissa saa olla korkeintaan 0,5 % roskia. Roskia saa vastaanotettaessa olla korkeintaan 2 %. Torajyviä saa olla korkeintaan 0,05 %. Vieraat viljalajit ja vihreät jyvät Peruslaatuvaatimus 2 % ja vastaanottovaatimus 4 %. Muut rikkajyvät Muihin rikkajyviin luetaan rikkoutuneet, hallan ja tuholaisten vioittamat, itäneet, homeiset ja kuivatuksessa vioittuneet jyvät. Vastaanotossa muiden rikkajyvien enimmäismäärä on 7 %. SYYSRUKIIN VIRALLISET LAJIKEKOKEET 2004 2011 (MTT) Lajike Kpl Sato, Suhde- Talvi- Kasvuaika, Lako- Pituus, Tjp, Hlp, Valk.- Sako- Sakokg/ha luku tuho, % pv % cm g kg % luku 1 luku 3 Evolo=c 33 6 528 100 17,3 338,3 46 111 37,2 74,1 9,6 209 151 Brasetto 6 6 543 100 11,4 337,3 39 115 38,0 74,2 9,7 176 110 Caspian 6 6 155 94 19,7 337,3 37 116 35,9 73,1 9,2 169 110 Reetta 40 5 429 83 13,9 336,5 36 129 31,9 74,2 11,2 161 89 Helltop 13 5 445 83 21,3 337,5 33 115 36,7 74,9 10,8 165 113 Kapitän 6 5 438 83 20,8 337,6 41 111 33,7 75,4 10,1 177 130 Rotari 20 5 201 80 25,7 337,5 40 114 35,0 75,0 10,5 169 105 Kier 47 4 980 76 24,4 336,7 27 117 35,6 73,3 10,8 160 100 Elvi 54 4 877 75 25,2 337,3 48 136 35,2 73,2 11,2 134 88 14 Viljelyopas 2012
Kylvö Jos käytetään tilan itse tuottamaa siementä, se kannattaa peitata lumihomeeseen tehoavalla aineella, kuten Baytan Universal -nesteellä: Ruis on muista viljoista poiketen ristisiittoinen kasvi, jonka lajikkeet taantuvat lisättäessä vuodesta toiseen samaa omaa siemenkantaa. Populaatiolajikkeiden siemen kannattaa uusia usein; hybridilajikkeiden siemen on uusittava joka vuosi. Ruis tulee kylvää suhteellisen aikaisin niin, että versomiseen jää aikaa noin kolme viikkoa. Tavoitteena voidaan pitää, että ruis ehtii muodostaa kolme sivuversoaihiota jo syksyllä. Paras kylvöajankohta yleensä 20.8. 5.9., optimi noin 25.8. Sopivan kylvöajankohdan venyessä reilusti syyskuun puolelle kannattaa siemenmäärää lisätä. Hybridirukiin viljelytekniikka Siemen myydään yksiköittäin. Yksi yksikkö vastaa miljoonaa itävää siementä. Siemenmääräsuositus: 2 3 yksikköä/ha (n. 70 100 kg). Matala siemenmäärä (2 2,5 yksikköä/ha): hyvissä itämisoloissa ja aikaisessa kylvössä, esimerkiksi kynnettyyn kesantoon, öljykasvien tai herneen perään kylvettäessä tms. Korkea siemenmäärä (2,5 3 yksikköä/ha): huonommissa kasvuoloissa ja kylvöajankohdan siirtyessä myöhemmäksi. Siemenmäärää kannattaa nostaa myös, jos maassa reilusti kasvinjätettä. Korrenkasvun alussa, kaksisolmuvaiheessa (31 32) rikkatorjunta + 1 l CCC:tä, myös pientä Sonis-lisäystä (max. 0,1 0,2 l) voi harkita. Toinen vaihtoehto on antaa pelkkää Sonista 0,4 litraa tässä vaiheessa. Tarvittaessa toinen käsittely: Sonis 0,2 0,3 l vaiheessa 37 (lippulehtivaihe). Tähän käsittelyyn voi lisätä tautiaineen, jos arvioi tautipaineen suureksi. Lannoitus ja maalajit Ruis selviää myös hieman alhaisemman ph:n mailla kuin vehnä. Kivennäismailla talvehtiminen on varmempaa kuin eloperäisillä mailla. Ruis on herkkä liian kuiville tai märille olosuhteille etenkin syksyllä mutta myös keväällä. Tämän vuoksi lohkon vesitalouteen ja muokkaukseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Syyslannoitus on fosfori- ja kaliumpainotteinen. Kevätlannoitus kannattaa yleensä tehdä kerralla ja mahdollisimman aikaisin. Tarkemmat lannoitusohjelmat ovat oppaan luvussa Lannoitus ja ympäristö. Lajikkeet Evolo BOR Huippusatoisa saksalainen hybridilajike, jonka talvenkestävyys on parempi kuin esimerkiksi Picassolla. Muiden hybridilajikkeiden tapaan jyväkoko on suuri. Hehtolitrapaino on korkea. Sakoluku on korkea ja sakoluvun kestävyys on rukiiden parhaimpia. Hybridilajikkeiden korrenpituus on lyhyt ja lako on oikealla viljelytekniikalla vältettävissä. Palazzo Hybridilajike saksalaiselta KWS-jalostajalta, kuten Evolo. Palazzo on jalostajan uusimpia lajikkeita. Ensimmäinen lajike, jossa pölyttymistä lisäävä Pollen Plus -geeni toimii täysin. Palazzon siemeneen ei tarvitse pölytyksen varmistamiseksi sekoittaa muiden lajikkeiden siementä, kuten tähänastisissa hybridilajikkeissa on tehty. Riittävä pölytys ehkäisee torajyvän syntymistä. Palazzo on korreltaan Evoloa vahvempi ja taudinkestävä lajike. Satoisuus on myös parantunut hiukan. Ruotsissa ja Norjassa Palazzo on jossain määrin alkanut korvata Evoloa. Brasetto BOR Uutuushybridilajike vuoden 2012 kylvöille KWS:ltä. Palazzon tavoin täyshybridi, jossa pölytystä edistävä Pollen Plus -geeni toimii täysin. Evoloon verrattuna parannusta esimerkiksi talvenkestossa. Kasvinsuojelu Kahukärpänen saattaa vioittaa etenkin aikaisin kylvettyjä ruiskasvustoja. Se munii rukiin alimman lehden liittymäkohtaan elokuun jälkipuoliskon aikana. Jos VILJAN TAUTIAINEIDEN TEHOTAULUKKO RUKIILLE Spor- Tilt Pro- Basso Juven- Menara Pro- Stereo Zenit Mirador Acanto Comet Delaro Acanto Stratak line tus saro /Amistar + Zenit + Juven- Prima tego + Menara tus Ruosteet - ++ ++ + ++ ++(+) ++(+) ++ ++ ++(+) ++(+) ++(+) ++ ++ ++ Tyvilaikku +(+) - ++ +(+) - - ++ ++ - - - - +(+) +(+) - Punahome -(+) - ++ - +(+) - ++ - - - - +(+) +(+) - - +++ = ERINOMAINEN TEHO (81 100 %), ++ = HYVÄ TEHO (61 80 %), + = HEIKKO TEHO (41 60 %), - = EI TEHOA TAI EI TIETOA TAI EI HYVÄKSYTTY TORJUNTAKOHDE Lähde: Laine P. 2011. MTT Kasvinsuojelu/Peltonen S. (toim.) Peltokasvien kasvinsuojelu 2010. ProAgria maaseutukeskusten liitto. Viljelyopas 2012 15
kahukärpäsiä on runsaasti liikkeellä rukiin orastuessa ja sää on lämmin ja aurinkoinen, kannattaa harkita ruiskasvuston käsittelyä hyönteistorjunta-aineella. Rikkakasvit torjutaan aikaisin keväällä kasvun alettua. Välittömästi ruiskutuksen jälkeen tullut halla ei välttämättä ole haitaksi, mutta jos sää on keskimääräistä kylmempää, tulee ruiskutusta myöhentää. Ruskearuoste voi aiheuttaa suuriakin satomenetyksiä. Torjunta on tehtävä hieman ennakoiden, sillä käsittely tulisi tehdä lippulehtivaiheessa yhdessä kasvunsäädekäsittelyn kanssa, jolloin merkkejä taudista ei juuri vielä näy. Myöhemmin kasvuston korkeus käytännössä estää ruiskutuksen. Sadonkorjuu Puintiajankohtaa päätettäessä tavoitteena on hyvä leivontalaatu ja sakoluku. Toisaalta puintikosteuden tulisi puinnin sujumisen ja kuivauskustannusten takia olla mahdollisimman alhainen. Sakoluvun kannalta rukiin paras puintiaika on noin 5 päivää keltatuleentumisen jälkeen. Rukiin sakoluku laskee vehnää nopeammin ja uudetkin ruislajikkeet ovat suhteellisen herkkiä tähkäidännälle, joten puinnin kanssa ei kannata turhaan viivytellä. Epävakaisen sään uhatessa riski laatumenetyksistä on suuri. Ruis, joka on pellolla kuivunut 25 27 %:n kosteuteen, on uudelleen kostuessaan erittäin altis sakoluvun romahdukselle ja tähkäidännälle. Jo voimakas yökaste voi alentaa sakolukua, joten sääennusteita kannattaa seurata tarkasti. RUKIIN KASVINSUOJELUOHJELMA LUMIHOMERUISKUTUS SYKSYLLÄ ENNEN PYSYVÄN LUMEN TULOA Proline 0,4 0,8 l TAUTITORJUNTA Ruskearuosteen torjunta lippulehtivaiheessa, jolloin voidaan tehdä myös kasvunsäädekäsittely KORRENSÄÄTÖ Turvallinen ja tehokas Sonis 0,4 0,7 l (tai pieni annos CCC:n kera) HUKKAKAURAN TORJUNTA Tehokas, hyvät tankkiseosvaihtoehdot Swipe 0,8 l RIKKATORJUNTA Torjuu varmasti syysitoiset saunakukat, mutta myös kevätitoiset rikkakasvit Ally 1 tabl. + Primus 0,075 l Tehokkain ja kattavin seos Mirador 0,25 l + Proline 0,25 l Edullisempi mutta silti tehokas Mirador 0,25 l + Stereo 0,5 l Edullinen strobin ja triatsolin valmis seos Stratego 0,7 l Edullisempi Cerone 0,5 1,5 l Edullinen, rikkatorjunnan yhteydessä CCC 1 l Ei pohjavesirajoitusta Puma Extra 1 l/ha Jos lohkolla perusrikkakasvien lisäksi hukkakauraa tai muita heinämäisiä rikkoja Broadway 165 220 g + Dassoil 0,5 l Kovassa tautipaineessa määriä lisätään. Tarkista tiedot ja ympäristörajoitukset käyttöohjeesta ennen käyttöä. 16 Viljelyopas 2012
KASVIKOHTAISET VILJELYOHJEET MALLASOHRA Hyvä, tasainen mallasohran laatu on kotimaisen maltaan käytön ja myös viennin kannalta avainasemassa. Vaikka sääoloilla on aina merkittävä osuus, viljelijä voi vaikuttaa ratkaisevasti viljelyn onnistumiseen. Keskeiset tekijät ovat hyvälaatuinen ja suurikokoinen kylvösiemen, typen määrän oikea mitoitus sekä kasvuston suojaaminen terveeksi ja elinvoimaiseksi tuleentumiseen saakka. Laatuvaatimukset Mallasohran tulee olla tuleentuneena korjattua, varovasti puitua, homeetonta ja hajutonta sekä väriltään, maultaan ja rakenteeltaan tervettä ja esinäytteen mukaista. Kosteus Kosteus saa olla enintään 14 %. Mikäli kosteampaa viljaa vastaanotetaan, peritään kuivauskorvausta. Itävyys Perusitävyys 95 %. Pellolla itäneiden jyvien määrä vähennetään itävyydestä, mutta niitä ei lasketa jätteisiin. Punaiset ja haljenneet jyvät Mallasohran tulee olla homeetonta ja rakenteeltaan tervettä. Punaisten ja haljenneiden jyvien hygieeninen laatu ja itävyys ovat heikkoja, joten niitä ei saa olla vastaanotettavassa erässä. Valkuaispitoisuus Kaksitahoisen ohran valkuaispitoisuuden peruslaatu- ja vastaanottovaatimus on enintään 11,5 %. Lajittelu Mallasohran tulee olla vähintään esipuhdistettua. Kaksitahoisen ohran I II-lajittelun tulos pitää olla vähintään 85 % ja IV-lajittelun korkeintaan 5 %. RAISION MALLASOHRAESINÄYTETULOKSET LAJIKKEITTAIN Itävyys-% Valkuainen, % Lajittelu I+II, % Sato, kg/ha 2011 2010 2009 2011 2010 2009 2011 2010 2009 2011 2010 2009 Barke 97,8 96,9 96,2 12,1 12,5 10,7 82,7 91,2 93,8 3 950 3 400 4 300 Scarlett 98,0 96,1 97,5 11,9 12,2 10,7 77,9 92,1 94,0 3 600 3 500 4 250 Braemar 97,0 96,5 96,3 11,8 12,3 10,2 87,8 93,5 95,2 4 200 3 650 4 450 Annabell 97,0 97,3 96,6 11,2 11,5 10,1 75,6 89,5 91,3 4 300 4 100 4 900 Tipple 97,0 96,7 95,6 11,0 11,2 9,4 85,6 92,5 95,4 4 450 4 050 4 900 Quench 97,0 97,5 97,0 11,4 11,8 9,5 87,1 89,7 94,7 4 500 3 750 5 000 Charmay 97,4 11,9 83,1 4 250 Cha Cha 96,2 11,4 81,3 4 500 Marthe 97,7 97,2 97,3 11,3 12,2 10,3 78,9 92,3 96,6 4 200 3 650 5 150 Fairytale 97,5 97,9 97,5 11,0 11,3 9,5 73,7 85,5 92,6 4 600 4 350 Keskiarvo, kaikki lajikkeet 97,3 96,9 96,9 11,6 12,1 10,3 81,7 91,4 93,9 4 200 3 700 4 500 VILJAN TAUTIAINEIDEN TEHOTAULUKKO OHRALLE Spor- Tilt Pro- Basso Juven- Menara Pro- Stereo Zenit Mirador Acanto Comet Delaro Acanto Stratak line tus saro /Amistar + Zenit + Juven- Prima tego + Menara tus Vehnänhärmä 2) + +(+) ++ + ++ ++ ++ ++ +++ ++ ++(+) ++ ++ ++ ++ Ohranverkkolaikku +(+) + ++(+) +(+) +(+) + ++(+) ++(+) ++ ++(+) +++ +++ +++ +++ ++ Ohranrengaslaikku ++(+) ++ ++(+) ++(+) ++(+) ++(+) ++(+) ++(+) ++(+) ++(+) ++(+) +++ ++(+) ++(+) ++(+) +++ = ERINOMAINEN TEHO (81 100 %), ++ = HYVÄ TEHO (61 80 %), + = HEIKKO TEHO (41 60 %), - = EI TEHOA TAI EI TIETOA TAI EI HYVÄKSYTTY TORJUNTAKOHDE 2) Valmisteilla keskimäärin parempi teho ohranhärmään kuin vehnänhärmään. Lähde: Laine P. 2011. MTT Kasvinsuojelu/Peltonen S. (toim.) Peltokasvien kasvinsuojelu 2010. ProAgria maaseutukeskusten liitto. Viljelyopas 2012 17
KASVIKOHTAISET VILJELYOHJEET Lajipuhtaus ja lajikepuhtaus Lajipuhtaus vähintään 98 % ja lajikepuhtaus vähintään 95 %. Mallasohran lajitteluasteen määritys Määritys tehdään Analytica-EBC:n ohjeen mukaisesti tarkoitukseen suunnitellulla seulastolla. Lajittelun jälkeen lajitteet punnitaan seuraavasti: I-lajittelu: 2,8 mm seulan päälle jäävien jyvien osuus II-lajittelu: 2,5 mm seulan päälle jäävien jyvien osuus III-lajittelu: 2,2 mm seulan päälle jäävien jyvien osuus IV-lajittelu: 2,2 mm seulan läpi menevien jyvien osuus I- ja II-lajittelut lasketaan yhteen ja niitä käytetään hinnoittelun perusteena. Lisäksi hintaan vaikuttaa IV-lajittelun tulos. Kylvö Siemen kannattaa peitata itävyyden varmistamiseksi ja tautien torjumiseksi, ellei sitä ole todettu terveeksi. Ohran peittaukseen sopivat esimerkiksi Baytan I -jauhe ja Baytan Universal -neste. Sopiva mallasohran kylvötiheys hyvillä kivennäis- ja savimailla on 500 itävää jyvää/m 2. Mallasohran kylvötiheys itämisoloiltaan heikommilla maalajeilla (kevätpoutivilla ja kuorettumisherkillä maalajeilla) on 600 itävää jyvää/m 2. Suurempi kylvötiheys on perusteltua myös silloin, kun kylvöaika viivästyy huomattavasti normaalista. Laskukaava siemenmäärälle: Siemenmäärä (kg/ha) = kylvötiheys (kpl/m 2 ) x tjp (g)/itävyys (%). Käytännössä kylvömäärä vaihtelee välillä 200 330 kg/ha. Lajikkeet Mallasohrasopimukset tehdään lajikkeellisina. Vuodelle 2012 sopimuslajikkeet ovat Barke, Fairytale BOR, Cha Cha, Charmay, Marthe, NFC Tipple ja Scarlett. Charmay Erikoismallasohralajike Raisioagron sopimustuotantoon. Kasvuajaltaan Barkea aikaisempi. Korsi pitkähkö ja keskitasoa hieman heikompi, joten korrensäätö on suositeltavaa. Charmay on ollut Cha Chata isojyväisempi eli sen lajitteluaste on parempi. Null lox -erikoisominaisuus, joka parantaa oluen säilyvyyttä. Soveltuu viljeltäväksi I II-vyöhykkeille sekä III-vyöhykkeen edullisille alueille. Cha Cha Erikoismallasohralajike Raisioagron sopimustuotantoon. Kasvuajaltaan Barkea myöhäisempi, mutta esim. Tippleä aikaisempi. Korreltaan pitkä ja keskitasoa hieman heikompi, joten korrensäätö on suositeltavaa. Null lox -erikoisominaisuus, joka parantaa oluen säilyvyyttä. Soveltuu viljeltäväksi I II-vyöhykkeille sekä III-vyöhykkeen edullisille alueille. Fairytale BOR Markkinoiden satoisimpia ja taudinkestävimpiä ohralajikkeita. Kasvuaika keskimyöhäinen (Annabellin luokkaa). Valkuaispitoisuus alhainen, tärkkelyspitoisuus korkea. Voimakas pensomaan. Jyväkoko mallasohraksi pieni, joten huonoissa olosuhteissa riski heikkoon lajitteluasteeseen. Fairytale soveltuu korkean sadon vuoksi myös rehu- ja tärkkelysohraksi. Verkkolaikun kestävyys paras markkinoilla olevista, rengaslaikun kestävyys erinomainen. Soveltuu viljeltäväksi I II-vyöhykkeille sekä III-vyöhykkeen edullisille alueille. Marthe Uudehko perusmallasohra. Hieman Barkea lujakortisempi ja aikaisempi, mutta satoisampi. Marthe soveltuu kivennäismaille ja savimaille. Suositellaan viljelyalueille I II. MALLASOHRAN KASVINSUOJELUOHJELMA RIKKATORJUNTA TAUTITORJUNTA KORRENSÄÄTÖ HUKKAKAURAN TORJUNTA Laajatehoinen perusseos Classic SX 12 g + Cantor 0,4 l T50 Classic 1 tabl. + Cantor 0,4 l Verkko- ja rengaslaikun ym. torjunta korrenkasvun alusta tähkälletuloon asti Tehokas, erityisesti heikkokortisille Sonis 0,1 0,4 l Tehokas, hyvät tankkiseosvaihtoehdot Swipe 0,8 l Jos lohkolla paljon ohdaketta ja valvattia tai pelto halutaan tehopuhdistaa rikoista (torjunta viivästettynä ja lämpimällä kelillä) Ariane S 1,75 2,5 l Jos lohkolla syysitoisia rikkakasveja kuten suuria saunakukkia. Erityisesti suorakylvöpelloille. Ally 1 tabl. + Primus 0,075 l Tehokkain ja kattavin seos Mirador 0,25 l + Proline 0,25 l Edullisempi mutta silti tehokas Mirador 0,25 l + Stereo 0,5 l Edullinen strobin ja triatsolin valmis seos Stratego 0,7 l Kovassa tautipaineessa määriä lisätään. Edullisempi Cerone 0,2 0,4 l Ei pohjavesirajoitusta Puma Extra 1 l/ha Rikkakasviruiskutukseen voidaan tarvittaessa yhdistää kirvantorjunta Decis Mega 0,1 l Punahometorjunta kukinnan alkaessa Proline 0,4 0,8 l Tarkista tiedot ja ympäristörajoitukset käyttöohjeesta ennen käyttöä. 18 Viljelyopas 2012
Barke Mallastajien kestosuosikki. Soveltuu parhaiten hyvin kalkituille kivennäis- ja savimaille. Mallastusominaisuudet lajikkeiden parhaimmistoa. Lakoprosentti samalla tasolla muiden mallasohrien kanssa, mutta korsi on pidempi, mikä edesauttaa sadon muodostusta kuivissa oloissa. Verkkoja rengaslaikun kestävyys hyvä, härmää ei ole esiintynyt. Mallasohrana soveltuu myös vientiin. Suositellaan viljelyalueille I II. Lannoitus ja maalajit Typpilannoitus vaikuttaa ratkaisevasti mallasohran laatuun. Liiallinen typpimäärä aiheuttaa kaksitahoisella mallasohralla korkean valkuaispitoisuuden. Kun kaksitahoisten lajikkeiden typpilannoitus ylittää 90 kg/ha, riski valkuaispitoisuuden kohoamisesta yli hylkäysrajan on ilmeinen. Pitkän kasvuajan lajikkeilla riski on pienempi. Lähtökohtana kaksitahoisten lajikkeiden typpilannoituksessa pitää olla, että vaihtelevissa sääoloissa valkuaispitoisuus ei nousisi yli 10,5 %:n. Typpilannoitus tarkennetaan lohkon ja aikaisempien kokemusten mukaan. Mikäli mallasohrasadon valkuaispitoisuus on yleensä ollut yli 10,5 %, on syytä vähentää typpilannoitusta. Torjumalla kasvitaudit voidaan ravinteet ohjata sadonmuodostukseen, mikä pienentää korkean valkuaisen riskiä. Suositeltua typpilannoitusta vähennetään 10 20 kg/ha, jos esikasvina on ollut kesanto, apila tai herne tai maassa on kasveille käyttökelpoista typpeä muusta syystä normaalia suurempi määrä. Eloperäisille maille mallasohran viljely ei yleensä sovellu, koska typpeä vapautuu hallitsemattomasti. Lietettä tai lantaa saaneet lohkot eivät sovellu mallasohran viljelyyn, koska niiden typpivaikutus on arvaamaton. Kylvön myöhästyessä normaalista ajankohdasta on typpilannoitusta vähennettävä. Tarkemmat lajikekohtaiset lannoitusohjelmat näet oppaan Lannoitus ja ympäristö -luvusta. Sadonkorjuu Riittävän itävyyden varmistamiseksi mallasohran on annettava tuleentua riittävästi. Sopiva puintikosteus mallasohralle on 20 % tai vähemmän. Puinti voidaan aloittaa kosteuden laskiessa alle 25 %:n. Puinnin pitää olla varovaista. Puintiväli ja puintikelan kierrosluku säädetään siten, että jyvät juuri ja juuri irtoavat tähkästä. Laadultaan erilaiset erät puidaan, kuivataan ja varastoidaan erikseen. Sato kuivataan välittömästi puinnin jälkeen. Normaali kuivurin tuloilman lämpötila on 60 astetta. Mitä kosteampaa vilja on, sitä pienempi pitää tuloilman lämpötilan olla. Vilja kuivataan alle 14 %:n kosteuteen. Itävyyden säilymisen kannalta paras kosteus on 12,0 12,5 %. Mallasohrasta vaaditaan edustava esinäyte. Edustavan näytteen saa ottamalla se viljavirrasta kuivaussiiloa tyhjennettäessä tai varastosiiloa täytettäessä. Sadolle ei saa tehdä mitään sadonkorjuun jälkeistä kemiallista käsittelyä. OHRAN VIRALLISET LAJIKEKOKEET 2004 2011 (MTT) Lajike Kpl Sato, Suhde- Kasvu- Lako- Pituus, Tjp, Hlp, Valk.- kg/ha luku aika, pv % cm g kg % Grace 19 6 006 100 95,6 22 70 50,7 69,5 11,7 Fairytale 24 5 977 100 95,4 20 71 44,1 67,3 11,1 Streif 26 5 951 100 95,2 15 68 50,2 67,8 11,7 Quench 22 5 819 97 97,7 19 69 48,7 67,4 11,2 NFC Tipple 26 5 752 96 97,6 14 67 53,2 67,1 10,8 Propino 19 5 712 96 96,5 14 73 53,3 66,6 11,4 Gilder 8 5 682 95 96,0 17 72 49,2 69,4 11,0 Publican 22 5 637 94 97,7 16 70 51,1 67,8 11,4 Sunshine 19 5 568 93 95,5 12 71 50,5 68,2 12,0 Amber 22 5 565 93 95,8 19 70 49,2 67,9 11,5 Harbinger 24 5 550 93 95,7 11 67 48,3 68,1 11,5 Marthe 30 5 418 91 94,3 21 69 45,9 67,8 12,0 Annabell 78 5 415 91 95,4 19 70 43,8 66,2 11,5 Xanadu 27 5 310 89 94,5 15 68 47,8 67,4 12,3 Barke 10 5 288 88 95,4 16 72 50,1 69,2 12,4 Braemar 24 5 107 85 94,2 26 69 48,0 66,8 12,1 Scarlett 84 5 093 85 92,1 25 67 45,1 68,4 12,3 Prestige 10 5 013 84 94,8 17 69 50,0 68,1 12,1 Saana 23 4 743 79 91,7 19 67 47,0 66,3 12,5 Viljelyopas 2012 19
KASVIKOHTAISET VILJELYOHJEET REHUOHRA Suomen vilja-alasta vajaa puolet on ohraa, josta suurin osa käytetään rehuksi. Rehuohran viljelyssä tavoitteena on hyvälaatuinen runsas sato. Rehustus vaatii korkeaa hehtolitrapainoa ja valkuaispitoisuutta. Viljelyssä keskeistä on valita alueen kasvuoloihin sopiva lajike, torjua tarpeen mukaan verkko- ja rengaslaikku, taata riittävä lannoitus rakeina tai lannan/lietteen kautta sekä ehkäistä lakoutuminen tarvittaessa kasvunsäätein. Laatuvaatimukset Kosteus Kosteus saa olla enintään 14 %. Mikäli kosteampaa viljaa vastaanotetaan, peritään kuivauskorvausta. Hehtolitrapaino Perushintaisen rehuohran hehtolitrapainon on oltava vähintään 65 kg. Vastaanotossa hehtolitrapainon on oltava vähintään 62 kg. Epäpuhtaudet Vieraita viljalajeja saa olla enintään 5 %. Roskia saa olla enintään 1 %. Vastaanottovaatimus roskapitoisuudelle on 2 %. Kylvö Siemen kannattaa peitata itävyyden varmistamiseksi ja tautien torjumiseksi, ellei sitä ole todettu terveeksi. Ohran peittaukseen sopivat esimerkiksi Baytan I -jauhe ja Baytan Universal -neste. Sopiva rehuohran kylvötiheys itämisoloiltaan hyvillä kivennäismailla on 500 itävää jyvää/m 2. Multamaalle riittää hieman alhaisempi kylvömäärä. Normaalia suurempi kylvötiheys on perusteltua heikoimmissa itämisolosuhteissa tai jos kylvöaika viivästyy huomattavasti. Laskukaava siemenmäärälle: Siemenmäärä (kg/ha) = kylvötiheys (kpl/m 2 ) x tjp (g)/itävyys (%). Käytännössä kylvömäärä vaihtelee välillä 200 330 kg/ha. VILJAN TAUTIAINEIDEN TEHOTAULUKKO OHRALLE Spor- Tilt Pro- Basso Juven- Menara Pro- Stereo Zenit Mirador Acanto Comet Delaro Acanto Stratak line tus saro /Amistar + Zenit + Juven- Prima tego + Menara tus Vehnänhärmä 2) + +(+) ++ + ++ ++ ++ ++ +++ ++ ++(+) ++ ++ ++ ++ Ohranverkkolaikku +(+) + ++(+) +(+) +(+) + ++(+) ++(+) ++ ++(+) +++ +++ +++ +++ ++ Ohranrengaslaikku ++(+) ++ ++(+) ++(+) ++(+) ++(+) ++(+) ++(+) ++(+) ++(+) ++(+) +++ ++(+) ++(+) ++(+) +++ = ERINOMAINEN TEHO (81 100 %), ++ = HYVÄ TEHO (61 80 %), + = HEIKKO TEHO (41 60 %), - = EI TEHOA TAI EI TIETOA TAI EI HYVÄKSYTTY TORJUNTAKOHDE 2) Valmisteilla keskimäärin parempi teho ohranhärmään kuin vehnänhärmään. Lähde: Laine P. 2011. MTT Kasvinsuojelu/Peltonen S. (toim.) Peltokasvien kasvinsuojelu 2010. ProAgria maaseutukeskusten liitto. 20 Viljelyopas 2012
Lajikkeet Einar BOR Erittäin satoisa ja lujakortinen keskimyöhäinen ohra. Menestyy hyvin eri maalajeilla, myös happamilla. Hehtolitrapaino on monitahoisten ohrien korkeimpia ja tärkkelyspitoisuus korkea. Jyväkoko on suuri. Valkuaispitoisuus on hieman korkeampi kuin muilla yhtä myöhäisillä lajikkeilla. Verkkolaikun kestävyys on monitahoisten ohrien parhaimmistoa. Sopii viljelyvyöhykkeille I IVe. Jyvä BOR Satoisa ja lujakortinen, monitahoinen rehuohra. Kasvuajaltaan aikaisimpia ohralajikkeita 3 4 vrk myöhäisempi. Menestyy hyvin eri maalajeilla. Hyvä verkkolaikun kestävyys. Erittäin suuri jyväkoko, hehtolitrapaino monitahoisten ohrien korkeimpia. Valkuaispitoisuus on melko hyvä. Rehevien kasvustojen kasvusäädekäsittely suositeltavaa. Suositellaan vyöhykkeille I IVe. Pilvi Laadukas, aikainen ja lujakortinen monitahoinen rehuohra, joka sietää melko hyvin happamuutta. Lakoutuminen on vähäistä ja korsi pitkä, joten lajike soveltuu myös poudanaroille lohkoille. Tautien kestävyys aikaiseksi lajikkeeksi hyvä. Sopii vyöhykkeille I IV, kaikille maalajeille. Fairytale BOR Markkinoiden satoisin ja taudinkestävin ohralajike. Kasvuaika keskimyöhäinen (Annabellin luokkaa). Valkuaispitoisuus alhainen, tärkkelyspitoisuus korkea. Voimakas pensomaan. Fairytale soveltuu korkean sadon ansiosta mallasohra- ja tärkkelysohrakäytön lisäksi erinomaisesti rehuohraksi. Hyvä valinta Etelä-Suomen ja Pohjanmaan sikatiloille. Verkkolaikun kestävyys paras markkinoilla olevista, ja rengaslaikun kestävyys erinomainen. Soveltuu viljeltäväksi I II-vyöhykkeille sekä III-vyöhykkeen edullisille alueille. Lannoitus ja maalajit Lannoitus valitaan odotetun satotason ja maalajin perusteella. N: Typpilannoituksen satoa lisäävä vaikutus perustuu yhteyttämiseen. 4 000 kg:n ohrasato sisältää keskimäärin 70 kg typpeä. Typen puutteesta kärsivä vilja ei pysty sitomaan ilman hiilidioksidia tehokkaasti, jolloin sato jää pieneksi. Orgaanisista maista irtoaa typpeä kasvin käyttöön, mikä on hyvä huomioida lannoitusta suunniteltaessa. Multavasta maasta tai karjanlannasta pitkin kasvukautta irtoava typpi voi myöhästyttää kasvuston tuleentumista ja aiheuttaa lakoriskiä. P: 4 000 kg:n ohrasadon mukana poistuu pellolta keskimäärin 14 kg fosforia. Fosforilannoitus valitaan pellon viljavuuden ja sadontuotto-odotusten perusteella. K: Viljojen jyväsatojen (4 tn/ha) mukana poistuu kaliumia keskimäärin 20 kg/ha. Jos oljet korjataan pois, niiden mukana kulkeutuu jopa kaksinkertainen määrä eli 25 40 kg/ha. Savimaissa on luontaisesti runsaasti biotiittia, josta vapautuu kaliumia kasveille. Samoin hienoilla hiedoilla on usein kaliumreserviä. Sen sijaan karkeimmissa kivennäismaissa ja turvemaissa on luontaisesti pieni kaliumpitoisuus. Karjanlanta: Karjanlantaa kannattaa hyödyntää rehuviljojen lannoituksessa. Laadukkaan viljan tuotannossa on yleensä kuitenkin tarpeellista täydentää lantaa ainakin typpiravinteella. Kylvön yhteydessä levitetyllä starttitypellä varmistetaan viljan nopea alkukehitys. Karjanlantaa käytettäessä on syytä huomioida sen aiheuttama lakoriski, eli lajikkeen valinnassa kannatta kiinnittää huomiota korren lujuuteen. Karjanlanta saattaa myös viivästyttää tuleentumista, joten viljeltävän lajikkeen kasvuaika on myös huomioitava, varsinkin pohjoisemmassa. Tarkemmat lannoitusohjelmat näet oppaan Lannoitus ja ympäristö -luvusta. Sadonkorjuu Rehuohran korjuulla ei ole kiirettä, jos kasvusto on pystyssä eikä varise. Kustannustehokkainta on puida viljan kosteuden ollessa mahdollisimman alhainen. Vilja kuivataan alle 14 %:n kosteuteen ellei tilalla ole käytössä tuoresäilöntää. REHUOHRAN KASVINSUOJELUOHJELMA RIKKATORJUNTA TAUTITORJUNTA KORRENSÄÄTÖ HUKKAKAURAN TORJUNTA Laajatehoinen perusseos Classic SX 12 g + Cantor 0,4 l/ T50 Classic 1 tabl. + Cantor 0,4 l Jos lohkolla paljon ohdaketta ja valvattia tai pelto halutaan tehopuhdistaa rikoista Ariane S 1,75 2,5 l Jos lohkolla syysitoisia rikkakasveja kuten suuria saunakukkia. Erityisesti suorakylvöpelloille. Ally 1 tabl. + Primus 0,075 l Verkko- ja rengaslaikun ym. torjunta korrenkasvun alusta tähkälletuloon asti Tehokkain ja kattavin seos Mirador 0,25 l + Proline 0,25 l Edullisempi mutta silti tehokas Mirador 0,25 l + Stereo 0,5 l Edullinen strobin ja triatsolin valmis seos Stratego 0,7 l Kovassa tautipaineessa määriä lisätään. Tehokas, tarvittaessa kaksi käsittelyä: korrenkasvun alussa ja lippulehtivaiheessa Sonis 0,2 0,5 l Edullisempi, kaksitahoisille usein riittävä Cerone 0,3 0,7 l Tehokas, hyvät tankkiseosvaihtoehdot Swipe 0,8 l Ei pohjavesirajoitusta Puma Extra 1 l/ha Tarkista tiedot ja ympäristörajoitukset käyttöohjeesta ennen käyttöä. Viljelyopas 2012 21