MAAKUNTAKAAVAN TAVOITTEET.1 Maakuntakaavan yleistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana on MRL:n yleistavoite edellytysten luomisesta hyvälle elinympäristölle ja kestävän kehityksen edistämisestä. Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaava toteuttaa osaltaan maakuntasuunnitelmassa määriteltyjä strategioita osoittamalla niiden maankäytöllisen merkityksen, alueidenkäytölliset ratkaisut ja periaatteet sekä toteuttamisen edellyttämät aluevaraukset. Maakuntakaavan aikatähtäys on 10-0 vuotta. Ratkaisut vaikuttavat myös pitemmällä aikavälillä. Maakuntakaavoitus perustuu jatkuvaan kaavoitukseen ja toteutumisen seurantaan.. Maakuntakaavan sisällölliset tavoitteet Maakuntakaavan sisällölliset tavoitteet on jaoteltu maankäyttö- ja rakennuslain 8 muka i- sesti maakuntakaavan sisältövaatimuksiin. ESDP:n ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on sisällytetty aihekokonaisuuksiin soveltaen ne maakunnan erityispiirteisiin. Maakunnan erityispiirteet ja niiden mukaiset tavoitteet on määritelty Satakunnan maakuntasuunnitelman ja -ohjelman mukaisesti...1 Maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavan alue- ja yhdyskuntarakenteen mitoituksen perustana on maakuntasuunnitelman väestö- ja työpaikkaennuste, joka perustuu arvioon maakunnan tulevasta kehityksestä. Siihen perustuen maakuntakaavassa varaudutaan asumisen ja elinkeinojen sijoittumisalueiden vaihtoehtoehtoisiin ja joustaviin toteuttamismalleihin. Maakuntakaava luo edellytykset väestömäärän positiiviselle kehitykselle. Mm. kyläverkkoselvityksellä etsitään keinoja maaseudun asukasmäärän kasvulle. Maakuntakaavalla tuetaan maakunnan tasapainoista väestökehitystä, aluerakenteen tarkoituksenmukaista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista. Tähän pyritään hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja maakunnan ominaispiirteitä sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta tukevaa palveluverkoston ylläpitoa ja kehittämistä tuetaan asuntoalueiden sijoittamisella sekä huomioimalla päivittäistavarakaupan rakennemuutoksen vaatimat sijainnin ja aluevarausten erityiskysymykset. Maakunnan aluerakenteen runkona kehitetään kaupunki- ja taajamaverkostoa Kokemäenjokilaakson nauhataajamaa ja siihen kuuluvia maakuntakeskusta ja seutukuntakeskuksia sekä muun maakunnan kuntakeskusten muodostamaa verkkoa. Kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta edistetään kehittämällä kyläverkostoa sen omista lähtökohdista. Kyläverkon kehittämisedellytykset turvataan edistämällä olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä, palvelujen saatavuutta, maaseudunelinkeinotoiminnan monipuolistamista sekä ympäristöarvojen säilymistä. Lisäksi etsitään keinoja poistuvien asuntojen ja vanhojen rakennuspaikkojen uudelleen käytön edistämiseksi. Satakunnan aluerakenteen kannalta merkittäviä tekijöitä ovat myös kehitettävät varuskunnat Kankaanpään Niinisalossa ja Säkylän Huovinrinteellä. Alueidenkäytön suunnittelussa otetaan huomioon maanpuolustuksen tarpeet siten, että turvataan riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnoille sekä muille maanpuolustuksen toimintamahdollisuuksille samalla kun huomioidaan muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja säilytettävien ympäristöarvojen sekä elinkeinojen harjoittamisen asettamat 37
vaatimukset. Maanpuolustukseen tarvittavien alueiden kehittämisessä huomioidaan syksyllä 004 annettavan puolustuspoliittisen selonteon ao. alueita koskeva sisältö. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että se tarjoaa monipuoliset edellytykset yhdistää asuminen, työ, palvelu- ja luontohakuisuus tavoilla, jotka ilmentävät ja toteuttavat erilaisia elämäntyylejä. Kuntakeskusten vetovoimaisuutta lisätään ympäristön kehittämistoimenpiteillä. Alueiden käytössä otetaan huomioon haja-asutukseen perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Haja-asutuksen roolia osana kestävää kehitystä vahvistetaan. Yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja taloudelliseen taajamarakenteeseen kiinnitetään huomiota siten, että yhdyskuntarakenteesta johtuvat kustannukset pidetään kohtuullisina ja ympäristön laatua parannetaan edelleen. Taajamia kehitetään kunnallistalouden ja asukkaille aiheutuvien kustannusten kannalta edullisesti sisäisen kasvun periaatteella. Uuden perusrakenteen rakentamista vältetään, jos se on mahdollista korvata jo tehtyjen investointien käyttötehokkuutta lisäämällä. Yhdyskuntateknisten järjestelmien suunnittelussa ja toteuttamisessa panostetaan ylikunnallisiin ja maakunnallisiin toimintamalleihin. Elinympäristön viihtyisyyttä edistetään huomioimalla suunnittelussa ja rakentamisen ohjaamisessa rakennetun ympäristön ajallinen kerroksellisuus ja maakunnallinen maisemarakenne. Satakunnan alue- ja yhdyskuntarakenteesta nousevia, vetovoimaa ja sisäistä dynamiikkaa luovia tekijöitä ovat merenrantakaupunkien, Kokemäenjokilaakson ja Rauma-Eura-Huittinen alueiden muodostamat nauhamaiset kehittämisvyöhykkeet sekä Pohjois-Satakunnan säteittäinen /sorminainen kehittämisvyöhyke (kuva 1). Merenranta- ja Turku - Rauma- Pori- vyöhykkeiden kehittämistä edistävät hankkeet ja kehittämisperiaatteet merialueella ja rannikolla: Selkämeren kansallispuisto, tuulivoimaloille soveltuvien alueiden määrittely, Olkiluodon voimalaitos, Rauman ja Porin satamat ja meriväylät, valtatie 8 välillä Turku-Rauma-Pori-Merikarvia kulttuurihistoriallisesti merkittävien ympäristöjen kulttuuriarvojen säilyttäminen ja vaaliminen (Vanha Rauma, Vuojoen kartanoalue, Porin kaupungin, Ahlaisten kirkonkylän sekä Noormarkun ruukin kulttuurihistorialliset kohteet ja alueet, sekä muinaismuistokohteet) alueen vahvan työpaikka- ja teollisuusalueiden keskittymän toimintaedellytykset turvataan alueidenkäytön suunnittelulla ja toiminnan haittavaikutukset asutukselle minimoidaan merellisten virkistys- ja matkailukohteiden kehittäminen, vapaa-ajan ja pysyvän asumisen alueiden sekä vapaiden ranta-alueiden tasapainoinen ja kestävä suunnittelu, merenrantavyöhykkeen maiseman ja luonnonympäristön erityispiirteet huomioon ottava maankäyttö, Kokemäenjokilaakson kuntien nauhakaupunkivyöhykettä kehittävät hankkeet ja suunnitteluperiaatteet: valtatie Pori-Vihti yhteysvälin kehittäminen jokilaakson kuntien jätevesien yhteiskäsittely jokilaakson tulvasuojelu valtakunnallisesti merkittävää nauhamaista taajamavyöhykettä kehitetään ainutkertaisena, viihtyisänä ja palveluiltaan monipuolisena asumis- ja yritysympäristönä omana kokonaisuutenaan, 38
Satakunnan maakuntakaava Tavoiteraportti Karvia Honkajoki Merikarvia Siikainen Kankaanpää Pohjois-Satakunta Jämijärvi Noormarkku Pomarkku Lavia Satakunnan alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisvyöhykkeet Pori Rannikko Ulvila Kullaa Kiikoinen Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäenjokilaakso Pori-Rauma Kiukainen Eurajoki Kokemäki Rauma Lappi Eura Rauma-Eura-Huittinen Köyliö Huittinen Punkalaidun Kodisjoki Säkylä Vampula 0 10 0 km Lähde: Tilastokeskus/Satakuntaliitto S A T A K U N T A L I I T T O 1.6.004 / sl, al Kuva 1. Satakunnan keskeiset aluerakenteen kehittämisvyöhykkeet
jokilaakson virkistysalue- ja reitistöverkkoa sekä liikenne- ja yhdyskuntateknisiä verkostoja kehitetään yhtenäisesti, aluetaloudellisesti ja yhdyskuntateknisesti kestävällä tavalla alueen laajan, historiallisen viljely-/ jokilaaksomaiseman, rakennusperinteen ja kulttuurin erityispiirteitä vaalitaan alueidenkäytön suunnittelun keinoin alueen vahvan työpaikka- ja teollisuusalueiden keskittymän toimintaedellytykset turvataan alueidenkäytön suunnittelulla ja toimintojen haittavaikutukset asutukselle minimoidaan Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston opastuskeskus-hanke sekä Puurijärven kunnostus Länsi-Suomen tv- ja elokuvakeskuksen kehittäminen Nakkilan Villilän kartanoalueelle Rauma-Eura- Säkylä-Huittinen - vyöhykkeen kehittämisen painopistealueita ovat: turvata mahdollisuudet Rauman sataman ja metsäteollisuuden kehittämiselle Rauma-Kokemäki rataosan akselipainojen korotus Valtatie 1 Rauman sisääntuloväylän kehittäminen Pyhäjärvi-instituutin kehittäminen elintarviketalouden osaamiskeskuksena Satakunnan Järvikeskuksen perustaminen turvata alueen edellytykset toimia vahvana valtakunnallisena erikoisviljelyn ja elintarvikeketjujen koko elinkaaren tuottamisen alueena Sammallahden alueen maailmanperintökohteen ja Köyliönjärven kansallismaiseman vaaliminen Eura - Kauttua-alueen ainutkertaisen muinaiskulttuurin ja arkkitehtuurin perintöjen ja arvojen vaaliminen Kokemäen ja Huittisten kaupunkien aseman ja roolin vahvistaminen Porin seutukunnan eteläosan keskuksina Satafood- elintarvikealan tuotekehitys- ja tutkimusyksikön toiminnan kehittäminen alueen vahvojen työpaikka- ja teollisuusalueiden toimintaedellytykset turvataan alueidenkäytön suunnittelulla ja toimintojen haittavaikutukset asutukselle minimoidaan Säkylän varuskunnan toimintojen turvaaminen riittävillä aluevarauksilla Pohjois-Satakunnan kehittämisvyöhykkeen painopistealueita ovat: Kantatie 44 Äetsä-Kankaanpää-Kauhajoki Jämin alueen matkailu- ja luontoharrastuskeskusalueen kehittäminen Kuninkaanlähteen ja Hämeenkankaan alueiden kehittäminen Niinisalon varuskunnan toimintojen turvaaminen riittävillä aluevarauksilla Karvianjoen moninaiskäytön kehittäminen ja jokimaiseman vaaliminen Kankaanpään puettavan teknologiaosaamisen kehittäminen Kankaanpään kaupungin kehittämisen turvaaminen Pohjois-Satakunnan elinkeinoelämän keskuksena Virkistysalueiden ja reitistöverkon kehittäminen alueen vahvojen työpaikka- ja teollisuusalueiden toimintaedellytykset turvataan alueidenkäytön suunnittelulla ja toimintojen haittavaikutukset asutukselle minimoidaan Suunnittelussa selvitetään naapuriliittojen kesken alueiden käyttöön liittyvät toimenpiteet, joilla edistetään ylimaakunnallisten kehitysvyöhykkeiden muodostamista ja niiden kehittämisedellytyksiä. 40
.. Alueiden käytön ekologinen kestävyys Olemassa oleva ympäristö (luonto ja rakennettu ympäristö) on lähtökohtana Satakunnan alueiden käytön suunnittelulle. Maankäytön suunnittelun keinoin edistetään ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävän sekä vetovoimaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen luomista Satakunnassa. Tavoitteena on, että Satakunnan maakunta tarjoaa asukkailleen myös tulevaisuudessa viihtyisän, turvallisen ja terveellisen elinympäristön, missä ympäristön ekologista kestävyyttä ei ylitetä tai vaaranneta. Satakunnan maakuntakaava Tavoiteraportti Esitetyt rajaukset ovat suuntaa-antavia. Luonnonrauha-alue (lra) 5 Karvianjärvi 8 0 9 6 1 Maaseutumainen hiljainen alue (mha) Erityiskohteet (erk) 1 1 Merikarvia Luvia Pori Pinkjärvi Eurajoki Siikaisjärvi Itäjärvi Niemijärvi Isojärvi Kivijärvi 3 4 18 Siikainen Poosjärvi 1 Valkjärvi Noormarkku Ulvila Nakkila 15 Kiukainen 1 Pomarkku Inhottujärvi Kynäsjärvi Palusjärvi Joutsijärvi Pyhäjärvi 19 17 14 Harjavalta Honkajoki Venesjärvi 10 Kullaa Kankaanpää 16 16 Sääksjärvi Ruokojärvi Valkiajärvi Majajärvi Verttuunjärvi 16 Karhijärvi Kokemäki 13 Lavia Kirkkojärvi Rastiaisjärvi Kuorsumaanjärvi Kiikoinen Puurijärvi Kiikoisjärvi 11 Karvia Suomijärvi Jämijärvi 7 Jämijärvi Ainajärvi Luonnonrauha-alueet (lra) 1 Haapa-, Huidan- ja Mustakeitaan suoalue Joutsijärvi 3 Pinkjärvi-Lastensuo 4 Koskeljärven etelä- ja keskiosat 5 Pitkänsalonmaa 6 Kuuminaistenniemen kärki 7 Häädetkeidas 8 Säpin saari ja Luvian ulkosaaristo 9 Ouran saaristo Maaseutumaiset hiljaiset alueet (mha) 10 Joutsijärven pohjoispuolinen metsäalue 11 Puurijärven ja Isonsuon kansallispuisto; Iso- ja Korkeasuo 1 Siltaneva-Mankaneva 13 Auneskylän pohjoispuolinen alue 14 Rynkäkeitaan eteläpuolinen alue 15 Vuorijärven seutu 16 Kynäsjärven itäpuolinen alue 17 Inhottujärven länsi- ja koillisosat 18 Poosjärven länsiosat 19 Haapavuoren metsäalue 0 Nurmes-Aikonmaa-Reksaari- Omenapuumaa 1 Pooskeri Erityiskohteet (erk) Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiö; maailmanperintökohde 3 Vanha-Rauma; maailmanperintökohde (ydin: Pyhän Ristin kirkkopuisto) 4 Porin kansallinen kaupunkipuisto (ydin: Kirjurinluoto) 5 Kylmäpihlajan majakkasaari 5 3 Rauma Kodisjoki Turajärvi Lappi Narvijärvi Eura Pyhäjärvi Köyliö Köyliönjärvi Säkylä Huittinen Vampula Punkalaidun Vehkajärvi Koskeljärvi 4 0 10 0 km S A T A K U N T A L I I T T O HiljaPiSa / 19.1.003 Kuva. Satakunnan maakunnallisesti merkittävät luonnonrauha-alueet, maaseutumaiset hiljaiset alueet sekä erityiskohteet 41
Maankäytön suunnittelussa otetaan huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet sekä melutasoltaan muuta ympäristöä hiljaisemmat alueet. Taajamien lähivyöhykkeillä säilytetään hyvät ja yhtenäiset peltoalueet. Maa-alojen säilymistä biologisesti tuottavana edistetään. Toimintojen keskinäisissä aluevarausperiaatteissa kiinnitetään erityistä huomiota ihmisen terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja luontoon kohdistuvan kuormituksen vähentämiseen. Toimintojen sijoittamisella pyritään vaikuttamaan vähentävästi myös materiaalien ja energian kulutukseen yhdyskunnissa. Asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja sijoitettaessa kiinnitetään erityistä huomiota melun vaikutuksiin ja meluntorjuntaan. Lajien säilymistä ja liikkumista turvaavan ekologisen viherverkoston sekä luonnon monimuotoisuuden säilymistä edistetään. Yhtenäisille, hyville tai maiseman kannalta tärkeille pelto- ja metsäalueille ei osoiteta muuta maankäyttöä ilman erityisiä perusteita. Erityistä huomiota kiinnitetään ekologisten yhteyksien säilymiseen suojelualueiden välillä...3 Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt Liikenneyhteydet Kansainväliset liikenneyhteydet ovat Satakunnan elinkeinoelämän kannalta erityisen tärkeät. Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina sekä kansainvälisellä että valtakunnallisella tasolla. Erityistä huomiota kiinnitetään eri liikennemuotoihin siten, että ratkaisut palvelevat Satakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, asukkaiden tarpeita ja yhdyskuntarakenteen tasapuolista, tasapainoista ja edullista kehittymistä. Eri liikennemuotojen yhteistyö, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytykset nostetaan keskeiselle sijalle. Alueiden käytön suunnittelussa kiinnitetään huomiota kuljetustarpeen vähentämiseen, liikennejärjestelmien toimivuuteen, liikenneturvallisuuteen sekä ympäristöhaittojen, kuten melun ja pohjavesien pilaantumisriskin vähentämiseen. Valtakunnallisesti keskitytään olemassa olevan päätiestön ja rautatieverkon kehittämiseen. Valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien toiminta- ja kehittämisedellytykset turvataan. Yhteysverkostojen pitkäntähtäimen täydentämistarpeisiin varaudutaan nykyisten aluevarausten laajentamisella ja tarvittaessa myös uusilla aluevarauksilla. Valtateiden, 8 ja 1 osalta varaudutaan niiden osittaiseen nelikaistaistukseen. Maakunnan uuden poikittaisen tieyhteystarpeen välillä Rauma - Äetsä määrittely ja linjaus selvitetään liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä. Seutukaavassa 5 esitettyjen eritasoliittymien aluevarausten tarpeellisuus pitkällä aikavälillä selvitetään yhteistyössä tiehallinnon kanssa. Myös alempiasteisen tieverkon rakenne ja la a- juus selvitetään, ja niiden osalta esitetään tarvittavat aluevaraukset. Maakunnan satamien tieja ratayhteyksien sekä laivaväylien nykyisten käyttömahdollisuuksien turvaamiseen varaudutaan ja edelleen niiden kehittämiseen sillä oletuksella, että kuljetuksista aikaisempaa suurempi osa siirtyy tulevaisuudessa raiteille ja vesille. Niin ikään varaudutaan myös siihen, että ra i- deliikenteen henkilökuljetukset lisääntyvät. Liikenneyhteyksien suunnittelussa otetaan huomioon nopean junarataliikenteen käynnistyminen. URPO-radan sekä Pori-Kankaanpää-Parkano -radan aluevaraukset säilytetään sekä selvitetään jokilaakson taajamajunayhteyden tarve ja toteuttamismahdollisuus. 4
Porin lentoaseman toimintaedellytykset turvataan myös kansainvälisten yhteystarpeiden osalta ottaen huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset sekä lentomelun aiheuttamat rajoitukset. Alue- ja yhdyskuntarakenteen tarkoituksenmukainen kehittäminen sekä saman aikaisesti ympäristön ja talouden kannalta kestävä liikenteen suunnittelu turvataan kytkemällä Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelu kiinteästi maankäytön suunnitteluun maakuntakaavan laatim i- sen yhteydessä. Tietoliikenne Kattavan tietoliikenneverkon taloudellisen rakentamisen yhtenä edellytyksenä on riittävän ehyt yhdyskuntarakenne. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen edesauttaa tietoliikenneverkon kattavuuden laajentamista maakunnan eri alueille. Tehokas tiedonsiirtoverkosto tasapainottaa maakunnan eri osien sisäistä kehitystä ja tukee niiden kilpailukykyä väestön ja toimintojen kehityksessä. Tietoliikenneverkon vaatimat mastot sijoitetaan siten, että ne eivät tuhoa tai heikennä kulttuurihistoriallisten alueiden arvomerkitystä eivätkä riko ehyitä maisemakokonaisuuksia. Energia Perusvoiman tuotantoa keskitetään Olkiluotoon ja Tahkoluotoon. Eurajoen Olkiluodossa varaudutaan ydinvoiman tuotantokeskittymän ja Suomen ydinpolttoainejätteen loppusijoituspaikan edellyttämiin aluevarauksiin sekä suojavyöhykkeisiin. Satakunnan monipuolisen energiantuotannon edellytyksiä vahvistetaan turvaamalla energiantuotannolle, -huollolle sekä -jakelulle toteuttamismahdollisuudet. Valtakunnallisen energianhuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset turvataan suunnittelussa. Jakelussa hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevia johtokäytäviä, mutta energianjakelu maakunnassa ja valtakunnan verkkoon turvataan tarvittaessa myös uusilla aluevarauksilla. Erillisten selvitysten perusteella Satakunnassa varaudutaan tarvittaessa maakaasuverkoston laajentamiseen maakuntaan sekä osoitetaan rannikkoalueella tuulivoiman hyödyntämiseen soveltuvat alueet. Uusiutuvan energiantuotannon kehittämisedellytykset turvataan. Vesi- ja jätehuolto Alue- ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta tuetaan ja edistetään siten, että yhdyskuntateknisten järjestelmien suunnittelussa ja toteuttamisessa varaudutaan ylikunnallisiin ja maakunnallisiin toimintamalleihin, joille maakuntakaavassa osoitetaan niiden edellyttämät aluevaraukset. Näin turvataan jätevesien korkeatasoinen käsittely sekä terveellisen ja hyvälaatuisen pohjaveden riittävä saanti. Turun seudun veden tekopohjavesihankkeen vaatimat aluevaraukset suoja-alueineen otetaan huomioon maakuntakaavassa. Jätehuollossa korostetaan jätteiden syntymisen ehkäisemistä, määrän ja haitallisuuden vähentämistä sekä hyödyntämisen edistämistä lajittelua, keräystä ja kierrätystä tehostamalla. Tavoitteena on jätehuollon järjestäminen siten, että siitä ei aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Maakuntakaavassa osoitetaan jätehuollon edellyttämät aluevaraukset jätteenkäsittelyalueille ja -laitoksille. 43
..4 Vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö Luonnonvarojen säästävää ja kestävää käyttöä edistetään siten, että luonnonvarojen saatavuus turvataan myös tuleville sukupolville. Pohja- ja pintavesien säilyminen käyttökelpoisena ja puhtaana turvataan maankäyttöä ohjaamalla. Pohjavesialueille ei osoiteta sellaista uutta toimintaa, joka aiheuttaa pohjavesille erityistä vaaraa. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamista edistetään maankäytön suunnittelun keinoin. Myös maaperän suojeluun sekä maisemaan ja luonnonarvoihin kiinnitetään huomiota osoittamalla luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat harjualueet. Turpeen ottoalueiden osoittamisella pyritään luomaan mahdollisuudet sekä kasvu- että polttoturpeen tuotannon jatkumiselle tulevaisuudessa myös Satakunnassa. Varattaessa alueita turvetuotantoon sovitetaan yhteen tuotanto- sekä suojelutarpeet. Ottoalueiksi varataan pääasiassa ojitettuja soita. 44
Lounais-Suomen ympäristökeskus 14.8.00 /lak Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/0 Kuva 3. Satakunnan pohjavesialueet 000 45
..5 Maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä edistetään hyödyntämällä maakunnan hyvää sijaintia Pohjanlahden rannikolla. Maakunnan saavutettavuutta lisätään kehittämällä Satakunnan liikenneverkkoa osana tasapainoista ja toimivaa aluerakennetta. Alueidenkäytön suunnittelussa varmistetaan, että päätieverkko on palvelukykyinen ja liikenneturvallisuus on hyvä. Joukko-, kevyt- ja palveluliikenteen kehittymistä edistetään eheyttämällä taajamien yhdyskuntarakennetta. Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä edistetään alueidenkäytön suunnittelulla siten, että parannetaan yritysten sijoittumis- ja laajentumismahdollisuuksia sekä kehitetään niiden kilpailukykyä kehittämällä yritysten fyysistä toimintaympäristöä. Satakunnan liikennejärjestelmä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuutena siten, että eri liikennemuodot palvelevat sekä asutusta, että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Teollisuuden ja työpaikkojen alueiden sijoittamisessa käytetään hyväksi olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. Alueiden käytön suunnittelulla varmistetaan elinkeinoelämän energiansaanti, maa-, ilma-, vesi- ja tietoliikenteen verkoston toimivuus, kehittämis- ja laajentamismahdollisuudet ja nopean junaratayhteyden kehittämismahdollisuudet. Maakuntakaavassa otetaan huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtokäytävien aluevaraukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kehitetään myös parantamalla taajamien asuin- ja toimintaympäristöjen sekä rakennettua että luonnonympäristöä, kehittämällä palvelujen saatavuutta ja monipuolistamalla erilaisten asumistapojen valintamahdollisuuksia. Matkailuelinkeinoja edistetään varaamalla matkailupalvelujen alueita taajamista ja maaseudulta, sijainniltaan hyviltä ja ympäristöltään vetovoimaisilta sekä kulutusta kestäviltä alueilta. Matkailua ja olemassa olevia palveluja tuetaan kytkemällä matkailu- ja virkistyspalvelut sekä luonto- ja kulttuurinähtävyydet osaksi laajaa vapaa-ajan alueiden verkostoa. Maa- ja metsätalouden sekä metsä- ja elintarviketeollisuuden toimintaedellytysten maankäytölliset mahdollisuudet varmistetaan maakuntakaavalla...6 Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen Satakunnan maiseman erityispiirteet selvitetään ja korostetaan niiden merkitystä maakunnan alue- ja yhdyskuntarakenteessa. Satakunnan monimuotoisen sekä rikkaan luonto- ja kulttuuriympäristön, kulttuuri- ja rakennusperinnön sekä maiseman vaalimisessa otetaan huomioon kansainvälisten ja kansallisten sopimusten, päätösten ja ohjelmien sisältö sekä maakunnalliset ja seudulliset tarpeet. Satakuntalaisen maiseman, rakennusperinteen, historiakerrostumien ja luonnonarvojen erityispiirteitä korostetaan. Kaavan laadinnassa korostetaan laajojen yhtenäisten kulttuurimaisemien säilyttämistä. 46
Satakunnan maakuntakaava Tavoiteraportti Karvia Honkajoki Merikarvia Siikainen Kankaanpää Jämijärvi Noormarkku Pomarkku Lavia Satakunnan Natura 000 -verkosto (0.8.1998, 8.5.00,.1.004) Pori Natura 000- verkoston alue Ulvila Kullaa Kiikoinen Luvia Nakkila Harjavalta Eurajoki Kiukainen Kokemäki Rauma Lappi Eura Köyliö Huittinen Punkalaidun Kodisjoki Säkylä Vampula Lähde: SYKE/00 0 10 0 km S A T A K U N T A L I I T T O 6..004/al Kuva 4. Natura 000 verkoston kohteet Satakunnassa (VN 0.8.1998, 8.5.00 ja.1.004) 47
Tavoitteena on, että viihtyisä ja monipuolinen kulttuuri- ja luonnonympäristö tarjoaa otolliset olosuhteet asumiselle sekä ympäristöystävälliselle elinkeinotoiminnalle. Suunnittelussa turvataan arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja kulttuurihistoriallisten kohteiden säilyminen erilaisten maankäyttöintressien yhteensovittamisessa. Lajien säilymistä ja liikkumista turvaavan ekologisen viherverkoston sekä luonnon monimuotoisuuden säilymistä edistetään. Yhtenäisille, hyville tai maiseman kannalta tärkeille pelto- ja metsäalueille ei osoiteta muuta maankäyttöä ilman erityisiä perusteita. Erityistä huomiota kiinnitetään ekologisten yhteyksien säilymiseen suojelualueiden välillä. Maakuntakaavoitusprosessin kuluessa pyritään vastaamaan luonnonarvokaupan kokeilun luomiin haasteisiin maankäytön suunnittelussa. Kaavoitukselle uusia haasteita asettavat mm. vapaaehtoisen luonnonsuojelun ilmapiiri sekä maaseudun kehittämisen ja luonnonsuojelun uudenlainen kumppanuus. Kulttuuriympäristön vaalimisessa korostetaan Satakunnan historiallisten kaupunkien merkitystä aluerakenteessa sekä asutuksen ja kulttuurin historiallista jatkumoa ja ajallista kerroksellisuutta. Maakunnalle ominaisten arvokkaiden maisemien, muinaisjäännösten ja rakennettujen ympäristöjen muodostamien kokonaisuuksien säilyttämistä edistetään. Satakunnan maankohoamisrannikolla otetaan huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset olemassa olevaa rakennetta uudistettaessa ja uutta suunniteltaessa. Kokemäenjoen suistoalueella kiinnitetään erityistä huomiota maiseman ja luonnontalouden erityispiirteisiin, sekä huomioidaan tulva-alueiden vaikutus maankäyttöön. 48
Satakunnan maakuntakaava Tavoiteraportti Karvia Honkajoki Merikarvia Siikainen Kankaanpää Jämijärvi Pomarkku Tärkeimmät kulttuurimaisemat (kh, SK5) Pori Noormarkku Lavia Maisema-aluetyöryhmän mietintöön sisältyvä valtakunnallisesti merkittävä alue (YM, 1993) Luvia Ulvila Nakkila Kullaa Harjavalta Kiikoinen Valtakunnallisesti merkittävä ympäristö / kohde (museovirasto ja YM, 1993) Maakunnallisesti merkittävä ympäristö / kohde Kokemäki Historiallinen tie Eurajoki Kiukainen Huittinen Porin ja Rauman keskustojen kohteet Rauma Lappi Eura Köyliö Punkalaidun Kodisjoki Säkylä Vampula 0 10 0 km S A T A K U N T A L I I T T O Kuva 5. Kulttuurihistorialliset kohteet ja alueet Satakunnan seutukaavassa 5 49
..7 Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Satakunnassa turvataan kattava virkistysalueiden ja viherkäytävien muodostama verkosto. Merkittävimmät ylikunnalliset ja maakunnalliset retkeilyreitit yhdistetään ja verkostoja kehitetään käyttäen hyväksi virkistys-, suojelu-, maa- ja metsätalousalueita sekä viherkäytäviä ja tiestöä. Maakunnallisia ja seudullisia virkistysalueita varataan riittävä määrä maakunnan asukkaiden tarpeisiin ulkoilualueina taajamavyöhykkeiltä ja retkeilyalueina vetovoimaisilta luontoalueilta. Maakunnallisten ja ylimaakunnallisten ulkoilureittien aluevaraukset ja yhteystarpeet turvataan. Veneväylien ja veneilyyn liittyvien satamien varaamisella pyritään edistämään veneilymahdollisuuksia sekä saariston virkistysalueiden käyttömahdollisuuksia. Veneilyn ohjaamisella pyritään vähentämään veneilystä aiheutuvia haittoja mm. luonnonsuojelulle ja loma-asutukselle. Moottorikelkkailun reitit osoitetaan ylimaakunnallisten yhteystarpeiden tasolla. Varattaessa alueita virkistystoimintoihin luodaan samalla mahdollisuuksia myös luonto- ja kulttuurimatkailulle, edistetään matkailukeskusten ja -alueiden verkottumista ja vapaa-ajan vyöhykkeiden kehittämistä toimivina palvelukokonaisuuksina. Edellä mainittuja toimintoja edistettäessä kiinnitetään huomiota siihen, että alueiden pääasiallista käyttötarkoitusta tai alueiden suojelutavoitteita ei vaaranneta. Puolustusvoimien hallitsemilla alueilla puolustusvoimien käyttötarve on ensisijainen. 50
Satakunnan maakuntakaava Tavoiteraportti Lauhanvuoren kansallispuisto Kauhanevan- Pohjankankaan Karvia kansallispuisto 5 I Karvianjärvi Merikarvia 4 Siikaisjärvi Siikainen Honkajoki 5 I Kankaanpää Jämijärvi Pääosin melontakelpoinen vesistöreitti Retkeilyreitti Rakenteilla oleva Suunnitteilla oleva Idea-asteella oleva Historiallinen tie (SK5) Jämijärvi 1 Isojärvi Yyteri Laitakari Ahlainen Rauma Porin kansallinen kaupunkipuisto Pori Isomäki Susisuo Ulvila D Luvia Kodisjoki A g Pinkjärvi Lappi Eurajoki Narvijärvi 1 Nakkila Noormarkku 11Kiukainen 10 Eura Pomarkku 3 Koskeljärvi Joutsijärven retkeilyja ulkoilualue Kullaa Salomonkallio Sääksjärvi Harjavalta 8 Kokemäki B Puurijärven ja Pitkäjärvi Isonsuon II kansallispuisto Huittinen Pyhäjärvi 5 Köyliö III Vihteljärvi- Niemenkylä Karhijärvi 6 Lavia % Kiikoinen 8 9 II Hiittenharju Inhottujärvi A 9 % %% Köyliönjärven kansallismaisema 7 II Säkylä Vampula II C Säkylänharju III III l 13 0 % % Reitteihin liittyviä alueita Natura 000-verkosto (0.8.1998, 8.5.00) Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet (YM, SYKE 00) Lähivirkistysalue, VL (SK5) Retkeily- ja virkistysalue, VR (SK5) Porin kansallinen kaupunkipuisto Maailmanperintökohde % 10 Punkalaidun 0 km Kurjenrahkan kansallispuisto S A T A K U N T A L I I T T O 3..004/as,rt,al Kuva 6. Satakunnan retkeilyreitit, maakunnallisesti merkittävimmät historialliset tiet sekä pääosin melontakelpoiset vesistöreitit. (Numerointi ja kirjaintunnukset viittaavat erillisen selvityksen tekstiin Satakunnan ulkoilu- ja retkeilyreitistö ; luonnos 003 / Satakuntaliitto/Asa) 51
.3 Maakuntakaavan mitoitukselliset tavoitteet.3.1 Väestö Maakunnan alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana tulee olla perusteltu väestönkehitys arvio. Satakunnan maakuntakaavan mitoituksen lähtökohtana on maakuntasuunnitelman väestö- ja työpaikka-arviot, jotka on arvioitu vuoteen 00-30. Tilastokeskus on laatinut kaksi vaihtoehtoista Satakunnan väestön kehitysarviota. Trendikehityksen mukaan väestömuutostekijät jatkuisivat aiemman kehityksen mukaisina. Omavaraiskehitys - vaihtoehdossa oletetaan muuttoliikkeen osuus nollaksi. Muuttovoitto - vaihtoehdossa oletetaan Satakuntaan suuntautuvan nykyisen noin 9000 asukkaan tulomuuttovirran kaksinkertaistuvan vuoteen 030 mennessä. Vuoden 004 syyskuussa Tilastokeskus päivittää väestöennusteet vuodelle 035. asukasta 50 000 7 000 5 000 00 000 1970 1980 1990 000 010 00 030 vuosi trendi omavarais muuttovoitto Kuva 7. Tilastokeskuksen väestöennustevaihtoehdot ja "muuttovoittovaihtoehto" Maakuntakaavan väestötavoite vuodelle 00 on 7 000 asukasta Punkalaitumen siirtyminen Pirkanmaalle pienentää arviota noin 4000 asukkaalla. Ikärakenne Alla olevasta kuvasta voidaan nähdä miten maakunnan väestön ikärakenteen arvioidaan kehittyvän 30 vuodessa: nykyisin suurimpiin, 40-59 -vuotiaiden ikäryhmään kuuluvat suuret ikäluokat ovat siirtyneet 60-89 vuotiaisiin kasvattaen ikärakennekuusen yläosaa. Alle 10- vuotiaita on lähes kolmannes vähemmän kuin vuonna 000. Kuva 8. Satakunnan ikärakenne vuonna 000 ja ennusteen 030 mukaan 5
Asuntokunnat Yleinen suuntaus asuntokuntien rakenteen muutoksessa on, että yksinasujien osuus kasvaa ja perhekoot pienenevät. Vaikka väestö vähenee, asuntokuntien lukumäärä kuitenkin lisääntyy. Asuntokuntien keskikoon ennustetaan pienenevän koko maan tasolla.1:stä henkilöstä 1.86 henkilöön / asunto. (Lankinen, 003).3. Työpaikat Työpaikkojen keskittyminen muutamille kasvuseuduille kiihtyi laman jälkeisellä kaudella. Vuosituhannen vaihteesta alkaen voimakkaan keskittymisen on havaittu selvästi hidastuneen, mikä ilmenee puolestaan muun muassa alueellisten työllisyyserojen tasoittumisena ja muuttoliikkeen vilkkauden laantumisena. Korkeakoulutusta edellyttävien työpaikkojen lisääntyminen Satakunnassa, jossa on perinteisesti ollut keskimääräistä vähemmän yliopistokoulusta edellyttäviä työpaikkoja, on selvä merkki vetovoiman vahvistumisesta. Työpaikkamäärällä mitattuna Satakunta on teollisuusvaltaisin Suomen maakunnista Itä- Uudenmaan jälkeen. Teollisuusvaltaisuudesta huolimatta absoluuttisesti suurin työpaikkalisäys - lähes 6000 työpaikkaa - on ollut palvelusektorilla Satakunnassa oli vuonna 000 noin 9 860 työpaikkaa. Vaihtoehtoisten ennusteiden mukaan työpaikkakehitys vuoteen 015 olisi 86 000-93 900 työpaikkaa. Maataloustyöpaikkojen määrä supistuu selvästi metsätyöpaikkojen pysyessä nykyisellä tasolla. Eniten kasvua arvioidaan olevan tekniikan suunnittelu- ja asiantuntijatyössä sekä terveydenhuollon aloilla. Satakunnan toimialarakenteen ennakoidaan vuonna 015 perustuvan edelleen metalliteollisuuden ja kemiallisen metsäteollisuuden varaan. Merkittävimmät kasvualueet ovat automaation, elektroniikan, ohjelmistotuotannon ja tietoliikenteen lisäksi sähköntuotannossa, joita aloja vahvistaa uuden ydinvoimalan rakentaminen Eurajoen Olkiluotoon..3.3 Asuminen ja aluevaraustarpeet Asuntokuntien lukumäärän kasvu (,3 %) yhdessä asumisväljyyden kasvun sekä asuntojen poistuman kanssa vaikuttaa asuntotuotantotarpeen määrittelyyn. Asunnon- ja tuotantotarpeeseen eri alueilla vaikuttaa ratkaisevasti maan sisäinen muuttoliike, joka vaihtelee hyvin herkästi taloudellisten suhdanteiden mukaan. Satakunnan asuntokannan muutos 1990-000 oli 109 65:stä 117 655 lisäystä 8 390 asuntoa. Kasvu vauhti hidastui vuosikymmenen loppupuolella 3,5 % (5,9) kun se vuosikymmenen alkupuolella oli 4,0 % (7,4) Suluissa koko maan vertailuluku (Lankinen, 003; s. 8). Asuntokannan poistuma ja varauma 000 00 Asuntokannan poistuman syinä ovat tuhoutuminen, autioituminen, kilpailevan maankäytön aiheuttama purkaminen ym. Asuntovarauma koostuu tyhjistä ja tilapäisesti asutuista asunnoista. Satakunnan asuntokannan poistuma on ollut vuosina 1990 000 vain 373 asuntoa. Poistuman ennustetaan olevan vuoteen 00 mennessä noin 1500 asuntoa. Asunto varauma koko asuntokannasta on samana ajanjaksona noussut 8,37 %:sta 9,70 %:iin. Osuuden ennustetaan pienenevän vuoteen 00 noin 9,30 %:iin. Asumisväljyyden kehitys 000-00 Asumisväljyys on suorassa suhteessa asuntokuntien pienenemiskehitykseen Asumisväljyyden kehityksessä koko maan tasolla havaitaan lievästi hidastuvaa kehitystä. Satakunnan asumisväljyys oli vuonna 1990 33,9 h-m / henkilö (31,6). Vuoteen 000 mennessä asumisväljyys oli 53
noussut 38, h-m /henkilö (35,3). Koko maata kuvaavat vertailuluvut on merkitty sulkeissa. asumisväljyyden ennustetaan olevan koko maassa vuonna 00 keskimäärin 43 h-m /asukas. (Lankinen, 003. s. 34) Satakunnan asumisväljyyden kasvu perustuu osin muuttoliikkeeseen ja asuntokuntien keskikoon pienenemiseen. Asuntojen keskikoko oli 87,3 m² ja asunnoissa asui eli asuntokunnan koko oli,1 asukasta / asunto. (Lankinen, 003 s. 14,16) Asuntotuotannon määrällinen tarve Satakunnassa 000-00 Arvion lähtökohtana Lankisen mukaan pidetään seuraavia olettamuksia: 1) Tilastokeskuksen kunnittainen väestöennuste vuodelle 00 ) Ikärakenteen muutoksesta johtuva asuntokuntien koon pieneneminen ja ikääntymisen edetessä yksinäistyminen, 3) Asuntovarauman osuuden oletetaan hitaasti kasvavan. 4) Poistuman odotetaan yleistason kohoavan. Arvion pohjana on näkemys tapahtuvasta rakennemuutoksesta. Asuntotuotannon tarve Satakunnassa määritellään asuntokuntien lukumääräarvion, asumisväljyyden kasvun sekä asuntojen poistuman mukaan seuraavin oletuksin : Väestö 000 00(Tilastokeskus) Koko väestö 37 661 1 70 Asuntoväestö 34 671 18 68 Asuntokunnat 106 38 117 385 asuntokuntien keskikoko.1 1.86 Asuntovarauma 11 417 1 036 - - %:ina 9.70 9.30 Koko asuntokanta 117 655 19 41 Asuntokannan poistuma-arvio kpl 000 00 1500 asuntoa Laskennallinen asuntotuotantotarve Satakunnassa on vuosina 000-00 4700 asuntoa. Nykyisellä asuntotyyppijakaumalla asunnot rakentuisivat seuraavasti: 630 pientaloa, 610 rivitaloasuntoa ja 1340 kerrostaloasuntoa. Maa-alan tarve Arvioidun asuntotuotannon maa-alan tarpeen laskemiseen ei ole yksiselitteistä ratkaisua, koska alueille valittava tehokkuusluku voi vaihdella laajoissa rajoissa talotyypistä riippuen. Lisäksi poistuvien asuntojen tilalle voidaan vanhoille rakennuspaikoille rakentaa asuntoja erila isella tehokkuudella poistuneeseen verrattuna. Käytettäessä tarkastelussa aluetehokkuutta käsite sisältää myös liikenne-, palvelu- ja vapaa-alueet. Riippuen kuntien valitsemista kaavoitusperiaatteista raakamaan tarve voi supistua neljännekseen väljimmistä rakentamisvaihtoehdoista. (Lankinen 003, s. 36) 54