Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen Turvaa, hoivaa kasvatusta seminaari 28.3.2011 Pohjantähti-opisto, Keminmaa KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä
Luento pohjautuu teokseen Lämsä, Anna-Liisa (toim.) Mieli maasta Masentuneen nuoren Kohtaaminen ja tukeminen. PS-Kustannus: Jyväskylä 2011 Kirja on toteutettu PS-Kustannuksen ja Ammattiopisto Luovin yhteistyössä Kirjan kirjoittajina 13 erityisopetuksen psykiatrian ja mielenterveystyön ammattilaista, joista yhdeksän työskentelee Ammattiopisto Luovissa Ammattiopisto Luovi on Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos. Mielenterveyden ongelmat on Yksi yleisimmistä erityisopetuksen perusteista.
Psyykkinen terveys vs. masennus Psyykkinen terveys kyky rakastaa ja tehdä työtä onnellisuuden kokemukset tyytyväisyys omaan elämäntilanteeseen toivo ja luottamus elämään Masennus pysyväksi muuttunut masentuneisuuden ja alakuloisuuden tunne oireita jatkuvasti tai melkein jatkuvasti vähintään kahden viikon ajan hyvinvoinnin ja toimintakyvyn merkittävät muutokset Masentunut nuori jotenkin rikki sisältä
Miten paha olo näkyy nuoren käyttäytymisessä? käyttäytyminen muuttuu äkillisesti on jatkuvasti levoton ja ärtynyt ja hänen pinnansa palaa helposti. on jatkuvasti väsynyt ja passiivinen eristäytyy, eikä hänellä ole ystäviä koulussa ja vapaa-ajalla. usein erilaisia somaattisia oireita, kuten vatsavaivoja, pahoinvointia, huimausta, päänsärkyjä tai muita kiputiloja
Miten paha olo näkyy nuoren käyttäytymisessä? Saattaa näkyä esimerkiksi koulussa väsyneisyytenä, vetäytymisenä, alakuloisuutena, koulumotivaation ja koulumenestyksen heikkenemisenä, keskittymiskyvyn alenemisena, levottomuutena tunneilla, toistuvina tai selittämättöminä poissaoloina, toistuvina käynteinä terveydenhoitajalla, uniongelmina, ruokahalun muutoksina, aggressiivisuutena, holtittomana tai välinpitämättömänä käytöksenä, epäsuorana tai suorana itsetuhokäytöksenä 1/3 masentuneista opiskelijoista on myös käytöshäiriöitä
Käyttäytymismuutokset Käyttäytyminen, joka suojaa kivulta, kielteisiltä tunteilta kaventaa ja uhkaa tervettä ja tasapainoista kehitystä Haavoittavasta tilanteesta muistuttavien tekijöiden tietoinen välttäminen ristiriidasta aiheutuva stressi Vetäytyminen tai hyökkäävä käyttäytyminen Esim. itsensä fyysinen vahingoittaminen helpompi tuntea fyysistä kipua kuin kohdata haavoitetut tunteet
Miten yleisestä ongelmasta on kyse? ohimenevä alakulo nuorilla tavallista, masennuksessa kyse pysyvämmästä tilasta ja muutoksista noin 5-6 prosenttia suomalaisista kärsii masennuksesta jopa neljänneksellä on masennuskausi jossakin vaiheessa elämäänsä 15 20 prosenttia nuorista on kokenut ennen aikuisikää toimintakykyä haittaavan masennusjakson uusien masennusjaksojen riski on suurimmillaan 15 18- vuotiailla joka päivä viisi alle 30 -vuotiasta nuorta tai nuorta aikuista työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä arvioiden mukaan alle puolet masentuneista nuorista on hoidon piirissä
Mikä aiheuttaa masennusta? ei yksittäistä syytä usein biologiset, psykologiset ja sosiaaliset syyt yhdessä taustalla tavallisesti pitkäaikainen ylikuormitus yhdessä sosiaalisen tuen puutteen, stressitekijöiden ja yksilöllisen alttiuden kanssa perimä, elimelliset sairaudet, alkoholi, muut päihteet ja lääkkeet suuret elämänmuutokset, menetykset ja niiden aiheuttama stressi psyykkinen kuormitus ylittää yksilön sietokyvyn sairastuminen
Psyko-sosiaalinen haavoittuminen konkreettiset menetykset, jotka liittyvät usein ihmissuhteisiin ja yksilön asemaan sosiaalisessa yhteisössä luottamus itseen, omiin mahdollisuuksiin ja toisiin ihmisiin itsesyytökset, syyllisyys, häpeä heikentynyt itsetunto, arvottomuuden tunteet, mahdollinen itsetuhoisuus
Mieli 2009 Tavoitteena painopisteen siirtäminen perustasolle, lähelle nuorten jokapäiväistä elämää nopea, oikea-aikainen matalan kynnyksen hoitoon pääsy sairauksien kroonistumisen estäminen erikoissairaanhoidon tehtävänä edelleen vakavampien mielenterveyshäiriöiden hoito ennaltaehkäisy + hoidon tuki ei ole vain mielenterveysalan ammattilaisten asia, vaan kaikilla nuoren arjessa mukana olevilla on oma roolinsa. Arjessa saatu tuki ei korvaa hoitoa ja terapioita, mutta täydentää niitä
Miten kohtaan masentuneen nuoren? huomion kiinnittäminen nuoressa tapahtuneisiin muutoksiin kysymykset, miten sinulla menee?, mitä kuuluu? keskustelun avaajina omien huomioiden ja huolen ilmaiseminen nuorelle ja vanhemmille, huomioiden ja huolen jakaminen muiden kanssa vältä syyllistämistä, tulkitsemista, kohteliaisuusvyöhykkeelle jäämistä seuraa tilannetta, anna kannustavaa, mutta suoraa palautetta hoitoon ohjaaminen + hoidon jatkamisen tukeminen nuorella nimetty luottohenkilö mahdollisuus luottamuksellisiin keskusteluihin, tukeen ja ohjaukseen arjessa saatu tuki ei korvaa hoitoa ja terapioita, mutta täydentää niitä
Sosiaalinen tuki Keskeinen tekijä nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä merkitysten rakentaminen aikuiset nuoren peilinä identiteetti, toivo vs. kaoottisuus ja epätoivo Minän palapeli Kun nuori syrjäytyy normaalina pidettävästä kasvusta ja kehityksestä, on kuin hänen minän palapelistään olisi jokin pala tai joitakin palasia hukassa ratkaisematta jääneet iän mukaiset kehitystehtävät
mahdollisuuksien näkeminen nuoren elämässä Kaikkea saa tehdä. Kaikkea pitää tehdä. Kaikkia ovia pitää tempoa, kaikkia kuita kurkotella. On vain yksi ehto, elinehto: Värisevää sielua ei saa tallata Tommy Taberman
Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen Jokainen nuori haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi ja hyväksytyksi omana itsenään. Sekä vetäytyjä että aggressiivisesti käyttäytyvä nuori voivat kokea tulevansa väärinymmärretyiksi
Konsultatiivinen työote Neuvoa voi kysyä myös ilman, että mainitsee nuoren nimeä kun et ole varma, mistä voisi olla kyse kaipaat neuvoa, miten toimia tietyssä tilanteessa Konsultaatiota tarjoavat mm. verkostoyhteistyön toimijat Konsultaatiota voi hakea myös oman työyhteisön sisältä
Miten masennusta voidaan ehkäistä? arjen rytmistä kiinnipitäminen riittävä lepo monipuolinen ruokavalio liikunta sekä muut itselle sopivat harrastukset ja rentoutumismuodot erilaiset selviytymistyypit sosiaalinen vuorovaikutus läheisten ja ystävien kanssa
Selviytymistyypit Eri ihmisillä erilaisia tapoja huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, hallita stressiä ja selviytyä erilaisista ongelmatilanteista Fysiologinen selviytyjä Emotionaalinen selviytyjä Luova selviytyjä Sosiaalisesti suuntautunut selviytyjä Kognitiivinen selviytyjä Henkisesti suuntautunut selviytyjä
Puhuminen voi olla vaikeaa kun nuorella on paha olla, toimistopöydän ääressä puhuminen saa herkästi hänet menemään entistäkin pahemmin lukkoon puhuminen helpompaa arkisten askareiden lomassa: kahvihetki, automatka, remonttihommat aina nuori ei löydä lainkaan sanoja ilmaisemaan, miltä hänestä tuntuu - sanaton viestintä - oman elämäntarinan, sairauden, kuntoutumisen, tulevaisuuden ja voimavarojen jäsentäminen kirjoittamisen, kuvallisen ilmaisun, musiikin, kädentaitojen ym. luovien ja toiminnallisten menetelmien avulla
Taide-elämys innostaa, eheyttää, auttaa jaksamaan luovuus tuhoavuuden vastavoimana itseyden kokeminen omaan itseen, omiin tunteisiin ja ajatuksiin tutustuminen persoonallisuuden eheytyminen omien rajojen koettelu Runot, mietelauseet, muut tekstit Lukeminen, kirjoittaminen Oli päivä miten harmaa tahansa, aurinko nousee aina EH
Puutarhanhoidon ja luonnon merkitys paikassa syntyvä lumoutuminen, arkipäivästä irtaantuminen, ajatusten tuulettuminen, jatkuvuuden kokemukset hiljaisuus, rauhoittuminen, elpyminen, kosketuksen saaminen omiin tunteisiin yhdessä tekeminen, yhteenkuuluvuuden kokemukset
Musiikin merkitys nuoruusiässä musiikki tunteiden tulkkina: kokemukset itsestä, kosketus omiin tunteisiin, vuoropuhelu, keino ilmaista sitä, mille ei ole sanoja laulu siirtymäobjektina: läheisyys, irrottautuminen, raivo, kaaos, uho, tuho, fantasiat musiikki itsen luomisen välineenä
Lopuksi Masennus on vakava sairaus. Masentunutta nuorta ei yhtään auta, jos häntä pyydetään ottamaan itseään niskasta kiinni. Masennuksesta voi kuitenkin toipua ajoissa saadun tuen avulla. Niin kauan kuin on elämää, on myös toivoa
Paino kuin olisin osa maata kuin juureni olisivat paksummat kuin näkyvä osani Asettunut olemaan elämässä kuin olisin olemassa vain tätä hetkeä varten Olen juuri kuin olen miettimättä onko niin hyvä vai muutunko Uskon mitä on ja että kaikki on juuri kuten kuuluukin Toivo elää minussa vahvana kuin yhtä kehoni kanssa Minä olen itseni kuten olen miten olen ja täysillä Perjantaina, kuten muulloinkin, maahan kiinnittyneenä yhteydessä ylös Läsnä tässä. (Katja Lemberg)
Kiitos mielenkiinnostanne! KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi 040-319 3311 anna-liisa.lamsa@luovi.fi