Sisältö NOSTURI OHJAAMON TAKANA... 2 Asennus... 2 Vakavuus... 3 Esimerkkejä vakavuustekijän laskemisesta... 4 APURUNKO... 6 Nosturin kiinnitys... 7 VAHVISTETTU NOSTURIN KIINNITYS... 9 Suuret nosturit... 10 TAAKSE ASENNETTU NOSTURI... 13 KESKELLE ASENNETTU NOSTURI... 15 VAKAVUUS... 16 Taakse asennettu nosturi ja ylimääräiset tukijalat... 17 Apurunko... 18 TAKAYLITYKSEN VAHVISTUS... 24 NOSTURIN KIINNITYS... 27 Nosturin kiinnitys sinkilöillä... 28 TAKAPÄÄDYN HISSI... 29 VETOPALKIT... 30 PAINAVIEN KOMPONENTTIEN KIINNITYS... 32 KEULAAN ASENNETUT LAITTEET... 34 1
NOSTURI OHJAAMON TAKANA Asennus Huonoissa ja erittäin huonoissa ajo-olosuhteissa ohjaamon takana saa käyttää vain nivelsillalla varustettua nosturia (tai kolmipistetuettua nosturia). Jos käytetään kiinteäsiltaista nosturia, voivat nosturin kiinnitys, runko ja muut alustan osat vaurioitua, koska nosturin kiinnitys rajoittaa rungon kiertymistä. Hyvissä ja kohtalaisen hyvissä ajo-olosuhteissa ohjaamon taakse voidaan asentaa sekä nivel- että kiinteäsiltaisia nostureita. Kokemus on osoittanut, että nivelsilta antaa paremman mukavuuden, koska nosturin kiinnitys ei rajoita rungon vääntöherkkyyttä. 3-pistesillan tulee yleensä olla eteenpäin käännetty. Tämä pienentää etuakselimassaa ja antaa useimmiten kuljettajalle enemmän tilaa käyttölaitteiden hoitamiseen. Vain nivelsillalla varustettuja nostureita saa käyttää ohjaamon takana huonoissa ja erittäin huonoissa ajo-olosuhteissa. Nivelsillalla varustettu nosturi 26:7041 2
Vakavuus Nosturia käytettäessä vakavuus riippuu autosta, kuormasta, tukijaloista, työalustasta ja nosturin työsuunnasta autoon nähden. Vakavuustekijä Hyvän vakavuuden saamiseksi tukijalat on työnnettävä pitkälle autosta. Jalkojen lisäksi myös pyörät toimivat tukipisteinä. 26:7068 Vakavuus on huonoin nostettaessa viistosti auton edestä. Tästä syystä nosturin työalueeksi on ehkä rajoitettava 180º tukijalkojen takana oleva alue. Nosturin käyttäjän on joka tilanteessa huolehdittava siitä, että vakavuus on riittävä. Suurimman sallitun taivutusmomentin laskeminen Laskennan perustana on suurin staattinen kuorma yhdessä nosturin staattisten ja dynaamisten voimien kanssa. Laskennan tulos ei saa olla enempää kuin 80 % rungon venymisrajasta. Tärkeä sääntö: Kaikki kaatorajasta auton puolella olevat painot ovat aina vakavoittavia momentteja. Kaikki painot, jotka vaikuttavat toisella puolen kaatorajaa kuin auto, ovat aina kaatavia momentteja. Vertaamalla vakavoittavien momenttien summaa kaatavien momenttien summaan saamme nk. vakavuustekijän (n). Vakavoittavien momenttien summa = n Kaatavien momenttien summa Lasketun tekijän n on oltava vähintään 1,4 hyvän vakavuuden saamiseksi. Tietyissä maissa riittää pelkkä laskenta, mutta ratkaisevinta ei ole laskenta, vaan vakavuuskoe. Uudeksi eurooppalaiseksi normiksi on ehdotettu koetta nosturin koko työalueella kuormalla, joka on 1,25 maksimaalisesta kuormasta. Nosturin käyttäjän on joka tilanteessa huolehdittava siitä, että vakavuus on riittävä. 3
Esimerkkejä vakavuustekijän laskemisesta Ohjaamon taakse asennettu nosturi Ohjaamon taakse asennettu nosturi ja ylimääräiset tukijalat 3-akselisessa autossa Laskelmaluonnos ohjaamon taakse asennetulle nosturille. Laskelmaluonnos ohjaamon taakse asennetulle nosturille 3-akselisessa autossa. G1 = Ulos vedettävien palkkien paino tukijalkoineen + asennustarvikkeet ja öljy G1 = Ulos vedettävien palkkien paino tukijalkoineen + asennustarvikkeet ja öljy G2 = Nosturin paino ilman tukijalkoja G2 = Nosturin paino ilman tukijalkoja P M1 = Nosturin maksimaalinen nostokyky suurimmalla nostovarren pituudella = Kuormattoman auton paino etuakselilla G4 P = Ylimääräisten tukijalkojen paino = Nosturin maksimaalinen nostokyky suurimmalla nostopuomin pituudella M1 = Kuormattoman auton paino taka-akselilla M1 = Kuormattoman auton paino etuakselilla mistä seuraa: M1 = Kuormattoman auton paino taka-akselilla mistä seuraa: M1xD + G1xA + M2xC + G2xE = n P x B M1xD + G1xA + M2xC + G2xE + G4xF = n P x B 4
Ohjaamon taakse asennettu nosturi ja ylimääräiset tukijalat 4-akselisessa autossa (kaksoisetuakseli) G1 G2 G4 P M1 M1 = Ulos vedettävien palkkien paino tukijalkoineen + asennustarvikkeet ja öljy = Nosturin paino ilman tukijalkoja = Ylimääräisten tukijalkojen paino = Nosturin maksimaalinen nostokyky suurimmalla nostopuomin pituudella = Kuormattoman auton paino etuakselilla = Kuormattoman auton paino taka-akselilla mistä seuraa: M1xD + G1xA + M2xC + G2xE + G4xF = n P x B HUOM! Jos mitta E on toisella puolella kaatorajaa kuin kuvassa, on G2xE sijoitettava kaavassa viivan alle (nimittäjään). Laskelmaluonnos 4-akseliselle autolle (kaksoisetuakseli). Huomaa, että paino M1 on sijoitettu etuakselien väliin. 5
APURUNKO Nosturin koko n. 30 tonnimetriin saakka: Yleiset tiedot apurungoista, ks. osa 2. Ohjaamon taakse asennettu nosturi aiheuttaa vääntö- ja taivutusvoimia sekä suuria pistekuormituksia kiinnitykseen. Suurten rasitusten välttämiseksi ja mukavuutta häiritsevän rungon värähtelyn eliminoimiseksi apurungon on alettava nosturin etupuolelta ja yllettävä rungon takapäähän saakka. Jos autossa on kippi, kiintolava tai muu päällirakenne, on päällirakenteen apurunko liitettävä nosturin apurunkoon hitsaamalla molempien apurunkojen profiilit yhteen. Määrätyn hitausmomentin puitteissa voidaan valita mitkä profiilimitat tahansa. Suosituksissa tarkoitetaan U-profiilista valmistettuja apurunkoja, joiden valmistusmateriaali vastaa auton rungon materiaalia. Ks. osa Yleiset päällirakenneohjeet, Runkomateriaali. Apurungon etuosaan tulee asentaa kaksi poikkipalkkia nosturin ja rungon liitoskohtaan. Autoissa, joissa on 3-tiekippi, pitää etumainen kantoakseli sijoittaa mahdollisimman eteen mukavuutta häiritsevän rungon värähtelyn estämiseksi. Runko Suurin Apurunko nosturikoko Korkeus x Pienin (tonnim) leveys x hitauspaaksus (mm) momentti per palkki I (cm 4 x ) F800 F950 Vahvistettu nosturin kiinnitys. Runko Suurin Apurunko nosturikoko Korkeus x Pienin (tonnim) leveys x hitauspaaksus (mm) momentti per palkki I (cm 4 x ) F950 F958 10 110 x 80 x 6 290 12 140 x 80 x 8 665 12 110 x 80 x 6 290 14 140 x 80 x 8 665 F958 22 110 x 80 x 8 380 Suurin nosturikoko ja esimerkkejä apurungon mitoituksesta 14-20 160 x 80 x 8 900 20-24 180 x 80 x 8 1215 22-26 160 x 80 x 8 900 26-30 180 x 80 x 8 1215 Suurin nosturikoko ja esimerkkejä apurungon mitoituksesta vahvistetussa nosturin kiinnityksessä Jos halutaan matalampi apurunko (pienempi kokonaiskorkeus), voidaan käyttää esimerkiksi apurungossa suorakaideprofiilia ja/tai uumalevyjä ja/tai kokonaista levyä apurungon palkkien välissä, sillä edellytyksellä, että rungon ja apurungon yhteenlaskettu taivutusvastus vastaa suunnilleen taulukon arvoja. 6
Nosturin kiinnitys Mahdollisimman hyvän ajettavuuden saamiseksi nosturin tulee levätä erityisillä nosturin kiinnikkeillä, jotka on ruuvattu rungon uumaan. Nosturin ja apurungon välisen etäisyyden on oltava 2-5 mm. Apurungon etuosaa ei saa kiinnittää nosturin kiinnikkeisiin, vaan se on kiinnitettävä tavalliseen tapaan runkoon pituussuunnassa joustavilla kiinnikkeillä. Nosturi on sijoitettava mahdollisimman eteen runkoon kohdistuvan rasituksen pienentämiseksi ja mukavuutta haittaavan varähtelyn eliminoimiseksi. 2-5 50 60 60 26:7021 Tietyntyyppiset nosturit voidaan kiinnittää sangoilla. Alla olevassa kuvassa on esimerkki nosturin kiinnikkeestä sankakiinnitykselle. Tällainen kiinnike vaatii paljon tilaa, eikä sitä sen vuoksi voida aina käyttää. 8 Nosturin kiinnike sangoilla kiinnitystä varten. 26:7028 7
26:7027 Monissa nostureissa on valmius sinkilöillä apurunkoon kiinnitystä varten. Tällainen kiinnitys voidaan sallia, jos auton rungon ja apurungon laipat suojataan kuvan osoittamalla tavalla. 26:7009 8
VAHVISTETTU NOSTURIN KIINNITYS Sivulla 6 esitettyjen suurten nosturien käyttöä varten on nosturin kiinnitys vahvistettava. Nosturin on levättävä nosturin kiinnikkeellä, joka on ruuvattu rungon ja apurungon uumaan. Apurungon tulee, mikäli mahdollista, yltää taempaan etujousen kiinnikkeeseen. Jos autossa on ilmajousitettu etuakseli, apurunko on vedettävä mahdollisimman lähelle jousipalkeita. Nosturin kiinnike, apurunko ja auton runko on sidottava jäykäksi yksiköksi. Ajomukavuus kärsii tästä, koska auton tärähtely lisääntyy. Huonoissa ja erittäin huonoissa ajo-olosuhteissa nopeutta on laskettava tuntuvasti, koska rungon vääntömahdollisuudet ovat rajoitetut. Seuraavissa kuvissa on suurille nostureille sopivia kiinnityksiä. 45 R5 8 8 26:7024 26:7023 Vahvistettu nosturin kiinnitys suurille nostureille 9
Suuret nosturit 30 tonnimetrin ja sitä suuremmat nosturit tarvitsevat yleensä kaksi tukijalkaparia ja huomattavasti taivutus- ja vääntöjäykemmän apurungon. Käytettäessä kahta tukijalkaparia apurunko on vahvistettava koko pituudeltaan ristituilla, ks. kuva, jotta se kestäisi syntyvät vääntövoimat. Tällä ja kahdella seuraavalla sivulla on muutamia esimerkkejä vetoautoihin ja kuorma-autoihin asennetuista suurten nosturien apurungoista. Esimerkeistä voi olla tiettyä apua mitoituksessa ja suunnittelussa, mutta päällirakentaja on itse aina vastuussa siitä, että lujuus- ja vakavuuslaskelmat tehdään oikein. 26:7025 26:7026 26:7039 10
Esimerkki vetoautoon asennettavan suuren nosturin apurungosta Kuvan esimerkistä nähdään, kuinka apurunko tehdään itse nosturin alta hieman korkeammaksi kuin kääntöpöydän alta. Alemman suorakaideprofiilin (esim. 80x140x10) päällä on koko apurungon pituudella n. 12 mm:n teräslevy, joka muodostaa myös kääntöpöydän kiinnikkeen. Nosturin alla on yksi ylimääräinen suorakaideprofiili (esim. 60x140x10) ja poikkipalkkeja, niin pitkälle taakse kuin niitä perävaunulta sopii, ja lisäksi vielä yksi 12 mm:n teräslevy. Kuvan uumalevyjen paksuus on n. 10 mm. Esimerkin apurunko on tarkoitettu 40-45 Tm:n nosturille. 26:7026 Erittäin suurille nostureille (50-80 Tm) uumalevyt on vedettävä rungon uuman alapuolelle, jonne sijoitetaan lisäksi n. 160x90x10 mm:n suorakaideprofiili. Vaihtoehtoisesti rungon ympärille rakennetaan laatikko, joka sitoo etumaisen ja taemman tukijalkaparin yhteen. Esimerkeistä voi olla tiettyä apua mitoituksessa ja suunnittelussa, mutta päällirakentaja on itse aina vastuussa siitä, että lujuus- ja vakavuuslaskelmat tehdään oikein. 11
Esimerkki kuorma-autoon asennettavan suuren nosturin apurungosta Kuvan esimerkistä nähdään, kuinka apurunko tehdään n. 45 Tm:n nosturille. Suorakaideprofiili (esim. 150x250x10) poikkipalkit (esim. U-profiili 220x80x9) Kuvan uumalevyjen paksuus on n. 10 mm. 26:7025 Erittäin suuret nosturit (50-80 Tm), ks. edellisen sivun esimerkki vetoautoille. Esimerkeistä voi olla tiettyä apua mitoituksessa ja suunnittelussa, mutta päällirakentaja on itse aina vastuussa siitä, että lujuus- ja vakavuuslaskelmat tehdään oikein. 12
TAAKSE ASENNETTU NOSTURI 26:7044 Taakse asennetulla nosturilla kuormattaessa ja kuormaa purettaessa takaylitykseen kohdistetaan hyvin suuria rasituksia. Tästä syystä on hyvin tärkeää, että takaylityksestä tehdään riittävän jäykkä, jotta auton runko ja apurunko eivät vaurioidu. Nosturi voidaan asentaa kiinteästi runkoon tai kiinnittää konsoleilla rungon uumaan. Nosturin kiinnitys konsoleilla rungon uumaan 13
Taakse asennettu nosturi aiheuttaa useimmiten epäsuotuisan kuormitussuhteen, koska pitkäpuominen nosturi on asennettu rungon takimmaiseen tukipisteeseen. Nosturin takaylitykseen aiheuttama joustoliike ja vääntö siirtyvät vastaavana liikkeenä alustaa pitkin eteenpäin, mistä saattaa olla seurauksena mukavuutta haittaavaa rungon värähtelyä. Tätä esiintyy varsinkin kuormaamattomassa autossa, eikä sitä tavallisesti pystytä täysin välttämään. Huom! Taakse asennettu nosturi pienentää kuormaamattoman auton etuakselimassaa niin, että siitä voi olla seurauksena etupyörien lukkiutuminen jarrutettaessa liukkaalla tiellä. Etuakselimassan lisäämiseksi voidaan nosturin kiinnityksestä tehdä siirrettävä. Taakse asennetun nosturin yhteydessä on yleensä kiintolava tai tukinkuljetuspäällirakenne. 26:7032 Rungon takimmaiseen tukipisteeseen asennetun nosturin pitkä puomi voi aiheuttaa mukavuutta haittaavaa tärinää. 14
KESKELLE ASENNETTU NOSTURI Keskelle asennettu nosturi englantilaisessa 8x4- tiilenkuljetusautossa, jonka akseliväli on 6500. U-profiiliteräksestä valmistettu apurunko 125x80x8. Apurungon korkeuden on oltava sama koko auton rungon pituudelta. Apurungon etuosassa siirrettävä kiinnitys, takaosassa kiinteät kiinnikkeet. Apurungon kiinnitys alustan runkoon on vahvistettava kiinteillä levyillä nosturin kohdalta, ks. kuva. 7069 15
VAKAVUUS Vakavuus riippuu autosta, nosturin kuormasta, työsuunnasta, tukijaloista ja työalustasta. Sama vakavuustekijä koskee sekä taakse asennettuja että ohjaamon taakse asennettuja nostureita. Kuvissa esitetään, kuinka taakse asennettujen nostureiden vakavuustekijä lasketaan. M1 Taaksepäin nostettaessa vakavuus voi olla erittäin hyvä. Raskaat nostot voivat tällöin aiheuttaa runkoon hyvin suuria rasituksia. Nosturin käyttäjän on joka tilanteessa huolehdittava siitä, että vakavuus on riittävä. Älä koskaan käytä nosturia auton tukiakselin ollessa ylhäällä. M1 C E M2 G1 90 G2 E C M2 G1 G2 90 A B P B D 26:7033 P 26:7034 Kun työskentelet ilmajousitetun auton nosturilla, älä tyhjennä palkeita ennen tukijalkojen kiinnittämistä. M2xC + M1xD = n P x B + G2xE G1xA + M2xC + G2xE = n P x B HUOM! Kuvassa kaatoraja menee nosturin keskiön läpi. Tällöin G1 (mm. tukijalkavarustuksen paino) ei saa sisältyä laskelmaan. HUOM! Kuvassa kaatoraja menee etuakselin keskiön läpi. Tällöin etuakselin paino M1 ei saa sisältyä laskelmaan. 16
Taakse asennettu nosturi ja ylimääräiset tukijalat F D M1 G4 C M2 G2 P 90 G1 = Ulos vedettävien palkkien paino tukijalkoineen + asennustarvikkeet ja öljy G1 A E B 26:7040 G2 = Nosturin paino ilman tukijalkoja G4 = Ylimääräisten tukijalkojen paino P = Nosturin maksimaalinen nostokyky suurimmalla nostopuomin pituudella M1 = Kuormattoman auton paino etuakselilla M1 = Kuormattoman auton paino taka-akselilla HUOM! Jos mitta E on toisella puolella kaatorajaa kuin kuvassa, on G2xE sijoitettava kaavassa viivan alle (nimittäjään). mistä seuraa: M1xD + G1xA + M2xC + G2xE + G4xF = n P x B 17
Apurunko Yleiset tiedot apurungoista, ks. osa 2. Nosturi ja kuorma yhdessä aiheuttavat takaylitykseen ajon aikana ja nosturia käytettäessä taivuttavan ja vääntävän momentin. Rungon rasitukset ovat suurimmat taka-akselissa/telin kiinnikkeessä. Pitkä takaylitys aiheuttaa suuren taivuttavan momentin. Kuormitus on jaettava etuakselille, taka-akselialueelle ja tukijaloille. Tukijalkojen pituus on sovitettava sellaiseksi, että taka-akselialueelle tulee oikea osuus rungon kuormituksesta. Tästä syystä tukijalkoja on yleensä säädettävä kuormauksen ja purkamisen aikana rungon korkeusmuutoksia vastaavasti. Apurunko on mitoitettava siten, että runkoon kohdistuvat rasitukset eivät ylitä lujuuslaskelmien arvoja. Apurungon mitoituksella tuskin kuitenkaan pystytään täysin estämään suurten dynaamisten voimien aiheuttamaa takaylityksen jousto- ja vääntymisliikettä. Enintään n. 20 tonnimetrin kokoisille taakse asennetuille nostureille tarkoitetut apurungot Apurungon takaylitys on jäykistettävä asentamalla esim. diagonaalitukia. Ne voidaan valmistaa U- tai Z-profiileista, jotta etuosasta tulee suhteellisen vääntöherkkä. Seuraavan sivun taulukossa ovat eri alustatyypeille suositellut apurunkojen mitat. 18
Runko Autotyyppi Suurin nosturikoko Lmax Pienin hitausmomentti Apurunko (tonnim) per palkki I (cm 4 X ) Korkeus x Leveys x Paksuus (mm) F800 4x2 Z 8 4x2 A/B 8 2100 3100 1600 2600 690 1215 690 1215 160 x 80 x 6 180 x 80 x 8 160 x 80 x 6 180 x 80 x 8 8 2100 3100 665 900 140 x 80 x 8 160 x 80 x 8 4x2 Z 12 2100 3100 900 1215 160 x 80 x 8 180 x 80 x 8 17 2100 3100 1215 2000 180 x 80 x 8 220 x 80 x 8 8 1600 2600 665 900 140 x 80 x 8 160 x 80 x 8 4x2 A/B 12 1600 2600 900 1215 160 x 80 x 8 180 x 80 x 8 F950 17 1600 2600 1215 2000 180 x 80 x 8 220 x 80 x 8 6x2 A/B 6x4 A/B 8x2 A 8x4 A 8 12 17 2900 3900 2900 3900 2900 3900 665 900 900 1215 1215 2000 140 x 80 x 8 160 x 80 x 8 160 x 80 x 8 180 x 80 x 8 180 x 80 x 8 220 x 80 x 8 6x4 Z 8x4 Z 12 17 2500 3500 2500 3500 1215 1850 1350 2250 180 x 80 x 8 210 x 90 x 8 180 x 90 x 8 230 x 80 x 8 12 2900 3900 665 900 140 x 80 x 8 160 x 80 x 8 6x2 Z 8x2 Z 17 2900 3900 900 1215 160 x 80 x 8 180 x 80 x 8 20 2900 3900 1215 2000 180 x 80 x 8 220 x 80 x 8 12 2500 3500 900 1550 160 x 80 x 8 200 x 80 x 8 F958 6x4 Z 8x4 Z 17 2500 3500 1215 1850 180 x 80 x 8 210 x 90 x 8 20 2500 3500 1350 2250 180 x 90 x 8 230 x 80 x 8 6x2 A 6x4 A 8x2 A 8x4 A 12 17 20 2900 3900 2900 3900 2900 3900 665 900 900 1215 1215 2000 140 x 80 x 8 160 x 80 x 8 160 x 80 x 8 180 x 80 x 8 180 x 80 x 8 220 x 80 x 8 Hitausmomentti I x edellyttää, että apurunko on valmistettu vastaavanlaatuisesta teräksestä kuin auton runko, ks. osa Yleiset päällirakenneohjeet, Runkomateriaali. Suositeltu apurunkoprofiili on vain yksi esimerkki siitä, kuinka vaadittu hitausmomentti saadaan tietyllä U-profiililla. 19
L 26:7029 26:7065 L 20
L 26:7060 26:7030 L 21
26:7031 L 22
Yli n. 20 tonnimetrin kokoisille taakse asennetuille nostureille tarkoitetut apurungot Kun taakse asennetaan suuri nosturi, ei tavallinen ristikkovahvisteinen apurunko riitä, vaan auton runko on myös vahvistettava uumalevyillä, ks. kuva. N. 30 tonnimetrin kokoisille nostureille riittää yleensä, että uumalevyt ulottuvat rungon takaosasta telin etupuolelle. Yli 30 tonnimetrin nostureille uumalevyjen tulisi ulottua aina etumaisiin tukijalkoihin saakka. 26:7063 Kaksi tukijalkaparia vaativien nostureiden apurunko on vahvistettava koko pituudeltaan ristituilla. 26:7039 23
TAKAYLITYKSEN VAHVISTUS Diagonaalituet Taakse asennetulla nosturilla kuormattaessa ja kuormaa purettaessa takaylitykseen kohdistetaan hyvin suuria rasituksia. Tästä syystä on hyvin tärkeää, että takaylityksestä tehdään riittävän jäykkä, jotta runko ja apurunko eivät vaurioidu. Apurungon takaosan vahvistamiseen on käytettävä diagonaalitukia. Ne estävät apurungon sivupalkkien välisen suuntaissiirtymän ja antavat siten vääntöjäykän rungon. On tärkeää, että tuet kiinnitetään apurungon poikkipalkkien ja kiinnityslevyjen liitoskohtiin. Diagonaalituet on valmistettava umpinaisesta suorakaideprofiilista tai lattatangosta. Lattatangosta valmistetut diagonaalituet on asennettava sekä apurungon ala- että yläreunaan, ks. kuva. Apurungon poikkipalkkeihin on lisäksi asennettava päätykappaleet. Esimerkki, 6 x 2-auto. Lattatangosta valmistettujen diagonaalitukien rakenne 1. Lattatanko, vähintään 80 x 10 mm 2. Päätykappaleet 3. Apurunko 4. Kiinnityslevyt 1 2 4 3 26:7014 24
6 x 2-autot, joissa on tehtaalla vahvistettu takaylitys GB 6x2 Z -autoihin, joiden akseliväli on 4700-5500 ja joihin aiotaan asentaa nosturi taakse, voidaan tilata tehtaalla vahvistettu takaylitys. Vahvistukseen sisältyvät seuraavat osat: 1. Vahvikelevy. 2. Vahvistettu poikkipalkki päätykappaleineen rungon takaosassa. Apurungon takaosaan on tämänkin runkomuunnelman yhteydessä asennettava diagonaalituet. 1 26:7016 1 2 1 26:7015 25
6 x 2 ja 8 x 2 Z -autot, joissa ei ole tehtaalla vahvistettua takaylitystä Näihin autoihin on asennettava diagonaalitukien lisäksi vahvikelevyt rungon alareunaan, jotta saadaan tasainen siirtymä jäykästä pehmeämpään osaan. Vahvikelevyt on hitsattava kiinni sekä auton rungon uumaan että tukiakselinkiinnikkeen alareunaan. Valmista kuvien mukaiset levyt. 8 22 50 R18 118 247 475 340 230 135 45 ø 30 (5x) 26:7010 Vahvikelevy 40 640 26:7011 3 1. Kiinnityslevy 2. Tulppahitsi 3. Hitsi 3 1 26:7013 26:7012 Vahvikelevyn asennus 26 2
NOSTURIN KIINNITYS Nosturi voidaan asentaa kiinteästi runkoon tai kiinnittää konsoleilla rungon uumaan. Konsoleilla kiinnitetty nosturi Konsolit on kiinnitettävä ruuviliitoksilla rungon uumaan. Ruuvien määrä ja mitoitus on sovitettava kuormituksen mukaan. Muut ohjeet, ks. osa Yleiset päällirakenneohjeet, luku Ruuviliitokset. Auton runko on vahvistettava apurungolla. Kiinteästi asennettu nosturi Nosturin tulee levätä rungon uumaan ruuvatuilla nosturin kiinnikkeillä. Ruuvien määrä ja mitoitus on sovitettava kuormituksen mukaan. Katso myös osa Yleiset päällirakenneohjeet, luku Ruuviliitokset. Auton runko on vahvistettava apurungolla. Nosturin kiinnike, apurunko ja auton runko on sidottava jäykäksi yksiköksi. Alla esimerkki kiinnityksestä. Nosturin kiinnike, apurunko ja auton runko on sidottava jäykäksi yksiköksi. Alla esimerkki kiinnityksestä. 26:7062 26:7006 Kiinteästi asennetun nosturin kiinnitys Nosturin kiinnitys konsolilla 27
8 8 26:7008 Kaksi kiinteästi asennetun nosturin kiinnitystapaa Nosturin kiinnitys sinkilöillä Monissa nostureissa on valmius sinkilöillä apurunkoon kiinnitystä varten. Tällainen kiinnitys voidaan sallia, jos auton rungon ja apurungon laipat suojataan kuvan osoittamalla tavalla. 26:7009 Nosturin kiinnitys sinkilöillä 28
TAKAPÄÄDYN HISSI Takapäädyn hissi altistaa takaylityksen taivutus- ja vääntövoimille. Rungon vahvistustarve on määriteltävä tapauskohtaisesti ottaen huomioon hissin nostokapasiteetti, päällirakenteen malli ja takaylityksen pituus. Yleensä takapäädyn hissi ei vaadi päällirakenteen lisäksi muuta rungon vahvistusta. Vetävän akselin ja rungon takapään välisen etäisyyden ei tulisi 4x2-autoissa olla yli 3000 mm ja 6x2- autoissa yli 4000 mm. Noudata muilta osin hissinvalmistajan asennusohjeita. Takapäädyn hissin nostokapasiteetti saa olla enintään 2000 kg. Jos tarvitaan kapasiteetiltaan edellä mainittua suurempi takapäädyn hissi, voidaan takaylitys vahvistaa samalla tavoin kuin taakse asennetun nosturin yhteydessä. Takapäädyn hissille voidaan asentaa myös omat tukijalat takaylityksen rasitusten pienentämiseksi. 26:7005 26:7042 Takapäädyn hissin kiinnitys Tarkasta aina virrankulutus asentaessasi takapäädyn hissiä, niin että generaattorin kapasiteetti on riittävä. 29
VETOPALKIT Vetopalkki voidaan asentaa rungon keskelle, puoliksi alle, kokonaan alle tai laippaan alla olevien kuvien mukaisesti. Perävaunu yhdessä rungon alle asennetun vetopalkin kanssa kohdistaa takaylitykseen sivuvoimien lisäksi myös vääntövoimia. Tästä syystä etäisyys L ei saisi olla yli 100 mm. Jos mitta L on suurempi kuin 100 mm, on takaylitys vahvistettava apurunkoon asennettavalla ristituella. Lisätietoja vetopalkin asennuksesta osissa 8 ja 14. 7071 Keskelle asennettu vetopalkki L 7073 7070 Kokonaan alle asennettu vetopalkki 30
Vetopalkkia ei saa asentaa rungon laippoja vasten. Vetopalkki tai päätylevyt on asennettava auton rungon uumaan ruuviliitoksilla. Ruuvien määrä ja mitoitus on sovitettava kuormituksen mukaan. M16 on usein sopiva ruuvimitta. Vetopalkin asentamista laippaan tulisi välttää, mutta se voi olla joskus tilanpuutteen vuoksi ainoa mahdollisuus. Huom! Vetopalkin saa asentaa laippaan ainoastaan rungon takimmaisen tukipisteen taakse. Noudata muilta osin vetopalkin valmistajan asennusohjeita. Puoliksi alle asennettu vetopalkki 26:7004 7072 L Laippaan asennettu vetopalkki 31
PAINAVIEN KOMPONENTTIEN KIINNITYS Runkopalkkeihin kiinnitetyt painavat komponentit, esim. varapyörätelineet, hydraulisäiliöt ja kompressorit, aiheuttavat runkoon suuria vääntövoimia. Yksinkertaisella rungolla varustetuissa vetoautoissa reiän ja rungon alalaipan väli ei saa olla alle 80 mm. Tämä koskee kiinnitystä taemman etujousenkiinnikkeen ja etumaisen takajousenkiinnikkeen välille. Sovita ruuvien määrä ja mitoitus kuormituksen mukaan. Estä mutterin löystyminen ja irtoaminen lukkomutterilla. Muut ohjeet, katso osa Yleiset päällirakenneohjeet, luku Ruuviliitokset. 26:7018 Kiinnitys Jos komponentin paino kohdistaa runkopalkkiin alle 600 Nm:n vääntävän momentin, kiinnitys on vahvistettava palkin sisä- ja ulkopuolelta levyillä (vähimmäispaksuus 6 mm) tai lattaraudalla alla olevan kuvan mukaisesti. Yksinkertainen runko (F800 ja F950) Liian suurten runkoon kohdistuvien rasitusten ja vaurioiden välttämiseksi painavat komponentit on kiinnitettävä seuraavien periaatteiden mukaan. Huom! Seuraavia vahvistuksia ei tarvitse tehdä, jos komponentti kiinnitetään rungossa jo olevien poikkipalkkien yhteyteen. min 80 mm 130 kg 26:7020 300 mm Reikien poraaminen ja ruuviliitokset Kaikki kiinnitykset on tehtävä ruuviliitoksilla runkopalkkien uumaan. Kuvassa oleva esimerkki: 300 mm x 130 kg = 390 Nm Rungon laippoihin ei saa porata reikiä. 32
Jos komponentin paino kohdistaa runkopalkkiin yli 600 Nm:n vääntävän momentin, kiinnitys on vahvistettava runkopalkkien väliin asennettavalla poikkipalkilla tai tuilla alla olevan kuvan mukaisesti. 250 kg 400 mm 26:7019 Kuvassa oleva esimerkki: 400 mm x 250 kg = 1000 Nm Kaksinkertainen runko (F958) Painavat komponentit kiinnitetään samoilla periaatteilla kuin yksinkertaisiin runkoihin. Kiinnitykseen ei kuitenkaan tarvitse tehdä vahvistuksia kuin hyvin painavia komponentteja varten (yli 250 kg). Tällöin kiinnitys on vahvistettava runkopalkkien väliin asennettavalla poikkipalkilla tai tuilla edellä olevien kuvien mukaisesti. 33
KEULAAN ASENNETUT LAITTEET Keulaan voidaan asentaa esimerkiksi lumiaura, vintturi tai vetokoukku. Yhteistä kaikille keulaan asennettaville laitteille on, että niihin voidaan käyttää samoja alustan kiinnityspisteitä. Täydellinen sarja kiinnikkeineen, ruuveineen, välikkeineen jne. (ks. kuva) voidaan saada tehtaalla asennettuna tai ostaa lisävarusteena. M24x100 Muut kaksi kiinnityspistettä ovat hinaussokan vasemman- ja oikeanpuoleinen kiinnityspiste. 34
Välyksettömän liitoksen saamiseksi kiinnitys hinaussokan kiinnityskohtiin on tehtävä jonkinlaisten kiilapulttien avulla. +1 ø44,5 0 Kiinnityspisteet on sidottava yhteen palkilla, jotta voima jakautuu molemmille, ks. kuva. 1157±1,5 26:7051 92 ±1,1 +1 ø36,5 0 302 7055 532 35
Keulalaitteiston kiinnike on kiinnitettävä nivelen välityksellä sidepalkkiin, pisteeseen C, jotta vältetään valettujen kiinnikkeiden vinokuormitus, ks. kuva. M M = enintään 2000 kg. L = enintään 200 mm ( hinaussokan keskiöstä nivelen keskiöön). M + A = enintään 3000 kgm. (30kNm) 26:7067 Östersundilainen toiminimi Mähler & Söner on kehittänyt täydellisen kiilapulttikiinnikkeen sidepalkkeineen, ks. kuva. Mähler & Söner myy kiinnikettä tilausnumerolla 06-2902-1. Puh. +46 624 203 50 Fax +46 624 200 50 36
F = enint. 40 kn sin α α Suurin sallittu voima F kulman α funktiona. F (kn) 250 200 150 100 50 10 20 30 40 50 60 70 80 90 α ( ) 26:7066 α ( ) F(kN) 0 250 5 250 9 250 10 230 15 155 20 117 25 95 30 80 33 70 40 62 45 57 60 46 90 40 37
Suurin sallittu veto- tai työntövoima 250 kn (25 tonnia) saa kohdistua enintään 250 mm ylemmän, nivelletyn kiinnikkeen keskiön alapuolelle. max 250 26:7064 38