Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM2015-00669 RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) 31.08.2015 Viite Asia Maatalous- ja kalastusneuvoston kokous Brysselissä 7.9.2015 Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu ylimääräiseen kokoukseen Brysselissä 7.9.2015. Komissio esittelee maataloustuotteiden vaikeaa markkinatilannetta ja maatalous- ja kalastusneuvosto keskustelee maataloustuotteiden markkinakehityksestä. Suomi ottaa komission esittelyn tiedoksi ja korostaa Venäjän tuontikiellon aiheuttamia ongelmia erityisesti maitosektorille. Myös sianlihasektorin tilanne on hankala. Suomi katsoo, että komission tulee käyttää toimivallassaan olevia keinoja markkinoiden vakauttamiseksi ja tuottajien tulotason turvaamiseksi. Kyseeseen voisivat tulla mm. poikkeuksellisten markkinatukitoimien jatkaminen, maataloustukien suuremmat ennakkomaksut, kohdennetut tuet Venäjän tuontikiellosta erityisesti kärsineille maille ja sektoreille, nuorten viljelijöiden lisätuet ja valtiontuen de minimis -sääntöjen tilapäinen lieventäminen maatalousalalla.
Asialista: 2(9) MAATALOUS- JA KALASTUSNEUVOSTON KOKOUS BRYSSELISSÄ 7.9.2015 Esityslistan ainoa kohta Muut kuin lainsäädäntöasiat Markkinakehitys o Komission tiedotusasia o Keskustelu
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2015-00665 RO Sandholm Pekka 28.08.2015 3(9) Asia Markkinakehitys Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto 07.09.2015 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Maatalous- ja kalastusneuvosto 7.9.2015 - Komissio tiedottaa ja neuvosto keskustelee asiasta Suomi ottaa komission esittelyn tiedoksi. Suomi korostaa Venäjän tuontikiellon aiheuttamia ongelmia erityisesti maitosektorille. Myös sikasektorilla tarvitaan toimenpiteitä. Suomi katsoo, että yhteisen maatalouspolitiikan välineitä on käytettävä tehokkaasti ja kohdennetusti nykyisessä markkinatilanteessa. Erityisesti tuotantoon sidotut tuet ja epäsuotuisten alueiden tuet tulee kohdentaa tarkasti ja ylläpitää pitkällä aikavälillä. Maitokiintiöiden poistumisesta johtunut tuotannon kasvu ja kysynnän heikkeneminen on aiheuttanut hintatason alentumisen. Tukitoimia tulisi kohdistaa erityisesti epäsuotuisille alueille, koska tuotantokustannukset ovat korkeammat kuin luonnonolosuhteiltaan paremmilla alueilla ja näillä alueilla tuotanto uhkaa loppua tuotannon muualla kasvaessa. Suomi katsoo, että tuottajien taloudellisen tilanteen helpottamiseksi voitaisiin poikkeuksellisesti maksaa korkeampia ja aikaistettuja tukien ennakkomaksuja tuottajille. Lisäksi pitäisi harkita voitaisiinko EU:n nuorten tuottajien tukea korottaa, koska nuoret tuottajat ovat usein investoineet tuotantoonsa ja ovat tällä hetkellä erityisesti vaikeuksissa. Suomi katsoo, että valtiontuen sääntöjä voitaisiin myös tilapäisesti lieventää, erityisesti de minimis -tuen enimmäismäärän osalta, mikä saattaisi mahdollistaa myös sianlihasektorin tukemisen. Suomi pitää perusteltuna sitä, että maitosektorilla Venäjän tuontikiellosta eniten kärsineille maille osoitettaisiin erityinen kriisituki markkinajärjestelyasetuksen perusteella EU-varoista, kuten tehtiin vuoden 2014 lopulla. Suomi on valmis harkitsemaan maidon interventiohinnan tilapäistä korottamista maidon nykyisessä markkinatilanteessa. Suomi pitää tärkeänä, että maitomarkkinoita seurataan ja analysoidaan. Maidon markkinaobservatorio on markkinoiden seurannassa hyödyllinen työkalu, mutta
Pääasiallinen sisältö 4(9) hintatietojen päivittyminen sinne tapahtuu luonnollisesti viiveellä. Tulisi pohtia, miten observatorio voisi paremmin ennustaa tulevaa kehitystä, esimerkiksi keräämällä entistä laajemmin markkinainformaatiota myös tuotantokustannuksista ja tuottajien marginaaleista. Puheenjohtajavaltion asiakirja (11588/15) Puheenjohtajavaltio Luxembourg käy tausta-asiakirjassa läpi eri sektoreiden markkinatilannetta ja esittää ajatuksia keskusteluun sekä lyhyen aikavälin että pitkän aikavälin toimiksi kriisin lieventämiseksi. Pj-maa esittää monia samoja toimia kuin Suomi, kuten aikaistetumpia ennakkomaksuja. Tosin pj-maa ei mainitse maaseudun kehittämistuen tukien ennakkomaksujen aikaistusta, jota Suomi pitää tärkeänä. Pj-maa esittää myös nk. Junckerin rahaston eli Euroopan strategisten investointien rahaston (EFSI) hyödyntämistä. Rahastosta voitaisiin rahoittaa maatalouden investointeja. Asiakirjassa esitetään menekinedistämistoimia myös kriisin lievennyttäjiksi. Kolmansien maiden kanssa käytävää kauppaa haittaavia kaupan esteitä olisi purettava ja EU:n tasolla olisi pikaisesti pyrittävä viimeistelemään nk. koulujakeluohjelmia koskeva lainsäädäntö. Pj-maa esittää myös väliaikaista maitotuotteiden interventiohinnan nostoa ja vihannes- ja maitoalan nk. turvaverkkotoimien jatkamista ensi vuoden helmikuun loppua pidemmälle. Pidemmän aikavälin toimista pj-maa näkee, Suomen tapaan, maidon markkinaobservatorion toiminnan kehittämisen tärkeänä. Myös elintarvikeketjun läpinäkyvyyden ja toimivuuden kehittäminen mainitaan asiakirjassa. Pj-maa näkee myös maatalouspolitiikan yksinkertaistamisen tärkeänä pitkän aikavälin toimenpiteenä. Markkinoiden tilanne Maidon ja sianlihan markkinatilanne on kesän aikana heikentynyt edelleen ja tuottajien tilanne on vaikea. Erityisesti nuorten tuotantoon investoineiden tuottajien tilanne on vaikeutunut. Vaikka EU:n kansainvälinen kilpailukyky on tällä hetkellä kohtuullinen euron arvon heikennyttyä dollaria vastaan, on maidon ja sianlihan tarjonnan kasvu ja kysynnän heikkous painanut hinnat kriittisen alhaisiksi. Pohjoismaiset valuutat ovat lisäksi heikentyneet vastaavasti kuin euro, joten Suomi ei ole täysimääräisesti hyötynyt valuuttamuutoksista. Lintuinfluenssa USA:ssa on nostanut siipikarjanlihan ja kananmunien hintaa. Maito EU-tasolla maidontuotanto on kääntynyt nousuun kiintiöiden poistuttua. Vielä alkuvuoden ajan kiintiöt jarruttivat tuotantoa, mutta huhtikuusta alkaen EU-tuotannon kasvu on kiihtynyt. EU:n keskihinta on noin 31 c/kg, joka on yli 5 prosenttia viiden vuoden keskiarvon alapuolella. Suomessa maidontuotannon kasvu vajeni toukokuussa noin prosenttiin huhtikuun yli 2 prosentista. Kevään viileät säät laidunkauden alussa verottivat tuotoksia. Koko vuodelle ennustetaan vajaan prosentin tuotannon kasvua.
5(9) Venäjän tuontikielto vaikuttaa edelleen voimakkaasti Suomen markkinoihin. Aiemmin Venäjälle vietyihin suoraan kuluttajille tarkoitettuihin lisäarvotuotteisiin käytetty maito on jouduttu jalostamaan maitojauheeksi ja voiksi. Meijerin saama kate näistä teollisuustuotteista on huomattavasti pienempi kuin kuluttajatuotteissa ja siten myös paine tuottajahintoihin jatkuu. Tuottajahinta on ollut noin 36,50 c/litra. Rasvattoman maitojauheen hinta on jatkanut laskuaan ja joissakin EU-maissa on saavutettu interventiohinta (169,8/100 kg). Tämä tietenkin heijastuu rasvattoman maitojauheen hintaan myös Suomessa. Voin ja rasvattoman maitojauheen interventiohinnasta johdettu maidonhinta vastaa noin 21 senttiä litralta. Sääolosuhteiltaan hankala kevät ja alkukesä aiheutti huolta ensi vuoden rehuhuoltoon ja lisäksi 7 prosenttia nurmista kynnettiin ylös CAP:n pysyvien nurmien säädöksen takia. Lihamarkkinat Sianlihan tuotanto on kasvanut EU:ssa tammi-toukokuussa lähes 3 prosenttia ja Suomessa tuotanto on tammi-heinäkuussa kasvanut kolme prosenttia. Tuotannon EU:ssa ennustetaan kasvavan edelleen. Sianlihan hinta on huolestuttavan alhainen - grillikausi ei ratkaisevasti parantanut tilannetta - ja EU:n keskihinta on poikkeuksellisen alhaalla. Suomessa tuottajahinta on painunut alle 1,5 /kg ja Saksan ja Tanskan hinta ennakoi painetta hintaan edelleen. Kesän ja syksyn markkinatilanteeseen vaikuttaa yksityisen varastoinnin tukiohjelmassa olevan lihan tulo markkinoille. Tuotannon ennustetaan edelleen lisääntyvän ja rehukustannusten kasvavan, joten syksyn osalta markkinatilanne näyttää melko synkältä. EU on nykyisillä hinnoilla kilpailukykyinen vientimarkkinoilla ja Venäjän vientiä on kyetty korvaamaan viennillä muihin kohteisiin, erityisesti Kiinaan ja Etelä-Koreaan. Naudan osalta tilanne on parempi. EU:n tuotanto kasvoi alkuvuonna 5 prosenttia ja Suomessa kasvu on samaa luokkaa. Koko vuodelle EU:n tuotannon odotetaan säilyvän edellisvuoden tasolla ja Suomeen lievää tuotannon kasvua. EU:n hintataso on pitkän ajan keskiarvon yläpuolella ja Suomi on seurannut melko tarkasti EU:n keskihintaa. Venäjän vienti on korvautunut viennin kasvulla muihin maihin, erityisesti Hong Kongiin ja Libanoniin, myös Turkki on palannut markkinoille ja sinne viedään pääasisassa eläviä eläimiä. Siipikarjanlihan tuotanto jatkoi kasvuaan EU:ssa, alkuvuonna noin 4 prosentilla. Suomessa broilerintuotanto on lievässä kasvussa, mutta kalkkunan tuotanto on edelleen vaikeuksissa ja vähenee. Tuottajahinnat ovat säilyneet kohtuullisina ja tuottajien katteet ovat pitkän jana keskiarvon yläpuolella. Venäjän markkinoiden sulkeutuminen on korvautunut kasvavalla viennillä Afrikan maihin ja Filippiineille. Yhdysvalloissa hinnat ovat poikkeuksellisen korkealla lintuinfluenssaepidemian vuoksi.
Lampaanlihan tuotannon ennustetaan kasvavan lievästi EU:ssa, mutta merkittävä osa kulutuksesta tuodaan, lähinnä Uudesta Seelannista. Suomessa tuotanto on alkuvuonna ollut voimakkaassa kasvussa. Suomessa hintataso on selvästi EU:n hintojen alapuolella. Kananmunien tuotanto on ollut EU:ssa lievässä laskussa ja hinnat ovat kääntyneet nousuun, osin USA:n lintuinfluenssa vaikutuksesta. Suomessa alkuvuoden tuotanto vastaa edellisvuoden tuotantoa ja loppuvuodelle ennustetaan lievää kasvua. Vahva kotimarkkinakysyntä on pitänyt tuottajahinnat kohtuullisina, noin eurossa kiloa kohti. Pakkaamohinnat ovat nousseet nopeammin ja odotuksissa on myös tuottajahinnan nousu. Viljat Viljojen hinnat ovat kääntyneet aivan viime aikoina sääolosuhteista johtuen nousuun. Yhdysvalloissa on satanut rankasti ja läntisessä Euroopassa ollut kuivaa. Viljojen osalta kotimaan satokausi näyttää vaikealta, kylvöt viivästyivät erittäin sateisen kevään ja alkukesän takia ja kaikkia kylvöjä ei saatu tehdyksi lainkaan LUKE:n elokuun lopun viljasatoennusteen perusteella viljasato olisi hieman vajaa 3,5 milj. tonnia joka olisi samalla pienin viiteen vuoteen. Viljakasviemme kokonaissato on viimeisen viiden vuoden aikana ollut keskimäärin reilut 3,6 milj. tonnia, joten nyt jäädään alle keskiarvon. Syksyn satomäärät ovat vielä paljolti säiden varassa. Kesän sää on jo rajoittanut satopotentiaalia ja pääosin satotaso tullee olemaan suurimmalla osalla peltokasveista tavallista alhaisempi. Satotason paikalliset vaihtelut voivat olla suuriakin, sillä paikalliset sadekuurot ovat aiheuttaneet ja voivat vielä aiheuttaa vahinkoa kasvavalle kasvustolle. Kasvustot ovat keskimäärin 2-3 viikkoa jäljessä normaalitilanteesta joten puintien pääajankohta siirtynee syyskuulle. Ohraa tuotetaan eniten ja sille satoarvio on 1,47 milj. tonnia. Keskimäärin sen tuotannon määrä on ollut 1,64 miljoonaa tonnia vuodessa. Vehnän tuotanto on viime vuosina ollut kasvussa ja viimeisen viiden vuoden keskimääräinen tuotanto on ollut 0,91 miljoonaa tonnia. Viime vuonna vehnän tuotanto ylitti jopa kauran jota ei aikaisemmin ole tapahtunut. Tänä vuonna satoennuste on 0,89 milj. tonnia. Kauran tuotantoennuste on 0,94 milj. tonnia ja keskimäärin se on ollut 1,03 miljoonaa tonnia. Rukiin vuosituotanto vaihtelee paljon ja keskimäärin se on 62 000 tonnia. Tälle vuodelle ennuste on 107 000 tonnia. Samoin öljykasvien tuotantomäärä vaihtelee ja on keskimäärin 101 000 tonnia. Tämän vuoden ennuste on 83 000 tonnia. Etenkin ohra on kärsinyt kesän märkyydestä. Ohran hehtaarisatoarvio (3 060 kiloa hehtaarilta) on lähes viidenneksen pienempi kuin viime vuonna. Ohra on eniten viljelty vilja Suomessa ja siksi sen sadon pieneneminen vaikuttaa eniten koko viljasatoon, joka pienenee viime vuodesta 16 %:a. Hedelmät ja vihannekset 6(9) Persikoiden ja nektariinien tilanne on ollut kesällä hyvä, lukuun ottamatta Italiaa. Näiden hinta on kuitenkin kesällä ollut alempi kuin vuosi sitten. Tomaatin tilanne on parantunut kesällä sitten kevättalven, jolloin hinnat olivat alhaalla. Paprikan ja kurkun hinnat ovat
7(9) olleet alttiita hintavaihtelulle ja niiden tilanne ei ole ollut niin hyvä. Appelsiinin, sitruunan ja kiivin hinnat ovat olleet stabiileita. Omenan hinta on parempi kuin viime vuonna tähän aikaan, erityisesti Saksassa ja Puolassa, jossa hinnat ovat viimeisen vuoden ajan olleet EU:n alhaisimmat. EU on viimeisen vuoden aikana aktiivisesti etsinyt uusia vientikohteita hedelmille ja vihanneksille ja niitä on löytynyt esimerkiksi Yhdysvalloista, Kanadasta, Intiasta ja Kiinasta, Serbiasta, Valko-Venäjältä ja Jordaniasta. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kyseessä on tiedotusasia. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamentti on keskustellut Venäjän tuontikiellon vaikutuksista markkinoihin useaan otteeseen. EU18-jaosto (Maatalous ja elintarvikkeet) (kirjallinen menettely) 2.-3.7.2015, 8.7.2015, 1.9.2015 EU-ministerivaliokunta 8.-10.7.2015 (kirjallinen menettely), 4.9.2015 Suuri valiokunta 10.7.2015, 2.9. 4.9.2015 (kirjallinen menettely) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset On mahdollista, että Venäjän tuontikiellosta johtuvia elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden vaikean markkinatilanteen edellyttämiä välttämättömiä ja kohdennettuja kansallisia tukitoimenpiteitä tarvitaan edelleen. Näistä päätetään valtion talousarvioita ja lisätalousarvioita koskevassa päätöksentekomenettelyssä ja niiden kustannusvaikutukset täsmentyvät myöhemmin kyseisten päätösten mukaisesti. EU-tasolla tehtävien päätösten taloudelliset vaikutukset kohdentuvat EU:n talousarvioon Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Rasvattoman maitojauheen ja voin yksityisen varastoinnin tuki on ollut voimassa syyskuusta 2014 asti ja samoin julkinen interventio näille tuotteille on ollut poikkeuksellisesti avoinna saman ajanjakson. Kriisin alettua myös juustolle maksettiin yksityisen varastoinnin tukea, mutta sen se kohdentumissa oli ongelmia ja tukea ei jatkettu. Sianlihan yksityisen varastoinnin tukiohjelma oli käytössä maalis-huhtikuussa 2015. Kiintiökauden 2013/2014 maitokiintiöiden ylitysmaksujen summa on yli 400 miljoonaa euroa ja ylitykset 2014/2015 kaudella olivat jonkin verran suurempia. Vuoden 2016 budjettiin komissio on kirjannut 1700 miljoonan tuloerän maitokiintiösakoista ja rahoituskorjauksista. Maitokiintiöiden ylitysmaksun tarkentuu lokakuussa ja sen uskotaan ylittävän 440 miljoonan nykyarvion.
8(9) Komissio on jatkanut asetuksella 1369/2014 tiettyjen hedelmien ja vihannesten tuottajille tilapäisesti myönnettäviä poikkeuksellisia lisätukitoimenpiteitä 8.8.2015 alkaen 30.6.2016 asti. Asetus koskee seuraavia tuotteita: tomaatit, porkkanat, keräkaalit, paprikat, kukkakaalit ja parsakaalit, kurkut, pikkukurkut, Agaricus-suvun sienet, omenat, päärynät, luumut, marjat (CN koodit 0810 20, 0810 30, 0810 40), viinirypäleet, kiivit, makeat appelsiinit, klementiinit, persikat ja nektariinit. Asiakirjat 11588/15 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Neuvotteleva virkamies Pekka Sandholm, puh. 0295 162 416, pekka.sandholm@mmm.fi Maatalousylitarkastaja Jukka Virolainen, puh. 0295 162 206, jukka.virolainen@mmm.fi Ylitarkastaja Jouni Pynnöniemi, puh. 0295 162 354, jouni.pynnöniemi@mmm.fi Liitteet Viite
9(9) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi