Keski-Suomen SOTE2020 - hanke Keski-Suomen lasten, nuorten ja perheiden työryhmä 16.2.2016 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 16.2.2016
16.2.2016 ohjelma 12.30-13.00 Kahvia 13.00-13.15 Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen ja esittäytyminen, Lasten ja perheiden työryhmän järjestäytyminen, puheenjohtajan ja sihteerin valinta Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi, kokouksen aikataulu Edellisen kokouksen muistion läpikäyminen sekä päätösten toteaminen 13.15-13.25 STM:n KÄRKIHANKE 3 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tämän hetkinen tilanne 13.25-13.35 Keski-Suomen SOTE2020-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden prosessin pilottien tämän hetkinen tilanne - PILOTTI 1 Perhekeskusmallin kehittäminen ja juurruttaminen Keski-Suomeen - PILOTTI 2 Lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelumallin luominen Keski- Suomeen 13.35-14.20 Ryhmätyöskentelyä 14.20-15.25 Ryhmätöiden purku 15.25-15.30 Muut mahdolliset asiat, jatkosta sopiminen, Kokouksen päättäminen 18.3.2016
18.3.2016 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma
LAPE muutoksen suunta Hallintokuntaisista -> lapsi- ja perhelähtöisiin Hajanaisista -> yhteensovitettuihin Byrokraattisista tai vakioratkaisuista -> tarpeen mukaisiin Palokuntatoimista -> oikea-aikaisiin Hankeähkystä-> pysyvään muutoksen
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma 12.11.2015 Ohjausryhmä on kokoontunut Nykytilaan tutustumista, hankesuunnitelman käsittelyä 26.11.2015 Nykytilaan tutustumista, työpajatyöskentelyä: lapsen oikeudet ja lapsen etu, voimavarojen vahvistaminen, lapsi- ja perhelähtöisyys, perheiden monimuotoisuus 7.12.2015 Hankesuunnitelman käsittelyä, muina teemoina digitalisaatio, tulevaisuuden kunta, nuorten osallisuus 11.1.2016 Aloitusseminaari hankesuunnitelma luonnoksen julkistaminen 19.1.2016 Hankesuunnitelman käsittelyä, HYTE-ministeriryhmän terveiset 17.2.2016 on seuraava kokous 18.3.2016
Muutosohjelman etenemisen vaiheet Muutosohjelman toimeenpano kytkeytyy hallituskauden alussa tiiviisti: Sote-uudistukseen Tulevaisuuden kunta hankkeisiin Digitaalisten ja asiakaslähtöisten palveluiden kehitystyöhön Keskeistä on varmistaa kasvatuksen, opetuksen ja kulttuurin (kunnan tehtävät) sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden (maakuntien tehtävät) rajapintojen toimivuus ja kokonaisuuden lapsi- ja perhelähtöisyys 18.3.2016
Muutosohjelman etenemisen vaiheet Ohjelmalle varatun rahoituksen pääosa käytetään vuosina 2017 2018 kunta- ja aluekohtaisen muutos- ja kokeilutyön tukemiseen. Yhteistyötä tehdään tiiviisti kuntien ja tulevien maakuntien kanssa. Ohjelman osia voidaan toteuttaa yhteistyössä myös järjestöjen kanssa. Järjestöjen rahoitusta lapsi-, perhe- ja nuorisotyöhön suunnataan muutosohjelmaa tukevaksi. Hallituskauden väliarvion yhteydessä linjataan jatkotoimia etenkin valtioneuvostotason johtamisen sekä lapsi- ja perhepolitiikan kokonaiskehittämisen kannalta. Muutosohjelman vaikuttavuuden kannalta keskeistä on varmistaa jatkuvuus myös vuoden 2019 jälkeen. 18.3.2016
Muutosohjelman etenemisen vaiheet 1. Valtioneuvosto vahvistaa muutosohjelman keväällä 2016 2. Maakunnalliset tilannearviot ja aluekierros keväällä 2016 3. Maakuntakohtaisten käynnistämisavustusten/kokeilujen haku kevät/kesä 2016 4. Maakuntakohtaiset muutosohjelmat 2017 2018 (arviointi- ja seurantatutkimus mukana) 5. Johtopäätökset ja valtioneuvoston periaatepäätös jatkosta 2019 kevät. Tämä valmistellaan parlamentaarisessa yhteistyössä, jotta varmistetaan uudistuksen jatkuvuus myös hallituskauden jälkeen. 18.3.2016
Muutosohjelman etenemisen vaiheet Toimintakulttuurin ja palvelumuutoksen tukena toimivat kuntiin, maakuntiin ja valtion viranomaisiin käytännön työn tasolle, palveluiden johtamiseen, monialaiseen yhteistyöhön ja päätöksentekijöiden koulutukseen jalkautuvat muutosagentit eli erikseen rekrytoitava ja valmennettava kouluttajien verkosto. Ohjelman käyttöön varattujen määrärahojen käytöstä tehdään erillinen suunnitelma. Ohjelmalle tehdään viestintäsuunnitelma, lasten ja nuorten osallistumisen suunnitelma sekä riskien arviointi. 18.3.2016
Muutosohjelman etenemisen vaiheet Ohjelmaa valmistellaan ja tehdään mahdollisimman avoimesti ja vuorovaikutteisesti. Viestintä ja vuoropuhelu sidosryhmien, alan toimijoiden sekä lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa kanssa on sen suunnittelussa ja toimeenpanossa keskeistä. Muutosohjelmalle laaditaan seuranta- ja arviointisuunnitelma, jossa määritellään myös tutkimus- ja selvitystarpeet. Yhteistyötä tehdään yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Kansainvälinen vertailututkimus Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? sisältyy valtioneuvoston selvitys ja tutkimussuunnitelmaan ja käynnistyy vuoden 2016 keväällä. http://vnk.fi/valtioneuvoston-selvitys-ja-tutkimussuunnitelma 18.3.2016
KESKI-SUOMEN SOTE2020-HANKE - Lapset, nuoret ja perheet 18.3.2016
Keski-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palvelumallin kehittämistyön eteneminen Vaihe 1 12/2014-4/2015 Vaihe 2 6/2015-10/2016 Vaihe 3 11/2016 ->? ISO KUNTAKIERROS (21 kuntaa) Kuntalaisten kuuleminen palvelumallin määrittelytyössä Henkilöstötilaisuudet (valmentaminen ja hyvien käytäntöjen kerääminen) KYSELYT järjestöille ja heidän asiakkailleen sekä ammattilaisille KESKI-SUOMEN SOTE2020-HANKKEEN LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN TYÖRYHMÄ SEKÄ SEMINAARIEN TYÖPAJAT Missio-visio-strategia, yhteinen näkemys tavoitteista ja etenemistavasta VISIO: Korjaavasta tukevaan yksilöstä verkostoon 18.3.2016 Pilotti 1: Perhekeskusmallin kehittäminen ja juurruttaminen Keski-Suomessa Keski-Suomen Sote palvelumalli 1.9.2015 Pilotti 2: Keski-Suomen lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelumalli. Perhekeskusmallin käyttöönottaminen Keski-Suomessa. Verkostotyön yhteensovittaminen - Lähiverkostot (perheiden arki) - Viralliset verkostot (perhekeskusmallin mukaiset) - Seudulliset erityispalvelut - Erikoistason eriytyneet palvelut Alueellisen osaamisja tukikeskustoiminnan käynnistäminen?
18.3.2016 PILOTTI 1 vaihe 1 Lasten ja nuorten hyvinvointiryhmät Keski-Suomessa
PILOTTI 1 - KYSYMYKSET LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ 1. Onko kunnassanne toimivaa lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmää? 2. Onko ryhmä strateginen vai käsitteleekö se asiakastapauksia? Mitä sisältöjä ryhmä käsittelee? 3. Mikä on ryhmän kokoonpano? 4. Kuinka usein ryhmä kokoontuu? 5. Kenen vastuulla ryhmä on ja kuka/ketkä tekevät päätökset? 6. Miten lasten ja nuorten ääni on huomioitu? (Onko esim. ryhmässä nuorisoedustusta?) HYVINVOINTITUPA/ KESKUS 7. Onko kunnassanne lapsille, nuorille ja perheille hyvinvointitupaa/-keskusta? PERHEKESKUSMALLI 8. Käytetäänkö kunnassanne perhekeskusmallia? HALUKKUUS OSALLISTUA PILOTTIIN 9. Onko kuntanne halukas osallistumaan pilotointiin Perhekeskusmallin kehittäminen ja käyttöönotto, sekä muutosvalmennusprosessin mallinnus - tai muuhun kehitys- ja yhteistyöhön? (Alustava, periaatteellinen kanta.) 18.3.2016
1. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ ON TOIMIVA LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI -TYÖRYHMÄ JOUTSA KEURUU KINNULA MUURAME SAARIKKA - Kannonkoski - Karstula - Kivijärvi - Kyyjärvi - Saarijärvi TOIVAKKA UURAINEN ÄÄNEKOSKI WIITAUNIONI - Pihtipudas - Viitasaari HYVINVOINTI -TYÖRYHMÄ, JOHON ON YHDISTETTY LAPSET JA NUORET JYVÄSKYLÄ KARSTULA NUORTEN OHJAUS- JA PALVELUVER- KOSTOTYÖ- RYHMÄ (NUORISOLAIN MUKAINEN) HANKASALMI KANNONKOSKI KIVIJÄRVI KYYJÄRVI SAARIJÄRVI LAPSITYÖ- RYHMÄ, TAI JOKIN MUU TYÖRYHMÄ KAKSI RYHMÄÄ, STRATEGINEN JA ASIAKAS- TAPAUKSIA KÄSITTELEVÄ EI VARSINAISES TI OLE KONNEVESI PETÄJÄVESI LAUKAA LUHANKA MULTIA
2. MITÄ SISÄLTÖJÄ RYHMÄ KÄSITTELEE? STRATEGINEN Lasten ja nuorten asiat HANKASALMI JOUTSA KEURUU MUURAME SAARIKKA - Kannonkoski - Karstula - Kivijärvi - Kyyjärvi - Saarijärvi TOIVAKKA ÄÄNEKOSKI STRATEGINEN Hyvinvoinnin kokonaisuus, Elämänkaarimallin mukaisesti JYVÄSKYLÄ KARSTULA STRATEGINEN JA ASIAKAS- TAPAUKSIA KÄSITTELEVÄ Lasten ja nuorten asiat Yksi työryhmä UURAINEN KONNEVESI KINNULA STRATEGINEN JA ASIAKAS- TAPAUKSIA KÄSITTELEVÄ Lasten ja nuorten asiat Kaksi työryhmää PETÄJÄVESI STRATEGINEN JA ASIAKAS- TAPAUKSIA KÄSITTELEVÄ Lasten ja nuorten asiat Yksi työryhmä, kaksi kuntaa WIITAUNIONI - Pihtipudas - Viitasaari EI VARSINAISES TI OLE LAUKAA LUHANKA MULTIA
MONIALAINEN/ MONIAMMATILLI NEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI- TYÖRYHMÄ JOUTSA KEURUU KINNULA MUURAME SAARIKKA - Kannonkoski - Karstula - Kivijärvi - Kyyjärvi - Saarijärvi TOIVAKKA UURAINEN ÄÄNEKOSKI WIITAUNIONI - Pihtipudas 3. RYHMÄN KOKOONPANO MONIALAINEN, ELÄMÄNKAARI -MALLIN MUKAINEN TYÖRYHMÄ, JOHON ON YHDISTETTY LAPSET JA NUORET JYVÄSKYLÄ KARSTULA MONIALAISET NUORTEN OHJAUS- JA PALVELUVERKOS TOT (NUORISOLAIN MUKAINEN) HANKASALMI KANNONKOSKI KIVIJÄRVI KYYJÄRVI SAARIJÄRVI MONIALAIN EN LAPSITYÖ- RYHMÄ, TAI JOKIN MUU TYÖRYHMÄ KAKSI MONIALAIST A RYHMÄÄ, STRATEGINE N JA ASIAKAS- TAPAUKSIA KÄSITTELEVÄ EI VARSI- NAISES- TI OLE KONNEVESI PETÄJÄVESI LAUKAA LUHANKA MULTIA
4. KUINKA USEIN RYHMÄ KOKOONTUU? LAUKAA LUHANKA MULTIA 0 krt 1-2 krt/vuodessa 3-6 krt/vuodessa JOUTSA KANNONKOSKI KEURUU KIVIJÄRVI KYYJÄRVI SAARIKKA HANKASALMI KARSTULA MUURAME PETÄJÄVESI TOIVAKKA WIITAUNIONI - Pihtipudas - Viitasaari ÄÄNEKOSKI 7krt tai useammin vuodessa JYVÄSKYLÄ KINNULA KONNEVESI UURAINEN
5. KENEN VASTUULLA RYHMÄ ON? HANKASALMI KIVIJÄRVI KANNONKOS KI Sivistyslautakunnan Perusturvalautakunnan JOUTSA KEURUU LAUKAA Lapsi- ja perhelautakunnan Sosiaali- ja sivistystoimen Perusturva -liikelaitoksen Kunnan työntekijä koordinoi työryhmää MUURAME MULTIA Saarikka JYVÄSKYLÄ KARSTULA KINNULA KONNEVESI TOIVAKKA WIITAUNIONI - Pihtipudas - Viitasaari ÄÄNEKOSKI
6. MITEN KUNNAT OVAT OTTANEET HUOMIOON LASTEN JA NUORTEN ÄÄNEN? NUORISO- VALTUUSTO TAI NUORTEN EDUSTUS JOUTSA, JYVÄSKYLÄ, KEURUU, KIVIJÄRVI, LAUKAA, MUURAME, PETÄJÄVESI, PIHTIPUDAS, VIITASAARI, SAARIJÄRVI, ÄÄNEKOSKI AIKAISEM- MIN TOIMINNAS SA OLLUT NUORISO- VALTUUSTO, EI NUORTEN EDUSTAJAA HANKASALMI: aikaisemmin toimi Nuorisovaltuusto HanNu. KONNEVESI KUNTA JÄRJESTÄÄ ERILAISIA KUULEMISIA JA KYSELYJÄ LAUKAA: Työryhmän toimiessa se on tehnyt erilaisia kyselyjä ja järjestänyt kuntalaisiltoja SAARIJÄRVI/ SAARIKKA: Hyvinvointisuunnitelmaa tehtäessä on kuultu lapsia ja nuoria sekä heidän vanhempiaan tekemällä kysely koulujen kautta + vanhemmille netissä OMA TYÖRYHMÄ KARSTULA: Hyvinvointiohjelman johtoryhmässä nuorten ääni on huomioitu järjestä-mällä mm. nuorten kumppanuuspöytä KINNULA: Hyvinvointityöryhmässä on oma lasten ja perheiden, sekä nuorten alatyöryhmä KONNEVESI: Lapsityöryhmä TALOTOIMI- KUNTA KANNONKOSKI, KYYJÄRVI, MULTIA: Nuorisotalotoimikunta
7. LAPSILLE, NUORILLE JA PERHEILLE SUUNNATTU HYVINVOINTITUPA/-KESKUS TAI JOKIN VASTAAVA (1/2) USEAMPI HYVINVOINTI- TUPA/-KESKUS JYVÄSKYLÄ (ei kutsuta hyvinvointituviksi/- keskuksiksi) HYVINVOINTI- TUPA/ -KESKUS KARSTULA KINNULA PIHTIPUDAS VIITASAARI HYVINVOINTI- TUPA/ -KESKUS PAINOPISTE IKÄIHMISILLE/ AIKUISILLE KYYJÄRVI SAARIJÄRVI/SAARIKKA EI OLE HYVINVOINTITUPAA/ -KESKUSTA HANKASALMI JOUTSA KEURUU KIVIJÄRVI KANNONKOSKI KONNEVESI LAUKAA LUHANKA MULTIA PETÄJÄVESI TOIVAKKA UURAINEN ÄÄNEKOSKI
7. LAPSILLE, NUORILLE JA PERHEILLE SUUNNATTU HYVINVOINTITUPA/-KESKUS TAI JOKIN VASTAAVA (2/2) NUORISOTILA TAI TALO (20 kuntaa) HANKASALMI, JYVÄSKYLÄ, JOUTSA, KARSTULA, KEURUU, KINNULA, KIVIJÄRVI, KANNONKOSKI, KONNEVESI, KYYJÄRVI, LAUKAA, MULTIA, MUURAME, PETÄJÄVESI, PIHTIPUDAS, VIITASAARI, SAARIJÄRVI, TOIVAKKA, UURAINEN, ÄÄNEKOSKI NUORILLE SUUNNATTU STARTTI- TAI TYÖPAJA (17 kuntaa) HANKASALMI, JOUTSA, JYVÄSKYLÄ, KANNONKOSKI, KARSTULA, KEURUU, KONNEVESI, KYYJÄRVI, LAUKAA, MUURAME, PETÄJÄVESI, PIHTIPUDAS, VIITASAARI, SAARIJÄRVI, TOIVAKKA, UURAINEN, ÄÄNEKOSKI MLL:n perhekahvila (21 kuntaa) HANKASALMI, JOUTSA, JYVÄSKYLÄ, KARSTULA, KEURUU, KINNULA, KIVIJÄRVI, KANNONKOSKI, KONNEVESI, KYYJÄRVI, LAUKAA, LUHANKA, MULTIA, MUURAME, PETÄJÄVESI, PIHTIPUDAS, VIITASAARI, SAARIJÄRVI, TOIVAKKA, UURAINEN, ÄÄNEKOSKI
8. KÄYTETÄÄNKÖ KUNNASSA PERHEKESKUSMALLIA? ON KÄYTÖSSÄ SUUNNITTEILLA EI OLE VARSINAISESTI KÄYTÖSSÄ, MUTTA VERKOSTOMAISESTI TOIMITAAN JYVÄSKYLÄ: taustalla Ojopa-hankkeen pilotti, jossa hyödynnettiin Jamkin ohjauksessa palvelumuotoilua. HANKASALMI: yhteistyössä MLL:n kanssa. SAARIJÄRVI JA SAARIKKA ÄÄNEKOSKI: yli hallintokuntien meneviä toimintoja on pyritty rakentamaan ko mallilla. Yhteistyötä olemme tehneet mm. Heinolan kanssa. Ta 2016 anomme perhekeskuskoordinaattoria. Tila-asia on myös keskeneräinen. Myös 3. sektori ja seurakunta ovat olleet mukana. JOUTSA KARSTULA KEURUU KINNULA KIVIJÄRVI ja KANNONKOSKI KYYJÄRVI KONNEVESI LAUKAA LUHANKA MULTIA MUURAME PETÄJÄVESI PIHTIPUDAS TOIVAKKA VIITASAARI UURAINEN
9. KUNTIEN HALUKKUUS OSALLISTUA PILOTOINTIIN HALUAA OLLA MUKANA HALUAA LISÄTIETOJA ENNEN PÄÄTÖSTÄ EI OSAA SANOA EI HALUA OSALLISTUA JYVÄSKYLÄ KINNULA PIHTIPUDAS VIITASAARI SAARIJÄRVI SAARIKKA UURAINEN HANKASALMI JOUTSA KARSTULA KEURUU LAUKAA MULTIA ÄÄNEKOSKI TOIVAKKA KIVIJÄRVI KANNONKOSKI MUURAME KYYJÄRVI LUHANKA KONNEVESI PETÄJÄVESI
18.3.2016 Pilotti 1 Vaihe 2 Muutosvalmennusprosessi
Kuntatapaamiset 16.2.2016 mennessä 1. Toivakka 2. Pihtipudas, Viitasaari, Kinnula 3. Konnevesi 4. Äänekoski 5. Muurame 6. Multia 7. Keuruu, 8. Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Saarijärvi, 9. Laukaa 18.3.2016
Mietittäviä kysymyksiä 1. Mitkä ovat oman kunnan/alueen VAHVUUDET lasten, nuorten ja perheiden palveluiden uudessa kokonaisuudessa? 2. Mitkä ovat oman kunnan/alueen HAASTEET lasten, nuorten ja perheiden palveluiden uudessa kokonaisuudessa? 3. Mitkä ovat ne OMAT TOIMENPITEET, jotka voisi aloittaa tai jatkaa niiden vahvistamista ja jotka veisivät oman kunnan/alueen kehittämistä kohti yhteistä tavoitetta? 4. Millainen ULKOPUOLINEN TUKI auttaisi parhaiten oman kunnan/alueen pääsemistä yhteiseen tavoitteeseen? 18.3.2016
1. Koulujen lukumäärä? KYSYMYKSET OPTIMAALISTA PALVELUVERKKOA VARTEN 2. Oppilaiden lukumäärä? 3. Keitä toimijoita kuuluu koulun oppilas- ja opiskelijahuoltoon? (koulu- ja opiskelijahuolto, kuraattoripsykologipalvelut, muut?) 4. Oppilas- ja opiskelijahuollon resurssit 4.1. Henkilötyövuodet? 4.2. Kokonaiskustannukset? 5. Kuka hallinnoi oppilas- ja opiskelijahuoltoa? 18.3.2016
18.3.2016 Pilotti 2 - Erityispalvelumalli
AIKATAULU / Pilotti 2: Lasten, nuorten ja perheiden maakunnallisen erityispalvelumallin luominen. 28.8.2015 LNP erityispalvelumallityöskentelyn hahmottaminen 11.9.2015 LNP erityispalvelumalli työryhmän kokous 10.11.2015 LNP erityispalvelumalli työryhmän kokous 22.1.2016 LNP erityispalvelumalli työryhmän kokous 17.3.2016 LNP erityispalvelumalli työryhmän kokous Toukokuu 2016 LNP erityispalvelumalli työryhmän kokous? Toukokuu 2016 Versio 1.0 LNP erityispalvelumalli? 18.3.2016
18.3.2016 Ryhmätyöskentelyn alustus
LAPSET, NUORET JA PERHEET Ydin- ja tukiprosessit 1. KAIKKI LAPSET, NUORET JA PERHEET Arjen tuki (edistävät ja ehkäisevät palvelut sekä opetus, n.80% kokonaisuudesta) VANHEMPIEN ARJEN TUKI LAPSEN/NUOREN ARJEN TUKI - Perheen voimavarojen vahvistaminen - Elämänhallintataitojen edistäminen - Kotikasvatuksen tukeminen - Harrastustoiminnan tukeminen - Kotiin vietävät palvelut/tuki: - Fyysisten ja virtuaalisten kohtaamisten turvaaminen Kotipalvelu, perhevalmennus jne. - Koulutusjärjestelmässä pysymisen turvaaminen 2. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAT LAPSET, NUORET JA PERHEET (sosiaali- ja terveydenhuollon erikois- ja erityispalvelut sekä kuntoutus, erityisopetus ja varhaiskasvatus, n.20% kokonaisuudesta, mutta suurin osa kustannuksista) Palveluohjaus, asiakasryhmittely, tutkimus, koulutus, kehittäminen, tiedon hallinta (yksi lapsi yksi suunnitelma), tilat, johtaminen, henkilöstö, talous ym. tukiprosessit NEUVOLA VARHAISK. / PERUSOPETUS-OPPILASHUOLTO / 2.ASTE-OPISKTH.-SAINT / OPISK.-TYÖ-TYÖTH -7KK 0 1,5V 4V 6V 7V 12V 15V 18V 19V 29V 18.3.2016 Prosessin kulku lapsen/nuoren elämänkaaressa
SOTE erityispalvelut Tavoitteet 2019-2025: YK/lapsen oikeuksien sopimuksen tarkoittama lapsen etu: Hallintokunnista tarvelähtöisyyteen Matalan kynnyksen tuki vahvistuu Seudulliset SOTE palvelut 1. taso: Perheen elinolot. Asuinalue, asuminen, toimeentulo, työn ja perheen yhteensovittamin en PERHEKESKUS (harmaa alue) asuinalueen avoimet yhteiset palvelut ja niiden koordinoima laaja verkosto, jossa mukana kansalaistoiminta, seurakunnat, yritykset, yms 2. taso: Avoimet yhteiset peruspalvelut. Kulttuuri, liikunta, neuvolat, oppilashuolto, varhaiskasvatus, koulutus, kasvatusvalmen nus, perheneuvonta, perhetyö, kotiapu ja nuorisotyö, nuorisotiedotus ja neuvonta, ohjaamot ym. nuorille 3. taso: Tehostettu tuki (ongelmalähtöinen). Lastensuojelu, Kasvatus- ja perheneuvola, oikeudelliset palvelut, perhesovittelu perhetyö, parisuhteen tuki, kotiapu, erikoissairaanhoi don avohoito, tason 2. tukeminen, yms. Palveluohjaus, kotouttaminen? Etsivä nuorisotyö Sähköiset palvelut ja asiointi itsehoito Osaamis- ja tukikeskus 4. taso: Erityinen tuki. Sijaishuolto, erikoissairaan hoidon osastohoito, eriytynyt erityisopetus, sairaalaopetu s, oikeuspsykiat riset palvelut, lastenasiainta lo. kriminaalihuo lto
18.3.2016 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUJEN ORGANISOINTI TULEVAISUUDESSA? Asukkaiden arki ja lähipalvelut: Yhteisöllisyys, vertais- ja harrastustoiminta, kaupat, pankit ym. peruspalvelut, varhaiskasvatus, opetus ym. kuntien tuottamat lähipalvelut, kolmannen sektorin palvelut. SoTe lähipalvelut: Lastensuojelu, perhetyö, Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitaja- ja lääkärityö sekä kuraattoritoiminta. Perhekeskusmallin mukainen työskentely: Arjen verkostojen ja virallisten verkostojen yhdistäminen. Alueellinen vastuu ja koordinaatio. Jämsä ja Kuhmoinen eivät ole tällä hetkellä mukana Keski-Suomen SOTE2020- hankkeessa. Visio: Korjaavasta tukevaan, yksilöstä verkostoon Osaamis- ja tukikeskus vaikeasti oireileville, paljon tukea tarvitseville SOTE erityispalvelut: Lasten ja nuorten talo Säännölliset, liikkuvat palvelut, sekä sähköiset palvelut
Ryhmätyöskentely Ryhmä vihreät Kartan vihreät pallukat Ryhmä 1 - Alle 5000 asukkaan kunta Ryhmä 2-10000-20000 asukkaan kunta Ryhmä 3 - Yli 130 000 asukkaan kunta Ryhmä siniset Kartan siniset pallukat Ryhmä 4 - Pieni väestöpohja Ryhmä 5 - Suuri väestöpohja Ryhmä keltainen Kartan keltainen pallukka Ryhmä 6 - Koko maakunta 18.3.2016
Ryhmätyöskentely 1. Ketkä ovat mukana, mitä pallukkaa pitää sisällään? Asiakasryhmittely: 0-6v / 7-15v / yli 16v (mahdollinen muu asiakassegmentointi esim. pärjääjä- ja tukiasiakkaat), ammattilaiset, 3.sektori, yksityiset palveluntuottajat jne. 2. Miten prosessi etenee, miten pallukka toimii? Miten prosessi alkaa/kuinka palveluun pääsee, kytkös muihin tasoihin/pallukoihin jne. 3. Liikkuvat ja sähköiset palvelut Mitä tarvitaan ja miten niitä hyödynnytetään? 4. Muita huomioita palvelumallista? 18.3.2016
Lisätietoja: Petri Oinonen Keski-Suomen SOTE2020-hanke Puh (014) 266 0568 tai 050 412 4028 Petri.oinonen@jkl.fi 18.3.2016