OPETUSSUUNNITELMA KANSANTANSSIN OHJAAJAKOULUTUKSEEN Sisällysluettelo 1. Taustaa... 2 2. Koulutuksen tavoitteet... 2 3. Koulutuksen kohderyhmä... 2 4. Opiskelu ja oppimisympäristöt... 2 5. Koulutuksen sisältö ja tavoitteet... 3 5.1 Perusopinnot, 3 op... 3 Kansantanssin opettamisen perusteet, 1op... 3 Kansantanssin tekniikka ja musiikki, 1op... 3 Kansantanssin ohjaajana toimiminen, 1op... 4 5.2 Valinnaiset lisäopinnot... 4 Lasten ja varhaisnuorten ohjaaminen... 4 Kansantanssia erityisryhmille... 4 Nuorten ja aikuisten ohjaaminen... 4 Karjalainen tanssiperinne... 5 Länsisuomalainen tanssiperinne... 5 Suomenruotsalainen tanssiperinne... 5 Kansanomaiset paritanssit... 5 Kansantanssi näyttämöllä... 5 Koreografinen työskentely... 5 Kansanperinne ja kansallispuku... 5 Tanssin historia... 6 Musiikki ja tanssi... 6 Tuottaminen ja teatteritekniikka... 6 PR-toiminta... 6 6. Koulutuksen hyväksytty suorittaminen... 6 7. Koulutuksen kehittäminen... 6
1. Taustaa Suomessa toimivat kansantanssialan järjestöt ovat kukin järjestäneet omaa ohjaajakoulutustaan omista lähtökohdistaan käsin tai lähettäneet jäseniään toisen järjestön järjestämään ohjaajakoulutukseen. Ohjaajakoulutuksia on toteutunut vaihtelevasti ja kansantanssialan koulutusta järjestetään enenevässä määrin myös virallisen koulutusjärjestelmän puitteissa (ammatillisessa koulutuksessa tanssijan tutkinto ja ammatti-korkeakoulussa tanssinopettajan tutkinto). Näin ollen on syntynyt tarve yhtenäistää kansantanssin harrastajille tarkoitetun ohjaajakoulutuksen sisältöjä ja parantaa sen saatavuutta huolimatta siitä, mihin järjestöön harrastaja kuuluu. Finlands Svenska Folkdansring, Kansantanssinuorten Liitto, Karjalainen Nuorisoliitto, Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ja Suomen Nuorisoseurat vastaavat yhteisesti ohjaajakoulutuksesta. Järjestöt päivittävät opetussuunnitelmaa ja järjestävät koulutukset sekä myöntävät todistukset ohjaajakoulutuksen suorittaneille henkilöille. 2. Koulutuksen tavoitteet Kansantanssin ohjaajakoulutuksen tavoitteena on antaa kansantanssin harrastajalle valmiudet toimia kansantanssiryhmän ohjaajana seura- ja järjestötoiminnassa tai päiväkotien ja koulujen kerhotoiminnassa. Koulutus perehdyttää suomalaisen kansantanssin tekniikkaan ja sen opettamiseen, suomalaiseen kansanperinteeseen, ryhmän toimintaan ja sen ohjaamiseen sekä harrastustoiminnassa kasvattajana toimimiseen. Lisäksi se käynnistää ohjaajaopiskelijassa elinikäisen oppimisen ja ammatillisen kasvun tyyppisen prosessin. Koulutuksesta ohjaajaopiskelija saa myös valmiuksia kansantanssialan ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen. 3. Koulutuksen kohderyhmä Kansantanssin ohjaajakoulutukseen osallistuvalta edellytetään joko suomalaisen tai suomenruotsalaisen kansantanssin hyvää harrastuneisuutta. Ohjaamiskokemusta ei edellytetä. Koulutukseen osallistujien suositeltava alaikäraja on 16 vuotta. Koulutuksen osallistujien suositeltava minimimäärä on 10 ja maksimimäärä 16. 4. Opiskelu ja oppimisympäristöt Koulutus koostuu perusopinnoista (3 op) ja valinnaisista lisäopinnoista, joilla turvataan ohjaajan mahdollisuus kehittää itseään jatkuvasti. Valinnaisiin lisäopintoihin osallistuminen on mahdollista, vaikka ei olisi suorittanut perusopintoja. Jokaisesta lisäkurssista saa erillisen todistuksen. Perusopinnot (kolme viikonloppua) suoritetaan yhtenäisenä kokonaisuutena. Perusopinnoista valmistuu kansantanssin ohjaajaksi ja siitä saa todistuksen opiskelemalla kaikki kolme osaa yhtenä kokonaisuutena. Yksi opintopiste sisältää 27 tuntia opiskelua, joista vähintään 20 tuntia on lähiopetusta (1 opetustunti on 45 minuuttia). Koulutus rakentuu kolmen viikonlopun mittaisista perusopinnoista, sekä yksittäisistä 9 tunnin mittaisista valinnaisista lisäopinnoista. Opiskelu sisältää lähiopetuksen lisäksi etäopiskelua. Etäopiskelun muotoja ovat esimerkiksi ennen koulutusviikonloppua tai sen jälkeen suoritettavat etätehtävät, opiskelu verkkoympäristössä tai alan kirjallisuuteen perehtyminen. Opetus järjestetään mahdollisimman opiskelijalähtöiseksi ja käytännölliseksi. Aihepiirejä lähestytään tekemisen kautta opiskelijoiden lähtötaso huomioiden. Kaikessa opetuksessa pidetään lähtökohtana sitä, että perinne on tunnettava ennen kuin voidaan luoda uutta.
KANSANTANSSIN OHJAAJAKOULUTUS Perusopinnot (3 op) Lisäopinnot päiväkursseina (á 9 t) Ohjaaminen Tanssikurssit Muut Kansantanssin opettamisen perusteet (1 op) Kansantanssin tekniikka ja musiikki (1 op) Kansantanssin opettaminen ja kehonhuolto (1 op) Lasten ja varhaisnuorten ohjaaminen Kansantanssia erityisryhmille Nuorten ja aikuisten ohjaaminen Karjalainen tanssiperinne Länsisuomalainen tanssiperinne Suomenruotsalainen tanssiperinne Kansanomaiset paritanssit Kansantanssi näyttämöllä Koreografinen työskentely Kansanperinne ja kansallispuku Tanssin historia Musiikki ja tanssi Tuottaminen ja teatteritekniikka PR-toiminta 5. Koulutuksen sisältö ja tavoitteet 5.1 Perusopinnot, 3 op Kansantanssin opettamisen perusteet, 1op Sisältö Koulutusrakenteen esittely ja omien ohjaajaopintojen suunnittelu, suomalaisen kansantanssin terminologia, askelikot, kuviot, otteet ja vakio-osat, tanssin rakenteen tunnistaminen, ohjeiden tulkitseminen, kausi-, jakso- ja harjoituskerran suunnitteleminen, valmiin tanssin opettaminen (2-3 vuoroa, yhdessä parin kanssa), järjestötietous, ohjaajan ensiaputaidot Tavoitteet Ohjaajaopiskelija tuntee uuden ohjaajakoulutuksen rakenteen ja työstää henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Hän tuntee suomalaisen kansantanssin terminologian ja hallitsee yleisimmät kansantanssin askelikot, kuviot, otteet ja vakio-osat. Ohjaajaopiskelija osaa tulkita tanssien kirjallisia ohjeita (Tanhuvakka), tunnistaa tanssin rakenteen ja pystyy (yhdessä paritoverin kanssa) opettamaan tanssin ohjeiden perusteella. Hän tuntee kausi- ja jaksosuunnittelun periaatteet sekä yksittäisen harjoituskerran rakenteen. Ohjaajaopiskelija tietää oman kansantanssijärjestönsä osana järjestökenttää ja tuntee ensiavun alkeet. Kansantanssin tekniikka ja musiikki, 1op Sisältö Oman kansantanssitekniikan kehittäminen, askelanalyysi, askelikkojen, kuvioiden ja otteiden yhdistäminen, varioiminen sekä opettaminen, suomalaisen kansanmusiikin rytmilajien tunnistaminen, musiikin rakenneanalyysi ja nuotin tulkinta, kansantanssiohjeen ja nuotin yhteistulkinta, lähtökäskyjen antaminen, yhteistyö muusikon kanssa, musiikin käyttö esityksessä Tavoitteet Ohjaajaopiskelija kehittää omaa kansantanssitekniikkaansa. Hän osaa analysoida, yhdistellä ja varioida yleisimpiä kansantanssiaskelikkoja sekä otteita ja vakio-osia. Hän ymmärtää analysoinnin osana opetuskehittelyjä ja harjaantuu rakentamaan mielekkäitä oppimiskokonaisuuksia analysoinnin pohjalta. Ohjaajaopiskelija tuntee suomalaista kansanmusiikkia. Hän tunnistaa yleisimmät kansanmusiikin rytmilajit ja tietää, miten musiikkia analysoidaan. Hän pystyy tulkitsemaan rinnakkain tanssiohjetta ja nuottia. Ohjaajaopiskelija osaa antaa tasa- ja kolmijakoisen lähtökäskyn musiikin päälle ja ilman musiikkia. Hän ymmärtää musiikin käytön perusperiaatteet osana opetustapahtumaa ja esityskokonaisuutta. 3
Kansantanssin ohjaajana toimiminen, 1op Sisältö Oppimisen ja opettamisen käsitteet ja menetelmät, ohjaajan rooli ja tehtävät, ohjaajan etiikka ja ohjaajana kehittyminen, ryhmän kanssa toimiminen ja ryhmän kehitysvaiheet, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, ryhmälle sopivan ohjelmiston suunnittelu, yksittäisen kansantanssin opettaminen, taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman esittely, kehonhuolto: alkulämmittelyt, venyttelyt, lihaskuntoharjoitteet ja ryhti Tavoitteet Ohjaajaopiskelija tuntee oppimisen ja tanssin opettamisen käsitteitä sekä erilaisia opetus- ja oppimismenetelmiä. Hän on tietoinen ohjaajan rooliin kuuluvista velvollisuuksista ja tehtävistä ja ymmärtää oman esimerkkinsä vaikutuksen ryhmäläisiin (suvaitsevaisuus, moraali, elämäntavat). Ohjaajaopiskelija ymmärtää elinikäisen kehittymisen tärkeyden. Hän on tietoinen ryhmän kehitysvaiheista sekä ryhmän kanssa toimimiseen liittyvistä asioista. Ohjaajaopiskelija tuntee palautteen antamisen ja vastaanottamisen perusperiaatteet ja tietää ohjelmiston suunnittelussa huomioitavat asiat. Hän osaa opettaa yksin yksittäisen kansantanssin kirjallisten ohjeiden perusteella. Ohjaajaopiskelija ymmärtää lämmittelyn ja venyttelyjen tärkeyden osana kehonhuoltoa ja tuntirakennetta. Hän tietää suurimpien lihasryhmien lihaskuntoharjoitteita ja tunnistaa hyvän perusryhdin. Ohjaajaopiskelija osaa hyödyntää taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmaa suunnittelutyönsä tukena. 5.2 Valinnaiset lisäopinnot Lasten ja varhaisnuorten ohjaaminen Sisältö Lasten ja varhaisnuorten sosiaalinen, motorinen ja ajattelun kehitys, kansantanssin opettaminen lapsille, lasten ryhmän ohjaamisen ominaispiirteet (ikäryhmälle sopivat ohjelmistot ja esitystoiminta, ryhmäytymisharjoitteet, alku- ja loppuverryttelyt), laulu-, loruja liikuntaleikit, lasten perinne Tavoitteet Ohjaajaopiskelija tuntee lasten kehityksen psykologiaa ja osaa käyttää tietoa hyväkseen kansantanssin opetuksessa. Ohjaajaopiskelija osaa asettaa ryhmän tavoitteet lapsille sopivaksi. Ohjaajaopiskelija osaa hyödyntää opetuksessa erilaisia ryhmäytymisharjoitteita ja keinoja innostaa kaikki lapset mukaan. Hän tietää laulu-, loru- ja liikuntaleikkejä ja osaa hyödyntää niitä osana opetustaan. Hän tuntee lasten perinnettä vuotuisjuhlien, satujen, tarinoiden, laulujen ja leikkien osalta ja tietää keinoja hyödyntää tietoja opetuksessaan. Kansantanssia erityisryhmille Sisältö Erityinen oppija ja erityistä huomiota vaativat ryhmät, erilaisuuden kohtaaminen ohjaajana (yksilöllinen opetus, osallistaminen, mukauttaminen ja eriyttäminen), opetuksen järjestäminen ja suunnittelu erityisryhmille, toiminta avustajien kanssa Tavoitteet Ohjaajaopiskelija ymmärtää mitä erityisryhmille järjestettävässä toiminnassa on otettava huomioon ja osaa toimia ryhmässä, jossa tanssijoilla on avustajat mukanaan. Hän osaa analysoida erityisryhmää mahdollisuuksien näkökulmasta ja sitä kautta suunnitella ryhmälle toimintaa. Ohjaajaopiskelija tuntee yhden tai useamman erityisryhmän ominaispiirteitä tanssin näkökulmasta. Hänellä on valmiuksia ja rohkeutta ohjata yhtä tai useampaa erityisryhmää. Nuorten ja aikuisten ohjaaminen Sisältö Kansantanssin opettaminen sekä tavoitteiden asettaminen nuorille ja aikuisille, nuoriso- ja aikuisryhmien ohjaamisen ominaispiirteet (ikäryhmälle sopivat ohjelmistot ja esitystoiminta, ryhmäytymisharjoitteet, alku- ja loppuverryttely), toiminnan rahoittaminen, tapaperinne (työt, juhlat ja iltamaperinne) Tavoitteet Ohjaajaopiskelija tietää nuoriso- ja aikuisryhmien opettamisen perusperiaatteet ja osaa hyödyntää tietoaan ohjauksessaan. Hän osaa asettaa tavoitteet ryhmän tasoa vastaavaksi ottaen huomioon ryhmän toiveet. Ohjaajaopiskelija tietää erilaisia ryhmäytymisharjoitteita ja osaa käyttää ohjauksessaan yhteisöllisiä työskentelytapoja ja siten osalistaa ryhmäläiset mukaan toimintaan. Hän tietää keinoja hyödyntää perinteentuntemusta opetuksessaan. 4
Karjalainen tanssiperinne Sisältö Karjalan kannas ja luovutettu alue: kalevalainen laulutanssi, solatanssit, katrillit (esim. ristikontrat ja kasareikat), paritanssit, kansanomaiset salonkitanssit, piirileikit Inkeri; katrillit, kansanomaiset salonkitanssit, röntyskät, laulutanssit Itä-Karjala: tanssitekniikka ja karakteri (maanitukset, päristelyt), improvisaatio, paritanssit, katrillit, kruugat Tavoite Ohjaajaopiskelija tuntee jotakin/joitakin karjalaisen tanssiperinteen osa-alueita. Hän syventää omaa tanssillista ja didaktista osaamistaan. Länsisuomalainen tanssiperinne Sisältö Länsisuomalainen tanssikarakteri, purpurit, polskat, kontratanssit Tavoitteet Ohjaajaopiskelija tuntee jotakin/joitakin länsisuomalaisen tanssiperinteen osa-alueita. Hän syventää omaa tanssillista ja didaktista osaamistaan. Suomenruotsalainen tanssiperinne Sisältö Suomenruotsalainen tanssikarakteri ja tapaperinne, menuetti ja polska, suomenruotsalaiset paritanssit Tavoitteet Ohjaajaopiskelija tuntee jotakin/joitakin suomenruotsalaisen tanssiperinteen osa-alueita. Hän syventää omaa tanssillista ja didaktista osaamistaan. Kansanomaiset paritanssit Sisältö Jenkka ja sottiisi, masurkka, polska, polkka ja valssi perusmuodossaan sekä joitain variaatioita Tavoitteet Ohjaajaopiskelija tuntee jotakin/joitakin kansantanssin paritanssien osa-alueita. Hän syventää omaa tanssillista ja didaktista osaamistaan. Kansantanssi näyttämöllä Sisältö Ohjaajan omien ilmaisuvalmiuksien tukeminen, ilmaisun ohjaaminen, näyttämön lainalaisuudet, tanssin vieminen näyttämölle, dramaturgian ja draaman käsitteet, liikedramaturgia Tavoitteet Ohjaajaopiskelija tuntee kansantanssin näyttämölle viemisen perusperiaatteet. Ohjaajaopiskelija tietää dramaturgian ja draaman peruskäsitteet sekä ymmärtää niiden merkityksen tanssissa. Hän hallitsee liikedramaturgian käsitteet ja osaa käyttää ja soveltaa niitä tanssissaan. Koreografinen työskentely Sisältö Koreografiset menetelmät ja koreografian lähtökohdat, ryhmän ohjaaminen koreografisessa prosessissa, tanssi-improvisaation harjoitteita Tavoitteet Ohjaajaopiskelija tuntee koreografian tekemisen ja tanssi-improvisaation perusteita. Kansanperinne ja kansallispuku Sisältö Suomalainen puku-, tapa- ja juhlaperinne, kansansadut ja -tarinat, laulu-, loru- ja leikkiperinne, perinne käsitteenä ja sen tutkiminen, eri perinnealueiden pukuperinne (läntiset, karjalaiset ja itäkarjalaiset puvut, kansallispuvun pukeminen ja käyttö, kansan/kansallispuvun historia) Tavoitteet Ohjaajaopiskelija tuntee suomalaista kansanperinnettä tanssin näkökulmasta. Hän ymmärtää, mikä rooli tanssilla on ollut vuoden kierrossa ja vuotuisjuhlissa ja mistä tanssin merkitys ja sisältö on muodostunut. Ohjaajaopiskelija tuntee puku-, tapa- ja juhlaperinnettä sekä kansansatuja ja -tarinoita. Hän osaa käyttää perinteentuntemustaan ohjaustoimintansa lähtökohtana. Ohjaajaopiskelijalla on valmiudet opettaa perinnettä ohjaamansa ryhmän jäsenille luontevasti osana tanssin opetusta. Ohjaajaopiskelija ymmärtää perinteen käsitteen ja tuntee perinteen ja sen tutkimisen alkeita. 5
Tanssin historia Sisältö Eri vuosisatojen tanssit ja tanssin lajien kehitys, tanssin historia maantieteellisesti: (eurooppalainen, skandinaavinen ja suomalainen tanssi), rahvaan, herrasväen ja aateliston tanssit, kansantanssin kehitys kansan keskuudesta järjestökentälle Tavoitteet Ohjaajaopiskelija laajentaa tietämystään tanssiperinteestä kohti tanssin yleisempää historiaa ja tuntee joitakin historiallisia tansseja. Hän ymmärtää suomalaisen kansantanssiperinteen osuuden osana tanssin historiaa. Ohjaajaopiskelija tuntee kansantanssin historian Suomessa. Musiikki ja tanssi Sisältö Musiikki (rytmiikka, tulkinta, laulu) osana tanssia, suomalaisen kansanmusiikin tyylit (kuten karjalainen, suomenruotsalainen, yleissuomalainen, saamelainen ja kalevalainen musiikki), joidenkin vieraiden kulttuurien musiikkityylejä vertailu-kohdiksi, musiikin terminologiaa (tempo, rytmilajit, alku-, väli- ja loppusoitot, siirtymät, kertaukset, soittojärjestys), yhteistyö muusikon kanssa harjoitus- ja esitystilanteissa, muusikko ryhmän jäsenenä Tavoitteet Ohjaajaopiskelija osaa sisällyttää luontevasti musiikkia (rytmiikka, musiikin tulkinta, laulu) osaksi tanssiharjoittelua. Ohjaajaopiskelija tunnistaa kuulemansa perusteella suomalaisen kansanmusiikin tyylilajit ja erottaa suomalaisen musiikin vieraiden kulttuurien musiikista. Ohjaajaopiskelija osaa huomioida muusikon ja viestiä tämän kanssa tehokkaasti harjoitus- ja esitystilanteiden lisäksi ryhmän kaikessa toiminnassa. Tuottaminen ja teatteritekniikka Sisältö Tuottamisen sekä valo- ja äänisuunnittelun perusteet, markkinointi, tekijänoikeudet (Teosto ja Gramex) Tavoitteet Ohjaajaopiskelija tuntee tanssiteoksen tuottamisen ja teatteritekniikan perusteita. PR-toiminta Sisältö Tavoitteet Promomateriaalien (tekstit, videot, kuvat) tuottaminen, viestintä eri kanavia hyödyntäen, sosiaalinen media osana ryhmän PR-toimintaa, ryhmän yleinen PR-toiminta Ohjaajaopiskelija oppii promomateriaalin tuotannon alkeita. Ohjaajaopiskelija oppii hyödyntämään erilaisia kanavia ryhmän viestinnässä ja tehdä näin ryhmän toiminnan näkyväksi. Ohjaajaopiskelija oppii hyödyntämään sosiaalista mediaa ja muita nykyajan väyliä ryhmän PR-toiminnassa. 6. Koulutuksen hyväksytty suorittaminen Opiskelijan on osallistuttava opetussuunnitelmassa määriteltyyn lähiopetukseen sekä suoritettava kuhunkin opintojaksoon liittyvät itsenäiset tehtävät. Mikäli opiskelija on estynyt osallistumaan osalle lähiopetusjaksosta, hänen on sovittava opintojen suorittamisesta toisena ajankohtana. Etätehtävien tarkoituksena on luoda yhteyksiä koulutuksen eri jaksojen välille ja tasoittaa opiskelijoiden välistä eroa lähtötasolla. Kunkin opintojakson kouluttaja arvioi, että kansantanssinohjaajaopiskelija saavuttaa opetussuunnitelmassa määritellyt vähimmäistavoitteet opintojakson ja siihen liittyvien etäsuoritusten aikana, ja myöntää todistuksen opiskelijalle. 7. Koulutuksen kehittäminen Koulutuksen kehittämisestä vastaavat kaikki sen järjestämiseen osallistuvat tahot sekä koulutuksen opiskelijat. 6