Kanteleen vapaa säestys

Transkriptio

1 Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kanteleen vapaa säestys Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2013 Työryhmä: Anna-Karin Korhonen Päivi Ollikainen Satu Sopanen, Kanteleensoiton opettajat ry 1

2 KANTELEEN VAPAAN SÄESTYKSEN TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten liiton perustason ja musiikkiopistotason tasosuoritusten sisällöt sekä arvioinnin perusteet on laadittu Opetushallituksen laatimien taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden hengessä. Uudet sisällöt tuovat oppilaalle entistä enemmän vapautta ja opettajalle vastuuta ohjelmiston suhteen. Tärkeintä on soittoinnostuksen herättäminen ja hyvän musiikkisuhteen ylläpitäminen. Tasosuoritusten sisällöt Tasosuoritusten tulee rohkaista oppilasta oman musiikillisen identiteetin etsimiseen. Opettaja ja oppilas suunnittelevat tasosuoritukset yhdessä. Ohjelman tulee noudattaa keskimäärin kyseisen tason sisältösuosituksia. Suoritukseen voidaan sisällyttää ylempien tasojen ohjelmistoa edellyttäen, että oppilaalla on siihen vaadittavat tiedot ja taidot. Ohjelman pitkäjänteisellä harjoittelemisella ja viimeistelyllä pyritään kehittämään oppilaan varmuutta ja ilmaisukykyä. Suorituksesta saatu kokemus sekä lautakunnan kannustava ja rakentava palaute auttavat oppilasta asettamaan itselleen uusia tavoitteita. Yhteismusisointi on oleellinen osa opiskelua ja esimerkiksi kamarimusiikin muodossa se voi muodostaa osan tasosuorituksen ohjelmasta. Yhteismusisointi voi pitää sisällään eri tyylejä, esimerkiksi kansanmusiikkia. Mikäli instrumentille ei ole sävelletty paljon sooloteoksia, joita voitaisiin käyttää kyseessä olevalla tasolla, voidaan soolosävellykseksi laskea etydi. Tasosuoritus Tasosuoritus koostuu ohjelmistoon sisältyvistä sävellyksistä ja asteikko- ja prima vista -soitosta sekä etydistä (etydeistä) tai etydinomaisesta teoksesta (teoksista). Ohjelmisto-osuus suositellaan esitettäväksi konsertissa tai konsertinomaisessa tilanteessa. Oppilaalla on lisäksi mahdollisuus esittää oma sävellyksensä tai improvisoida esimerkiksi annetusta teemasta, aiheesta, motiivista tai sointupohjasta. Asteikot Asteikkoja soitetaan oppilaitoksessa sovittavien ainekohtaisten käytänteiden mukaan siten, että ne tukevat oppilaan kehittymistä ja huomioivat instrumentin erityispiirteet. Kaikki asteikot tulee soittaa viimeistään musiikkiopistotason aikana. Asteikkosoiton nopeutta ei määritellä. Asteikoilla ja murtosoinnuilla pyritään kehittämään instrumentin hallintaa kaikilla osa-alueilla, soittotekniikan notkeutta ja sujuvuutta sekä keskeisten musiikin rakennusainesten havaitsemista ja hallintaa soitettavassa ohjelmistossa. Oppilaitos päättää sen, kuinka aikaisin oppilaalle annetaan tiedoksi ne asteikot, jotka hänen tulee esittää. Suoritukseen valmistetut asteikot tulee merkitä suoritusohjelmaan. 2

3 Perustaso 1 - Harjoitellaan säestämään käyttäen ainakin perusfunktioita I, IV ja V, eri tahtilajeissa (ainakin 3/4, 4/4 ja 6/8 tahtilajit) - Melodioita ja säestyksiä harjoitellaan tuottamaan myös kuulonvaraisesti - Opetellaan säestämään niin, että vasen käsi soittaa perusäänen ja oikea käsi soittaa soinnun. Melodia tuotetaan laulamalla tai soittamalla (opettaja / toinen oppilas) - Soitetaan kappaleita niin, että oikea käsi soittaa melodiaa ja vasen käsi säestää soinnun pohjasävelillä, vasen käsi voi myös soittaa kvinttejä tai sitä suurempia intervalleja säestyksenä - Tutustutaan improvisointiin, työkaluina pentatoninen asteikko, pentakordi sekä moodit, lähtökohdaksi voi myös ottaa rytmisiä kuvioita - Tehdään perussykettä vahvistavia harjoituksia myös muuten kuin soittaen, esimerkiksi kehorytmejä apuna käyttäen Säestystehtävä kanteleensoiton perustaso 1 tai 2 yhteydessä. A) Nuoteista soitettava säestystehtävä. Oppilas soittaa nuotista kolmella perussoinnulla (I-IV-V7) kappaleen perusytmiä ilmentävän säestyksen, kappaleen melodian soittaa tai laulaa lautakunnan jäsen B) Valmistamaton / improvisoitu säestystehtävä. Oppilas säestää lautakunnan jäsenen soittamaa melodiaa vapaasti ilman nuotteja käyttäen omaa luovuuttaan. Tarkoitus säestyksessä ei ole löytää tiettyjä sointuasteita, vaan sen voi tehdä esimerkiksi koputtamalla säestysrytmiä kanteleen koppaan, soittamalla ostinatokuviota tai soittamalla yhdellä kielellä rytmiä. Esimerkit: rytmistä säestystä, esim kanteleen rummutus, sointutehojen etsintä, jne Tässä osiossa testataan oppilaan luovuutta, ei anneta pisteitä, suoritus vain hyväksytty, oppilaan musiikin tekeminen ja heittäytyminen säestystehtäviin Perustaso 2 - Opetellaan säestämään käyttämällä kolmisointuja ja dominanttiseptimisointuja - Soinnutetaan moduloimattomia melodioita perustehoilla - Säestyskuvioita harjoitellaan eri tahtilajeissa ja tutustutaan eri säestystyyleihin, kuten kansanmusiikin tyylit (polkka, jenkka ym.), vaihtobasso (alla breve 2/2 ja valssi), triolirytmit (4/4 tai 12/8), sekä beat-komppaus. - Harjoitellaan improvisointia ja säveltämistä - Tehdään helppoja transponointiharjoituksia - Ohjelmisto sisältää vähintään kymmenen eri musiikkityylejä edustavaa kappaletta. Ohjelmistoon voi sisältyä omia sävellyksiä ja sovituksia Ohjelmisto. Kolmen kappaleen valmisteltu ohjelmisto, joista yksi tai useampi tulee olla oma sävellys tai sovitus. Melodian voi soittaa tai laulaa joko oppilas itse tai toinen henkilö. Kappaleet voi esittää konsertissa tai konsertinomaisessa tilanteessa. 3

4 Prima vista säestystehtävä sointumerkeistä. Tehtävänä on tunnistaa ja tuottaa kappaleen perussykettä ilmentävä säestys kolmisoinnuilla. Valmistamaton soinnutustehtävä. Oppilas säestää korvakuulolta lautakunnan jäsenen soittamaa melodiaa käyttäen perustehoja I, IV ja V. Perustaso 3 - Tutustutaan nelisointuihin ja niiden merkintätapoihin (7+5, dim7, sus, add9) ja opetellaan käyttämään tavallisimpia nelisointuja (maj7, m7,m7-5, 7). Opetellaan erilaisia soinnun hajotustapoja, kuten perusääni vasemmassa kädessä ja sointu oikeassa kädessä, tai vasemmassa kädessä 1+7 (priimi+septimi) ja oikeassa kädessä muut sävelet - Soinnutetaan melodioita perustehoilla ja tutustutaan niitä korvaaviin sointuihin, esimerkiksi I-asteen korvaus VI-asteella, sekä välidominantti - Tutustutaan diatoniseen kvinttikiertoon, sekä II-V-I sointukulkuun - Lähestytään eri musiikin tyylilajeja rytmin tuottamisen lähtökohdista käsin. Harjoitellaan eri tyylisiä komppaustapoja ja fraseerausta kuten kolmimuunteinen fraseeraus. - Harjaannutaan etsimään sointusäveliä melodian alapuolelle oikealla kädellä; rytmillistä säestyskuviota ei vielä vaadita. - Tutustutaan rakenteiden (kuten alkusoitto) tuottamiseen. - Harjoitellaan tuttujen helppojen kappaleiden säestämistä kuulonvaraisesti, sekä transponoimaan säestys toiseen sävellajiin - Improvisointitaitoja syvennetään - Ohjelmistona vähintään 15 eri tyylejä edustavaa kappaletta, joihin voi sisältyä omia sävellyksiä ja sovituksia. Ohjelmisto. Viiden kappaleen valmisteltu ohjelmisto, joista vähintään kaksi on melodian kanssa soitettavia ja vähintään yksi yhteissoitto/säestystehtävä. Kappaleet voi esittää konsertissa tai konsertinomaisessa tilanteessa. Prima vista tehtävä. Annetun kappaleen säestäminen reaalisointumerkeistä. Oppilaan oletetaan sointujen hallinnan lisäksi tunnistavan ja tuottavan kappaleeseen sopivan säestyksen. Tehtävä vastaa vaikeustasoltaan ohjelmiston helpoimpia kappaleita. Korvakuulotehtävä. Tutun, helpon laulun säestäminen helpossa sävellajissa. Soinnutustehtävä. Oppilas itse soinnuttaa melodian käyttämällä perustehoja ja niitä korvaavia sointuja. Tehtävää saa valmistella noin kymmenen minuuttia ennen suoritusta. Transponointitehtävä. Ennalta valitun helpon kappaleen säestyksen transponointi lähisävellajiin (koko- tai puolen sävelaskeleen päähän) lautakunnan valitsemaan suuntaan. 4

5 Musiikkiopistotaso - soinnutetaan melodioita perustehoilla, niitä korvaavilla soinnuilla sekä käyttäen hyväksi välidominantin mahdollisuuksia. - Tutustutaan nelisointujen ja niitä laajempien sointujen muodostamiseen. Harjoitellaan tuottamaan niitä eri hajotuksilla, soittaen soinnuista vain harmoniatehon kannalta merkittävät sävelet jne. - Harjoitellaan eri tyylien vaatimia säestystekniikoita, olennaisimpana sammutustekniikat - harjoitellaan rakenteiden hahmottamista, merkitsemistä ja tuottamista (kuten alku-, väli- ja loppusoitto tai maalit ja segno- ja coda-merkinnät) - opetellaan yhdistämään melodia ja säestys käyttämällä säestysrytmejä myös oikeassa kädessä. - harjoitellaan kolmimuunteista fraseerausta ja tutustutaan bluesiin - kappaleiden soittamista ja säestämistä kuulonvaraisesti sekä transponointia eri sävellajeihin. - Harjoitellaan transkriptioiden tekoa, nuotintamalla ja soittamalla äänitteeltä kappaleita - improvisointia käytetään musiikkityylin edellyttämällä tavalla tai työtapana erilaisissa harjoitteissa, kuten melodian ja säestyksen muuntelussa ja moodeihin tutustumisessa - yhteissoittotehtäviä - ohjelmistona soitetaan vähintään 20 eri tyylejä edustavaa kappaletta, joihin voi sisältyä omia sävellyksiä ja sovituksia. Ohjelmisto. Kymmenen kappaleen valmisteltu ohjelmisto, joissa on melodian kanssa soitettavia tai sellaisia kappaleita, joissa on melodiansoittoa yhdistettynä säestykseen (esim. välisoitto). Ohjelmistoon kuuluu yhteismusisointitehtäviä. Ohjelmistoon tulee sisällyttää yksi tai useampi transkriptio sekä yksi tai useampi improvisoitu soolo. Ohjelmisto voi koostua pelkästään painotusalueen ohjelmistosta. Ohjelmisto esitetään konsertissa tai konsertinomaisessa tilanteessa. Prima vista tehtävä. Annetun kappaleen esittäminen (reaalisointumerkit, melodia). Oppilaan oletetaan sointujen hallinnan lisäksi tunnistavan ja tuottavan kappaleeseen sopivan säestyskuvion ja rakenteen (esim. alkusoitto). Tehtävä vastaa vaikeustasoltaan perustason 3 kappaleita Transponointitehtävä. Yhden ohjelmistossa olevan kappaleen säestäminen lautakunnan antamassa helpossa sävellajissa. Soinnutustehtävä. Oppilas itse soinnuttaa melodian käyttämällä perustehoja ja niitä korvaavia sointuja, välidominanttia ja/tai kvinttikiertoa. Tehtävä voi käydä rinnakkaisessa sävellajissa. Tehtävää saa valmistella noin kymmenen minuuttia ennen suoritusta. 5