Cross Move Company Tanssin opetussuunnitelma

Transkriptio

1 Cross Move Company Tanssin opetussuunnitelma 1

2 SISÄLTÖ 1 CMC Tanssinopetus 1.1 Toiminta-ajatus 1.2 Opetussuunnitelman laadinta 1.3 Opetuksen tehtävät ja yleistavoitteet 1.4 Arvot 2 Opetuksen toteuttaminen 2.1 Oppimiskäsitys 2.2 Opiskeluympäristö 3 Opintojen rakenne ja laajuus 3.1 Opintojen rakenne 3.2 Opintojen laajuus 4 Tavoitteet ja keskeiset sisällöt jaksoille 4.1 Varhais-iän opetus 4.2 Alkeis- opetus 4.3 Keskitason opetus 4.4 Jatkotason opetus 4.5 Produktio ryhmien opetus 4.6 Kisaryhmät 5 Arviointi 6 Todistukset 2

3 1 CMC tanssin opetus Cross Move Company on perustettu vuonna 2012 toiminnallisen ja kokonaisvaltaisen liikunnan yhteisöksi. Palvelumme jakaantuu kahteen alaan: tanssinopetukseen ja kehonhuoltoon. Kaikkia kahta alaa yhdistää ajatus maailmamme liikunnasta: se on kokonaisvaltaista harjoittelua ihmisen fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin kannalta. Olemme yhteisö kaikille, jotka haluavat päästä henkilökohtaisella opastuksella kohti omaa tavoitetta. Olkoon tavoite sitten painon pudotus tai huippu urheilu. Panostamme ohjaajien ja opettajien ammattitaitoon, jaamme asiakkaalle tietoja ja taitoja kohti pysyviä elämäntapamuutoksia ja luomme avoimen ja turvallisen ympäristön jokaiselle liikkujalle. CMC painottaa toiminnallisen harjoittelun merkitystä jokapäiväistä elämää ajatellen. Tästä ajatuksesta syntyi CMC:n oma tanssityyli Nykyjazz, joka on yksi pääaineemme. Toinen pääaine on Street- tanssi. CMC:n opetussuunnitelma pohjautuu taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelmaan sekä Cross Move Co. perustajan omaan näkemykseen tanssista. Tavoitteenamme on antaa jokaiselle tanssin harrastajalle mahdollisuus systemaattiseen tanssin harjoitteluun lapsesta aikuiseen, sekä kartuttaa esiintymiskokemusta. Harjoittelumme on tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää. 1.1 Toiminta-ajatus Toiminta keskittyy eri tanssilajien kehitykseen, joissa meidän opetussuunnitelman mukaan nähdään oppilas kokonaisvaltaisena yksilönä. Jokaisessa tanssityylissä kehitetään oppilaan kehontuntemusta ja perustekniikka harjoitteiden kautta. Kehontuntemuksen kautta oppilas oppii tekemään liikkeet turvallisesti. Tekniikka harjoittelun vastapainona kehitämme monipuolista liikkumista, motorisia taitoja, ilmaisua ja luovuutta. Nykyjazz ja Street- tanssi on opetussuunnitelmamme päätanssilajeja. Lisäksi oppilaille järjestetään kursseja vapaavalintaisista tanssilajeista, Baletti, Showtanssi, Disco, Breakdance, Nykytanssi ja Jazztanssi. Monipuolisen harjoittelu tarkoitus on antaa oppilaalle laajempi kuva eri tanssityyleistä ja kuinka voi hyödyntää niitä omassa liikekielessään. Tanssimisen lisäksi tarjoamme oppilaalle tanssitieto- ja tanssijan hyvinvointi kursseja. Esitystoiminta ja produktio lähtöinen työskentely on tärkeä osa opiskelua muiden esitysten katsomisen lisäksi. Järjestämme monipuolisia työpajoja omilla oppilaille kuin kaikille tanssinharrastajille, jotka haluavat kehittää itseä monipuolisesti tanssin kentällä ja harrastuksen parissa. 1.2 Opetussuunnitelman laadinta Opetussuunnitelma on laadittu taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman pohjalta vastaamaan Cross Move Companyn perustajan Pirita Tuiskun omaa opetus ideologiaa ja toimintaa. Toiminta pohjautuu eri tanssilajien kehitykseen ja tanssikasvatukseen, tavoitteena saada kokonaisvaltaista tanssin- ja tanssijan kehitystä aikaan opetustuntien yhteydessä. 1.3 Opetuksen tehtävät ja yleistavoitteet 3

4 Tanssitaiteen perusopetusta tarjotaan lapsesta aikuiseen, jossa harjoittelu on tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää. Tehtävänä on luoda perustaa emotionaaliselle, esteettiselle ja eettiselle kasvulle sekä antaa edellytyksiä elinikäiseen tanssin harrastamiseen. Opetuksen tehtävänä on myös tukea oppilaan kykyä arvostaa eri kulttuureita ja toimia monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Tanssin opiskelun tarkoituksena on avata oppilaille uusia mahdollisuuksia ymmärtää taidetta ja kulttuuria sekä niiden sisältämiä merkityksiä. Sekä kehittää oppilaiden ajattelemisen taitoja ja luovuutta elämän eri alueilla. Tavoitteena on saada oppilas kokemaan tanssin ja liikunnan iloa. Opetuksen tavoitteena on antaa elämyksiä, saada oppilas kokemaan ja ymmärtämään tanssi fyysisen toiminnan kautta oma kehonsa. Oma kokemusperäinen suhde tanssiin luo pohjaa kulttuurimyönteisyydelle ja elinikäiselle tanssinharrastukselle. Itsensä ilmaiseminen ja esiintyminen ovat tärkeä osa tanssinopiskelua. Niiden kautta tuetaan oppilaan luovuuden ja taiteellisen ilmaisun heräämistä sekä terveen itsetunnon kehittymistä. Tanssiharjoittelun tehtävänä on johdattaa oppilas pitkäjänteisen työskentelyn piiriin sekä ymmärtää toistojen merkitys harjoittelussa ja oppimisessa. Tanssin opetuksessa näemmä oppilaan kokonaisvaltaisena yksilönä eli opetuksen tehtävä on tukea oppilaan fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä omasta terveydestä ja ravitsemuksesta huolehtimista. Opetuksessa otetaan huomioon eri ikäkaudet ja sukupuolten erilaiset oppimisvahvuudet. Kannustamme myös oppilasta osallistumaan erilaisiin tanssitapahtumiin ja esityksiin myös kuulijana että katsojan. Sekä rohkaista jokaista käyttämään alueen tarjoamia kulttuuripalveluita, tähän liittyen pyrimme tekemään yhteistyötä muiden taidealojen kanssa. 1.4 Opetuksen arvot Opetus perustuu ihmiskäsitykseen, jossa ihminen on ainutkertainen ja toimii vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa sekä vaikuttaa aktiivisesti elämäänsä. Yhteisölähtöinen oppiminen tukee yksilön minän kasvua ja kehitystä, vahvistaa sosiaalisia taitoja sekä omatoimisuutta oppimisessa. Keskeistä on oppilaan luovan ajattelun ja toiminnan tukeminen. Taidekasvatuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan aistija tunneherkkyyttä ja tukea opiskelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Tavoitteena on myös kehittää eri kulttuurien ymmärtämistä ja tulkitsemista. Oppilas rakentaa maailmankuvaansa ilmaisemalla ja tutkimalla taiteen keinoin kokemuksiaan ja itselleen merkityksellisiä elämän sisältöjä. Opiskelussa on keskeistä taiteen tekeminen ja sen kokemisen ilo sekä halu, taito, uteliaisuus ja uskallus tulkita taidetta persoonallisesti. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset erot ja tukea oppilaan kehittymistä hänen omista lähtökohdistaan. 4

5 2 Opetuksen toteuttaminen 2.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi taitojen ja tietojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Tanssin oppiminen on pitkäjänteinen ja kokonaisvaltainen prosessi. Opiskelu on tavoitteellista, ja erilaisissa tilanteissa työskennellään opettajan ohjauksessa, vuorovaikutuksessa opettajan ja ryhmän kanssa sekä itsenäisesti. Opettajalla on keskeinen merkitys sekä oppilaan opiskelutaitojen että opiskeluympäristön kehittämisessä sellaiseksi, että erilaisten oppilaiden edistyminen on mahdollista. Oppilaalla on aktiivinen rooli opiskelussa ja oppimisessa. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan aiemmat kokemukset ja hänen elämismaailmansa. Oppimisessa lähtökohtana on tutkiva oppiminen ja toiminnallinen lähestymistapa opittaviin asioihin. Työtapojen tulee ohjata oppilasta arvostamaan kaikkien ryhmän jäsenten työskentelyä ja työn tuloksia. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus ja tämän oppimiskäsityksen kautta pyrimme luomaan turvallisen ja hyvinvoivaan kasvun ja kehityksen kaiken ikäisille oppilaille. 2.2 Opiskeluympäristö Opiskelu ympäristöön katsotaan kuuluvan opetuksen tapahtuma paikka ja tarvittavat välineet, opettaja, muut ryhmän jäsenet ja vanhempien yhteistyö opetus koulun kanssa. Kaikkien näiden yhteiset tavoitteet ovat, että opiskeluympäristö tukee oppilaan kasvua ja oppimista sekä antaa hänelle onnistumisen kokemuksia. Hyvä opiskeluympäristö on ilmapiiriltään avoin, myönteinen ja oppilasta rohkaiseva. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus asettaa omia tavoitteita ja häntä tulee kannustaa työskentelemään itsenäisesti ja toisten kanssa. Oppilasta tuetaan löytämään sopivia työtapoja sekä kehittämään taitoja tavoitteelliseen ja pitkäjänteiseen opiskeluun. Eli koemme opiskelulle tärkeäksi opettajan- oppilaan- ryhmän ja oppilaan perheen vuorovaikutus suhteet. Tilojen, työvälineiden ja materiaalien tulee mahdollistaa opetussuunnitelman perusteiden mukainen opiskelu. Hyvä opiskeluympäristö on fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen. Vaalimme harrastuksen aloituksesta lähtien yhteistyötä kodin ja koulun välillä lasten ja nuorten opetuksessa. Opiskeluympäristössä on otettava huomioon, että taiteellinen työskentely on pitkäjänteistä ja taitojen oppiminen tapahtuu vähitellen ja vaatii aikaa. Oppiminen perustuu tekemällä oppimiseen, suunnitelmallisuuteen sekä kykyyn arvioida omaa oppimista. 5

6 3 Opintojen rakenne ja laajuus 3.1 Opintojen rakenne Tanssin opetuksen rakenne perustuu tasolta toiselle jatkuvana opetuksena. Yksi taso kestää aina vuoden eli kaksi lukukautta. Oppilas pääsee seuraavalle tasolle oppilaan omaksuttua oman tasonsa vaaditut asiat. Mikäli oppilas tarvitsee vielä harjoitusta hän toistaa edellisen vuoden uudestaan. Näissä tilanteissa käydään perheen, oppilaan ja opettajan väliset keskustelut, jonka tarkoituksena on arvioida yhdessä mille tasolle oppilas siirtyy seuraavaksi. Opettajan suositus ja oppilaan sekä vanhempien toiveet otetaan aina huomioon päätöksen teossa. Tavoitteena on, että jokainen oppilas pääsee kohti omia tavoitteita. Opetus perustuu siis kahteen lukukauteen, joiden jälkeen on aina väli arviointi ja loppu arviointi. Jokainen lukukausi sisältää 4-5 opetusjaksoa, jokaisella jaksolla on myös tavoitteensa ja opettaja voi jakson välissä pitää väli arviointeja ja tuntikuvauksia. Opinnot rakentuvat tanssinopetukseen, esitystoimintaan, taiteidenvälisyys, tanssitieto, tanssijan hyvinvointi, valinnaiskurssit. Valinaniskursseina ovat tiettyyn tanssityyliin syventyvät opintokokonaisuudet. Opetuksen rakenne muodostuu tasolta toiselle pohjautuvaan opiskeluun ja tasot ovat: 1. Varhaisiän opetus lapsille 3-6 vuotiaat. 2. Alkeet 1-2 opiskeluvuosi 3. Keskitaso 2-4 opiskeluvuosi 4. Jatkotaso 4-6 opiskeluvuosi 5. Erikoiskoulutus-ryhmät 6 opiskeluvuodesta ylöspäin. Vuodet laskemme harrastuksen aloituksesta Cross Move Companyssä. Myös aikaisempi tanssin kokemus otetaan huomioon, pyritään opettajan kanssa löytämään paras taso. Mikäli oppilaalla on todistus aikaisemmista tanssinopinnoista, ne kirjataan ylös, mutta niitä ei lasketa CMC:n aikaisiin tanssiopintoihin. 3.2 Opintojen laajuus Tanssin perusopetuksen yleisen oppimäärän laskennallinen laajuus on yhteensä 500 tuntia, kun perustana käytetään 45 minuuttista oppituntia. Opinnot laajuuteen vaikuttaa jokaisen oma motivaatio ja kiinnostuminen, oppilaan ikä sekä aiemmin hankitut tiedot ja taidot. Opinto laajuudet ikä vuosittain, kahdelta jaksolta (syksy-kevät) yhteensä: Varhaisiän opinnot: 3-4 v. Lastentanssi 30 min, 22 tuntia 4-5 v. Lastentanssi 45 min, 33 tuntia 5-6 v. Lastentanssi 45 min, 33 tuntia 6

7 Nykyjazz ja Steet- tanssi päälajilinja: 7-9 v. Nykyjazz, Street alkeet 60 min, 44 tuntia v. Nykyjazz, Street alkeet 60 min, 44 tuntia v. Nykyjazz, Street alkeet 60 min, 44 tuntia 18 -> aikuiset Nykyjazz, Street alkeet 75 min, 55 tuntia 7-9 v. Nykyjazz, Street keskitaso 60 min, 44 tuntia v. Nykyjazz, Street keskitaso 60 min, 55 tuntia v. Nykyjazz, Street keskitaso 60 min, 55 tuntia 18 -> aikuiset Nykyjazz, Street keskitaso 75 min, 64 tuntia 7-9 v. Nykyjazz, Street jatkotaso 75 min, 55 tuntia v. Nykyjazz, Street jatkotaso 90 min, 65 tuntia v. Nykyjazz, Street jatkotaso 90 min, 65 tuntia 18 -> aikuiset Nykyjazz, Street jatkotaso 90 min, 65 tuntia Vapaavalintaiset lajit; Disco, Baletti, Breakdance, Showtanssi : 7-10 v. alkeet 60 min, 44 tuntia v. alkeet 60 min, 44 tuntia 15-> aikuiset alkeet 60 min, 44 tuntia 7-10 v. keskitaso 60 min, 44 tuntia v. keskitaso 60 min, 44 tuntia 15 -> aikuiset keskitaso 60 min, 44 tuntia 8-10 v. jatkotaso 75 min, 55 tuntia v. jatkotaso (NJ) 90 min, 65 tuntia 15 -> aikuiset jatkotaso (NJ) 90 min, 65 tuntia Erikoiskoulutusryhmät: Lapset 8-12 v. 75 min + 60 min, 99 tuntia Junnut v. 90 min + 60 min, 109 tuntia Nuoret v. 90 min + 60 min, 109 tuntia Aikuiset 90 min + 60 min, 109 tuntia Kisaryhmät: Lapset 7-11 v. 75 min, 55 tuntia Junorit v. 90 min, 65 min Nuoret 16 v. ylöspäin 90 min, 65 tuntia 7

8 4 Tavoitteet ja keskeiset sisällöt jaksoille 4.1 Varhaisiän opetus / Lastentanssi Varhaisiän opetuksen lähtökohtana on leikki, mielikuvituksen tukeminen ja aloitekyvyn kehittyminen. Oppilasta rohkaistaan leikkimään kaikkien oppilaiden kanssa ja annetaan välineitä myös sosiaalisten taitojen kehitykseen. Ryhmässä toimimisen taitojen rinnalla harjoitellaan keskustelemaan omasta ja muiden työskentelystä. Lasta ohjataan vähitellen tanssin pitkäjänteiseen harjoitteluun. Ydinsuunnitelman jaksottuu viiteen eri jaksoon, joiden ydinsisällöt pohjautuvat seuraavista asioita: Tekniikka harjoittelun pohjalla on baletin ja jazztanssin perusteita. Näitä elementtejä ja perusteita yhdistellään liike improvisaatio- ja koreografia harjoitteiksi. Kurssin päätyttyä lapsi ymmärtää tilan käyttöä ja osaa huomioida myös muut tilassa. On saanut kuvan tanssin elementeistä ja osaa jo ehkä myös nimetä ne. Innostuu ja motivoituu tanssin harjoitteluun. Rohkaistuu käyttämään mielikuvitustaan tanssin välineenä. Lapsi on oppinut uusi taitoja ja hänen itsetuntonsa kehittyy positiivisen palautteen ja huomioinnin kautta. Lastentanssi 3-4 v. tutustutaan ryhmässä toimimiseen ja tilaan sekä dynamiikkaan. Lastentanssi 4-5 v. käytetään jo kaikkia elementtejä, muttei vielä laajasti. Lastentanssi 5-6 v. käydään kaikkia elementtejä läpi laajemmin ja pyritään oppimaan samalla tanssitietoutta leikin keinoin, käymme läpi myös eri tanssilajien ominaista liikekieltä ja tyyliä. 4.2 Alkeisopetus Alkeisopetuksen voi aloittaa seitsemän-kahdeksan vuotiaana ja ryhmiä on aikuiseen asti. Alkeisopetuksen lähtökohtana ovat tanssin perusteet ja kehontietoisuuden kehittäminen, kehon ja mielen yhteyden löytäminen. Yhteisöllisyys näkyy oppimistilanteen avoimessa keskustelu ilmapiirissä ja yhdessä tekemisen kautta uusien sosiaalisten kontaktien luomisessa. Ydinsuunnitelma jaksottuu neljään jaksoon ja yhteen päätöstuntiin. Jaksojen harjoitteet ja koreografiat muodostuvat seuraavista elementeistä; suhteet. Lajin omainen tekniikka harjoittelu. Luovat improvisaatio harjoitteet. Ilmaisu ja eläytyminen. Kurssin päätyttyä oppilas on saanut kuvan tanssin perusteita ja lajin olemuksesta kuin taustastakin. Luonut yhteyden oman kehoonsa ja ymmärtää myös tanssin terminologiaa. Hän hallitsee lajille ominaiset tekniikka 8

9 harjoitteiden alkeet, perusteet, labanin nimeämät tanssin elementit sekä on luonut jo suhteen omaan tanssimiseensa. 4.3 Keskitason opetus Keskitaso-opetuksen voi aloittaa seitsemän- kahdeksan vuotiaana ja ryhmiä on aikuiseen asti. Keskitasoopetuksen lähtökohtana on edetä alkeiden perusteita ymmärtämään lajin ominaista vaativampaa liikekieltä ja nähdään alusta asti oppimistilanne oman kehontietoisuuden kautta. Yhteisöllisyys näkyy oppimistilanteen avoimessa keskustelu ilmapiirissä ja yhdessä tekemisen kautta uusien sosiaalisten kontaktien luomisessa. Ydinsuunnitelma jaksottuu neljään jaksoon ja yhteen päätöstuntiin. Jaksojen harjoitteet ja koreografiat muodostuvat seuraavista elementeistä; suhteet. Elementtien syvempi tulkitseminen ja opettelu lajille ominaisella tavalla. Lajin omainen vaativampi tekniikka harjoittelu. Improvisaatio harjoitteissa autetaan oppilasta enemmän löytämään oma tyylinsä kuin rohkeus tehdä pidempiä omia koreografioita. Ilmaisu ja eläytymisen puolella rohkeammin heittäydytään eri koreografioiden tulkitsemiseen. Kurssin päätyttyä oppilas on edennyt oman liikekielen löytämisessä ja ymmärtää laajemmin lajin olemusta kuin taustastakin. Osaa oman kehontuntemuksen kautta kehittä taitojaan kuin koreografista tulkintaa ja hallitsee lajille ominaisen terminologian jo paremmin. Hän hallitsee lajille ominaiset tekniikka harjoitteet ja osaa yhdistää aikaisemmin opitun uuteen asiaan sekä on luonut jo vahvan suhteen omaan tanssimiseensa ja näkee tavoitteensa mihin suuntaa tanssin kanssa. 4.4 Jatkotason opetus Jatkotasonopetuksen voi aloittaa seitsemän-kahdeksan vuotiaana ja ryhmiä on aikuiseen asti. Jatkotasonopetuksen lähtökohtana on antaa oppilaalle enemmän työkaluja kehittää lajille ominaista tyyliä, tekniikkaa sekä viedä oppilasta pidemmälle hänen ilmaisussaan. Hän osaa nähdä lajin perusteet ja hyödyntää kaikki aikaisemmin opittu uuden opeteltavan asian kanssa. Yhteisöllisyys näkyy oppimistilanteen avoimessa keskustelu ilmapiirissä ja yhdessä tekemisen kautta uusien sosiaalisten kontaktien luomisessa. Ydinsuunnitelma jaksottuu neljään jaksoon ja yhteen päätöstuntiin. Jaksojen harjoitteet ja koreografiat muodostuvat seuraavista elementeistä; suhteet. Näkee elementit laajemmin ja osaa hyödyntää niitä kaikessa tekemisessään. Lajin omainen tekniikka harjoittelu. Luovat improvisaatio harjoitteet. Ilmaisu ja eläytyminen. Kurssin päätyttyä oppilaalle ymmärtää kehonsa kineettisenä ketjuna ja osaa nähdä tanssia ja tanssin opettelua kokonaisvaltaisesti. On saanut rohkeutta tulkita lajia omalla tyylillään, on rohkeutta lähteä löytämään oma suuntansa. Hallitsee lajille ominaisen terminologian, osaa nähdä sen apuvälinenä tanssin 9

10 opiskelussa. Hän hallitsee lajille ominaiset tekniikka harjoitteet jo pitkälle ja näkee labanin nimeämät tanssin elementit osina tanssin kokonaisuutta. Sekä on luonut jo oman tanssikäsityksensä kuin tavoitteet, mihin suuntaan haluaa edetä. 4.5 Erikoiskoulutus ryhmien opetus Erikoiskoulutusryhmillä (EK) on yksi tekniikka tunti ja yksi koreografia tunti. Ryhmään voi hakea kahdeksan vuotiaana ja ryhmiä on aikuiseen asti. Opetuksen lähtökohtana on antaa oppilaalle enemmän työkaluja kehittää omaa tanssijuuttaan ja tanssitekniikka taitoja monipuolisesti. Hän osaa nähdä yleisesti tanssin perusteet ja hyödyntää kaikki aikaisemmin opittu uuden opeteltavan asian kanssa. Yhteisöllisyys näkyy oppimistilanteen avoimessa keskustelu ilmapiirissä ja yhdessä tekemisen kautta uusien sosiaalisten kontaktien luomisessa. Ydinsuunnitelma jaksottuu neljään jaksoon ja yhteen päätöstuntiin. Jaksojen harjoitteet ja koreografiat muodostuvat seuraavista elementeistä; suhteet. Näkee elementit laajemmin ja osaa hyödyntää niitä kaikessa tekemisessään. Lajin omainen tekniikka harjoittelu. Luovat improvisaatio harjoitteet, tanssijantyön merkityksen ymmärtäminen Ilmaisu ja eläytyminen. Kurssin päätyttyä oppilaalle ymmärtää kehonsa kineettisenä ketjuna ja osaa nähdä tanssia ja tanssin opettelua kokonaisvaltaisesti. On saanut rohkeutta tulkita lajia omalla tyylillään, on rohkeutta lähteä löytämään oma suuntansa. Hallitsee lajille ominaisen terminologian, osaa nähdä sen apuvälinenä tanssin. 4.6 Kisaryhmät Kisaryhmät tähtäävät tanssin kisa puolelle, kisaryhmiä on kolme eri ikäluokkaa ja kahdesta eri tanssityylistä. Street kisaryhmät tähtäävät Street SM kisoihin ja Performing Arts ryhmät tähtäävät Performing art kisoihin. Ryhmiin voi hakea seitsemän vuotiaana ja ryhmiä on aikuiseen asti. Opetuksen lähtökohtana on antaa oppilaalle enemmän työkaluja kehittää lajille ominaista tyyliä, tekniikkaa sekä viedä oppilasta pidemmälle hänen ilmaisussaan. Sekä antaa kokonaisvaltainen käsitys kisakoreografian tekemisestä ja kisoihin valmistautumisesta. Yhteisöllisyys näkyy oppimistilanteen avoimessa keskustelu ilmapiirissä ja yhdessä tekemisen kautta uusien sosiaalisten kontaktien luomisessa. Ydinsuunnitelma jaksottuu neljään jaksoon ja yhteen päätöstuntiin. Jaksojen harjoitteet ja koreografiat muodostuvat seuraavista elementeistä; suhteet. Näkee elementit laajemmin ja osaa hyödyntää niitä kaikessa tekemisessään. Lajin omainen tekniikka harjoittelu. Luovat improvisaatio harjoitteet. Ilmaisu ja eläytyminen. Kurssin päätyttyä oppilaalle ymmärtää kehonsa kineettisenä ketjuna ja osaa nähdä tanssia ja tanssin 10

11 opettelua kokonaisvaltaisesti. On saanut rohkeutta tulkita lajia omalla tyylillään, on rohkeutta lähteä löytämään oma suuntansa. Hallitsee lajille ominaisen terminologian, osaa nähdä sen apuvälinenä tanssin 5 Arviointi Arvioinnin tarkoituksena on tukea oppilaan kehittymistä ja rohkaista häntä pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen tanssin harrastukseen. Arviointi tapahtuu aina vuorovaikutteisesti; oppilaan oma itsearviointi, ryhmän antama palaute ja opettajan antama palaute. Se kohdistuu oppilaan toimintaan, ei hänen ominaisuuksiinsa. Oppilas tulee samaan myös palautetta läpi jaksojen erilaisissa opiskelutilanteissa. Oppilas saa siis palautetta erilaisissa opiskelutilanteissa, mutta sen lisäksi hän saa ensimmäisen jakson jälkeen suullisen palautteen ja toisen jakson jälkeen kirjallisen ja suullisen. Arvioinnin kohteita ovat mm.; ahkeruus ja aktiivisuus keskittyminen ja läsnäolo lajitieto oma-aloitteisuus, itse arviointi Ryhmässä toimimisen taidot kyky vastaanottaa palautetta ja käyttää sitä hyödykseen tanssitekniikka ilmaisu 6 Todistukset Vuoden/kahden vuoden harjoittelun jälkeen oppilas saa ensimmäisen todistuksen hänen siirtyessä tasolta toiselle. Aina jokaisen tason käytyä oppilas saa todistuksen, jossa näkyy oppilaan suoritettu tuntimäärä, työpajat sekä mahdollisuuksien mukaan opettajan kirjaama palaute. 11