Suojeluun 550 hehtaaria vanhaa metsää Espoon talouspiirakat Vihreiden kantoja kaupungin talouteen s. 4 5 Heikompien palvelut turvattava s. 7 Espoon Vihreät 2/2010
Pääkirjoitus nina knaapila Vaalimainosten takana Politiikkaa ovat Espoossa varjostaneet syytökset lahjusrikkomuksista, kiista jalkapallostadionista ja valitukset monista valtuuston päätöksistä. On jo korkea aika parantaa käytöstapoja ja keskittyä rakentamaan kestävää kaupunkia, jossa joukkoliikenne palvelee iloisesti ja mahdollistaa autottoman elämäntavan. Haluamme päätöksentekoon reilun annoksen avoimuutta. Reilua on tunnustaa, että kaupungin ylimmän johdon kaupunginjohtajan ja kolmen toimialajohtajan taustalla ovat tietyt poliittiset puolueet. Vihreiden noustua merkittäväksi voimaksi Tampereella ja Pirkkalassa niissä siirryttiin pormestarimalliin, jotta poliittinen edustavuus johdossa vastaa vaalitulosta. Helsingissä ja Vantaalla on jo pitkään ollut vihreä apulaiskaupunginjohtaja. Tätä kirjoittaessa Espoon johdosta puuttuu vielä selvästi vihreisiin arvoihin nojaava toimija. Pyrimme siihen, että valtuuston kaikkia kokouksia voi seurata internetin kautta. Sinulla, äänestäjällä, on oikeus nähdä vaalimainosten taakse, oikeus nähdä ketkä valtuustossa tekevät niin kuin lupaavat. Vihreiden vaalitavoitteiden toteutumista voit seurata nettisivuiltamme www.espoonvihreat.fi/tavoiteseuranta. Olen usein tuntenut ylpeyttä saadessani johtaa selkärankaista ja asiallista ryhmäämme. Vihreällä ryhmällä ei ole mitään salattavaa. Löydät nettisivuiltamme valtuutettujen sidonnaisuudet: työnantajat ja luottamustehtävät. Vaalirahoituksen suhteen olemme olleet avoimia. Kunnallisvaaliehdokkaat kertoivat nettisivuillaan miten kampanjansa rahoittivat. Olemme rehellisiä itsellemme ja Sinulle, arvoisa kuntalainen. Teemme parhaamme, jotta lapsillammekin olisi hyvä elää Espoossa. Kädessäsi oleva Lehtivihreä on toteutettu Espoon kaupungin tuella, joka on tarkoitettu valtuustoryhmien tiedotukseen. Lehti jaetaan vihrein vapaaehtoisvoimin 40 000 talouteen Espoossa. Kirjoittaja on Espoon vihreän valtuustoryhmän. Lajienväliset suhteet koetuksella Suomenojalla Kasvavan Etelä-Espoon asukkaita virkistävä Suomenojan kosteikko on elintärkeä merkittäville ja uhanalaisille lintulajeille. Ympäristölautakunnan Tiina Pursula on ollut mukana ajamassa alueen suojelua ja hänen johdollaan määriteltiin ensimmäinen ehdotus lintukosteikon suojelualueen rajaukseksi. Kuuma peruna kosteikon suojelemisessa tällä hetkellä on Suomenlahdentien linjaus. Yhdeksi ratkaisuksi on ehdotettu alueen ylittävää pitkää siltaa, Pursula kertoo. Hän ei kuitenkaan usko herkkien lajien innostuvan pesimisestä autotien alla. Kosteikko voidaan joko merkitä kaavaan suojelualueeksi tai rauhoittaa pysyvästi luonnonsuojelulain turvin. Jännityksellä odotamme virkamiesten ehdotusta ja asian etenemistä. Kunnollinen suojelu kohentaisi myös lähiluontoalueen käytettävyyttä, Pursula muistuttaa. Kansainvälisesti merkittävältä lintukosteikolta on tavattu noin 300 lintulajia, joista useat ovat uhanalaisia. Vuosittain siellä käy tuhansia ihmisiä, joiden joukossa on sekä kotimaisia ja ulkomaisia lintuturisteja että paljon koululaisia. Arvoistaan huolimatta kosteikko on ollut vuosikausia suojelematta alueelle kohdistuneiden rakentamispaineiden takia. Bongareiden ja virkistäytyjien suosikki. Suomenojan kosteikolla viihtyvät naurulokit suojelevat herkempiä lajeja, Tiina Pursula kertoo alueen herkkyydestä. Luonto ei tunne kuntarajoja Eläimet tarvitsevat viherkäytäviä ja niiden turvaaminen nyt pääkaupunkiseudun kasvaessa on erittäin ajankohtaista, kansanedustaja Johanna Karimäki linjaa. Ympäristölautakunnan n Tiina Pursulan äitiyslomasijaiseksi siirtyvä Karimäki on tehnyt aloitteen pääkaupunkiseudun yhteisestä viherkaavasta. Siinä tulee selkeästi kuvailla viheralueiden ominaispiirteet, Karimäki kuvailee yleiskaavan lähdeaineistoksi luotavaa viherkaavaa. Pääkaupunkiseudun viherkehä on ehdottomasti suojelemisen arvoinen. Tulevat sukupolvet kiittävät, ettei kaikkia kallioita räjäytetty ja metsiä kaadettu. Tiina Elo kommentoi Histaa Histasta on käyty iso poliittinen vääntö ja vihreiden mielestä sen aika on vasta 2030-luvulla kun länsiradan rakentamisen aikataulu ja rahoitus on varmistunut. Seuraavat tärkeät ratahankkeet ovat kaupunkiradan jatkaminen Kauklahteen, metro Kivenlahteen, Raide-Jokeri ja pikaratikka Suurpeltoon. 2 Lehtivihreä 2/2010 Espoon Vihreiden jäsenlehti issn: 0785-4536 Painos: 40 000 Päätoimittaja: Nina Knaapila Toimitussihteeri: Lari Karreinen Toimittaja: Toimituskunta: Inka Hopsu, Satu Raudasoja, Hanna Järvisalo, Marjut Joensuu, Marko Kivelä Taitto: Olli Raimo Kuvat:, Esa Kivivuori, Erkki Lindell, Heikki Tuuli Grafiikka: Marko Tallgren, Olli Raimo Paino: Sanomapaino Oy 2010 Julkaisija: Espoon Vihreät ry Fredrikinkatu 33 A, 3. krs 00120 helsinki espoon.vihreat@vihreat.fi p. 0400 487 642 Toiminnanjohtaja Lari Karreinen, lari.karreinen@vihreat.fi Myllypurolaakso sykähdyttää kokenuttakin luonnossakulkijaa Laaja lehtoalue häivytti ihmistoiminnan äänet ja luonnontilainen puro mutkitteli uomassaan kuin mini-amazon, espoolainen ympäristöaktiivi ja valtuutettu Tiina Elo sanailee kokemuksistaan Espoon Myllypuron lehtokorpilaaksossa. Alue on osa Espoon juhlavuoden kunniaksi suojeltua 550 hehtaarin kokonaisuutta ja merkittävä kohde ainutlaatuisuutensa vuoksi. Lehtoja on vähänlaisesti jäljellä. Alueella kävijä vaikuttuu kookkaista vanhoista lehtipuista ja valtavien saniaisten rehevyydessä polveilevasta purosta. Kesällä retkeen kannattaa varustautua peittävin vaattein tai hyttyskarkottein.
Aloitteestamme Espoo ensimmäisten suomalaisten kaupunkien joukossa selvittää, miten paljon kaupunki toimillaan pystyy vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään. Tiina Pursula Espoon Vihreät www.espoonvihreat.fi Vihreitä kädenjälkiä Espoon kartalle Suojellaan hehtaari vuodessa kunnes kaikille espoolaislapsille on turvattu leikkimetsä, Sirpa Hertell leikittelee ajatuksella jatkaa espoolaismetsien suojeluhanketta. Kaupunginhallituksen ensimmäinen vara Hertell ja valtuustoryhmän Nina Knaapila tekivät aloitteen suojella 550 hehtaaria vanhaa metsää kaupungin juhlavuoden kunniaksi. Tavoite on lähes saavutettu. Voi surutta sanoa, että nekin hehtaarit olisi muuten rakennettu, valtuutetut Hertell ja Marjo Matikka nyökyttelevät Iirislahden rantamaisemissa. Kirkas iltapäivä on houkuttanut espoolaiset veneilemään, lenkkeilemään ja pyöräilemään. Lähimetsien suojelu käy koko ajan tarpeellisemmaksi väestön kasvaessa, Matikka muistuttaa. Tutkimuksen mukaan espoolaiset arvostavat luontoa ja katsovat, ettei luontoarvoja huomioida päätöksenteossa riittävästi. Espoota rakennetaan liikaa autojen ehdoilla, Hertell ja Matikka summaavat. Esimerkiksi kokoomus puhuu joukkoliikenteen puolesta, mutta asenne tuntuu olevan voimakkaasti käyttäjä maksaa, Hertell toteaa. Vapaat rannat kasvukeskuksen valttina Iiriskaaren jänteellä Hertell kietoo kaulaliinaa tiukemmin ja Matikan katse hakeutuu meren horisonttiin. Keskustelu kääntyy vihreiden ideologisen sitkeyden monumenttiin, Rantaraittiin. Koko Espoon rannikon kiertävä kevyen liikenteen väylä takaa vapaat rannat kaikkien espoolaisten käyttöön. Toisin on Helsingissä, jossa suuri osa rantaviivasta on yksityisten rakentamaa. Tämä on perintö tuleville sukupolville. Toimimme juuri oikeaan aikaan, Matikka kertoo. Teknisen lautakunnan na Matikka on viimeisin Rantaraittihankkeen ajaja. Soihtu on siirtynyt vihreältä vihreälle aina 1980-luvulta asti. Pala palalta rakennettu Rantaraitti yhdistää ulkoiluun sosiaalisia, yhteisöllisiä ja jopa sivistäviä ulottuvuuksia. Kuva: Villa Elfvik, Gallen-Kallelan museo ja Bastvikin kartanon seutu ovat kaupunkimme kulttuurihistoriaa, Matikka luettelee kohteita Rantaraitin varrelta. Ilta-auringossa pyöräilevät äiti ja lapsi kiinnittävät valtuutettujen huomion. Maailman mittakaavassa tämä on ainutlaatuinen houkutus vaikkapa perheensä kanssa matkaavalle liikemiehelle, Hertell maalailee. Mankki 12 5 11 6 12 1. 5 8 7 11 6 1. 8 7 2 2 Kilo Kauniainen Jokeri-linja Kera Tuomarila Leppävaara Kilo Koivuhovi Kauniainen Jokeri-linja Kera Kauklahti Espoon Tuomarila Keskus 3 Koivuhovi Otaniemi Suurpelto Kauklahti Espoon Keskus 3 Pikaratikka Tapiola Jokeri II Mankki Otaniemi Suurpelto Pikaratikka Urheilupuisto 13 Tapiola Jokeri II Niittykumpu Kivenlahti Urheilupuisto Espoonlahti 13 Niittykumpu Kivenlahti Matinkylä Espoonlahti Suomenoja Iivisniemi Matinkylä Suomenoja Soukka Iivisniemi Soukka Myyrmäkeen Myyrmäkeen Leppävaara Vihreiden aloite suojella 550 hehtaaria vanhaa metsää on jo lähes toteutunut 1 Niipperin Myllypuron lehtokorpilaakso 23,7 ha 2 Ryssänkallio-Isosuo 108 ha 3 Keskuspuiston metsäalue 48 ha 4 Suvisaariston Bergö-Ramsö 54 ha 5 Luukinjärven rantametsä 11,6 ha 6 Kalajärven kalliot 54 ha 7 Myllyjärvi-Hepolampi 21 ha 8 Gillermossen 21 ha 9 Pentala 51 ha 10 Stora Herrö 8,2 ha 11 Sorvalampi-Häkläjärvi 52 ha 12 Kurkijärvi 26 ha 13 Friisinkallio 26 ha Katso alueet netistä: www.espoonvihreat.fi/550hehtaaria Vihreiden tavoitteena joukkoliikenne raiteille Metro Matinkylään valmistuu 2015 2015 Vihreiden tavoitteena on saada päätös ja rahoitus metron jatkolle Kivenlahteen. Kevyt ja nopea pikaratikkayhteys Kivenlahdesta Kauklahteen Kaupunkirata Leppävaarasta Kauklahteen mahdollistaisi 10 minuutin vuo- Vihreiden tavoitteena on saada päätös ja rahoitus metron jatkolle Kivenlahteen. Metro Kevyt Matinkylään ja nopea valmistuu pikaratikkayhteys 2015 Kivenlahdesta Kauklahteen täydentäisi täydentäisi rataverkon. rataverkon. Vihreiden tavoitteena on saada päätös ja rahoitus metron jatkolle Kivenlahteen. Kevyt Kaupunkirata ja nopea pikaratikkayhteys Leppävaarasta Kivenlahdesta Kauklahteen Kauklahteen mahdollistaisi täydentäisi 10 minuutin rataverkon. vuorovälit. Vain Vain päätös päätös rahoituksesta puuttuu. Suositun Jokeri-linjan 550:n muuttaminen pikaraitiotieksi on alkamassa. Kaupunkirata Suositun Leppävaarasta Jokeri-linjan Kauklahteen 550:n muuttaminen mahdollistaisi pikaraitotieksi 10 minuutin on alkamassa vuorovälit. Vain päätös rahoituksesta puuttuu. Jokeri II-linja muodostuisi kahdesta bussiyhteydestä Vuosaari -Myyrmäki Suositun Jokeri-linjan 550:n muuttaminen pikaraitotieksi on alkamassa ja Myyrmäki Matinkylä/Tapiola. Paras keino lisätä Jokeri poikittaisliikennettä II-linja muodostuisi kahdesta ja aloitus bussiyhteydestä on suunniteltu Vuosaari 2012. aloitus on suunniteltu 2012. -Myyrmäki ja Myyrmäki Matinkylä/Tapiola. Paras keino lisätä poikittaisliikennettä Vihreiden pitkään ja aloitus edistämä on suunniteltu Rantaraitti 2012. parannetaan esteettömäksi. Jokeri II-linja muodostuisi kahdesta bussiyhteydestä: Vuosaari Myyrmäki ja Myyrmäki Matinkylä/Tapiola. Paras keino lisätä poikittaisliikennettä, ja Vihreiden pitkään edistämä Rantaraitti parannetaan esteettömäksi. Ympäristölautakunnan ehdotus Suomenojan lintukosteikon suojelurajaukseksi 1 allas ja pesimälinnuston kannalta tärkein kosteikkoalue 2 täyttömaa-alue altaan suojavyöhykkeeksi 3 luonnontilaisena säilytettävä jokisuu Kartta: Marko Tallgren, vesistötiedot Oona Räisänen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, Ilmakuva Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 3
Espoo käyttää joka vuosi lämmitykseen 8 miljoonaa euroa. Mitä nopeammin koulut, päiväkodit ja muut kaupungin rakennukset korjataan energiatehokkaiksi, sitä nopeamminlasketaaan kuluja. Marjut Joensuu, tilaliikelaitoksen vara Espoon menot 2010 Terv.hoito ja lapsiperheiden perhetyö 12,1 Lasten terapiapalvelut 6,6 Espoon sairaala 24,7 Vammaisten palvelut 47,4 1)* Perhe- ja sosiaalipalvelut 179,0 Lastensuojelupalvelut 43,8 2)* Vanhustyön avopalvelut 28,8 Kiinteät rakenteet ja laitteet 137,7 Aikuisten sosiaalipalvelut 50,9 Vanhusten palvelut 113,6 Esikunta 17 Sosiaali- ja terveystoimi 582,5 Me Pitkäaikaishoito 55,3 Avosairaanhoito 39,0 Mielenterveysja päihdepalvelut 19,0 Erikoissairaanhoito 185,0 Terveyspalvelut 273,3 Suun terveydenhuolto 20,0 Peruskoulut 203,9 Alkuperäiseen talousarvioon lisätty 20 miljoonaa, pääasiassa erikoissairaanhoitoon. + Pelastus toimi 16,0 Toimialajohto 4,8 Espoon menot 2010 yhteensä 1 563 milj. euroa Joukkoliikenne 47,1 3)* Tekninen ja ympäristö toimi 143,5 Me Katu- ja vihertuotanto 22,5 Suomenkielinen varhais kasvatus ja opetus 426,6 Tekninen keskus 44,7 Katu- ja viherpalvelut 10,3 Lukiot 32,5 Sivistystoimi 594,3 Me Vihreät estivät 2010 budjettineuvotteluissa suunnitellut suuret leikkaukset bussivuoroihin. Kaupunki - suunnittelukeskus 10,0 Kiinteistöpalvelukeskus 15,2 Ruotsinkielinen varhais kasvatus ja opetus 51,7 Kulttuuritoimi 56,2 Ympäristökeskus 2,4 Rakennusvalvonta 3,3 5)* 4)* Näin rakennat energiatehokkaan talon: www.pientalonlaatu.fi Vihreiden tavoitteena on saada malli käyttöön myös Espoossa! Kaupunginkirjasto 16,6 Peruskaupungin investoinnit 164,8 Me Muu sivistystoimi 24,1 Kehä I, Vallikallio 39,0 Liikelaitosten investoinnit 76,5 Me Tilakeskus-liikelaitos 68,7 Suomenkielinen varhaiskasvatus 180,6 Liikuntatoimi 29,7 Liikunta - tila palvelut 22,6 Nuorisotoimi 6,0 4 Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa selvitään luopumalla ylimitoitetuista tiehankkeista kuten Kehä II jatkosta. Joudumme tekemään vaikeita ratkaisuja kun palveluja keskitetään. Tulevaisuudessa asukkaat saavat yhdestä pisteestä enemmän ja useampia aalveluita, kun esimerkiksi kirjasto, neuvola ja terveyspalvelut ovat vierekkäisissä tiloissa. Vastuullinen taloudenpito tukee myös kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen hillintää. Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto pitää kuntalaisista huolta ja vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta. Sirpa Hertell, kaupunginhallituksen I vara Vihreille vanhusten tukipalveluiden kehittäminen on tärkeää, emmekä hyväksy leikkauksia tämän toimialan budjettiin. Väestön vanhetessa on päinvastoin pyrittävä panostamaan omaishoitajien tukipalveluihin ja vanhusten päivätoimintaan ja siten viivästytettävä laitoshoidon tarvetta. Pinja Nieminen, sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Erikoissairaanhoidon alibudjetointi on jokavuotinen ongelma Suomen kunnissa ja tähän tulee saada muutos. Realistisemman budjetoinnin ohella olisi pohdittava uusia keinoja menojen hillitsemiseksi, kuten esimerkiksi enemmän erikoislääkäripalveluita terveyskeskuksissa. Pinja Nieminen, sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Valtion perusopetus paremmaksi eli POP rahoituksella parannetaan lasten kouluoloja: Espoo saa valtiolta 1,4 miljoonaa euroa opetusryhmien kokojen pienentämiseen ja kerhotoimintaan. On tärkeää, että espoolaislapset saavat kouluissa ensiluokkaista opetusta. Johanna Karimäki, kansanedustaja, ympäristölautakunnan Vihreät pitävät lasten kotihoidon tuen säilyttämistä tärkeänä tukena lapsiperheille. Lasten hoitaminen kotona itse on oltava todellinen vaihtoehto. Nina Knaapila, valtustoryhmän Luminen talvi lisäsi katujen aurauksen, hiekoituksen ja lumen poisajon kuluja 2,5 miljoonaa. Kyse on asukkaiden turvallisuudesta. Marjo Matikka, teknisen lautakunnan Vuodelle 2010 nostettiin veroprosentti 17,50:stä 17,75:een yleisen taloustilanteen laski-
Säästäminen ei ole koskaan halpaa. Jos halutaan tehostaa toimintaa, täytyy investoida ensin henkilöstöön, välineisiin tai osaamiseen. Jyrki Kasvi Espoon Vihreät www.espoonvihreat.fi työryhmä: Lari Karreinen, Marjut Joensuu, Pinja Nieminen, Taru Saraste Espoon tulot 2010 Tätä lukiessasi käydään vuoden 2011 budjettineuvotteluja. Katso vihreiden tavoitteet www.espoonvihreat.fi 2010 lainaa 375,2 Me 2011 ennustettu lainakanta 441,1 Me Kunnan tulovero 961,1 Espoon tulot 2010 yhteensä 1365,7 Me Vuokratuotot, ulkoiset 17,1 Muut ulkoiset tuotot 31,0 Tuet ja avustukset 23,7 Maksutulot 91,3 Myyntitulot 43,0 Valtionosuudet 24,3 Kiinteistövero 63,0 Yhteisövero 111,2 *Vihreiden saavutukset vuoden 2010 budjettineuvotteluissa 1) Vanhusten ja vammaisten omaishoitajien tuessa säilytettiin kohtuullinen taso. 2) Sosiaali- ja terveystoimeen neuvoteltiin neljän miljoonan lisäys, josta vanhuspalveluihin 3,4 M euroa. 3) Joukkoliikenteen vuoroja ei vähennetty. 4) Rahat ilmastopäästöjen vähennysten selvittämiseen sekä vesistöselvityksiin. 5) Kaupunkisuunnitteluun lisärahoitusta, mm. ilmastoystävällisempään kaavoitukseen. essa verotuloja. Laadukkaiden peruspalveluiden takaamiseksi on veroprosentti pidettävä nykyisellään. Jopa korotuspaineita tulee yleisistä palkankorotuksista, perusopetuksen korkean tason säilyttämisestä, erikoissairaanhoidon alibudjetoinnista sekä investoinneista muun muassa koulurakennuksiin, tiehankkeisiin ja Länsimetroon. Nina Knaapila, valtustoryhmän Ensi vuonna voi saada 10 % energia-avustuksen sähkö- ja öljylämmityksen korvaamiseksi maalämpö- ja ilma-vesilämpöpumpuilla. Espoolaiset voivat hakea tukea kiinteistöpalvelukeskuksesta tai yhteispalvelupisteistä. Vihreät ovat edistäneet tätä valtion energia-avustusta, jota on nostettu 30 miljoonalla. Johanna Karimäki, kansanedustaja, ympäristölautakunnan Budjettineuvotteluissa vuodelle 2010 vihreiden tavoitteena oli turvata opetuksen ryhmäkoot ja erityisopetus. Tässä onnistuttiin ja siten vältyttiin leikkauksilta. Ne olisivat johtaneet ryhmäkokojen kasvattamiseen, koska leijonanosa opetuksen budjetista on henkilöstökuluja. Ne ovat suoraan sidoksissa ryhmien määrään. Oppimateriaalihankinnoista on jo leikattu lähes kaikki. Jatkossakin haluamme turvata opetuksen hyvän laadun. Taru Saraste, opetuslautakunnan jäsen Sosiaalisen luototuksen rahasto perustettiin vihreiden Jyrki Myllärniemen aloitteesta. Se auttaa velkakierteeseen joutuneita selviytymään, ehkäisee syrjäytymistä ja tuottaa jopa pientä ylijäämää. Sosiaalisen luototuksen rahasto 2,5 Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahasto 49,9 Investointirahasto 32,3 Peruspalvelujen kehittämisrahasto 115,2 Rahastot 518,3 Me 313,5 Espoon kaupungin peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahasto Peruspalvelujen kehittämisrahastoa puretaan 40 miljoonalla palvelujen rahoittamiseksi. Menotiedot 2010 korjatun talousarvion mukaan, paitsi sosiaali- ja terveysmenot alkuperäisen talou sarvion mukaan. Peruskaupungin menotiedoissa ei ole mukana liikelaitoksia ja taseyksiköitä. Rahastot 1.1.2010 tilanteen mukaan. Tulotiedot: ennuste Seurantaraportti I/Espoon kaupunki. 5
Busseilla matkustavat vain köyhät ja vanhukset. kommentti valtuustosalin oikealta laidalta Toimivan ja viihtyisän joukkoliikenteen puolesta Amsterdamissa on viime vuosina panostettu metromaisen sujuviin junavuoroihin ja huippunopeisiin busseihin, valtuustoryhmän ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän vara Nina Knaapila antaa esimerkin poliittisen tahdon voimasta. Uusien kaistojen hinnalla kustantaisi Espooseenkin käytettävämmän joukkoliikenteen ja samalla pienemmät päästöt ja meluhaitat. Perustelut ei kuitenkaan uppoa. Yleinen ilmapiiri on joukkoliikennekielteinen, Knaapila puhuu kokemuksella. Nyt on pakko mennä ikävien vaiheiden kautta ja joudumme miettimään ruuhkamaksuja joukkoliikenteen rahoitusvälineenä. Ilman vihreitä Espoossa nykyisin ajettavia ruuhkavuoroja olisi karsittu. Puolue on sitkeästi ajanut myös kaupunkiradan ja Jokeri-linjan kehittämistä. Muilla nämä on vaalien alla kyllä teemana, mutta neuvotteluissa ei. Itse Knaapila ilmoittautuu sekakäyttäjäksi. Käytän bussia, junaa, pyörää ja hybridiautoa. Pikkuostokset kävelen lähikaupasta reppu selässä. Laatutaso kirkastuu. Uusien kilpailutuksien myötä Helsingin seudun bussit saavat yhtenäisestä laadusta viestivän ilmeen. Kuva: HSL ja havainnekuva Design Reform Oy Tapiolaan tulossa modernia puuta Metron ajorampin rakentamista Tapiolassa. Kuva: Esa Kivivuori. Virkamiehet esittelivät kaupunkisuunnittelulautakunnalle taannoin uutta asuinaluetta Etelä-Tapiolaan. Esitykseen ei oltu tyytyväisiä. Kotimatkalla otin kuvia Finnforestin modernista puisesta toimistorakennuksesta. Pian esittelin ajatuksen puuteeman jatkamisesta, lautakunnan jäsen Kaisa Rastimo kertoo. Lautakunta ja virkamiehet innostuivat esityksestä. Rastimo kehuu lautakunnan ilmapiiriä hyväksi ja avoimeksi uusille ideoille. On kiva olla mukana etenkin nyt Tapiolaa kehitettäessä, kolmivuotiaasta Tapiolan seudulla elänyt Rastimo hymyilee. 6 Vähennetään ilmastopäästöjä ja melua Valtuutettu Tiina Pursulan aloite laskea isoimpien teiden ajonopeuksia voi vähentää merkittävästi päästöjä, liikennemelua ja onnettomuuksia. Nopeuksia kannattaisi laskea pääväylillä tasolle 80 km/h. Hyviä kokemuksia on Rotterdamista, jossa nopeuksien lasku 120:sta 80 km/h:iin pienensi ruuhkia, vähensi melua puolella, hiilidioksidipäästöjä 15 prosentilla ja kuolemaan johtaneita onnettomuuksia 90 prosentilla, Pursula sanoo. Vastuu tehdä Espoosta ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijä on pitkälti vihreiden harteilla. Aloitteestamme Espoo selvittää ensimmäisten suomalaisten kaupunkien joukossa, miten paljon kaupunki toimillaan pystyy vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään, lisää Tiina Pursula. Lari Karreinen Vähäpäästöisempiä autoja Espooseen Kaupunginhallitusessa esitettiin, että 2012 Espoon kaupungin henkilöautojen keskipäästöt olisivat 145 g CO2/km, minkä jälkeen autokannan uusiutuessa rajoja tiukennettaisiin. Vihreät esittivät vähäpäästöisten autojen kriteereiksi tiukempaa 120 g CO2/km rajaa. Olimme ällistyneitä, sillä EU:n tavoite uusille autoille vuodelle 2012 on 120 g CO2/km. Tätä rajaa on Euroopan kriisiytyneeksi väitetty autoteollisuus lobannut Brysselissä todella kovasti, kertoo kaupunginhallituksen jäsen Matti Kuronen. Äänestyksessä vihreiden ehdotus kaatui 3 12. Saavuttaakseen päästötavoitteet enemmän saastuttavilla autoilla kaupunki joutuu nyt hankkimaan vähintään 13 nollapäästöistä sähköautoa. Espoon Varikko on asentanut Mankkaalle 400 m2 aurinkopaneelia, minkä tuotto riittää kymmenen sähköauton 15 000 kilometrin vuotuiseen ajoon. Lari Karreinen
Espoon Vihreät www.espoonvihreat.fi Palveluverkko uudistuu tinkiminen ei aina merkitse saatavuuden heikkenemistä Uudistus syynissä. Enemmän sosiaalityötä, vähemmän etuuskäsittelijöitä, Pinja Nieminen visioi. Tony Hagerlund painottaa joukkoliikenteen merkitystä. Kuva:. Sosiaali- ja terveyspalvelupisteitä uudistettaessa vihreiden tavoitteena on taata tärkeimpien palvelujen saavutettavuus myös heikommin liikkuville, kuten lapsille ja vanhuksille. Ihmisten liikkuvuus on huomioitava laboratorioiden sijoittelussa. Joukkoliikenteen solmukohtiin panostamalla pärjäämme vähemmällä, mutta tarjoamme enemmän, kaupunginhallituksen jäsen Tony Hagerlund esittää. Terveysasema, peruskoulu ja päivähoitopaikka tulee olla espoolaisen lähellä, Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnassa vaikuttava Pinja Nieminen täydentää. Samarian sisäpihalle kokoontuneet Hagerlund ja Nieminen kertovat toimialan menojen kasvun yhdeksi syyksi palveluverkkouudistukselle. Vihreiden linjaukset alleviivaavat saavutettavuuden lisäksi myös sosioekonomista ulottuvuutta. Alueelliset erot ovat kasvussa. Jo nyt Espoossa on alueita, joissa on muita enemmän sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvitsijoita. Näitä tulee tukea enemmän. Vaatimaton äänestysinto tietyllä alueella voi johtaa palveluiden karsimiseen. Tarve voi olla kuitenkin suuri, Hagerlund antaa esimerkin. Väestön kehittyessä pitää myös kehittää ratkaisuja. Hammashoitobussi on esimerkki luoksetulevasta palvelusta. Toinen on sosiaalityöntekijällä vahvistetut matalan kynnyksen asukastilat, Nieminen kertoo. Reiluna, kiitos! Kunpa kaupunki itsekin osaisi ylpeillä tällä rohkeammin, vihreiden valtuustoryhmän toinen vara Tiina Elo tokaisee kertoessaan kaupungin saamasta arvo nimestä. Maaliskuussa 2009 Reilun kaupan kaupungiksi julistettu Espoo tarjoilee tänäkin vuonna noin 715 000 kupillista reilun kaupan kahvia henkilöstöravintoloissa. Lisäksi kaupunki panostaa reilun kaupan teehen, hedelmiin ja suklaaseen. Laaja poliittinen kannatus valtuustossa mahdollisti arvonimen saamisen, itse hankkeen aikoinaan käynnistänyt ja Espoon Reilun kaupan kannatusryhmän na toimiva Elo iloitsee. Reilun kaupan kaupungin arvonimen saaminen edellyttää, että kaupungista löytyy tietty määrä reilun kaupan tuotteita myyviä kauppoja, ravintoloita ja hotelleja sekä tuotteita käyttäviä työyhteisöjä ja seurakuntia. Reilun kaupan yhdistys on jo hehkuttanut Espoon esimerkkiä ja Elo tahollaan hehkuttaa Espoo Cateringiä, joka on sitoutunut asiaan ja tarjosi kaikille espoolaislapsille Reilun kaupan banaanit arvonimen 1-vuotispäivänä. Ilman meitä tätä ei olisi. Se on fakta, Elo alleviivaa myös Espoon vihreiden osuutta. Ikäihmisille lähiympäristö voi olla ainoa ympäristö Rikas ja antava, valoisia eteläikkunoita, paljon kukkia ja virikkeitä, Merva Mikkola luettelee näkemyksiään vanhustentalojen toteuttamisesta. Rakennuslautakunnan varana Mikkola on toiminut rakennusten käyttöä painottaen. Ikääntyneille ja dementoituneille suunniteltaessa ei voida ajatella pelkkää investointia, vaan tarvitsemme ihmiskäsityksen läpäisevää katsantoa. Esimerkiksi Matinkylässä vanhustentaloksi muunnettavan toimistotalon suunnitelmat pistettiin uusiksi. Taloon saatiin kunnon pihamaa eikä pelkkää kattoterassia ja sisäänkäynnistä tehtiin turvallinen ja esteetön. Lääkäreiden kaksoisrooli joutaa historiaan Holtittomat kaihileikkausjonot ovat pitkälti seurausta silmälääkärien mahdollisuudesta toimia yhtäaikaisesti julkisella ja yksityisellä sektorilla, HUS:n hallituksen jäsen ja espoolainen valtuutettu Kirsi Aropaltio antaa esimerkin lääkäreiden kaksoisrooli-ilmiöstä. Järjestelmä on tuottoisa lääkäreille ja yksityisille lääkäriasemille, jotka saavat varakkaimmat asiakkaat ja parhaat tekijät pienin henkilöstöriskein. Ruotsissa laki estää lääkäreiden toimimisen sekä yksityis- että julkisella sektorilla, Aropaltio vertaa. 7
Liity vihreään joukkoon! www.espoonvihreat.fi/liity-jaseneksi Sähköistä sujuvuutta Kansanedustaja Jyrki Kasvi on tehnyt aloitteen sähköisestä valtuusto kokouksesta. Vaaliohjelmassani on myös tavoite sähköisten palvelujen lisäämisestä. Kasvi on aikaisemmin tehnyt aloitteen valtuustokokousten suorasta esittämisestä internetissä. Tekniikka on olemassa, Kasvi perustelee. Vihertävä, mutta ei-sammaloituva parlamentaarikko kyseenalaistaa Twitter-sivullaan pöytiä täyttävien paperipinojen hyödyn laadukkaassa lainsäädännössä. No! Kasvi tviittaa kansainvälisesti 2 566 seuraajalleen. Ensi vuonna Jyrki Kasvi siirtyy valtuustosalin eteen kun hänestä tulee Espoon valtuuston. Kuva: Antti-Juhani Johansson. Espoon Vihreiden tapahtumia ja kursseja syksyllä 2010 9.11. Keskustelua maahanmuutosta Kulttuurikeskus Almassa klo 18, Läkkitori. 16.11. Keskustelua vanhuspalveluista alustajana Marja Saarenheimo. Klo 18, vihreiden ryhmähuone, valtuustotalo Espoonkatu 5. 27. 28.11. Vihreiden puoluevaltuuskunta Espoossa 11.12. Vihreä kurssi. Teemoina mm. yhdistysdemokratia, hallituksen rooli, kokoustekniikka ja toimintaan vaikuttava lainsäädäntö, hyviä kokemuksia jäsenhankinnasta ja vaalikampanjoinnista sekä Vihreiden yhdistyksen tavoitteet ja strategia vuodelle 2011. Ilmoittautuminen visio@visili.fi. 14.12. Uusiutuvaa vai ydinenergiaa? Keskustelun alustaa energia-asiantuntija, tutkija Jari Ihonen. Aleksi-sali, Sellon kirjasto klo 18. Vihreä 3D-sudoku Täytä numerot 1 9 kuutioon siten, että sama numero ei esiinny missään 3 3 poikkileikkauksessa kahta kertaa. Ratkaisun löydät netistä osoitteesta www.espoonvihreat.fi. 8 7 4 6 Satu valtuustomaailmassa 4 1 Pitkä ilta. Espoon veroprosenttia käsitellessä puheenvuoroissa toistui välillä samoja kantoja, Satu Raudas oja kuvailee muutaman viikon takaista ensimmäistä valtuustokokoustaan Jyrki Kasvin varavaltuutettuna. 9 5 2 8 AI6893213 (C) Arto Inkala www.aisudoku.com Tekijätyypiksi itsensä tunnistavalle Raudasojalle on karttunut kokemusta myös valtuustoryhmän kokouksissa, joihin varavaltuutetut varmuuden vuoksi osallistuvat. Kokouksiin valmistautuminen edellyttää materiaalien tuntemista etukäteen. Lukemista on paljon. Esimerkiksi kaavakäsittelyyn valmistauduttaessa pitää perehtyä termistöön ja kaupungin vuotuinen budjetti on paksuhko, nuorisolautakunnan jäsen Raudasoja kuvailee. Teekkaritoiminta, voimisteluvalmennus ja rugbyn pelaaminen ovat esimerkkejä Raudasojan muusta ajankäytöstä. Haastattelupuheluun hän vastaa kaverin luota, jolle on lainaamassa vaelluskenkiä. Aika riittää siihen mihin haluan sen riittävän, Raudasoja perustelee. Lukeminen kannattaa aina. Varavaltuutettu Satu Raudasoja perehtyy valtuustokokouksien materiaaleihin varmuuden vuoksi. Kuva:. Hänelle vihreät oli selkeä valinta, jossa painottui arvot ja aatemaailma. Vihreiden tekemälle politiikalle on tarve Espoossa. Liity jäseneksi Espoon Vihreisiin! Postita tämä lomake tai käy netissä www.vihreat.fi/liity-jaseneksi. nimi: osoite: postitoimipaikka: puhelin: sähköposti: Haluan liittyä Espoon Vihreisiin. Haluan lisätietoja ja tilaan Vihreä Lanka -lehden näytenumeron. Huom. Yhteystietoja ei luovuteta ulkopuolisille. Postimaksu maksettu Vihreä Liitto rp/ Espoon Vihreät ry VASTAUSLÄHETYS TUNNUS 500 3089 00003 Helsinki 8