PÄÄOMASIJOITTAJAT (Venture Capitalists and Private Equity Investors) - sijoittavat listaamattomiin yrityksiin, joilla hyvä kasvupotentiaali - pääomasijoitukset tehdään ensisijaisesti oman pääomanehtoisina sijoituksina tai välirahoituksena. - pääomasijoittaja ei ole pysyvä omistaja, vaan pyrkii irtautumaan yrityksestä sovitun suunnitelman mukaisesti. Pääomasijoittajan tarkoituksena on edistää yrityksen arvonnousua. - arvonnousu realisoidaan irtautumisvaiheessa (exit), jolloin pääomasijoitusyhtiö luopuu osuudestaan kohdeyrityksessä. - yleensä pääomasijoittajat tekevät sijoituksia hallinnoimistaan pääoma-rahastoista, joihin kerätään varoja tyypillisesti suurilta institutionaalisilta sijoittajilta, kuten vakuutusyhtiöiltä, eläkeyhtiöiltä, pankeilta ja julkiselta sektorilta. - jotkut sijoittajat tekevät myös pääomasijoituksia omasta taseestaan (captive funds) tai emoyhtiön varoista. - kotimaisten pääomasijoittajien lisäksi Suomessa toimii monia ulkomaisia pääomasijoittajia, joista osa on perustanut Suomeen toimipisteen sijoitusten koordinointia varten. - osa sijoittajista toimii suoraan ulkomailta ja voi tehdä esim. ns. syndikoituja sijoituksia paikallisen toimijan kanssa. 1) Yksityiset pääomasijoittajat - pankeilla on merkittävä rooli Suomen pääomasijoittamistoiminnassa. Muita yksityisiä pääomasijoittajia ovat mm. Amanda Capital Oyj, 3i Finland Oy, Capman Group, Eqvitec Partners Oy, Sponsor Capital Oy, Profita Group, Sentica Partners Oy ja Midinvest Management Oy. - Pääomasijoittajat toimivat usein yhteistyössä muiden rahoittajien, kuten pankin, investointipankin tms. kanssa. - pääomasijoitusyhtiöiden lisäksi pääomasijoitusmarkkinoilla toimii ns. bisnesenkeleitä eli yksityishenkilöitä, jotka sijoittavat varojaan potentiaalisiin kasvuyrityksiin. - Bisnesenkeleillä on usein itsellään yrittäjätausta tai huomattava kokemus joltain tietyltä toimialalta ja he pyrkivät täten hyödyntämään omaa osaamistaan yrityksen kehittämisessä. 2) Julkiset pääomasijoittajat - pääomasijoitustoiminnan käynnistyessä Suomessa 1980-luvun loppupuolella julkisen sektorin rooli oli huomattava. Kun toimialalle virtasi yksityistä pääomaa, julkisten pääomasijoittajien osuus toimialan hallinnoimasta pääomasta ja uusista sijoituksista alkoi laskea. Myös julkisrahoitteisesti toimivia alueellisia pääomasijoitusyhtiöitä yksityistettiin. - julkisella sektorilla on rooli pääomasijoittamisessa markkina-aukkojen korjaajana.
- Julkisen sektorin toimijat pyrkivät myötävaikuttamaan erityisesti siemenvaiheen yritysten rahoituksen saantiin. - merkittävimmät Finnvera, Tekes, Sitra ja Suomen Teollisuussijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy - valtion pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa valtion omaisuuden myynnistä kertyneitä varoja suomalaisen yritystoiminnan kasvuun ja kansainvälistymiseen - sijoittaa pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin yhdessä yksityisten pääomasijoittajien kanssa. - ei toimialarajoituksia - sijoitukset kohdeyritysten kasvun rahoitukseen, yrityksistä versoviin uusiin liiketoimintahankkeisiin, merkittäviin teollisiin investointeihin sekä toimiala- ja yritysjärjestelyihin PÄÄOMASIJOITTAMINEN SUOMESSA 2009 Suomeen rekisteröidyt pääomasijoitusyhtiöt tekivät v. 2009 yhteensä 367 uutta sijoitusta (v. 2008: 414 ja v. 2007: 468). Uusien sijoitusten kokonaissumma oli 389 M (2008: 360 M ; 2007: 877 M ) Tämän lisäksi ulkomaille rekisteröidyt pääomasijoitusyhtiöt sijoittivat suomalaisiin kohdeyrityksiin. Kappalemääräisesti mitattuna sijoitukset painottuivat VC-sijoituksiin (268 kpl, 84 milj. ), kun taas euromääräisesti painotus oli buy out sijoituksissa 1 (99 kpl, 304 milj. ). Osittaisia tai täydellisiä hankintahintaisia irtautumisia toteutettiin 119 kpl yht. 130 milj. :n arvosta (2008: 143 M ; 2007: 648 M ). Kappalemääräisesti myynti johdolle oli yleisin exit-muoto (35 % kaikista exiteistä). Osakemyynneistä julkisilla markkinoilla tuloutui pääomasijoittajille ainoastaan 1 M. Itsenäisiin pääomasijoitusrahastoihin kerättiin yhteensä 166 milj. (2008; 826 M - uusien varojen kerääminen on luokiteltu rahaston kotimaan mukaan). Hallinnoitavien pääomien yhteismäärä vuoden 2009 lopussa oli yhteensä 5,3 mrd., josta 2,5 mrd oli sijoitettuna kohdeyrityksiin. Yksityiset pääomasijoitusrahastot ja suoraan taseestaan sijoituksia tekevät pääomasijoittajat kattoivat noin 94 %:n osuuden koko viime vuoden sijoitusvolyymistä. Julkisten toimijoiden euromääräinen osuus pysyi suhteellisen alhaisena (n. 6 %:ssa). 1 Yritysjärjestely, jossa tyypillisesti ostetaan yritys tai osa siitä joko yrityksen johdon tai ulkopuolisen ryhmän kanssa.
kehitysvaiheen mukainen jakauma: kpl-määräisesti: 38 % jatkosijoituksia 25 % buyout-sijoituksia 12 % start up sijoituksia 41 % start up sijoituksia 22 % siemenvaiheen sijoituksia 11 % myöhemmän vaiheen venture-sijoituksia 11 % yritysostosijoituksia VAKUUTUSLAITOKSET - toimivat rahoitusmarkkinoilla sekä eläke-, vahinko- ja henkivakuutuksia välittävinä tahoina että saatuja vakuutusmaksuja sijoittavina tahoina. - vakuutuslaitoksiin kuuluvat vakuutusyhtiöt, vakuutusyhdistykset, eläkesäätiöt ja kassat sekä julkisen sektorin vakuutuslaitokset. - Suomessa yksityiset yhtiöt hoitavat yleensä pakollisia lakisääteisiä vakuutuksia, joita ovat mm. työeläke-, liikenne- ja työntekijän tapaturmavakuutukset. - keskinäinen yhtiö on vakuutusyhtiö, jossa omistajan valtaa käyttävät vakuutuksenottajat sekä erikseen määrätyn takuupääoman omistajat. Keskinäinen yhtiö muistuttaa rakenteeltaan osuuskuntaa. Vakuutusyhtiöiden toinen pääyhtiömuoto ovat osakeyhtiö, joiden omistajina ovat osakkeenomistajat. Keskinäisen vakuutusyhtiön osakkaita ovat vakuutuksenottajat, joilla on yhtiökokouksessa kullakin yksi ääni, ellei yhtiöjärjestyksessä ole muuta määrätty. Äänioikeus voi yhtiöjärjestyksessä määräytyä myös vakuutusmaksujen määrän mukaisesti. Keskinäisellä yhtiöllä voi olla myös maksettua omaa pääomaa, jota kutsutaan takuupääomaksi. Yhtiökokouksissa näiden takuuosuuksien omistajien äänimäärä on rajoitettu. Suomen vakuutusyhtiölaisäädännössä takuuosuuksien omistajien äänimäärä saa olla korkeintaan yksi kymmenesosa yhtiökokouksessa edustetusta äänimäärästä. Keskinäisen yhtiön voitonjako tapahtuu antamalla vakuutuksenottajille maksunalennuksia tai palautuksia taikka maksuttomia lisäetuja. Keskinäinen yhtiö on maailman yleisimpiä vakuutusyhtiömuotoja. Suomessa suurimpia keskinäisiä vakuutusyhtiöitä ovat Tapiola, Fennia, Lähivakuutus, Turva sekä eläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen, Varma ja Etera. - Suomen vakuutusmarkkinoille on tyypillistä lakisääteisistä vakuutuksista kerättyjen maksujen suuri osuus koko vakuutusalan yhteenlasketusta maksutulosta. - suomalaisilla vakuutusyhtiöillä on verrattain suuri käypiin arvoihin arvioitu sijoitusomaisuus suhteessa maksutuloon. Tämä johtuu Suomessa käytettävästä osittain rahastoivasta työeläkejärjestelmästä, jota hoitavat työeläkevakuutusyhtiöt. Toinen selittävä tekijä on lain edellyttämä käytäntö maksaa lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa ja liikennevakuutuksessa korvaukset eläkkeinä kertakorvausten sijaan. Tämä synnyttää pitkiä eläkevastuita yhtiöiden taseisiin, joka on tuonut mukanaan tarpeen pitkäjänteiseen sijoitustoimintaan.
- vakuutusyhtiöt jaotellaan vakuutuslajin mukaisesti. Sama vakuutusyhtiö ei voi esimerkiksi myydä sekä vahinko- että työeläkevakuutusta. - vakuutusyhtiöitä ja niiden toimintaa valvovat sosiaali- ja terveysministeriö ja Finanssivalvonta. - Suomessa toimii kymmeniä vakuutusyhtiötä, joista valtaosa on kotimaisia. - näiden lisäksi on paikallista vahinkovakuutustoimintaa harjoittavaa vakuutusyhdistyksiä (v. 2009 86 kpl) - lisäksi jotkut yritykset hoitavat eläkevakuutuksen eläkesäätiöiden tai kassojen avulla. - vakuutusyhtiöillä on merkittävä rooli myös sijoitusmarkkinoilla 1) Henkivakuutusyhtiöt - Suomen henkivakuutusmarkkinoilla lähes kaikki henkivakuutusyhtiöt kuuluvat finanssikonserneihin - Suomessa toimii toistakymmentä henkivakuutusyhtiötä, joista suurimmat ovat kotimaisen ensivakuutuksen markkinaosuuksien mukaan laskettuna OP-Henkivakuutus, Sammon Mandatum Life (ent. Henki-Sampo) ja Nordea Henkivakuutus Suomi. - Henkivakuutusyhtiöt tarjoavat vakuutussäästämisen ja riskivakuutuksen tuotteita, yleensä henkivakuutustuotteet ovat yhdistelmiä, jotka sisältävät sekä vakuutussäästämistä että riskivakuutusosan. - henkivakuutustoiminnan kasvun taustalla myyntikanavien monipuolistuminen. Finanssialan fuusioiden myötä henkivakuutustuotteita myydään pankkien konttoreiden kautta asiakkaille. - monista muista maista poiketen Suomessa suurin osa sosiaaliturvasta hoidetaan lakisääteisesti, minkä vuoksi vapaaehtoisen henkivakuutuksen osuus Suomessa on melko alhainen kansainvälisessä vertailussa. 2) Vahinkovakuutusyhtiöt - Vahinkovakuuttaminen on sekä vapaaehtoista sekä pakollista (vapaaehtoisia vahinkovakuutuksia ovat mm. palovakuutukset ja muut omaisuuteen liittyvät vahinkovakuutukset. Lakisääteisiä vahinkovakuutuksia ovat työtapaturmavakuutus ja liikennevakuutus). - Suomen suurimmat vahinkovakuutusyhtiöt ovat maksutulolla mitattuna OP-Pohjola -ryhmä, If ja Tapiola. 3) Työeläkevakuutusyhtiöt - yksityisen sektorin työeläketurva hoidetaan yksityisissä työeläkeyhtiöissä, eläkesäätiöissä ja eläkekassoissa. Julkisen sektorin eläkkeistä huolehtivat puolestaan Kuntien Eläkevakuutus ja
Valtiokonttori. Suomalainen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva. Suomessa hoidettava lakisääteinen eläkejärjestelmä tässä laajuudessa on kansainvälisesti harvinainen. - Suomen suurimmat työeläkeyhtiöt ovat Varma ja Ilmarinen, Eläke-Tapiola ja Eläke-Fennia. - työeläke rahoitetaan palkkaperusteisella vakuutusmaksulla, joka kerätään sekä työntekijöiltä ja työnantajilta. - vakuutusmaksut kerätään etukäteen ja varat sijoitetaan tuottavasti tulevien eläkkeiden ja korvausten maksamista varten. - eläkevakuutuksessa varaudutaan siihen, että tuleva elinaika ei ole etukäteen kenelläkään tarkasti tiedossa. - vastaavaa varautumista voidaan toteuttaa myös säästöhenkivakuutuksilla, jotka varmistavat, että suunniteltu säästö on käytettävissä haluttuna ajankohtana tulevaisuudessa. - näissä vakuutuksissa tarkastellaan usein hyvin pitkiä ajanjaksoja ja näiden säästöjen katteena olevat varat vakuutusyhtiön on sijoitettava järkevällä ja kannattavalla tavalla. Eläkevakuutusyhtiöt ovatkin markkinoilla myös merkittäviä sijoittajia. 4) Vakuutusyhdistykset - paikallisesti toimiva, vakuutuksenottajien keskinäiseen vastuuseen perustuva vakuutuslaitos. - toiminta on rajattua sekä maantieteellisesti että vakuutuslajien osalta - Suomessa vakuutusyhdistysten toimintaa säätelee vakuutusyhdistyslaki, jonka mukaan vakuutusyhdistysten maantieteellinen toiminta-alue voi käsittää enintään 40 Suomen kuntaa yhtenäisellä alueella. - vakuutusyhdistykset voivat harjoittaa vain vapaaehtoista vahinkovakuutusta, joten ne eivät voi myöntää esim. henkivakuutuksia eivätkä lakisääteisiä vahinkovakuutuksia kuten liikennevakuutuksia tai lakisääteistä tapaturmavakuutuksia. Käytännössä yhdistykset eivät myönnä myöskään sairaus-, yksityistapaturma- tai matkavakuutuksia. - Vakuutusyhdistysten puolesta lakisääteistä vakuutustoimintaa harjoittaa niiden yhdessä omistama Lähivakuutus. - EY:n vakuutusdirektiivit koskevat vakuutusyhtiöiden lisäksi sellaisia vakuutusyhdistyksiä, joiden maksutulo on yli 5 miljoonaa euroa. Tätä suurempia vakuutusyhdistyksiä koskevat samat taloutta ja vakavaraisuutta koskevat säädökset kuin vakuutusyhtiöitä. - Vakuutusyhdistyksen vakuutuksenottajat ovat vastuussa yhdistyksen sitoumuksista. Vakuutuksenottajalta voidaan laissa mainituissa erityistilanteissa periä vakuutusmaksun lisäksi myös lisämaksua, jotta taloudellisissa vaikeuksissa oleva yhdistys voisi vastata sitoumuksistaan. Lisämaksun määrä on rajattu vakuutuksenottajan yhden vuoden vakuutusmaksujen määrään. Lisämaksuvelvollisuus voi toteutua tilanteessa, jossa yhdistyksen oma pääoma tai toimintapääoma ei täytä laissa asetettuja vaatimuksia tai selvitystilassa olevan yhdistyksen omaisuus ei riitä velkojen maksamiseen.
Työeläkerahastosijoitusten kohdentuminen v. 2010 lopussa - Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen sijoituskanta oli vuoden 2010 lopussa 138,8 miljardia euroa. - Sijoituskanta nousi syyskuun loppuun nähden 5 mrd. (v. 2008-8 mrd. ) ja koko vuotena 13,9 mrd. (2008; -17 mrd. ) eli noin 11 % (tilastoissa mukana vain lakisääteinen työeläketurva). - Osakesijoitusten arvo nousi vuoden aikana yli 16 mrd :lla 64,1 mrd. :oon. V. 2008 osakesijoitusten arvo laski vuoden aikana yli 22 mrd :lla 34,4 mrd. :oon. Osakkeiden arvon alenema oli tuolloin 36 prosenttia! - Osakkeiden osuus koko sijoituskannasta oli v. 2010 lopussa 46,2 %. Vastaava osuus v. 2008 lopussa oli alle 33 % (v. 2007 lopussa yli 46 %). (osakesijoitukset sisältävät tässä laskelmassa noteerattujen osakkeiden lisäksi osake- ja hedge-rahasto-osuudet, noteeraamattomat osakkeet ja pääomasijoitukset) - hedge-rahastosijoituksia oli v. 2010 lopussa 4,2 mrd, joka vastaa 3 % koko sijoituskannasta. (n. 9 % osakesijoituksista). - osakkeiden osuus koko sijoituskannasta oli korkein julkisalojen eläkevakuuttajilla (yli 48 %). Työeläkeyhtiöillä vastaava osuus oli 45,9 % ja eläkesäätiöillä ja kassoilla 35,8 %. - Joukkovelkakirjojen osuus koko sijoituskannasta oli 31,7 % (v. 2009 lopussa 37,4 %) - Kotimaan sijoitusten osuus oli v. 2000 lopussa vielä 59 %, mutta se putosi tasaisesti v. 2006 loppuun mennessä 28,6 %:iin. V. 2007 aikana alkanut kotimaisuusasteen nousu jatkui 30.6.2009 saakka 37,2 %:iin. Vuoden 2009 loppupuolella kotimaisten sijoitusten osuus kääntyi lievään laskuun ja päätyi v. 2010 lopussa 34,2 %:iin. - Suomen ulkopuolisen euroalueen osuus sijoituksista oli 28,7 %. Tämä osuus on ollut muutaman vuoden laskussa ja korkeimmillaan se oli v. 2005 lopussa (41,2 %). - Euroalueen ulkopuolisten sijoitusten osuus on muutaman vuoden poikkeusta lukuun ottamatta ollut trendiomaisessa nousussa johtuen osakkeiden netto-ostojen suuntautumisesta varsin voimakkaasti euroalueen ulkopuolelle. - Sijoitusten kokonaismäärä Suomen ulkopuolelle oli v. 2010 lopussa 91,4 mrd, josta 42,7 % oli sijoitettuna joukkovelkakirjoihin. Osuus on ollut trendinomaisessa laskussa v:sta 2005 alkaen. - Joukkovelkakirjasijoitusten määrä euroalueen ulkopuolelle oli vähäistä vuoteen 2004 saakka, josta lähtien osuus on kasvanut tasaisesti noin kolmannekseen kaikista JVK-sijoituksista. - Suomessa liikkeellelaskettujen JVK-lainojen määrä työeläkesijoituksista oli 4,9 mrd. euroa (11,2 % työeläkevakuutusyhteisöjen kaikista joukkolainasijoituksista).