Tiivistelmä hulevesitulvariskien alustavasta arvioinnista

Tiivistelmä hulevesitulvariskien alustavasta arvioinnista Kuopion kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Kuopion kaupunki Tekijä(t): Päivi Rissanen Pvm: 11.10.2011 Tunnus ja diaarinumero: 5188/2011 Sisältö 1. TAUSTA...2 2. ALUEEN KUVAUS...2 SIJAINTI JA VÄESTÖ... 2 ILMASTO JA SÄÄTILA... 2 KALLIO- JA MAAPERÄ... 3 METSÄT... 3 VESISTÖT... 4 KAAVOITUSTILANNE... 6 VESIHUOLTOVERKOSTOT... 7 HULEVESIEN HALLINTATOIMET KUOPIOSSA... 7 3. HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN TOTEUTUS JA ARVIOINTIPERUSTEET.. 8 4. ESIINTYNEET HULEVESITULVAT JA NIIDEN AIHEUTTAMAT VAHINGOT...9 5. ARVIO TULEVAISUUDESSA MAHDOLLISESTI ESIINTYVISTÄ HULEVESITULVISTA JA - RISKEISTÄ...9 6. YHTEENVETO HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVASTA ARVIOINNISTA... 10 ASIAA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET... 10 1

1. TAUSTA Laki (620/2010) ja asetus (659/2010) tulvariskien hallinnasta tulivat voimaan kesällä 2010. Lain mukaan kunnat vastaavat hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelusta. Kunnan on tehtävä hulevesitulvariskien alustava arviointi ja tällä perusteella nimetä merkittävät hulevesitulvariskialueet tai todeta, ettei kunnassa ole tällaisia alueita. Kunnan tulee tehdä päätös ja toimittaa tieto päätöksestä ELY-keskukselle 22.12.2011 mennessä. Osallistumisesta ja tiedottamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä maankäyttö- ja rakennuslain 62, 65 ja 67 :ssä säädetään kaavoitusmenettelystä ja vuorovaikutuksesta. Kunnan nimeämispäätökseen ei saa hakea erikseen muutosta valittamalla. Mikäli kunta nimeää alueelleen merkittäviä hulevesitulvariskialueita, on näille alueille laadittava tulvavaara- ja tulvariskikartat joulukuuhun 2013 mennessä ja hulevesitulvariskien hallintasuunnitelmat joulukuuhun 2015 mennessä. Alustava arviointi, merkittävien hulevesitulvariskialueiden nimeäminen, tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä hulevesitulvariskien hallintasuunnitelmat tarkistetaan jatkossa tarpeellisin osin kuuden vuoden välein. Hulevesitulvalla tarkoitetaan taajaan rakennetulla alueella maan pinnalle tai muille vastaaville pinnoille kertyvää sade- tai sulamisvettä. Taajaan rakennetulla alueella tarkoitetaan esimerkiksi asemakaavoitettuja alueita, suunnittelutarvealueita sekä muita erillisiä tiiviin rakentamisen asutusalueita. Hulevesiin kuuluvat muun muassa maan pinnalta, rakennusten katoilta, tien pinnalta ja lentokentiltä poisjohdettavat vedet. Hulevesitulvista on käytetty myös nimitystä taajama- tai rankkasadetulva. Hulevesitulvat ovat yleensä nopeasti alkavia, lyhytkestoisia ja melko paikallisia. Hulevesitulvien alustavassa arvioinnissa otetaan huomioon rankkasateista aiheutuvat tulvat rakennetuilla alueilla sekä vesistöä pienempien uomien (noro, oja, alle 10km 2 valuma-alue) tulviminen. 2. ALUEEN KUVAUS Sijainti ja väestö Kuopion kaupunki sijaitsee Itä-Suomessa 62 o 53N leveyspiirillä. Kuopion taajama-alueita ovat keskeinen kaupunkialue, Kurkimäki, Melalahti, Vehmersalmi ja Karttula (kirkonkylä, Syvänniemi ja Pihkainmäki), joka liitettiin Kuopioon vuoden 2011 alusta. Kuopion asukasluku 1.1.2011 oli 96 819, josta lähes 90 prosenttia asuu keskeisellä kaupunkialueella. Tavoite-ennusteen mukaan väestön määrä Kuopiossa vuonna 2030 on 108 000 asukasta. Kuopiossa on kokonaisuudessaan noin 45 000 asuntoa, joista kaksi kolmasosaa on kerrostaloasuntoja ja yli viidennes omakotitaloasuntoja (Kuopion kaupunki 2011). Ilmasto ja säätila Ilmastoltaan Kuopio kuuluu mäkiseutujen ja lakeuksien ilmastovyöhykkeeseen. Terminen kasvukausi Kuopiossa kestää toukokuusta lokakuulle (Ilmatieteenlaitos 2005b). Keskilämpötila Kuopiossa on 2 3 astetta. Tilastollisesti lämpimin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskimääräinen lämpötila on +17,1 astetta ja kylmin helmikuu 9,5 astetta. Vesistöjen runsaus kohottaa lämpötiloja, mutta sadantamäärältään Kuopio ei oleellisesti poikkea Suomen keskiarvosta (Kuopio 2005b). Vuosisadannan pitkäaikainen keskiarvo on vuosina 1971 1990 Kuopiossa ollut noin 650 mm (Kuopion lentoasema). Sateisin kuukausi on ollut heinäkuu vuonna 1974, jolloin satoi 174 mm ja 2

kuivin maaliskuu vuonna 1923, jolloin ei satanut lainkaan (Ilmatieteen laitos 2005b). Kuvassa 1 on esitetty pitkäaikainen sademäärä, lämpötila ja lumimäärä kuukausittain. Lämpötila ( o C) Sademäärä (mm) Lumen paksuus (cm) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0-10 41 38-9,4 31 52-9,5 Sademäärä Lumimäärä Lämpötila 54 34 32 26 1,3-4,2 39 8,8 65 14,7 77 17,1 80 14,6 59 9,1 53 51 46 22 4 3,6-2,3-6,9 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu Kuva 1. Keskimääräinen kuukausittainen lämpötila, sademäärä ja lumitilanne Kuopiossa ajalta 1971 2000 (Ilmatieteen laitos 2004). heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Lunta Kuopiossa on yleensä marras-huhtikuun välisen ajan. Lumisin kuukausi on maaliskuu, jolloin lunta on keskimäärin 54 cm. Vuonna 1981 on ollut ennätysmäärä 105 cm lunta. Lumipeitepäiviä Kuopiossa on yleensä 125 150 päivää vuodessa (Ilmatieteenlaitos 2005b). Kuopion korkeudella routaantuminen alkaa keskimäärin marraskuun alussa ja routa sulaa huhtikuun loppuun mennessä routasyvyyden ollessa keskimäärin 30 cm metsässä (Suomen ympäristökeskus 2005b). Lumettomilla alueilla routakerros on paksumpi. Kallio- ja maaperä Vesistöt, monipuolinen kasvillisuus ja Kuopiolle tyypillinen korkeuserojen vaihtelu antavat oman ainutlaatuisen kauneuden paikalliselle luonnolle. Kuopion maasto on vaihtelevaa, jossa paikalliset korkeuserot voivat olla suuria, jopa yli 150 m. Korkeimmat mäet ovat yli 200 m merenpinnan yläpuolella. (Hublin 1982) Kuopiossa kallioperä on pääasiassa maapallon vanhimpiin kivilajeihin kuuluvaa graniittigneissiä, jolla on ikää yli 2,5 miljardia vuotta. Myös viljavuutta lisääviä ns. emäksisiä kivilajeja tavataan (Kuopion kaupunki 2002b). Kuopiossa maalajit ovat ohuita ja alustaa myötäileviä. Kallio pistää esiin monin paikoin maaperän lävitse. Kuopiossa yleisin maalaji on ns. pohjamoreeni, jossa on hienoja ainesosia (Hublin 1982). Moreeni on jäätikön kuljettamaa lajittumatonta maa-ainesta, joka vaihtelee raekooltaan savesta suuriin lohkareisiin. Usein moreeni on kerrostunut suoraan kalliolle ja myötäilee ohuena kerroksena kalliopinnan muotoja. Moreeni on melko tiivistä ja sen vedenläpäisy on melko pieni. Moreenialueella sade- ja sulamisvesistä suotautuu pohjavedeksi vain 10 20 % sadannasta (Rantamäki ym. 1979). Eteläkaupungin läpi menee harjujakso (Hublin 1982). Metsät Kuopion kaupunki sijaitsee lehtokeskusalueella, joten metsät ovat lehtoja tai muita kangasmetsiä. Topografiasta johtuen soita on vähän. Kaupunkialueen metsiä harvennetaan ja uusitaan pienialaisesti, mutta niitä ei lannoiteta. Ihmiset liikkuvat paljon metsissä, minkä seurauksena 3

metsissä on polkuja ja muuta kulumista. Keskeisen kaupunkialueen metsät eivät ole luonnontilaisia (Jauhiainen 2005). Vesistöt Kuopion kokonaispinta-ala on 2 320 km 2, josta maa-aluetta on 1600 km 2 ja vesialuetta 702 km 2. Kuopiota ympäröi Kallavesi-niminen järvi, joka muodostaa valtaosan vesialueesta. Rantaviivaa Kuopiossa on 3 700 km (Kuopio 2011). Kaikki suuret Kuopion vesistöt luokitellaan tyypiltään karuiksi (oligotrofisiksi) ja ruskeavetisiksi (dysoligotrofisiksi). Ruskea sävy johtuu luontaisesta humuksesta. Lampien ja sisäjärvien tyypit vaihtelevat karuista (oligotrofisista) runsasravinteisiin (eutrofisiin). Useimmat näistäkin ovat humuspitoisuuden vuoksi ruskehtavia (Hublin 1982). Kallavesi ja sen tila Kallavesi kuuluu Vuoksen vesistöön, joka laskee Laatokkaan. Kallaveden syvin kohta on Etelä- Kallaveden itäosassa Hevonperän lounaispuolella, jossa syvyys on 70 m (Hublin 1982). Etelä- Kallaveden keskisyvyys on 9,5 m (Suomen ympäristökeskus 2002). Kallaveden keskiveden korkeus on vuosina 1973 1990 ollut 81,57 m (NN+). Kallaveden vuosien 1973 2005 veden korkeudet on esitetty kuvassa 2. Kallavesi on vuosina 1961 1990 jäätynyt keskimäärin 1.12. ja jäät ovat lähteneet 12.5. Suurin jääpaksuus maaliskuussa on ollut noin 60 cm (Hyvärinen & Korhonen 2003). Kuva 2. Kallaveden vedenkorkeuden vaihtelut (Pohjois-Savon ympäristökeskus 2005b). Harmaalla värillä on esitetty Kallaveden korkeuden pitkäaikainen vaihteluväli, sinisellä viivalla vuosien 1973-2004 keskiarvo ja punaisella viivalla Kallaveden veden korkeus vuonna 2005. Pohjois-Savon ympäristökeskuksella on yli 40 vuoden ajalta Pohjois-Savon suurimmista järvistä veden laadun seurantatietoa, joka on osa valtakunnallista vesien tilan seurantaa. Kuvassa 3 on esitetty Kallaveden tila, jota voidaan käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti pitää pääsääntöisesti hyvänä. Tyydyttäviä alueita Kallavedellä on Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon ja Savon Sellun edustalla sekä Siikalahdessa. (Pohjois-Savon ympäristökeskus 2005c) 4

Kallaveden suurimmilla pistekuormittajilla (Savon Sellu Oy, Schauman Wood Oy, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron, Kuopion kaupungin Lehtoniemen ja Vehmersalmen jätevedenpuhdistamot) on Kallaveden velvoitetarkkailu eli ns. yhteistarkkailu, jota on tehty erilaisten ohjelmien puitteissa vuodesta 1975 alkaen (Ronkainen 2005). Kallaveden tilaa seurataan yhteistarkkailussa 35 eri tarkkailupisteestä. Tarkkailun painopiste on Etelä-Kallavedessä. Kuvassa 4 on esitetty tärkeimpiä Kallaveden veden laadun tarkkailutuloksia. Kuva 3. Kuopion seudun vesien tila käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti (Pohjois-Savon ympäristökeskus 2005c). 5

Kuva 4. Etelä-Kallaveden laatutuloksia (hav.piste 25); happitilanne, väriluku, kokonaisfosforipitoisuus ja planktonlevien määrä (Pohjois-Savon ympäristökeskus (2004). Kallavedestä tehdyn ainetasetutkimuksen mukaan vedessä olevasta fosforista on kolmannes peräisin perustuotannosta, kolmannes ulkoisesta kuormituksesta ja kolmannes sedimentistä. Kasviplanktontulosten mukaan Kallavesi on keskirehevä (mesotrofinen). Kallaveden yleistilan määrää Iisalmen reitin kautta tuleva hajakuormitus. Kallaveden levätuotantoa rajoittava tekijä on fosfori, eikä typpikuormituksen vähentämisellä ole saavutettavissa rehevyystilan alentumista (Ronkainen 2005). Kallaveden reitiltä Saimaaseen laskevat vedet ovat olleet kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuuksiensa perusteella lähellä luonnontilaisia 1960-luvun lopulta lähtien (Saarijärvi ym. 2001) Keskeisen kaupunkialueen pienvedet Kuopion keskeisen kaupunkialueen sisällä on lähes 20 pienvettä eli lampea. Suurelle osalle kaupungin sisällä olevista pienvesistä on laadittu vuonna 2007 kunnostusohjelma. Ohjelmassa on selvitetty pienvesien yleiskuvaus, kalasto, veden laatu, ulkoinen kuormitus, ongelmat sekä mahdolliset tutkimus- ja kunnostustoimenpiteet. Ohjelman mukaan lammet ovat lievästi reheviä, reheviä tai erittäin reheviä. Ainoastaan Litmaseen, Mustinlampeen ja Kivilampeen tuleva ulkoinen kuormitus ylittää Vollenweiderin (1975) mallin mukaisen ylemmän sietorajan. Kaavoitustilanne Kuopion erityispiirteenä on tiivis, sormimainen kaupunkirakenne, jota ympäröi Kallavesi, ja kallioiset rinteet rajoittavat kaupungin laajenemista. Tämän vuoksi kaava-alueet on aikanaan rakennettu järjestelmällisesti täyteen, eikä rakentamattomia tai vajaasti rakennettuja tontteja enää juurikaan ole. Kuopion kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuonna 2000 Keskeisen kaupunkialueen yleiskaavan. Kaupunginvaltuusto on vuonna 2004 hyväksynyt Lehtoniemen ja Rautaniemen osayleiskaavat. Ne ovat tulleet oikeusvaikutteisina voimaan ja korvaavat näiltä osin kaupunginvaltuuston hyväksymän keskeisen kaupunkialueen yleiskaavan. Kuopion kaupunkialueesta asemakaavoitettua eli rakennettua aluetta on noin 45 neliökilometriä, josta vesialaa on noin yksi neliökilometri. Rakennetun alueen maankäyttö jakautuu kuvan 5 mukaisesti. Kuopiota asemakaavoitetaan jatkuvasti. Kaavoituksella luodaan edellytyksiä elinkeinoja yritystoiminnalle sekä mahdollistetaan kaupungin kasvun tarvitsema omakoti-, rivitalo- ja kerrostaloasuntotuotanto. 6

Viheralue (puistot) 4 % Teollisuusalue 12 % Vesistöt 3 % Keskusta-alue 4 % Kerrostaloalue 7 % Pientaloalue 17 % Metsä 27 % Liikennealue 26 % Kuva 5. Asemakaavoitetun alueen maankäytön jakautuminen Kuopiossa. Vesihuoltoverkostot Kuopion Vesi huolehtii toiminta-alueellaan Kuopion kaupungin vesihuollosta. Vesihuoltoverkostoja vuoden 2010 lopussa on ollut yhteensä noin 11 100 km, joista keskeisen kaupunkialueen vesijohtoja 307 km, jätevesiviemäreitä 324 km ja sadevesiviemäreitä 267 km (Kuopion Vesi 2011). Viemäröinti on toteutettu pääasiassa erillisviemäröintinä. Sekaviemäröintiä on vielä pääasiassa keskikaupungilla muutama kilometri ja siten osa kiinteistöistä on edelleen sekaviemäröinnin piirissä. Vesihuoltolinjojen saneeraustöiden yhteydessä sekaviemäröinti kuitenkin muutetaan järjestelmällisesti erillisviemäröinniksi. Kuopiossa sadevesiviemäreiden risteyskaivoissa on sakkapesä, jonka tilavuus on 300 l. Sakkapesillä pyritään estämään hiekan kulkeutuminen putkiin. Katualueella olevien sadevesikaivojen tyhjennys tehdään vuosittain. Joillakin paikoilla samoja kaivoja tyhjennetään useamman kerran kesässä, varsinkin kun rankkasade on huuhtonut mukaansa kadulla olevaa hiekkaa. Hiekkaa voi joillakin alueilla päästä välppäkaivoista linjakaivoihin tai runkoputkiin saakka. Tämä johtuu yleensä kevään suurista vesimääristä, jolloin sakkapesät ovat vielä jäässä ja sulamisvesien mukana kulkeva hiekka ei pysähdy kaivoihin vaan jatkaa matkaa putkiin. Kaivoista poistettavan hiekan määrä vaihtelee vuosittain 200 250 m 3 :n välillä eli 330 420 tn. Poistettu hiekka toimitetaan ympäristökeskuksen hyväksymään paikkaan. (Kesti 2005) Hulevesien hallintatoimet Kuopiossa Kuopio on valtakunnallisesti varsin edistyksellinen hulevesiasioissa. Kuopioon on vuonna 2006 laadittu diplomityö aiheesta Kuopion kaupunkialueen aiheuttama hulevesikuormitus Kallaveteen ja kuormituksen alentamistarve. Vuonna 2007 on laadittu pienvesien kunnostusohjelma ja vuonna 2010 opinnäytetyö: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Kuopiossa. Lisäksi Kuopioon on laadittu erilaisia selvityksiä mm. Kuntolaakson alueen tulvariskikartoitus (2011). Kuopion Saaristokaupunkiin on rakennettu kymmenkunta kosteikkoa ja vuosittain niitä rakennetaan 1-2 kappaletta hulevesien hallitsemiseksi. Tulevaisuudessa Kuopioon laaditaan hulevesiohjelma, jossa mm. hulevesien kuormitus- ja tulva-asioita tarkastellaan yhdessä. 7

3. HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN TOTEUTUS JA ARVIOINTIPERUSTEET Merkittävät tulvariskialueet nimetään tulvariskien alustavan arvioinnin perusteella. Hulevesitulvariskien alustava arviointi tehdään toteutuneista tulvista sekä ilmaston ja vesiolojen kehittymisestä saatavissa olevien tietojen perusteella ottaen huomioon myös ilmaston muuttuminen pitkällä aikavälillä. Suomen ympäristökeskuksessa laadittiin vuoden 2010 lopussa kysely 1 helpottamaan kuntien alustavaa hulevesitulvariskien arviointia sekä mahdollistamaan valtakunnallisesti yhtenevä käytäntö arvioinnissa ja hulevesitulvariskialueiden nimeämisessä. Kyselyn tuloksista laadittiin myös kansallinen yhteenveto 2. Kunnan vastaukset perustuvat tietoihin tai arvioihin aikaisemmin toteutuneista hulevesitulvista sekä asiantuntija-arvioihin mahdollisista tulevaisuuden hulevesitulvista. Kuopiossa hulevesitulvariskien alustava arviointi tehtiin aikaisemmista tulvista saatavilla olevien tietojen perusteella. Tietoa kerättiin Kuopion kaupungin eri organisaatioilta; Kuopion Vesi Liikelaitos, Teknisen viraston puistotoimisto, varikko, katujen kunnossapito, kaavoitus ja mittausosasto, sekä muilta yhteistyötahoilta; Pohjois-Savon pelastuslaitos, Savon Sanomien lehtileikkeet ja vakuutusyhtiöt (16 kpl). Tulvariskeistä kerättiin tietoa kyselyn ja kyselyyn liitetyn kartan avulla. Tietoja pyydettiin sekä Kuopion keskeiseltä kaupunkialueelta, että myös Melalahden, Vehmersalmen ja Kurkimäen taajamista. Kunnan vastuulla on tehdä myös arvio kunnan alueella olevien alle 10 ha:n valumaalueen pienvesien ja lampien tulvimisen vaikutuksista. Tätä varten teknisen viraston mittausosastolta saatiin kartta keskeisen kaupunkialueen tulvivista pienvesistä. Lähtökohtana lampien tulvimissa on simuloitu tilanne, jossa peruskartassa oleva keskiveden pinta nousee kaksi metriä. Lisäksi hulevesitulvariskien alustava arviointi on tehty entisen Karttulan kunnan kirkonkylän, Syvänniemen ja Pihkainmäen alueelle vuonna 2010. Hulevesitulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon tulvan todennäköisyys ja lain 620/2010 8 :ssä esitetyt yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seuraukset. Kuntaliiton laatimassa suositukset kunnille merkittävän hulevesitulvariskialueen nimeämiseksi muistiossa 3 on pyritty avaamaan lain 8 :n vahingollisia seurauksia ja luomaan valtakunnallisesti yhtenevät arviointiperusteet nimeämiselle. Vertaamalla kunnan vastauksia nimeämiskriteereihin voidaan tehdä päätös alueiden nimeämisestä tai nimeämättä jättämisestä. Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon kuitenkin myös alueelliset ja paikalliset olosuhteet. Yksittäiseen vahinkokohteeseen liittyvien omaisuusarvojen suuruus ei ole arvioinnissa ratkaisevaa, vaan merkittävälle tulvariskialueelle tunnusomaista on suuri yksittäisten vahinkokohteiden lukumäärä ja sen perusteella merkitys myös yleiseltä kannalta. Merkittävien hulevesitulvariskialueiden lisäksi tulvariskien alustavan arvioinnin yhteydessä voidaan tunnistaa alueita, joilla tulvariski on merkittävän hulevesitulvariskialueen kriteerejä vähäisempi ja joille ei ole perusteltua soveltaa kaikkia lainsäädännössä määrättyjä tulvariskien hallinnan suunnittelutoimenpiteitä. Kuntien vastuulla on huolehtia hulevesitulvariskien hallintaa palvelevasta suunnittelusta myös muilla kuin nimetyillä merkittävillä hulevesitulvariskialueilla. 1 www.ymparisto.fi/hulevesi > Tietoa kunnille > Hulevesitulvariskien alustava arviointi 2 www.ymparisto.fi/hulevesi > Tietoa kunnille > Hulevesitulvariskien alustava arviointi > Kysely kunnille arviointia helpottamaan (tai suora linkki) 3 www.kunnat.net > Kuntaliitto> Yleiskirjeet ja lausunnot> Yleiskirjeet2010> Laki tulvariskien hallinnasta koskee merkittävien tulvariskien hallinnan suunnittelua (8.10.2010) > Liitteet (tai liitteen suora linkki) 8

Kunnan alustavan arvioinnin tulokset yhdessä vahingollisten seurausten indikaattoreiden sekä merkittävän hulevesitulvariskin kriteereiden kanssa ovat esitetty luvuissa 4 ja 5. Alustavaan hulevesitulvariskien arviointiin ovat osallistuneet mm. seuraavat tahot: Tekninen toimi / mittausosasto (Esko Pekkarinen, kalastusmestari) Tekninen toimi / kunnallistekniikka (Markku Laitinen, viemäriauton kuljettaja) Tekninen toimi / kunnallistekniikka (Hannele Kauppinen, apulaiskaupunginpuutarhuri) Tekninen toimi / kunnallistekniikka (Päivi Rissanen, vesihuoltoinsinööri) Tekninen toimi / kunnallistekniikka, varikon ja puistotoimiston henkilökuntaa Tekninen toimi / kaavoitusosasto (Martti Lehtinen, toimistoinsinööri) Kaupunkiympäristön palvelualue /rakentaminen ja kunnossapito (Erkki Laitinen, valvoja) Kuopion Vesi (Jouko Kesti, putkimestari) Alueellinen pelastuslaitos (Hannu Oravainen /palomestari) Savon Sanomat, lehtileikkeet vakuutusyhtiöt (ei vastuksia) 4. ESIINTYNEET HULEVESITULVAT JA NIIDEN AIHEUTTAMAT VAHINGOT Tiedossa ei ole Kuopion kaupungin (keskeisellä kaupunkialueella, Melalahden, Kurkimäen ja Vehmersalmen sekä entisen Karttulan kirkonkylän, Syvänniemen ja Pihkainmäen taajamissa) alueella tapahtuneita hulevesitulvia, joista olisi aiheutunut yleiseltä kannalta katsoen merkittäviä vahingollisia seurauksia. Kuopiossa on kuitenkin tapahtunut hulevesitulvia, niistä ei ole aiheutunut edellä mainittuja yleiseltä kannalta katsoen vahingollisia seurauksia. Kunnassa tiedetään tapahtuneen vuonna 29.6.1973 hulevesitulvia, jonka aiheuttamat vahingot jäivät kuitenkin valtakunnallisesti suhteellisen vähäisiksi, mutta paikallisesti merkittäviksi. Rankkasade katkaisi tällöin mm. Suurmäentien, Kallantien sekä Lapinmäen tien ja Vanhan vitostien risteyksen. Lisäksi saman rankkasateen aikana Puijolta valuivat vedet suoraan linja-autoaseman ympäristöön, jolloin vesi tulvi linja-autoaseman kellariin kastellen 12 poliisiautoa ja katkaisten lähikatujen liikenteen kokonaan. Myös lähelle olevalle hautausmaalle tulvi vettä ja osa hautakivistä joutui veden alle. Saman rankkasateen vaikutuksesta Mustinlammen Hannes Kolehmaisen kadun puoleinen penkka alkoi sortua ja vesi uhkasi valua viereiseen hiekkakuoppaan, jossa sijaitsee Kuopion Energian lämpölaitos. Tulvien aiheuttaneen rankkasateen voimakkuudeksi arvioitiin noin 118 mm/vrk. Tällaisen rankkasateen toistuvuusaika on Ilmatieteen laitoksen mukaan 75 vuotta, mutta Ratu-raportin mukaan yli 1000 vuotta. Tämän lisäksi kyselyn perusteella on Kuopissa tapahtunut yli 200 tulvivaa hulevesikaivoa tai -linjaa, ojia tai rumpua. Tulvinnan yleisin suu oli roskaantuminen, jota aiheuttivat hiekka, lehdet, havunneulaset, oksat tai muut roskat. Kapasiteetin takia tulvivia hulevesikaivoja ja linjoja oli yhteensä 40 kpl. Tarkempaa tietoa Kuopiossa tapahtuneista hulevesitulvista on selostettu tausta-aineistona olevasta Elina Ärväksen opinnäytetyössä; Hulevesitulvariskien alustava arviointi Kuopiossa. 5. ARVIO TULEVAISUUDESSA MAHDOLLISESTI ESIINTYVISTÄ HULEVESITULVISTA JA -RISKEISTÄ Tulevaisuudessa mahdollisesti esiintyvien hulevesitulvien arviointi perustuu tietyn suuruisen rankkasateen aiheuttaman hulevesitulvan mahdollisiin vaikutuksiin. Arvio perustuu kunnan asiantuntijoiden tietoihin ja kokemuksiin. 9

Tulevaisuudessa mahdollisesti esiintyvien hulevesitulvien arvioinnissa on käytetty tapahtuneisiin rankkasateisiin perustuvaa toistuvuudeltaan vähintään kerran sadassa vuodessa esiintyvää sadantaa ja tällaisen sateen aiheuttaman tulvan vahingollisia seurauksia. Tällaisen sateen tunnin sadanta on noin 27-37 mm/h ja vuorokauden 77-90 mm/vrk hieman myös valuma-alueen koosta riippuen 4. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta voidaan karkeana keskiarvona arvioida, että sadantaluvut tulevat kasvamaan noin 10-15 prosenttia seuraavien 50 vuoden aikana. Edellä esitetyn arviointimenetelmän ja käytössä olleiden tietojen perusteella kunnan alueelta ei tunnistettu alueita, joissa tulevaisuudessa mahdollisesti esiintyvä hulevesitulva voisi aiheuttaa yleiseltä merkittäviä vahingollisia seurauksia. 6. YHTEENVETO HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVASTA ARVIOINNISTA Kunnan alueella ei ole esiintynyt hulevesitulvia, joista olisi aiheutunut tulvariskien hallinnasta annetun lain (620/2010) 8 :n 1 momentissa tarkoitettuja yleiseltä kannalta katsoen vahingollisia seurauksia. Kunnassa ei ole myöskään arvioitu esiintyvän mahdollisia tulevaisuuden hulevesitulvariskejä, joista aiheutuisi edellä tarkoitettuja vahingollisia seurauksia. Edellä mainitun perusteella kunnan alueella ei katsota olevan merkittävää hulevesitulvariskiä eikä merkittäviä hulevesitulvariskikohteita ehdoteta nimettäväksi. Kunta on hulevesitulvariskien alustavassa arvioinnissa tunnistanut seuraavat alueet/kohteet, joilla hulevesitulvasta ei arvioida aiheutuvan edellä mainittuja yleiseltä kannalta katsoen vahingollisia seurauksia. Näiden ei ole katsottu olevan merkittäviä hulevesitulvariskialueita/-kohteita. Näillä alueilla/kohteilla hulevesitulvien hallintaa voidaan toteuttaa osana muuta hulevesien hallintaa. Linja-autoaseman seutu Mustinlammen valuma-alue Asiaa koskevat säädökset Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010), erityisesti 7, 8 ja 19 Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta (659/2010), erityisesti 1 Säädökset ovat ladattavissa osoitteesta www.finlex.fi. Euroopan Parlamentin ja Neuvoston direktiivi 2007/60/EY tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta 4 Ilmatieteenlaitoksen taulukko tunnin ja vuorokauden keskimäärin kerran sadassa vuodessa toistuvan sadannan suuruudesta erikokoisilla valuma-alueilla. Tausta-asiakirja hulevesitulvariskien alustavaan arviointiin, luku 5.2. www.ymparisto.fi/hulevesi > Tietoa kunnille > Hulevesitulvariskien alustava arviointi > Hulevesitulvariskikyselyn materiaali (tai suora linkki) 10