Tekninen toimiala Dno PORI 2555/ /2018 Infrayksikkö

Transkriptio

1 Päätösehdotus 10/ (7) Hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin 2.kierros Porin kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi. 2.kierros Alue: Pori Tekijä(t): Taina Koivisto / Tekninen toimiala, Infrayksikkö Pvm: Sisältö 1. TAUSTA ALUEEN KUVAUS HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN PÄIVITTÄMINEN JA ARVIOINTIPERUSTEET ESIINTYNEET HULEVESITULVAT JA NIIDEN AIHEUTTAMAT VAHINGOT ARVIO TULEVAISUUDESSA MAHDOLLISESTI ESIINTYVISTÄ HULEVESITULVISTA JA -RISKEISTÄ YHTEENVETO HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVASTA ARVIOINNISTA... 7

2 Päätösehdotus 10/ (7) 1. TAUSTA Kunnan vastuulla on hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu alueellaan. Lisäksi sen tulee laatia alustava arvio hulevesitulvista aiheutuvista tulvariskeistä ja mahdollisesti nimetä merkittävät tulvariskialueet (laki tulvariskien hallinnasta 620/2010 ja asetus 659/2010). Arviointi tarkistetaan tarpeellisin osin kuuden vuoden välein. Edellä mainitut säädökset edellyttävät, että kaikki kunnat tarkistavat ensimmäisellä kierroksella vuonna 2011 tekemänsä hulevesitulvariskien arvioinnin. Kuntien tulee tarkistaa sekä nimetä mahdolliset merkittävät tulvariskialueet mennessä. Kunnan tulee toimittaa päätöspöytäkirjaote ja tarpeelliset asiakirjat hulevesien alustavan arvioinnin päivittämisestä paikalliseen Ely-keskukseen. Osallistumisesta ja tiedottamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä maankäyttö- ja rakennuslain 62, 65 ja 67 :ssä säädetään kaavoitusmenettelystä ja vuorovaikutuksesta. Päätösehdotus tulvariskeistä ja tulvariskialueiden nimeämisestä tulee asettaa julkisesti nähtäville ja tiedottaa asiasta. Ehdotus on pidettävä julkisesti nähtävänä vähintään 30 päivän ajan. Vaikutukseltaan vähäistä muutosta koskeva ehdotus voidaan pitää nähtävänä vain 14 päivän ajan. Mikäli kunta nimeää alueelleen merkittäviä hulevesitulvariskialueita, on näille alueille laadittava tulvavaara- ja tulvariskikartat mennessä ja hulevesitulvariskien hallintasuunnitelmat mennessä. Hulevesitulvalla tarkoitetaan taajaan rakennetulla alueella maan pinnalle tai muille vastaaville pinnoille kertyvää sade- tai sulamisvettä. Taajaan rakennetulla alueella tarkoitetaan esimerkiksi asemakaavoitettuja alueita, suunnittelutarvealueita sekä muita erillisiä tiiviin rakentamisen asutusalueita. Hulevesiin kuuluvat muun muassa maan pinnalta, rakennusten katoilta, tien pinnalta ja lentokentiltä poisjohdettavat vedet. Hulevesitulvista on käytetty myös nimitystä taajama- tai rankkasadetulva. Hulevesitulvat ovat yleensä nopeasti alkavia, lyhytkestoisia ja melko paikallisia. Hulevesitulvien alustavassa arvioinnissa otetaan huomioon rankkasateista aiheutuvat tulvat rakennetuilla alueilla sekä vesistöä pienempien uomien (noro, oja, alle 10km 2 valumaalue) tulviminen.

3 Päätösehdotus 10/ (7) 2. ALUEEN KUVAUS Porin kaupungin pinta-ala on yhteensä noin 2062,00 km 2, josta maanmittauslaitoksen mittausten mukaan 56% on maa-alueita, 3% sisävesialueita ja 41% merivesialueita. Porin asukasluku oli kesäkuussa henkeä. Porin taajama-alueita ovat Porin keskustataajaman lisäksi Ahlainen, Kaanaa, Kyläsaari, Mäntyluoto, Niittymaa, Noormarkku, Reposaari, Söörmarkku ja Lavia. Muilla kuin Porin keskustan taajamaalueella asutus on suhteellisen harvaa, joten hulevesiongelmia ei pääse muodostumaan niin helposti kuin keskustan taajama-alueella. Porin keskustan alueen lävitse virtaa Kokemäenjoki. Hulevedet johdetaan jokeen avoojia ja viemäreitä pitkin ja osittain pumpataan jokeen kaupunkia vesistötulvalta suojelevien rantapatojen vuoksi. Porin ominaispiirteenä on maaston tasaisuus, joka osaltaan vaikeuttaa hulevesien hallintaa veden poisjohtamisen osalta. Toisaalta hulevesi kuitenkin leviää tasaisesti laajalle alueelle pitäen tulvavesikorkeudet matalana. 3. HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN PÄIVITTÄMINEN JA ARVIOINTIPERUSTEET Vuonna 2011 alustavan arvioinnin toteutti Porin Vesi yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Tuolloin työryhmän yhteisenä kantana oli, että Porissa ei ole lain tarkoittamia merkittäviä hulevesitulvariskialueita. Arvioinnin päivittämiseksi selvitettiin, onko vuoden 2011 arvioinnin jälkeen tapahtunut merkittäviä tulvia ja onko hulevesienhallintajärjestelmään tullut muutoksia, jotka saattaisivat vaikuttaa hulevesitulvariskin lisääntymiseen. Lisäksi perehdyttiin vielä uudelleen vuoden 2007 rankkasadetulvaan ja sen vaikutuksiin. Arvioinnissa käytettiin hyväksi SYKE:n kehittämää alustavaa hulevesitulvakarttapalvelua, laadittiin internetkysely vuoden 2007 jälkeen tapahtuneista hulevesitulvista, käytiin läpi kaupunkilaisten palautepalvelu, suoritettiin maastokatselmuksia ja mittauksia sekä käytettiin vuoden 2007 kaupunkitulvaraporttia sekä vakuutusyhtiöiden tietoja tulvakorvauksista riskikohteiden paikallistamiseksi. Arvioinnissa otettiin huomioon myös muutokset maa-alueissa ja maankäytössä. Vuonna 2015 kuntaliitoksen yhteydessä Porin alueeseen liitettiin Lavia. Lisäksi Porin alueelle on kaavoitettu ja rakennettu uusia asuin- ja teollisuusalueita.

4 Päätösehdotus 10/ (7) Alustavan hulevesitulvariskien arvioinnin päivittämiseen osallistuivat seuraavat tahot: Koppelomäki Markku Tekninen toimiala, Infrayksikkö Halminen Jouko Porin Vesi Juhola Harri Vuola Pekka Taina Koivisto Välimäki Sanna Pesonen Katja Kalaoja Johanna Lehto Irma Nukki Heli Kaupunkisuunnittelu Välimaa Heli Ympäristö- ja lupapalvelut 4. ESIINTYNEET HULEVESITULVAT JA NIIDEN AIHEUTTAMAT VAHINGOT alueella tapahtui erittäin poikkeuksellinen rankkasade, josta aiheutui tulva. Ilmatieteenlaitos mittasi Porin alueella suurimmaksi vuorokausisademääräksi 79,5 mm, Ilmatieteenlaitoksen lausunnon mukaan todellinen sademäärä oli ko. päivänä paikoin mm. Maallikoiden mittauksista suurin lukema oli 131 mm, joka oli mitattu Ruosniemessä. Sade kesti noin kolme tuntia. Yli tuhat kiinteistöä kärsi vesivahingoista ja alikulkutunnelit täyttyivät vedestä. Pelastuslaitos sai yli 300 pumppauspyyntöä. Vahingoiltaan kyseessä oli Suomen suurin kaupunkitulva. Kyseisen tulvan jälkeen kunnassa on tehty useita hulevesien hallintaa edistäviä toimenpiteitä. Suunnittelussa hulevesiviemäreiden mitoitussadetta on suurennettu vuodesta 2008 alkaen. Lisäksi Porissa noudatetaan uudiskohteissa hulevesille padotuskorkeutta maanpinta m ja jätevesille maanpinta m. Tulvan jälkeen on tehty hulevesiverkossa uusia ojituksia ja viemäreitä sekä lisäksi yksi isompi uusi hulevesipumppaamo. Alikuluissa on tehty pieniä muutostöitä ja valtaojien rumpuja on lisätty / vaihdettu isommiksi. Tasaus- ja viivytysaltaita on tehty ja niitä on suunnitteilla. Vaikka rankkasateiden todennäköisyys lisääntyisikin tulevaisuudessa, vastaavien rankkasadetulvien esiintymistä ei pidetä todennäköisenä, koska tapahtuma oli poikkeuksellisen harvinainen. Kaupunkitulvasta on laadittu erillinen raportti, jossa on esitetty tarkempaan aiheutuneet vahingot ja muut yksityiskohdat tapahtumasta (tulva , loppuraportti).

5 Päätösehdotus 10/ (7) Kysely, vakuutustiedot ja palautteet Kyselyn, vakuutustietojen ja palautteiden perusteella vuoden 2011 jälkeen ei ole sattunut tavanomaisesta poikkeavia rankkasateita, joista olisi tullut merkittäviä vahinkoja. 5. ARVIO TULEVAISUUDESSA MAHDOLLISESTI ESIINTYVISTÄ HULEVESITULVISTA JA -RISKEISTÄ Tulevaisuudessa mahdollisesti esiintyvien hulevesitulvien arvioinnissa on käytetty tapahtuneisiin rankkasateisiin perustuvaa toistuvuudeltaan vähintään kerran sadassa vuodessa esiintyvää sadantaa ja tällaisen sateen aiheuttaman tulvan vahingollisia seurauksia. Tällaisen sateen tunnin sadanta on noin mm/h ja vuorokauden mm/vrk hieman myös valuma-alueen koosta riippuen. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta voidaan karkeana keskiarvona arvioida, että sadantaluvut tulevat kasvamaan noin prosenttia seuraavien 50 vuoden aikana. Arvioinnissa on käytetty hyväksi vuoden 2007 rankkasadetulvan laajuutta ja vahinkoja vertailemisen helpottamiseksi. Huomioitavaa on, että tuolloin sademäärä nousi vain muutaman tunnin aikana mm: iin, joka huomattavasti enemmän kuin 1/100 todennäköisyyden rankkasateella. Arvioinnin apuna käytettiin SYKE:n kehittämää alustavaa hulevesitulvakarttapalvelua, jossa on mallinnettuna 1/100 todennäköisyydellä tapahtuva rankkasade sekä vuoden 2007 rankkasadetulva. Karttatarkastelussa käytettiin mallinnuksen tukena vuoden 2007 tapahtuneen kaupunkitulvan vahinkokorvaustietoja ja muita tiedossa olevia tulvariskialueita. Näin saatiin paikallistettua alueita, joissa on ollut ongelmia aiemmin ja verrata alueita karttapalvelun ongelma-alueisiin. Voidaan todeta, että karttapalvelu osoitti samoja ongelma-alueita, kuin tiedossa olevat tulva-alueet. Vuoden 2007 rankkasade oli merkittävästi harvinaisempi kuin kerran 100 vuodessa toistuva rankkasade. Näin ollen sen vahinkoja ei voida suoraan verrata arvioinnissa. Arvio toistuvuudeltaan vähintään kerran sadassa vuodessa esiintyvän sadannan ja tällaisen sateen aiheuttaman tulvan vahingolliset seuraukset: Vahingollinen seuraus ihmisten turvallisuudelle Ihmisten turvallisuus pystytään takaamaan. Tulvasyvyys SYKE:n karttapalvelun mallinnuksen mukaan on tulva-alueilla pääsääntöisesti alle 0,5 m kaduilla ja kiinteistöjä vasten. Tiiviisti asutuilla alueilla kiinteistöjen kellareita ja rakennuksien perustuksia kastuu. Tulva-alueet ovat pieniä ja sijoittuvat hajallaan Porin alueelle. Tulva-alueilla asuvia ihmisiä voi yhteensä olla useampi sata, mutta välitöntä evakuoinnin tarvetta ei ole, koska tulvasyvyys on pääsääntöisesti alle 0,5 m. Korjaustöiden ajaksi osa ihmisistä

6 Päätösehdotus 10/ (7) voi joutua hetkellisesti muuttamaan muualle, osuus on kuitenkin todennäköisesti pieni. Vuonna 2007 tapahtuneen poikkeuksellisen harvinaisen rankkasateen jälkeen ei tiettävästi evakuoitu ketään. Kaupunginsairaalan piha-alueella, kiinteistöjä vasten ja maanalaisiin tiloihin saattaa tulvia, toimintaa kuitenkin pystyttäneen jatkamaan normaalisti. Vahingollinen seuraus Ihmisten terveydelle Voidaan olettaa, että talousveden jakelu pysyy toiminnassa, koska vuoden 2007 tulvassa vedenjakelussa ei ollut ongelmia. Viemäröinnin erillistäminen saatiin valmiiksi pian kaupunkitulvan jälkeen, eikä sekaviemäreitä enää ole. Kellareihin saattaisi kuitenkin tulvatilanteessa päästä jätevesiä. Vuoden 2007 kaupunkitulvassa jätevesiä pääsi kellareihin, vaikka lähes kaikki jätevesipumppaamot toimivat toivotulla tavalla. 1/100 vuodessa tapahtuva rankkasade olisi kuitenkin sademäärältään huomattavasti pienempi, joten ongelmia tulisi vain murtoosalle kiinteistöjä verrattuna 2007 rankkasateeseen. Lisäksi osa kaupunkitulvan aikana vahinkoja kärsineistä kiinteistöistä on korjattu siten, että jatkossa jätevedet eivät pääse tulvimaan kellariin (pumppu / takaiskuventtiili). Elintärkeitä toimintoja turvaavan taloudellisen toiminnan keskeytyminen Tulva-alueella sijaitsevat elintarvike- ja lääketeollisuuskohteet sekä satamat ja lentoasemat pystyisivät todennäköisesti jatkamaan toimintaansa normaalilla tavalla tai toiminnan keskeytyminen olisi lyhytaikainen. Välttämättömyyspalvelut Sähkökatkot ovat mahdollisia, mutta todennäköisesti lyhytaikaisia. Vuoden 2007 kaupunkitulvassa ainoastaan 4 muuntamoa olivat pois käytöstä. Myös puhelinverkkoviat ovat mahdollisia. Vuonna 2007 tulvassa häiriöitä ilmeni 230 liittymälle. Alikäytävät täyttyvät todennäköisesti hetkellisesti vedestä ja liikenneväylien katkeaminen on mahdollista. Tilanne olisi kuitenkin lyhytaikainen ja kiertotiemahdollisuudet ovat olemassa. Vahingollinen seuraus ympäristölle ja kulttuuriperinnölle 1/100 vuoden todennäköisyyden rankkasadetulvassa ei tiettävästi pääsisi tapahtumaan merkittävää pilaantumista ympäristölle tai korjaamatonta vahinkoa suojeltaville rakennuksille.

7 Päätösehdotus 10/ (7) 6. YHTEENVETO HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVASTA ARVIOINNISTA Kunnan alueella on esiintynyt hulevesitulva, josta on aiheutunut tulvariskien hallinnasta annetun lain (620/2010) 8 :n 1 momentissa tarkoitettuja yleiseltä kannalta katsoen vahingollisia seurauksia. Voidaan kuitenkin todeta, että aiemmin Porissa tapahtunut merkittävä hulevesitulva oli poikkeuksellisen harvinainen, ja missä tahansa taajamassa tällainen rankkasade olisi aiheuttanut tulvan ja merkittävät vahingot alueelle. Porin hulevesitulvariskialueiden arvioinnissa on käytetty tapahtuneisiin rankkasateisiin perustuvaa toistuvuudeltaan vähintään kerran sadassa vuodessa esiintyvää sadantaa ja tällaisen sateen aiheuttaman tulvan vahingollisia seurauksia. Edellä esitettyjen arviointimenetelmien ja käytössä olleiden tietojen perusteella hulevesitulvariskikohteiden arvioinnin 2. kierroksen yhteydessä ei ole ilmennyt sellaisia seikkoja, jotka olisivat tuoneet ilmi, että Porissa olisi edelleenkään merkittävää hulevesitulvariskiä eikä merkittäviä hulevesitulvariskikohteita ehdoteta nimettäväksi.