Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman.

Transkriptio

1 1 / 1 Pohjois-Savon ely-keskus A Tiedoksi: Kuopion Vesi Savon Sellu Oy Neuron Kuopion Energia Oy Kuopion kaupunki/ympäristökeskus Vesi-Eko Oy Pohjois-Savon kalatalouskeskus Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman. Ohjelmassa on huomioitu tarkkailuvelvollisten sekä Pohjois-Savon ely-keskuksen kommentit ohjelman laatimisvaiheessa. Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Jukka Hartikainen Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy

2 A 1345 A 5228 KALLAVEDEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA KUOPIO JUKKA HARTIKAINEN

3 1. JOHDANTO Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Kallaveden yhteistarkkailua on toteutettu eri ohjelmia noudattaen vuodesta 1975 alkaen. Edellinen tarkkailuohjelma on vuodelta 2008, jonka mukaisesti tarkkailua tehtiin vuoden 2014 loppuun saakka. Ohjelmaa sekä tarkkailua on pyritty koko ajan kehittämään vastaamaan entistä paremmin toiminnanharjoittajien vaikutusten seurantaan. Vuoden 2015 alusta lukien tarkkailuohjelmaan liitettiin mukaan Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitoksen savukaasupesurin toiminnan vaikutusten tarkkailu. Savukaasupesurin toiminta alkaa syyskuussa LUPATILANNE Tarkkailuvelvolliset ja voimassa olevat ympäristölupapäätökset olivat seuraavat: Savon Sellu Oy, Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 110/07/2, , jota on eräiltä osin muutettu VHO:n päätöksellä nro 09/0162/1, ja KHO:n päätöksellä nro 3525, Kuopion kaupunki, Lehtoniemen jätevedenpuhdistamo, kaupunki valitti Itä- Suomen ympäristölupaviraston päätöksestä nro 28/07/2, Dnro ISY-2005-Y- 142, Vaasan hallinto-oikeuteen. VHO antoi asiasta päätöksen, josta valitettiin. KHO:n päätös Dro 2426/1/10, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus, Neuron, Dnro PSA-Y , Kuopion kaupunki, Vehmersalmen puhdistamo, PSA St 1:n Kuopion keskusvarasto (ent. Oy Esso Ab), Dnro PSA-2004-Y , Suomen Petroli Oy, Kuopion varasto, Dnro PSA-2004-Y , Kuopion Energia Oy, Kumpusaaren öljyvarasto, Dnro PSa-2004-Y , Kuopion Energia Oy, Haapaniemen HP2-voimalaitoksen ympäristöluvan muuttaminen koskien savukaasupesurin toimintaa, ISAVI/25/04.08/2014, Dnro 86/2014/1. 3. FYS-KEMIALLISET TUTKIMUKSET 3.1 Havaintopaikat Havaintopaikat on merkitty reitin virtauksen mukaisesti alkaen ylävirrasta Pohjois-Kallavedeltä ja päättyen Puutossalmeen. Paikat on luetteloitu alueellisen tarkastelun mukaisesti (kartta 1) siten, että aiempaan tarkasteluun on lisätty nyt alue C4 eli Kuopionlahden eteläpuolinen alue. Runkoasemien lyhenteenä käytetään merkintää R. Muiden havaintopaikkojen kohdalla H tarkoittaa hapetusasemaa, V virtavesiasemaa ja KE Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitoksen vesistötarkkailuasemaa (KE+ = kaukovaikutusasema, KE* = lähivaikutusasema). 2

4 Kartta 1. Kallaveden jako eri osa-alueisiin 3

5 Taulukko 1. Havaintopaikat (koordinaatit ETRS-TM35FN- järjestelmän mukaiset) Pohjois-Kallavesi ja Nilsiän reitti (alueet A1 ja C0) Merkintä Asematunnus Syvyys m Koordinaatit R Kallavesi V Kallavesi 333 virtavesi V Jännevirta 1600 virtavesi Savon Sellun lähialue ja Kelloselkä (alue B) Merkintä Asematunnus Syvyys m Koordinaatit H Kallavesi 338H H Kallavesi 338BH R Kallavesi 338A H Kallavesi 340H R Kallavesi Säyneensalon ympäristö (alue C1,2) Merkintä Asematunnus Syvyys m Koordinaatit lisäasema Kallavesi 367 1) R Kallavesi ) Havaintopaikka 367 on lisäasema, jonka tarkkailu suoritetaan kuten hapetusasemilla. Lehtoniemen lähialue (alue C3) Merkintä Asematunnus Syvyys m Koordinaatit H/KE+ Kallavesi 373H H/KE+ Kallavesi 372H H Kallavesi 372AH R/KE+ Kallavesi R Kallavesi R Kallavesi Kuopionlahden eteläpuolinen alue (alue C4) Merkintä Asematunnus Syvyys m Koordinaatit R/KE+ Kallavesi KE* Kuopionlahti KE* Kallavesi KE* Kallavesi KE* Kallavesi KE* Kallavesi KE+ Särkiniemi KE+ Kaivannonlahti Eteläinen ja itäinen Kallavesi (alue D) Merkintä Asematunnus Syvyys m Koordinaatit R Kallavesi R Suvasvesi R Kallavesi V Puutossalmi 1700 virtavesi

6 Kartta 2. Kallaveden pohjois- ja keskiosan havaintopaikat Kartta 3. Kuopion Energia Oy:n vesistötarkkailuasemat + = kaukovaikutusasema, * = lähivaikutusasema 5

7 Kartta 4. Kallaveden keski- ja eteläosan havaintopaikat 3.2 Näytteenottoajankohdat Näytteenottoajankohdat ilmenevät alla olevasta taulukosta. Lisäksi häiriötilanteissa tehdään määräaikaista tihennettyä seurantaa tapauskohtaisesti. Näyteasemat Runkoasemat (R) ja virtapaikat (V), 19 kpl Hapetusasemat (H), 6 kpl sekä asema 367 Kuopion Energia Oy:n havaintopaikat (KE+ ja KE*) Ajankohdat - maalis-, touko-, elo- ja loka-marraskuu - maalis- ja elokuu - Vuosi 2015: tammi-, maalis-, touko-, elo- ja lokakuu (kaikki havaintoasemat) - Vuosi 2015 marras- ja joulukuu (vain KE* havaintopaikat) - Vuosi 2016: KE* asemat kuukausittain lokakuun loppuun ja KE+ asemat maalis-, touko, elo- ja lokakuussa 6

8 3.3 Näytteenottosyvyydet 3.4 Analyysit Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Näytteenottosyvyydet ovat havaintopaikoilla R, V ja H seuraavat: Maalis- ja elokuu: - Kokonaissyvyys < 30 metriä sekä hapetusasemat (H): lämpötila ja happi 5 m:n välein sekä p-1 ja p-3 m - Kokonaissyvyys > 30 metriä: lämpötila ja happi 10 m:n välein sekä p-1 ja p-3 m - Muut näytteet 10 m:n välein sekä p-1 ja p-3 m Touko- ja lokakuu: - 1, 20 ja p-1 m Näytteenottosyvyydet havaintopaikoilla KE ovat seuraavat: - Kuopionlahti 4, Kallavesi 23.3, Kallavesi 5: kolmen metrin välein sekä p-1 m - Kallavesi 14.33, Kallavesi 8, Särkiniemi, Kaivannonlahti, Kallavesi 373H, Kallavesi 372H: viiden metrin välein sekä p-1 m - Kallavesi 358, Kallavesi 374: kymmenen metrin välein sekä p-1 m 1. Runkoasemat (R) sekä virtavesipaikat (V): Maaliskuu: - näkösyvyys - lämpötila - happi - ph - sähkönjohtavuus - väri 1 m:n syvyydestä asemilta 330, 338A, 375, 374 ja COD Mn kaikista syvyyksistä asemilta 330, 338A, 375, 374 ja kokonaistyppi - ammoniumtyppi - SO 4 näytteistä 1, 10, 20, 40 ja p-1 m asemilta 330, 1600, 338A, 345, 377, 374 ja kloridi näytteistä 1, 10, 20, 40 ja p-1 m asemilta 374 ja Fekaaliset enterokokit ja E.coli näytteistä 1, 20 ja p-1 m asemilta 338A, 374, 377 ja 378 Kevät- ja syystäyskierto: - näkösyvyys - lämpötila - happi - sähkönjohtavuus - väri - COD Mn - kokonaistyppi - ammoniumtyppi - öljy aistinvaraisesti 1 m:n syvyydestä asemilta 333, 345, 354 ja 374, mikäli öljyä havaitaan, näyte otetaan 7

9 Elokuu: - näkösyvyys - lämpötila - ph - happi - sähkönjohtavuus - väri 1 m:n syvyydestä asemilta 330, 338A, 375, 374 ja COD Mn kaikista syvyyksistä asemilta 330, 338A, 375, 374 ja kokonaistyppi - ammoniumtyppi - Fekaaliset enterokokit ja E.coli 1 m sekä näytteistä 1, 20 ja p-1 m asemilta 338A, 374, 377 ja Hapetusasemat (H) sekä havaintopaikka 367: - näkösyvyys - lämpötila - happi - ammoniumtyppi - Fekaaliset enterokokit ja E.coli 1 m 3. Kuopion Energia Oy:n (KE* ja KE+) havaintoasemat: - näkösyvyys - happi - sulfaatti - natrium - nitraattityppi - kokonaisrikki (vain jos näyte hapeton) - ammoniumtyppi (vain jos näyte hapeton) Haapaniemen voimalaitoksen lähihavaintopaikoilla (KE*) Kuopionlahti 4, Kallavesi 23.3, Kallavesi 14.33, Kallavesi 5 ja Kallavesi 8 määritetään lisäksi: - ph - sähkönjohtokyky - ammoniumtyppi - kemiallinen hapenkulutus - kokonaistyppi - kesä-, heinä- ja elokuussa a-klorofylli 0-2 metrin syvyydestä Välisyvyyksistä Kallavesi 23.3: 3 m, Kallavesi 14.33: 5 ja 15 m, Kallavesi 5: 3 m, Kallavesi 8: 5, 15, 25 m analysoidaan happi, ph ja sähkönjohtokyky sekä Särkiniemi: 5, 15 m, Kaivannonlahti 5, 15, 25 m, Kallavesi 373H: 5, 15, 25 m, Kallavesi 372H: 5, 15, 25 m vain happi. Määritykset suoritetaan akkreditoiduin menetelmin. 8

10 4. BIOLOGISET TARKKAILUT 4.1 Klorofylli-a Klorofyllitutkimuksen näytteet otetaan joka vuosi 0-2 metrin kokoomanäytteenä neljä (4) kertaa kesän aikana eli kerran kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa seuraavilta asemilta: 330, 338A, 345, 375, 358, 374, 377, 378, 25 ja 405. Näytteenoton yhteydessä jokaiselta havaintopaikalta mitataan näkösyvyys ja lämpötila sekä otetaan näyte yhden metrin syvyydestä, josta määritetään: 4.2 Laaja biologinen tarkkailu Kasviplankton Pohjaeläimet - kokonaistyppi - ammonium- ja nitriitti-nitraattityppi - fosfaattifosfori Laaja biologinen tarkkailu suoritetaan joka 3. vuosi, seuraavan kerran vuonna Kasviplanktonmäärityksen biomassanäytteet otetaan klorofyllitutkimuksen yhteydessä joka kolmas vuosi kesä-, heinä- ja elokuussa asemilta 330, 338A, 345, 358, 377, 375, 25 ja 405. Näytteistä määritetään lajisto ja biomassa laajan kvantitatiivisen menetelmän mukaisesti. Näytteiden analysoinnissa käytetään vertailukokeissa pätevyytensä osoittaneita määrittäjiä. Pohjaeläimet otetaan joka kolmas vuosi Ekman-Birge-mallisella pohjanoutimella syyslokakuussa kymmeneltä havaintopaikalta: Kallavesi 330, 338A, 338BH, 345, 375, 377, 372AH, 378, 25 ja 405. Pohjaeläinnäytteet otetaan syvänteistä kuudella eri rinnakkaisnostolla, jotka kaikki määritetään erikseen. Syvännenäytteiden lisäksi havaintopaikoilta 330, 338A, 377, 375 ja 378 otetaan näytteet kuudella rinnakkaisnostolla aiemman käytännön mukaisesti linjamenetelmänä myös syvyyksistä 20 m ja 30 m. Tulosten raportoinnissa aineistosta lasketaan ekologiseen luokitteluun soveltuvat indeksit. Näytteiden analysoinnissa käytetään vertailukokeissa pätevyytensä osoittaneita määrittäjiä. 5. ERILLISSELVITYKSET Kallaveden yhteistarkkailua on kehitetty pysyvää tarkkailua täydentävillä erillisselvityksillä, joiden avulla voidaan tarvittaessa keskittyä pistekuormituksen vaikutusten arvioinnin kannalta olennaisiin Kallaveden tilan erityiskysymyksiin. Lähtökohtana on että erillisselvitykset suoritetaan vuosittaisen tarkkailuohjelman tiivistämisestä säästyneillä resursseilla. Erillisselvitysten tarpeesta keskustellaan vuosittain yhteisesti tarkkailuvelvollisten, viranomaisten sekä tarkkailun suorittajan kesken. Erillisselvityksiä ei välttämättä toteuteta vuosittain vaan niitä voidaan tehdä määrävuosina laajempina tai ne voidaan tehdä myös useampivuotisina. 9

11 Kallaveden yhteistarkkailun tulosten tarkastelussa ja hyödyntämisessä on noussut esille alla esitettyjä aihealueita. Näiden lisäksi on mahdollista selvittää muitakin erityisaiheita tarpeiden mukaan. Kallaveden ainetasemalli Nykyisin käytössä oleva laskentamalli Kallaveden fosfori- ja typpitaseiden arvioimiseksi on viitteellinen, sillä mallista puuttuvat mm. Suvasveden suuntaan Kallavedestä poistuvan ainemäärän tiedot. Keväällä 2015 laadittavassa Kallaveden yhteistarkkailuraportissa ainetaselaskelmaa tarkennetaan mm. Suvasveden purkusuunnan osalta hyödyntämällä olemassa olevaa Kallaveden vedenlaatuaineistoa sekä Suomen ympäristökeskuksen vesistömalleja. Mikäli ainetaselaskelmaa on tämän jälkeen tarpeen tarkentaa, voidaan tehdä erillinen kuukausittainen vedenlaatuseuranta Kallaveden tulo- ja menouomista sekä keskeisiltä syvännehavaintopaikoilta esimerkiksi oheisen mallin mukaisesti: Iisalmen reitiltä tulevaa kuormitusta mitataan havaintopaikan 330 ja Nilsiän reitiltä tulevaa kuormaa Jännevirran havaintopaikan 1600 perusteella. Eteläiseltä Kallavedeltä poistuvaa kuormaa mitataan Puutossalmessa sijaitsevan havaintopaikan (1700) perusteella. Näiden lisäksi Vehmersalmen kohdalle otetaan käyttöön aiemmin tarkkailussa ollut havaintopaikka Vehmersalmi 2200 Suvasveden suuntaan poistuvan kuorman arvioimiseksi. Kuukausittain kerättävistä vesinäytteistä määritetään kokonaisfosfori- ja kokonaistyppi. Vesistön sisäisten prosessien arvioimiseksi suoritetaan bruttosedimentaationopeuksien mittauksia (havaintopaikat 330, 345, 378 ja 405). Sedimentaatiokeräimet asennetaan toukokuussa kevättäyskierron näytteenoton yhteydessä syvyyksiin 15 m ja pohja-3 m. Sedimentaatioputket tyhjennetään kuukausittain klorofylliseurannan yhteydessä. Sedimentaatioputket poistetaan vesistöstä lokakuussa. Laskeutuneesta aineksesta määritetään: - kiintoaine/kuiva-aine - hehkutusjäännös - BOD-7 - kokonaistyppi Automaattitarkkailun hyödyntäminen ja soveltuvuus Kallaveden yhteistarkkailussa Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry selvittää hankerahoituksella kiinteän automaattisen mitta-aseman perustamismahdollisuuksia Kallavedelle. Mikäli rahoitus hankkeelle saadaan, suunnittelutyö aloitetaan keväällä 2015 ja mittausasema voidaan sijoittaa vesistöön mahdollisesti syksyllä Saatujen kokemusten mukaisesti mittausaseman sijoittuminen Kallaveteen voi olla jatkossa pysyvää. Mittausaseman tuottama tulosaineisto palvelee ensisijaisesti suurimpien kuormittajien tarkkailutarpeita. Automaattisen mittausaseman ohella tulevissa erillisselvityksissä voidaan selvittää myös muun tyyppisten automaattiantureiden käyttöä vedenlaatudatan hankintaan. Lisäksi voidaan selvittää erilaisten passiivikeräinten käyttöä kuormituksen vaikutusten arviointiin. Kallaveden virkistyskäyttökelpoisuuden kartoitus Kallaveden virkistyskäyttökelpoisuuden sekä mahdollisten kalastushaittojen esiintymisen kartoitus toteutetaan kalastuskyselyn avulla. Kysely toteutetaan kaksivaiheisena, jälkimmäisen kyselyn sisällön tarkentuessa ensimmäisen vaiheen tulosten perusteella. Kysely osoitetaan osakaskunnille ja kalastusluvan lunastaneille. Kyselytulosten, ve- 10

12 denlaatutulosten ja koekalastustulosten perusteella arvioidaan mahdollisuuksia virkistyskäyttöarvon parantamiseen. Selvitys voidaan tehdä myös hyödyntämällä SYKEn VIRVA-mallinnusta, jossa excel-laskentamallia käyttäen arvioidaan vedenlaadun, erityisesti rehevyyden vaikutusta vesistön virkistyskäyttöarvoon. 6. TULOKSET JA RAPORTOINTI Tulokset toimitetaan lausunnon kera välittömästi niiden valmistuttua kaikille tarkkailuvelvollisille sekä Pohjois-Savon ely-keskukselle, Kuopion kaupungin ympäristökeskukselle ja Vesi-Eko Oy:lle. Vuosiraporttiin sisällytetään velvoitetarkkailun sekä soveltuvin osin muun tarkkailua tukevaa tulosaineistoa. Lisäksi raportissa käsitellään lyhyesti kuormitustilanne ja arvioidaan kuormituksen vaikutusta veden laatuun purkualueittain. Raportti laaditaan huhtikuun loppuun mennessä. Ns. perusteellinen yhteenveto laaditaan joka 3. vuosi biologisen tutkimusvuoden aineiston ollessa käytettävissä. Tässä kolmen vuoden välein tehtävässä yhteenvedossa tuloksia ja Kallaveden tilaa ja kehityssuunta käsitellään syvällisemmin ja pidemmällä aikaperspektiivillä. Eri alueiden tilan arvioinnissa hyödynnetään ympäristöhallinnon ekologisessa luokitellussa käyttämiä indeksejä. Luokittelussa huomioidaan myös Kallaveden kalataloudellisessa tarkkailussa saadut tulokset. Laaja raportti laaditaan kesäkuun loppuun mennessä. Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitoksen savukaasupesurin vesistövaikutusten tarkkailun tuloksista laaditaan erillinen raportti vuoden 2016 loppuun mennessä, jolloin arvioidaan myös tarkkailun jatkamisen tarpeellisuutta. Yhteistarkkailuohjelma päivitetään alkuvuonna 2017 vastaamaan Haapaniemen voimalaitoksen mahdollista jatkotarkkailua. Raporttien sisältöä kehitetään vuorovaikutteisesti eri osapuolten kanssa. Mahdollisia ohjelman muutostarpeita voidaan käsitellä toiminnanharjoittajien, viranomaisten sekä tarkkailua tekevän konsultin palaverissa. Tarkkailun tulokset toimitetaan myös Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämiin tietojärjestelmiin (vedenlaatu, kasviplankton, pohjaeläimet, piilevät) kolmen kuukauden kuluessa niiden valmistumisesta. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Jukka Hartikainen 11