S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Transkriptio

1 S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus ( ) Varkauden kaupunki, sosiaali- ja terv.ltk, ympäristönsuojelu ( ) Lähetämme ohessa Kangaslammin jätevedenpuhdistamon purkuvesistön tarkkailun vuosiraportin 22. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Minna I Kukkonen FL, tutkija Jukka Hartikainen, FM, toimitusjohtaja Toimisto ja Kuopion laboratorio Joensuun laboratorio Y-tunnus Yrittäjäntie 24 Jokikatu 94-5 Kuopio 22 Joensuu Puhelin: Puhelin: Sähköposti: vsy@skvsy.fi Sähköposti: laboratorio.joensuu@skvsy.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@skvsy.fi

2 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY A 4 VARKAUDEN KAUPUNKI KANGASLAMMIN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUH- DISTAMON PURKUVESISTÖN TARKKAILUN VUO- SIYHTEENVETO 22 JOENSUU MINNA I KUKKONEN

3 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 2 VARKAUDEN KAUPUNKI A 4 Tiivistelmä Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy toteutti Kangaslammin jätevedenpuhdistamon purkuvesistön velvoitetarkkailua vuonna 22. Tarkkailuohjelman mukaisesti vesistönäytteet otettiin lopputalvella ja loppukesällä. Aseman Särkilahti 4 vesimassa oli hapettimen toiminnasta johtuen lämpökerrostumaton maaliskuussa ja vedenlaadultaan erinomaista koko vesipatsaassa. Elokuussa vesimassa oli heikosti kerrostunut ja alusveden happitilanne oli välttävä. Vesi oli kuitenkin tasalaatuista eikä sisäistä kuormitusta ilmennyt. Särkilahti luokittui kokonaisravinnepitoisuuksien ja levätuotannon perusteella lievästi reheväksi - reheväksi. Vesi oli lievästi hapanta ja sähkönjohtavuus oli luonnontilaisen vesistöveden tasolla. Hygieenistä laatua heikentäviä bakteereita esiintyi vain vähän. Äimisveden päällysveden laatu oli samankaltainen asemien (259), 2 (2) ja 3 (2) välillä. Jonkin verran pitoisuudet laskevat ulapalle päin. Päällysveden happitilanne oli erinomainen maaliskuussa ja elokuussa hyvä. Hygieeninen laatu oli hyvä, vesi luokittui ravinnepitoisuuksien ja levätuotannon mukaan lievästi reheväksi. Runsaat sateet lisäsivät hajakuormituksen määrää. Sähkönjohtokyky oli luonnontilaisella tasolla. Vesipatsas oli lämpötilakerrostunut asemilla maaliskuussa ja elokuussa. Alusveden happitilanne oli heikentynyt selvemmin elokuussa, mistä aiheutui lievää ravinteiden kerrostumista pohjan läheiseen veteen. Merkkejä jätevesivaikutuksesta ei havaintoasemilla maaliskuun ja elokuun mittaustulosten perusteella ollut.. JOHDANTO Kangaslammin jätevedet siirrettiin lokakuussa 995 uutta purkuputkea pitkin Äimisveteen. Uuden purkupaikan vaikutusten tarkkailu aloitettiin Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen tammikuussa 994 laatiman ja Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirin kirjeellään 593A23/2 tietyin muutoksin hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti vuonna 995. Puhdistamo sai jatkoluvan toiminnalleen ja jätevesien johtamiseen Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antamassa ympäristölupapäätöksessä Dnro PSA-22-Y Lupamääräykset tarkastettiin syksyllä 29 ja uusi päätös, Dnro PSA29-Y- 2-, annettiin Lupamääräysten tarkastuksen jälkeen uusi tarkkailuohjelma on lähetetty viranomaisille Nyt raportoidaan Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen laatiman ja 2..2 päivätyn tarkkailuohjelman mukaiset tulokset vuodelta 22 ja tarkastellaan vesistömuutoksia.

4 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 3 2. SÄÄOLOT 2. Säätila Loppuvuoden 2 sekä tarkkailuvuoden 22 sääoloja Pohjois-Savossa on arvioitu Kuopiossa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella (kuvat ja 2). Vuosi 22 oli tavanomaista sateisempi: elokuu oli ainoa kuukausi, jolloin sademäärä jäi reilusti alle pitkän ajan keskiarvon (vuosilta 9-2). Tiedot ovat Pohjois-Savon ELY-keskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista. Kuva. Kuopion kuukausittainen keskilämpötila 2-22 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Kuva 2. Kuopion kuukausittainen sademäärä 2-22 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Tammikuu oli lämpötilaltaan ja sademäärältään pitkän ajan keskiarvoon nähden normaali. Maaningan mittausasemalla lumen syvyys nousi pitkän ajan keskiarvon tasalle, noin 3 cm:iin. Helmikuu alkoi kireillä pakkasilla. Paikoin Itä-Suomessa lähen-

5 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 4 neltiin 4 pakkasastetta. Lumitilanne oli Ilmatieteenlaitoksen Maaningan mittauspisteellä pitkän ajan keskiarvoa vastaava ja yleisesti Itä-Suomessa noin puolisen metriä. Kuun loppupuolella sää lauheni ja sateli lunta, lumensyvyydet kasvoivat monin paikoin cm:iin. Maaliskuussa alku- ja loppukuusta suojasäät sulattelivat hieman lumia, ja Maaningan Halolassa lumen syvyys oli 5 cm. Lumien esiintyminen helmi-toukokuussa 22 on esitetty kuvassa 3. Huhtikuussa lumien sulaminen alkoi kunnolla viikolla 5. Kuun alku oli hieman pitkän ajan keskiarvoja kylmempi. Lumien sulaminen ajoittui hieman vuotta 2 myöhemmäksi. Toukokuussa lämpötila nousi tyypilliseen tapaan, ja vuotovesikausi jatkui vielä kuun loppupuolelle. Sateita saatiin jonkin verran viikoilla -2. Lumien sulamisvedet nostivat vesistöjen vedenkorkeuksia, koska pohjavedet olivat syksyn jäljiltä korkealla, ja routaakin oli maassa vielä toukokuun lopulle. Kuva 3. Lumen esiintyminen helmi-toukokuussa 22. Kesäkuun alku oli viileähkö, kuun puolen välin paikkeilla ilma oli lämpimimmillään. Sateita saatiin reilusti pitkin kesäkuuta. Heinäkuu alkoi viileänä, mutta oli kuitenkin keskiarvoltaan tavanomainen. Itä-Suomessa oli sateista ja paikoin tuli ukkosmyrskyjäkin. Sademäärä Kuopiossa oli pitkän ajan keskiarvoon nähden jopa,5-kertainen. Elokuun oli lämpötilaltaan vaihteleva, mutta keskiarvoltaan tavanomainen. Sateita tuli pitkän ajan keskiarvoa vähemmän. Syyskuun alku oli lämpötiloiltaan pitkän ajan keskiarvoa vastaava, vain toisella viikolla oli hieman viime vuosia viileämpää. Sateita saatiin tasaisen runsaasti. Lokakuun alkupuoli oli hiukan tavanomaista lämpimämpää, mutta sademäärät olivat selvästi runsaammat. Loppukuusta lämpötila painui jo hieman pakkasen puolelle. Loka-marraskuun vaihteessa Savo-Karjalan alueelle satoi ensilumi. Lumi suli kuitenkin parin päivän sisällä pois. Marraskuun alkupuolella lunta satoi lisää ja lämpötila laski pari astetta normaalia keskilämpöä alemmaksi. Lumi suli kuitenkin pois kolmannen viikon aikana ja lämpötila nousi selvästi plussan puolelle. Joulukuu alkoi huomattavasti viime vuosia kylmempänä. Lämpötila vaihteli reilusti koko kuukauden nollakelistä lähes -3 asteen pakkasiin. Lunta satoi melko tasaiseen tahtiin. Lumen esiintyminen loka-joulukuussa vuonna 22 on esitetty kuvassa 4.

6 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 5 Kuva 4. Lumen esiintyminen loka-joulukuussa Virtaamat ja vesivarat Lumen paksuus Pohjois-Savossa ylitti talvella 2-22 keskimääräiset arvonsa, vaikka lumen kertyminen alkoi hieman keskimääräistä myöhemmin. Paikalliset vaihtelut ovat suuria. Kallaveden pinta oli alkuvuonna noin -2 cm yli ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon. Toukokuulla Kallaveden vedenpinnat lähtivät nopeaan nousuun ja Konnuksen kanavasta jouduttiin tekemään jopa lisäjuoksutuksia. Sateet nostivat vedenpinnat kesäelokuussa jopa yli 4 cm pitkäaikaista keskiarvoa korkeammalle. Elokuun lopussa vedenpinnan nousu tasaantui, mutta pinnat pysyttelivät keskiarvoa korkeampina koko loppuvuoden. Onki- ja Porovedellä vedenkorkeudet nousivat nopeasti huhti-toukokuun vaihteessa ja Pohjois-Savon ELY-keskus antoi tulvariskivaroituksen. Haukiveden pinnankorkeus oli alkuvuonna lähellä ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa, kunnes se heinä-elokuussa nousi ennätyskorkealle. Nilsiän reitillä vedenkorkeudet olivat 2-3 cm viime vuosien keskiarvoa korkeampia. Vedenkorkeudet nousivat keväällä ja pysyivät säännöstelylupien ylärajojen tietämillä koko kesän. Loppuvuosi pysyi säännöstelylupien mukaisena, mutta virtaamat olivat korkeita. Myös Rautalammin reitin järvistä Pielaveden ja Iisveden pinnat pysyttelivät koko vuoden keskimääräistä korkeammalla. Pohjavesien pinnat olivat alkuvuonna pitkäaikaisvertailussa hieman keskimääräistä korkeammalla ja pinnat laskivat vuodenajalle tyypilliseen tapaan. Pohjavedet nousivat huhtikuussa voimakkaasti lumien sulamisen myötä. Kesän ja syksyn ajan runsaat sateet pitivät pinnat edelleen korkealla koko loppuvuoden. Pohjois-Savon järvien jäät olivat tammikuussa poikkeuksellisen ohuita. Jäät sulivat monin paikoin huhti- toukokuun vaihteessa. Jäänlähdön ajankohta oli melko tavanomainen. Loppuvuonna Pohjois-Savon järvet jäätyivät marras-joulukuun vaihteessa.

7 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 3. VESISTÖKUORMITUS Vuoden 22 Kangaslammin jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus esitetään kuvassa 5. Ravinnepitoisuudet ovat hieman edellisvuotta alhaisempia ja lupamääräysten mukaisia. Biologinen hapenkulutus on ollut. jaksolla korkeampi kuin 2. jaksolla. Kuva 5. Kangaslammen jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus VESISTÖTUTKIMUKSET 4. Näytteiden otto, analysointi ja tulostus Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy toteutti näytteenoton tarkkailuohjelman mukaisesti lopputalvella ja loppukesällä Varkaudessa, vesistöalueella 4.2, sijaitsevat havaintopaikat näkyvät kuvassa. Kaikki näytteet tutkittiin yhtiön laboratoriossa akkreditoiduin menetelmin ja tulokset kommentteineen toimitettiin heti niiden valmistuttua asianosaisille. Määritystulokset on esitetty taulukoissa -4.

8 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy maanmittauslaitos lupa nro 23/MML/2 Kuva. Näytteenottopaikkojen ja puhdistamon purkuputken pään sijainti. 4.2 Vesistön tila Maaliskuussa aseman Särkilahti 4 vesimassa oli hapettimen toiminnasta johtuen lämpökerrostumaton ja happitilanne pinnasta pohjaan oli erinomainen. Eroja pinnan ja pohjanläheisen veden laadussa ei muutoinkaan ilmennyt. Kokonaisravinnepitoisuudet luokittivat veden lievästi reheväksi. Vesi oli lievästi hapanta ja sähkönjohtavuus oli luonnontilaisen vesistöveden tasolla. Hygieenistä veden laatua heikentäviä E.coli bakteereita esiintyi vain vähän. Äimisveden päällysveden laatu ei poikennut asemien (259), 2 (2) ja 3 (2) välillä. Päällysveden happitilanne oli erinomainen ja ph-arvo lievästi hapan. Sähkönjohtokyky oli luonnontilaisella tasolla. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella vesialue luokittui karuksi. Kokonaistyppipitoisuus oli Äimisveden asemilla keskimääräistä pienempi. Hygieenistä laatua heikentäviä bakteereita ei tavattu ja veden hygieeninen laatu oli kaikilla asemilla moitteeton. Äimisveden kaikilla havaintoasemilla (259), 2 (2) ja 3 (2) vesi oli hyvin lämpökerrostunut. Koko vesimassa oli hieman tavallista kylmempää, mikä edesauttoi myös

9 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy alusvettä keskimääräistä parempaan happitilanteeseen kaikilla havaintoasemilla (kuva ). Pohjan läheisyyteen oli luontaisesti kerrostunut hieman ravinnepitoisempaa vettä. Kuva. Havaintoasemien alusveden happipitoisuus maaliskuun ja elokuun havaintokerroilla. Aseman Särkilahti 4 vesimassa oli elokuun havaintokerralla hyvin heikosti kerrostunut. tilanne pohjan lähellä oli välttävä (kuva ). Särkilahti luokittui kokonaisravinnepitoisuuksien ja levätuotantoa kuvaavan klorofylli-a-pitoisuuden perusteella lievästi rehevän ja rehevän rajamaille (kuvat ja 9). Vesi oli lievästi hapanta ja sähkönjohtavuus oli luonnontilaisen vesistöveden tasolla. Hygieenistä laatua heikentäviä bakteereita esiintyi vain vähän. Alusveden kokonaistyppipitoisuus on pitkällä aikavälillä pienentynyt. Kokonaisfosforissa ei ole viime vuosina tapahtunut muutoksia alustai päällysvedessä. Äimisveden havaintoasemilla Äimisvesi (259), 2 (2) ja 3 (2) vesipatsas oli vahvasti lämpökerrostunut. Pohjan läheinen happitilanne oli selvästi jo metrin syvyydessä heikentynyt. Tilanne oli melko tavanomainen. Heikoin happitilanne oli asemalla Äimisvesi (kuva ). Alusveteen oli kerrostunut hieman ravinne- ja elektrolyyttipitoisempaa vettä (kuva ). Tilanne johtunee hyvin lievästä sisäisestä kuormituksesta ja aineiden luontaisesta kertymisestä pohjaan. Äimisveden päällysveden laatu ei poikennut paljonkaan asemien Äimisvesi (259), 2 (2) ja 3 (2) välillä (kuva. Päällysveden happitilanne oli hyvä ja ph-arvo lähellä neutraalia. Sähkönjohtokyky oli luonnontilaisella tasolla. Kokonaisravinne- ja klorofylli-a-pitoisuudet olivat pieniä ja kuvasivat lievästi rehevää vedenlaatua. Ravinnepitoisuudet ja klorofylli-a-pitoisuus pienenivät asteittain asemalta asemalle 2 ja edelleen asemalle 3 (kuvat ja 9). Ilmiö selittyy luontaisena pitoisuuksien pienenemisenä kohti avointa järven selkää. Hygieenistä laatua heikentäviä bakteereita ei ilmennyt ja hygieeninen laatu Äimisveden asemilla oli moitteeton.

10 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 9 Kuva. Havaintoasemien elokuinen kokonaistyppi- ja fosforipitoisuus pinta (m) ja pohja (pohja - m) näytteissä. Äim isvesi Särkilahti 4 Klorof.-a (x) Äim isvesi 259 Klorof.-a (x) µg/ l Äim isvesi 2 Klorof.-a (x) Äim isvesi 2 Klorof.-a (x) µg/ l 9 2 Kuva 9. Klorofylli-a-pitoisuudet havaintoasemilla vuosina Taulukko. Havaintoaseman Särkilahti veden laatu vuoden 22 havaintokerroilla. Syvyys Lämpötila Pvm m C mg/l Kyll % , 3,9-2,2,2,2 5,5 2, 2,4 4, ph,5,4,3, Sähkönjoht. Kok. N Kok. P ms/m 4,3 4,4 3, 3, E. kokit, a E. kokit ml 35 ml Klorof.-a E. coli pmy/ ml 2

11 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Taulukko 2. Havaintoaseman Äimisvesi veden laatu vuoden 22 havaintokerroilla. Äimis Syvyys Lämpötila Pvm m C mg/l Kyll % 5.3., -2,,4 2,4 5,4 3,,9 4, 2,9 3, Sähkönjoht. Kok. N Kok. P ms/m 4,3,3 4,4 3,9,3 4, ph E. kokit, a E. kokit ml ml Klorof.a E. coli pmy/ ml 9 Taulukko 3. Havaintoaseman Äimisvesi 2 veden laatu vuoden 22 havaintokerroilla. Äimis2 Syvyys Lämpötila Pvm m C mg/l Kyll % ,4,4,,2 4,2 3,,2 9,5, 2,5 3, Sähkönjoht. Kok. N Kok. P ms/m 4,2,5 4,2 3,9,3 4, ph E. kokit, a E. kokit ml ml Klorof.a E. coli pmy/ ml, Taulukko 4. Havaintoaseman Äimisvesi 3 veden laatu vuoden 22 havaintokerroilla. Äimis3 Syvyys Lämpötila Pvm m C mg/l Kyll % ,4,4 2,2,4 3,,,2 4,3, ph SähkönKok. N joht. Kok. P ms/m 4,3,3,9 4,3 3,,4 4, E. kokit ml Klorof.a Jukka Hartikainen, FM E. coli pmy/ ml,5 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Minna I Kukkonen, FL E. kokit, a ml