Mistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys?

Transkriptio

1 Mistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys? Keskustelutilaisuus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnittelusta Rovaniemi Kai Kaatra, MMM

2 2000-luvun tulvat Meriveden pinnan nousu, ns. loppiaistulva 1/2005 vahingot ~12 milj. Porin rankkasadetulva 8/2007 vahingot lähes 20 milj. Vesistötulvat 2000, 2004, 2005, 2009: vahingot 0,5-2 milj. 2012: vahingot ~ milj.

3 Tapahtunutta ja tulevaa EU:n tulvadirektiivi voimaan, lokakuu 2007 Laki ja asetus tulvariskien hallinnasta, kesä 2010 Tulvariskien alustava arviointi Merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen ja tulvaryhmien asettaminen Tulvaryhmien työ käyntiin 2012, alustavien tavoitteiden määrittely Kuuleminen tulvariskien hallinnan tavoitteista sekä ympäristöselostuksen lähtökohdista ja tavoitteista, kevät/kesä 2013 Tulvavaara- ja tulvariskikartat Kuuleminen tulvariskien hallintasuunnitelmista Tulvariskien hallintasuunnitelmat

4 Merkittävällä tulvariskialueella tulva voi vaarantaa ihmisten terveyden tai turvallisuuden keskeyttää välttämättömyyspalvelun (vesihuolto, energia, liikenne) pitkäksi aikaa keskeyttää taloudellisen toiminnan pitkäksi aikaa aiheuttaa laajan ympäristövahingon aiheuttaa korjaamattoman vahingon kulttuuriperinnölle

5 Merkittävät tulvariskialueet Nimi Asukkaita 1. Helsingin ja Espoon rannikkoalue Loviisan rannikkoalue Huittinen Pori Salon keskusta Turku, Raisio, Naantali, Rauma rannikkoalue Riihimäen keskusta Haminan ja Kotkan rannikkoalue Kymijoen alaosa Jyväskylä Ilmajoki-Seinäjoki Laihia-Runsor Lapua Ylistaro-Vähäkyrö Alavieska-Ylivieska Pudasjärven keskusta Ivalon taajama Kemijärven keskusta Kittilän kirkonkylä Rovaniemi Tornio Tulva-alueilla yhteensä yli asukasta

6 riski vaara Tulvariskien hallinta Meteorologia Vesistön hydrologia tulvavesien pidättyminen valuma-alueella, vesistön varastokapasiteetti Hydrologinen vaara Jokiuoma altaiden ja uomien koko, pengerrykset Tulvan vaara Alttius maankäyttö, rakentaminen, rakenteiden tulvansieto Vahinkoriski Tulvatilanteen hallinta ennusteet, varoitukset, säännöstely, tilapäiset rakenteet, torjuntatoimet, pelastustoiminta Vahingot korvaaminen

7 Tulvariskien hallinta Tarkastellaan kaikenlaisia tulvia, myös meriveden nousua ja hulevesitulvia Päähuomio ihmisten turvallisuuteen ja terveyteen, ympäristöön ja yhteiskunnan tärkeisiin toimintoihin Tarkastelussa myös hyvin harvinaiset (kerran vuodessa toistuvat) tulvat Tarkastelualueena koko vesistöalue Tarkastelussa koko riskien hallinnan ketju tulvien ehkäisystä jälkihoitoon ja korvauksiin

8 Tulvariskien hallinta Painopiste muissa kuin tulvasuojelurakenteisiin perustuvissa toimenpiteissä ennusteet ja varoitukset, tulvakartat, maankäytön suunnittelu, omatoiminen varautuminen Tavoitteena myös tulvavesien pidättäminen valumaalueella, Suomessa käytännössä erityisesti säännöstellyissä järvialtaissa Tavoitteet ja toimenpiteet mietitään yhdessä sidosryhmien kanssa Toimenpiteet sovitetaan yhteen vesienhoidon kanssa

9

10 Tulvariskien hallinnan tavoitteet Vähennetään vahingollisia seurauksia ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle välttämättömyyspalveluille yhteiskunnan elintärkeille toiminnoille ympäristölle kulttuuriperinnölle Edistetään varautumista tulviin Vesistötulvista aiheutuvat vahingolliset seuraukset vesistöalueella jäävät kokonaisuutena mahdollisimman vähäisiksi

11 Toimenpiteiden toteutettavuuden arviointi Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään valitut toimenpiteet niiden vaikutukset, kustannukset ja hyödyt yhteensovittaminen vesienhoitosuunnitelmiin toimenpiteiden etusijajärjestys arvioidut kustannukset toteuttamiseen kiinnostuksensa ilmaisseet tahot rahoitusmahdollisuudet

12 Valtion tuki tulvasuojeluun Valtio voi myöntää tukea vesistöjen tulvasuojeluun Valtion tuki tulvasuojelutoimenpiteisiin aina harkinnanvaraista ELY-keskus päättää hankkeiden etusijajärjestyksestä tuki enintään 50% tuki avustuksena, ei enää valtion töitä luvan hakijana yleensä kunta tai vesioikeudellinen yhteisö vastuu rakenteiden ylläpidosta luvanhaltijalle

13 Vesitilanne- ja tulvavaroituspalvelun kehittäminen Tavoitteena korkeatasoiset vesitilanne- ja tulvavaroituspalvelut sisältö ja käyttöliittymät (kartta, verkko, mobiili) vastaavat loppukäyttäjien tarpeita yhtenäiset varoitukset vesistötulvista, rannikkotulvista ja hulevesitulvista samasta palvelusta Yhtenäinen tilannekuva ja sitä tukevat viranomaismenettelyt yhtenäinen tapa muodostaa, ylläpitää ja välittää tilannekuvaa ja varoituksia eri tahojen (ELYt, AVIt, Pelastuslaitokset, SYKE, IL, LIVI) tehtävien, työnjaon ja yhteistyön suunnittelu ja kehittäminen varallaolojärjestelyt Julkisesti tarjottavien tietojen, palveluiden ja palvelutason määrittely

14 Lapväärtinjoen-Isojoen tulva-alue Kristiinankaupungissa lokakuussa 2012 Kuva: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus / Unto Tapio