JOENSUUN INARINKULMA
Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa on kaksi rakennusta, ns. Jokelan talo ja ns. Inarin talo, jotka yhdessä muodostavat Kiinteistö Oy Joensuun Inarinkulman. Jokelan taloa ei ole suojeltu. Inarin talo on ollut julkisivuiltaan suojeltu jo nykyisessä asemakaavassa ja pysyy sr-merkinnällä suojeltuna myös tulevassa. Säätiö on ilmoittanut, ettei tule Jokelan talon suojelua hyväksymään.
Tontti ja rakennukset Inarinkulman tontin pinta-ala on 2 115 m2, nykyinen tehokkuusluku 1,2 ja rakennusoikeutta on jäljellä 828 k-m2. Jokelan talon paikalle olisi nykyisen asemakaavan mukaan mahdollista rakentaa kolmikerroksinen asuin/liiketalo. Valmistumassa olevassa osayleiskaavassa kortteli on merkitty keskustatoimintojen alueeksi C, jolle esitetty tehokkuusluku on 2,0 3,0 ja kerrosluku 6. Osayleiskaavan suunnittelun perusteissa keskustan rakentamistehokkuutta ja asuntojen määrää tulisi lisätä. rakentamisen raja vanha elokuvateatteri, tiili/betoni ravintola, hirsirunko Inarin talo, tiili/betoni
Inarinkulman historiaa 1930-luvulla liikemies Heikki Inari osti Niskakadun ja Torikadun risteyksessä Sijaitsevan tontin ja ryhtyi pitämään tontilla olevassa rakennuksessa kahvila-ravintolaa. Vuonna 1939 Inari laajensi Jokelan talon rakennuttamalla toiseen päätyyn elokuvateatterin ja korottamalla ja laajentamalla hirsi-puurunkoisen rakennuksen kaksikerroksiseksi hotelli-ravintolaksi. Rakennuksen ulkokuori rapattiin. Jokelan ravintolapäädyn perustuksiin jätettiin alkuperäiset kiviraunio- ja hirsiperustukset. Laajennusosan ja elokuvateatterin perustukset ovat betonia. Perustuksia ei ole paalutettu kummassakaan päässä rakennusta. 1936-1940 1941-1960
Heikki Inarin jälkeen tytär, Irene Turunen, sai vastuulleen Jokelan liiketoiminnat. Ravintola vuokrattiin ulos 1970-luvulla ja elokuvateatteri suljettiin 1980-luvulla. 60-luvun lopulla Jokelan huonokuntoinen julkisivu päällystettiin mineriittilevyin ja vesikatto uusittiin. Jokelan ikkunat on uusittu 80-luvulla. Jokelan ravintolan vuokralaisena on ollut useita yrittäjiä. Jokainen heistä on muokannut huoneistoa oman aikansa näköiseksi. Jokelan ravintolatoiminta loppui 31.12.2012 määräaikaisen vuokrasopimuksen päätyttyä. Irene Turunen testamenttasi omaisuutensa KKES:lle. Vuonna 2008 säätiö peri Inarinkulman tontin ja rakennukset sekä vuokralaisten vuokrasopimukset. Testamentti ei sisällä määräyksiä Jokelan talosta tai ravintolasta. 1960-luku 1970-luku
Inarin talo Heikki Inari rakennutti Inarin talon vuonna 1936 perheelleen kodiksi, liikeyritykselleen toimistoksi ja kaupunkilaisille saunatiloiksi. Talon kellarissa ja ensimmäisessä kerroksessa sijaitsi Inarin yritys, Jokikylpylä. Talo on säilynyt lähes alkuperäisenä, ainoastaan sisätiloissa on tehty muutoksia. Inarin talo on tiili-betonirakenteinen, hyväkuntoinen ja viimeksi sisuksiltaan ja tekniikaltaan peruskorjattu vuosina 2008 2009, kun KKES sai sen omistukseensa. Talon kunnostamista tulisi pikaisesti jatkaa tukemalla perustuksia ja rakentamalla kaukolämpö-, vesi-, viemäri- ja sähköliittymät, jotka nykyisin tulevat Jokelan talosta. Toimenpiteet ovat odottaneet Jokelan talon ratkaisuja. Osayleiskaavassa Inarin talo on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi.
Jokelan talon kunto KKES on teettänyt Jokelan talon kunnosta neljä tutkimusta: * Vuonna 2008 Insinööritoimisto Protiimi Oy teki kuntoarvion. * 2011 ravintolapäädyn osalta Joensuun Juva Oy teki kantavien rakenteiden kuntotutkimuksen ja Suomen Sisäilmakeskus Oy sisäilma- ja mikrobitutkimuksen. * 2013, Jokelan vuokrasopimusten päätyttyä Vahanen Oy teki laajan, koko taloa käsittelevän rakennetutkimuksen ja maapohjatutkimuksen. Pätevien ammattilaisten tekemien tutkimusten tulokset ovat osoittaneet rakennuksen kunnon erittäin huonoksi. Jokelan talo on monivammainen, eikä täytä lain edellyttämiä turvallisuus- ja terveellisyysvaatimuksia. Tutkimusten yksityiskohtaiset raportit ovat liitteinä.
Jokelan talo on vuoden 2013 alusta ollut määräaikaisen vuokrasopimusten loputtua tyhjillään. Kustannusarviolaskelmien mukaan Jokelan peruskorjauskustannukset nousisivat kohtuuttoman korkeiksi. Mikäli Jokela aiottaisiin ottaa käyttöön, tulisi se rakentaa perustuksiltaan, sisä- ja ulkoseinäpinnoiltaan, tekniikaltaan sekä pääosin myös katteiltaan ja hirsirakenteiltaan kokonaan uusiksi. Rakennuksen korjausaste olisi viimeisten tutkimusten mukaan yli 100 prosenttia. Uudelleenrakentamiseen verrattavat toimenpiteet myös tuhoaisivat suojelutarkoituksen. Säätiö ei ole voinut vaikuttaa siihen, kuinka rakennus on aikoinaan rakennettu eikä siihen, kuinka rakennusta on ylläpidetty ennen vuotta 2008. Seinä korjattu 30.4.1996 Rami, Erkki
Ravintolasaliin ja keittiöön v. 2011 tehty välipohjan tuenta elokuvateatteri
Jokelan laajennusosa on rakennettu muualta tuoduista, puretuista hirsistä ja muusta käytetystä, paloarasta materiaalista. Ravintolan keittiön lattiarakennetta
Elokuvateatterihuoneiston lattiakerroksia, näkymä perustuksiin
TULEVAISUUS? Joensuun kaupunginvaltuusto on kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti päättänyt, ettei Jokelan taloa merkitä osayleiskaavassa suojeltavaksi rakennukseksi. Kaavapäätöksestä on tehty kunnallisvalitus ja osa valtuutetuista on esittänyt Jokelan suojelusta eriävän mielipiteensä. Jokelan talosta on tehty myös Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle rakennussuojeluesitys. Vuoden 2013 alusta Jokelan talo on ollut Joensuun rakennusvalvonnan määräämässä käyttökielossa. Tämän lisäksi koko tontti on Joensuun kaupunginhallituksen vuoden 2012 alusta määräämässä rakentamiskiellossa. Kielto on voimassa kaksi vuotta. Pohjois-Karjalan ELYkeskus on myös määrännyt Jokelalle vaarantamiskiellon, joka on voimassa korkeintaan kaksi vuotta. Jokela odottaa tyhjillään viranomaispäätöksiä.
KKES:n ehdotus Inarinkulman tontin täydennysrakentamisesta. Säätiö haluaa rakentaa Jokelan talon paikalle osayleiskaavaehdotuksen perusteiden mukaisen 6-kerroksisen liike- ja asuintalon, jossa asunnot olisivat vuokrattavina esimerkiksi opiskelijoille. Talossa voisi toimia myös ravintola, johon voisi yhdistää muitakin kulttuurikäyttöön tarkoitettuja tiloja. Säätiön ehdotus Inarinkulman tontin täydennysrakentamisesta