Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola
1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot yhteydet maailmalle
Aluerakenteen isot muutosvoimat Kaupungistuminen Keskittyminen Vyöhykkeisyys Liikkuvuus Demografinen muutos Eriytyminen, kuplat
Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen osuus (%) koko maasta eräillä tunnusluvuilla MUUTTUJA HELSINGIN SEUTU (%) TAMPEREEN, TURUN JA OU LUN SEUDUT (%) YLI 90 000 ASUKKAAN SEUDUT (%)* 14 SUURTA KAUPUN KISEUTUA (%) YH TEENSÄ KOKO MAAN OSUUDESTA VÄESTÖSTÄ (2014) 27,1 17,4 23,5 68 TYÖPAIKOISTA (2013) 31,8 17,4 22,5 71,7 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIKOISTA (2013) 34,9 17,7 21,5 74,1 BRUTTOKANSANTUOTTEESTA (2012) 35,7 17,4 20,9 74 TEHDYISTÄ TYÖTUNNEISTA (2012) 30,4 16,3 22,3 69 TUTKIMUS JA TUOTEKEHITYSMENOISTA (2013) 43,9 31,3 13,1 88,3 KORKEA ASTEEN SUORITTANEISTA (2013) 37,8 20,1 21,2 79,1 VALMISTUNEISTA ASUNNOISTA (2010 2014) 33,5 22,4 23,6 79,5 VIERASKIELISISTÄ (2014) 53,5 15 14,9 83,4 TYÖLLISISTÄ (2013) 30,9 16,7 22,3 69,9 YRITYKSISTÄ (2013) 20,2 14,1 23 57,3 TYÖTTÖMISTÄ TYÖNHAKIJOISTA (2014 23,7 20,3 24,4 68,4 PiITKÄAIKAISTYÖTTÖMISTÄ (2014) 25 21,3 25 71,3 NUORISTA TYÖTTÖMISTÄ (2014) 19,4 22,6 27 69 * Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Seinäjoen, Joensuun, Vaasan, Kouvolan ja Lappeenrannan Lähde: Tilastokeskus, väestö; työssäkäynti; aluetilinpito; tutkimus ja tuotekehitys; asuminen; väestörakenne; yritykset; työttömyys
Kaikki toimintaympäristön muutokset vaikuttavat aluerakenteeseen pikemmin keskittävästi kuin tasoittavasti! 5
Vyöhykkeisyys 6
Vyöhykkeisyys Aluekehityksen ja liikennejärjestelmän kasvava yhteys: alueiden menestyminen tai menestymättömyys perustuu yhä enemmän sijaintiin, saavutettavuuteen, sujuvaan liikkumiseen ja nopeisiin yhteyksiin Kaupunkiseutujen sisällä korostuvat sujuva ja toimiva sisäinen (joukko)liikenne, asemanseutujen infrastruktuurin kehittäminen ja liikkuvuuden sujuvoittaminen. Jalankulku, kevyen liikenteen ja joukkoliikennevyöhykkeen kehittäminen korostuu suurimmissa kaupungeissa. Kaupunkiseutujen välillä korostuu liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet työssäkäyntialueiden välillä: avainroolissa aikaetäisyys matkaetäisyyden sijaan sekä liikenne ja kasvukäytäviin perustuva vyöhykkeisyys! Aluerakenteeseen muodostuu vähitellen liikennekäytäviin perustuvia laajoja suuralueita / työssäkäyntialueita, jotka eivät perustu olemassa oleviin maantieteellisiin, hallinnollisiin ja ohjelmallisiin aluejakoihin
Neljä Suomen suuraluetta kolmella ajoaikavyöhykkeellä POHJOISEN SUURALUE (ajoaika/väestö/vyöhyke Oulu): 30 minuuttia: 224.000 hlöä 60 minuuttia: 280.000 hlöä 90 minuuttia: 347.000 hlöä Huom! Tunnin vyöhykkeellä kartan keskuksista asuu 4 miljoonaa henkilöä eli 72,7 % koko maan väestöstä! ITÄISEN JA KESKISEN SUOMEN SUURALUE (ajoaika /väestö/ vyöhyke Jyväskylä, Kuopio, Joensuu ja Mikkeli) 30 minuuttia: 430.000 hlöä 60 minuuttia: 695.000 hlöä POHJANMAIDEN SUURALUE (ajoaika/väestö/vyöhyke Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola) 30 minuuttia: 256.000 hlöä 60 minuuttia: 419.000 hlöä ETELÄ JA LOUNAIS SUOMEN SUURALUE (ajoaika/väestö/vyöhyke Helsinki Turku Tampere) 30 minuuttia: 1.896.000 hlöä 60 minuuttia: 2.588.000 hlöä 90 minuuttia: 3.193.000 hlöä Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015
Helsinki-Turku-Tampere kasvukolmion toiminnallisen alueen laajentuminen ETELÄ JA LOUNAIS SUOMEN SUURALUE (ajoaika/väestö/vyöhyke Helsinki Turku Tampere) 30 minuuttia: 1.896.000 hlöä 60 minuuttia: 2.588.000 hlöä 90 minuuttia: 3.193.000 hlöä SUURALUEEN ALUETYYPIT: Keskuskaupungit Keskuskaupunkien ensimmäisen ja toisen asteen kehyskunnat Satelliittikaupungit Vaihealueet Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015
HELSINGIN KOLME AJOAIKAVYÖHYKETTÄ 30 minuuttia: 1.896.000 hlöä 60 minuuttia: 2.588.000 hlöä 90 minuuttia: 3.193.000 hlöä
Aluerakenteen, kaupunkiseutujen ja liikenneyhteyksien välinen kasvava yhteys 1. Toisistaan erilliset työssäkäyntialueet ja kaupunkiseudut: alueet eivät ole kiinteässä yhteydessä toisiinsa kuin satunnaisesti Tampereen seutu 2. Työssäkäyntialueita ja kaupunkiseutuja toisiinsa yhdistävät liikennekäytävät: liikenneyhteyksien ja väylien kautta toisiinsa kiinnittyvät alueet Lahden seutu Kouvolan seutu 3. Kokonaisvaltaiset kasvu ja kehityskäytävät: nauhamaiset, vyöhykemäiset ja laajenevat kasvu ja kehityskäytävät, joissa fyysiset ja institutionaaliset rakenteet yhdistävät alueet kiinteästi toisiinsa, yhteinen kehittämisen tahtotila 4. Laajat ja yhtenäiset suuralueet: suurten kaupunkiseutujen ympärille muodostuu kehittyneiden liikenneyhteyksien ansiosta laajenevia, useita työssäkäyntialueita toisiinsa yhdistäviä vaikutusalueita ja niihin kytkeytyviä sateliittikaupunkeja. 5. Valtioiden rajat ylittävät megakäytävät: Pohjoinen kasvukäytävä, Helsinki Tallinna kaksoiskaupunki, Merenkurkun käytävä Vaasa Uumaja jne. Turun seutu Helsingin seutu Kotka Haminan 11 seutu
Kasvukolmion alueen osuus (%) koko maasta Väestöstä 47,1 % BKT:sta 54,4 % Työpaikoista 50,5 % T&K menoista 68,7 % Yksityisen sektorin työpaikoista 53,6 % Korkeakoulutetuista 58,0 %
Suomen kasvukäytävä Suomen kasvukäytävän alueella on yhteensä 23 kuntaa Helsingin, Hämeenlinnan ja Tampereen välisellä vyöhykkeellä (+ satelliittina Seinäjoki) Kasvukäytävän vaikutusalueella (viisi kaupunkiseutua) asuu yhteensä 2,1 miljoonaa asukasta eli enemmän kuin yhteensä 10 maakunnassa Itä Suomes sa, Pohjois Suomessa, Keski Suomessa ja Pohjanmaiden maakunnissa Suomen kasvukäytävän osuus vaihtelee koko maassa on keskeisillä tunnus luvuilla 35 55 %:in välillä Suomen kasvukäytävän vaikutusalueen osuus koko maan väestölisäyksestä oli lähes 90 % vuosina 2000 2014
Liikkuvuus 14
Metropolialue on Kymenlaaksolle iso uhka ja samalla iso mahdollisuus!
Kuntien välinen muuttoliike maakunnittain 2010-2014 Vain neljä maakuntaa eli Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais Suomi ja Päijät Häme saivat muut tovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2010 2014 4 182 Uusimaa sai ylivoimaisesti eniten määrällistä muuttovoittoa: yhteensä +16 244 henkilöä eli keskimäärin 3 248 henkilöä vuodessa 2 943 3 198 Pirkanmaa sai muuttovoittoa suhteessa asukaslukuun enemmän kuin Uusimaa vuosina 2010 2014 2 411 2 057 1 175 14 maakuntaa kärsi muuttotappiota: 2 016 eniten määrällistä muuttotappiota saivat +7 804 Lappi, Kainuu, Kymenlaakso ja Pohjois 86 Pohjanmaa. Kymenlaakson muuttotappio +2 582 oli 3 114 henkilöä vuosina 2010 2014. +16 244 973 +228 259 1 298 2 097 1 389 3 114 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015
Muuttoliikkeen ja liikenneväylien yhteys Kolme ylivertaista vetovoimatekijää: korkeakoulut, rautatie(t) ja mainekuva Muuttoliikkeen, nopeiden yhteyksien ja korkeakoulujen välinen pyhä yhteys : polarisoi oletettavasti entisestään alueiden välistä kehitystä jatkossa. Helsingin viiden sormen malli suhteessa Turkuun, Tampereelle, Lahteen, Kotkaan ja Poriin: Kolmen ja puolen sormen liikenne ja kasvukäytävät sekä niiden vaikutusalueet myönteisiä kerrannaisvaikutuksia luovalla kasvu uralla Muuttoliike muovaa aluerakennetta keskittävään suuntaan: Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen vain joka neljännessä kunnassa (79 kuntaa) ja negatiivinen 241 kunnassa vuosina 2010 2014. Nuorista 15 24 vuotiaista sai muuttovoittoa vain joka 10. kunta (18 kuntaa) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015
Kouvolan seudun tulo- ja lähtömuutto seuduittain vuosina 2010-2014 Helsingin Kotkan Haminan Tampereen Jyväskylän Lahden Lappeenrannan Mikkelin Muut seudut Helsingin Kotkan Haminan Tampereen Jyväskylän Muut seudut Lahden Lappeenrannan Mikkelin Joensuun 31 % 26 % 24 % 28 % TULOMUUTTO KOUVOLAN SEUDULLE 2 % 4 % LÄHTÖMUUTTO KOUVOLAN SEUDULTA 4 % 3 % 4 % 6 % 14 % 12 % 4 % 6 % 7 % 12 % 13 % Joka neljäs tulomuuttaja Helsingin seudulta Joka neljäs tulomuuttaja Lahden tai Kotkan Haminan seudulta Muita merkittäviä tuloalueita Lappeenrannan, Tampereen, Mikkelin ja Jyväskylän seudut Enemmän kuin joka neljäs poismuutti Helsingin seudulle Joka neljäs poismuutti Lahden tai Kotkan Haminan seudulle Muita merkittäviä tuloalueita Lappeenrannan, Tampereen, Mikkelin, Jyväskylän ja Joensuun seudut seudut
Kouvolan seudun nettomuutto seuduittain vuosina 2010-2014 649 296 Helsingin Lahden Kouvolan seutu sai muuttovoittoa 43 seudulta ja kärsi muuttotappiota 27 seudulle 291 203 Tampereen Lappeenrannan Kouvolan seudun muuttotappiot olivat yhteensä 1 455 henkilöä vuosina 2010 2014 eli keskimäärin 291 hlöä vuodessa 191 96 Mikkelin Jyväskylän 96 Turun Kouvolan seutu sai eniten määrällistä muuttovoittoa Loviisan, Imatran, Sydösterbottensin, Kotkan Haminan, Vaasan ja Kajaanin seuduilta Kouvolan seutu kärsi ylivoimaisesti eniten muuttotappiota Helsingin seudulle: muuttotappiot olivat keskimäärin 130 henkilöä vuodessa 76 Kuopion Kajaanin Vaasan Kotkan Haminan Sydösterbottens 25 27 29 37 Kouvolan seutu kärsi lisäksi merkittävää muuttotappiota Lahden seudulle ( 296 henkilöä vuosina 2010 2014) ja monipuolisen koulutustarjonnan opiskelijaseuduille Imatran 54 Loviisan 90 800 600 400 200 0 200
Kotka-Haminan seudun tulo- ja lähtömuutto seuduittain vuosina 2010-2014 Helsingin Kouvolan Lappeenrannan Lahden Tampereen Turun Loviisan Muut seudut Helsingin Kouvolan Lappeenrannan Tampereen Turun Jyväskylän Muut seudut 3 % 3 % 28 % 4 % TULOMUUTTO KOTKA HAMINAN SEUDULLE (n=9 995) 6 % 7 % 17 % 32 % 31 % 3 % 3 % 5 % LÄHTÖMUUTTO KOTKA HAMINAN SEUDULTA (n=11 654) 8 % 15 % 35 % Lähes joka kolmas tulomuuttaja Helsingin seudulta Joka neljäs tulomuuttaja Kouvolan tai Lappeenrannan seudulta Muita merkittäviä tuloalueita Lahden, Tampereen, Turun ja Loviisan seudut Enemmän kuin joka kolmas poismuuttaa Helsingin seudulle Lähes joka neljäs muuttaa Kouvolan ja L rannan seuduille Muita merkittäviä lähtöalueita opiskelualueet (Tre, Tku, Jkl)
Kotka-Haminan seudun nettomuutto seuduittain vuosina 2010-2014 Kotka Haminan seutu sai muuttovoittoa 31 seudulta ja kärsi muuttotappiota 49 seudulle Loviisan Kajaanin Raaseporin 17 15 50 Kotka Haminan seudun muuttotappiot olivat yhteensä 1 659 henkilöä vuosina 2010 2014 eli keskimäärin 332 hlöä vuodessa Kotka Haminan seutu sai eniten määrällistä muuttovoittoa Loviisan, Kajaanin ja Raaseporin seuduilta Kotka Haminan seutu kärsi ylivoimaisesti eniten muuttotappiota Helsingin seudulle: muuttotappiot olivat keskimäärin 198 henkilöä vuodessa 43 161 Hämeenlinnan 48 Turun 54 Porvoon 71 Jyväskylän 90 Lahden Lappeenrannan Kotka Haminan seutu kärsi lisäksi muuttotappiota muun muassa Tampereen, Lappeenrannan, Lahden ja Jyväskylän seuduille 991 208 Tampereen Helsingin 1200 1000 800 600 400 200 0 200
Helsingin vaikutusalueen laajeneminen työssäkäynnin (pendelöinnin) seurauksena Muuttoliike ja pendelöinti laajentavat vaiheittain suurten kaupunkien vaikutusaluetta Helsingin kasvu ja pendelöintikehä ulottuu tällä hetkellä noin 100 km etäisyydelle: pendelöintikehä on laajentunut keskimäärin 20 25 km vuosikymmenessä 1970 luvulta alkaen Kaksi kriittistä avainkysymystä Kymenlaakson tulevaa kehitystä ajatellen: Miten Helsingin toiminnallisen alueen laajentuminen vaikuttaa Kymenlaakson tulevaan aluerakenteeseen ja kehitykseen? Miten Kouvolan ja Kotkan Haminan seudun fyysinen ja henkinen kiinnittyminen etenee suhteessa metropolialueeseen tulevissa aluerakenteen ja hallinnon muutoksissa? www.hsy.fi
Lopuksi 24
Houkuttelevan ja vetovoimaisen alueen kuusi tunnusmerkkiä 1.Kovat vetovoimatekijät (alue ja paikallistalouden kehitys, työpaikkakehitys, (korkea)koulutustarjonta, osaamis, innovaatio ja toimialakeskittymät, globaalit vientiyritykset jne) 2.Pehmeät vetovoimatekijät (alueen henkinen ilmapiiri ja fiilistekijät, monikulttuurisuus, tapahtumat ja elämykset, matkailu ja luontokohteet, kulttuuri ja vapaa ajanpalvelut, muut vetovoimapalvelut, ravintolat kahvilat, museot, galleriat, kaupunkipuistot jne.) 3.Identiteettitekijät (alueeseen liitetty kotipaikkahenki ja identiteetti, perhe, ystävät, sukulaiset, juuret) 4.Sijainti suhteessa kasvukeskukseen/kasvukeskuksiin (aika ja matkaetäisyys, yhteydet tiedon ja osaamisen solmupisteisiin, sijainti kasvavalla kaupunkiseudulla tai sen vaikutusalueella jne.) 5.Ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus (liikenneyhteydet, nopeat rautatie ja maantieyhteydet, lentoyhteydet, aikaetäisyys kasvukeskuksiin jne.) 6.Mainekuva (alueen nykyinen ja varsinkin tulevaisuuden mainekuva muuttajien, kävijöiden, yritysten ja investoreiden näkökulmasta) Lähde: Timo Aro 2015
Isoja kysymyksiä 1. Missä vaiheessa Kymenlaakson kokema rakennemuutosshokki muuttuu luovan tuhon ja uusiutumisen kautta enemmän mahdollisuudeksi kuin uhaksi? 2. Miten Kymenlaakso ja/tai Kouvolan ja Kotka Haminan seutu kiinnittyy a) Etelä ja Lounais Suomen suuralueeseen ja b) metropolialueeseen? Pitääkö Kotkan pyrkiä Helsingin kehysalueeksi vai toimia satelliittina? Entä Kouvolaa suhteessa Lahteen ja sitä kautta metropolialueeseen? 3. Miten aluerakenteen keskeiset muutosvoimat vaikuttavat a) Kymenlaakson sekä b) Kouvolan ja Kotka Haminan seudun tulevaan kehitykseen. Tapahtuuko tuleva kehitys maakuntalähtöisyyden vai kaupunkiseutulähtöisyyden ehdoilla? 4. Miten Kymenlaakso ja/tai Kouvolan/Kotka Haminan seudut hyödyntävät määrätietoisesti ja tulevaisuuslähtöisesti kasvavaa sijaintietuaan suhteessa metropolialueeseen ja Pietariin?
En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi? - Charles Bukowski Lounaalla 1999 -
Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro timokaro@gmail.com www.timoaro.fi @timoaro 045 6577890