Jalankulun reunavyöhyke



Samankaltaiset tiedostot
kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto

Yhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet

Urban Zone (UZ), Tampere

Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista?

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.

Jalankulkuvyöhyke. Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeet. Urban Zone (UZ)

Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet maankäytön ja liikenteen suunnittelumenetelmänä UZ Road Show Ylä-Savon seutu, Iisalmi 18.4.

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Jalankulkuvyöhyke. Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeet. Urban Zone (UZ)

Jalankulkuvyöhyke. Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeet. Urban Zone (UZ)

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenteen kehitys

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.

Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa

U"#AN!&ONE. Yhdyskuntarakenteen!vyöhykkeet!ja!! liikkumistottumukset!uudellamaalla. EKOTUL?"seminaari

Joukkoliikenteen matkustus ja matkustajaprofiilit muutoksessa

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla?

Urban Zone -2 maakuntakaavoituksen käyttöön: Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet - maankäytön ja liikenteen suunnittelun väline

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA ROVANIEMEN PÖYKKÖLÄ. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA OULUN KAUKOVAINIO. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA PORIN PORMESTARINLUOTO. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Yhdyskuntasuunnittelu ja liikkuminen

M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Yhdyskuntarakenteen ilmastohaasteet tiiviit kaupunkiseudut ja elinvoimainen aluerakenne

Liikkumiseen ja saavutettavuuteen perustuvan vyöhykeajattelun konkretisointeja. KARA MAL seminaari Tampere Erikoistutkija Mika Ristimäki

Liikkumisen muutos ja mahdollisuudet. Professori Jorma Mäntynen

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari

Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet aineiston päivitys ja soveltaminen

MAL sopimukset ja yhdyskuntarakenteen seuranta

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne

Suomen ympäristökeskuksen aineistot & Tilastoruutujen käyttö yhdyskuntarakenteen tutkimuksessa

Pohjoiset suurkaupungit

Mika Ristimäki / SYKE,

Autoriippuvaisen yhdyskuntarakenteen eheyttämisen haasteet - Mäntsälän maankäytön visio 2050?-

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Hyvinkääläisten matkat LÄHDE: WSP FINLAND OY, HELSINGIN SEUDUN LAAJA LIIKENNETUTKIMUS, MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS VIRPI PASTINEN

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Pohjoiset suurkaupungit

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä?

Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus Tulosten esittely

ONKO YHTEISKÄYTTÖAUTOILUSSA ITUA?

Henkilöliikennetutkimus Pyöräilyn perustietoja Riikka Kallio

Henkilöautokannan ennuste ja hallintamalli Ahma 2

Henkilöautokannan ennuste- ja hallintamalli Ahma 2

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA LAPPEENRANNAN LAURITSALAN SUURALUE. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Liikennetutkimustieto seurannan apuna esimerkkejä valtakunnallisesta ja alueellisista liikennetutkimuksista

Näkökulmia kestävään kaupunkiliikenteeseen. Professori Jorma Mäntynen

Yhteenveto. Liikenteen nykytila Jyväskylän seudulla. Jyväskylän seudun liikennetutkimus Yhteenvetoraportti

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet. Vyöhykkeiden kriteerit, alueprofiilit ja liikkumistottumukset

Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Suomessa

Pysäköintiratkaisut ja -normit täydennysrakennuskohteissa

HSL ja itsehallintoalueet

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Anna Strandell Suomen ympäristökeskus Ikääntyneiden asumisratkaisut -seminaari 17.5.

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Yhdyskuntarakenteen tulevaisuuden kehityspolut Urban Zone 3 hanke (UZ-3) Yhdyskuntien uudistaminen ARA-laivaseminaari

Ikääntyneet yhdyskuntarakenteessa

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Rakennemalli / motiiviseminaari Markku Kivari

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012

Aluerakenne ja keskusverkko

HIILINEUTRAALIN PÄIVÄN ILTA - NUMEROITA JA KOMMENTTEJA -

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA LAHDEN RENKOMÄKI. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Palveluverkkojen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen kaupunkiseuduilla

Tampereen raitiotiehanke

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

Kuopion kaupunkijärjestelmät Huomioita ja johtopäätöksiä

Henkilöliikennetutkimus 2016 MATKAKETJUT JA LIIKKUMINEN PALVELUNA

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset Taloustutkimus Oy.

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Tampereen raitiotien yleissuunnitelma Liikenne ennusteet

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Kohti kestävää yhdyskuntarakennetta

JOENSUUN KAUPUNKISEUDUN YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITYS MITÄ KAUPUNGISTUMINEN MERKITSEE JOENSUUN SEUDULLA?

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja Ville Helminen

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus

Kohdekaupunkien kaavio

Yhdyskuntarakenne ja liikenne

Liikenteellinen arviointi

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Täyttyvätkö tiet ikäautoilijoista?

Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Suomessa

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset Taloustutkimus Oy.

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela

Transkriptio:

LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminen Alakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeetyhdyskunt urban zone Yhdyskuntarakenteen k t vyöhykkeet Uudellamaalla Mika Ristimäki Suomen Ympäristökeskus Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto 8.4.2011 Liikenne ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Innovatiivinen kaupunki ohjelma, Helsingin seudun liikenne (HSL), Uudenmaan liitto, Helsingin kaupunki ja Vantaan kaupunki.

Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Taajaman ulkopuoliset alueet kuuluvat joko autovyöhykkeeseen tai taajaman ulkopuoliseen joukkoliikennevyöhykkeeseen. Joukkoliikennevyöhykkeet Jalankulkuvyöhykkeet lk kk Autovyöhyke Joukkoliikennevyöhykkeet sijaitsevat yli 2,5 km:n etäisyydellä kaupunkikeskustoista ja niillä joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä tai erinomainen. Pääkaupunkiseutu 1. Intensiivinen (5 min, 250/400 m) 2. Joukkoliikennevyöhyke (15 min, 250/400 m) Muut alueet 1. Hyvä (30 min, 250/500 m, ajoaika Helsinkiin max 45 min) 2. Joukkoliikennevyöhyke (60 min, 500/1000 m, ajoaika Helsinkiin max 75 min) 1. Jalankulkuvyöhyke rajautuu 1,0 2,0 km:n säteelle kaupungin kaupallisesta ydinkeskustasta. k 2. Jalankulkuvyöhykettä ympäröi reunavyöhyke, joka ulottuu 2 5 km:n säteelle jalankulkuvyöhykkeestä. 3. Alakeskuksiin muodostuu itsenäinen Jalankulku ja joukkoliikennevyöhykkeiden ulkopuolelle jäävä taajama alue on ttä. Autovyöhykkeellä on jonkin verran joukkoliikennetarjontaa, mutta joukkoliikenteen palvelutaso ei ole yhtä hyvä kuin joukkoliikenne vyöhykkeellä. Alkuperäinen kuvalähde Leo Kosonen, Kuopion kaupunki

Jalankulkuvyöhykkeet A. Jalankulkuvyöhyke 1 2 kilometrin laajuinen ns. keskustavyöhyke y B. Alakeskuksen asukas ja työpaikkatiheydeltään suuri palvelukeskittymä, jossa joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä C. Jalankulun reunavyöhyke ttä reunustava vyöhyke, jossa liikkumismahdollisuudet ovat monipuoliset Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet suuri aluetehokkuus suuri asukas, asuntokunta ja työpaikkatiheys hyvä palvelutarjonta kasvava iäkkäiden asukkaiden osuus Liikkumistottumukset suuri jalankulun osuus alakeskuksissa lk kki ja pienissä i kaupungeissa pyöräilyn suuri osuus paljon joukkoliikennematkoja maltillinen autollisuus pieni henkilöautosuorite

Joukkoliikennevyöhykkeet A. Intensiivinen pääkaupunkiseudun hyvä (vuoroväli max 5 10 min, etäisyys pysäkille max 250 400 m) B. Hyvä pääkaupunkiseudun p ulkopuolella sijaitseva alue, jolla on hyvä palvelutaso (vuoroväli max 30 min, etäisyys pysäkille max 250 400 m) C. Joukkoliikennevyöhyke melko hyvä joukkoliikenteen palvelutaso, mutta ei yhtä hyvä kuin hyvällä joukkoliikennevyöhykkeellä Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet suuri aluetehokkuus melko suuri asukas, asuntokunta ja työpaikkatiheys melko hyvä palvelutarjonta Liikkumistottumukset joukkoliikenteen osuus suurempi kuin autovyöhykkeillä jalankulkua ja pyöräilyä enemmän kuin autovyöhykkeillä vain vähän kahden auton talouksia

Autovyöhykkeet A. Taajaman taajamassa etäällä jalankulkuvyöhykkeistä y sijaitsevat alueet, joissa ei ole joukkoliikennevyöhykkeen edellyttämiä joukkoliikennepalveluja B. Taajamanulkopuolinen taajaman ulkopuolinen hajaasutusalue Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet pieni aluetehokkuus pieni asukas ja asuntokuntatiheys huono palvelutarjonta suuri asuntokuntakoko suuri lapsiperheiden osuus Liikkumistottumukset korkea autollisuus paljon kahden auton talouksia autolla liikuttujen kilometrien määrä on suurempi kuin muilla vyöhykkeillä

Aluejako 8 km Pääkaupunkiseutu Intensiivisen raideliikenteen Sisempi kehysalue Ulompi kehysalue Raideliikenteeseen tukeutuvat Muut itsenäiset kaupunkiseudut Reuna-alueiden pienet kaupungit Uudenmaan maaseutumaiset alueet 0 400 000 800 000 1 200 000 107 800 67 700 92 200 73 300 94 800 28 700 53 100 yhteensä 1 522 500 asukasta 1 004 800 8 km 8k km 4 km 40 km 30 km

Väestön jakautuminen vyöhykkeittäin eri alueryhmissä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Pääkaupunkiseutu 7 % 13 % 11 % 22 % 30 % 17 % Intensiivisenraideliikenteen kehysalue 29 % 24 % 31 % 5 % 9 % 2 % Sisempi kehysalue 22 % 24 % 14 % 4 % 24 % 12 % Ulompi kehysalue 27 % 25 % 3 % 16 % 29 % Raideliikenteeseen tukeutuvat kaupunkiseudut 23 % 27 % 33 % 11 % 6 % Muut itsenäiset kaupunkiseudut ki 21 % 14 % 30 % 3 % 23 % 9 % Reuna alueiden pienet kaupungit 29 % 39 % 23 % 8 % Uudenmaan maaseutumaiset alueet 6 % 3 % 33 % 56 % alakeskuksen intensiivinen hyvä taajaman ulkopuolinen

LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminen Alakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeetyhdyskunt monikeskuksisuus ksis s

Alakeskukset: joukkoliikennetarjonta, vähittäiskaupan työpaikkatiheys, työpaikkatiheys ja asukastiheys

Työpaikat vyöhykkeittäin pääkaupunkiseudulla 600 000 Pääkaupunkiseutu: työpaikat vyöhykkeittäin 77 % tutkimusalueen työpaikoista sijaitsee pääkaupunkiseudulla 500 000 400 000 työpaikkaa 300 000 200 000 100 000 hieman yli puolet pääkaupunkiseudun työpaikoista sijaitsee jalankulkuvyöhykkeillä 0 1985 1990 1995 2000 2005 2007 alakeskuksen intensiivinen

Aluetehokkuus pääkaupunkiseudun eri vyöhykkeillä 1,40 Pääkaupunkiseutu: aluetehokkuus 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 alakeskuksen intensiivinen y koko alue 0,20 0,00 1985 1990 1995 2000 2005

LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminen Alakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeetyhdyskunt pääkaupunkiseudun kehysalueiden eiden ominaispiirteet i ii t

Väestö vyöhykkeittäin sisemmällä ja ulommalla kehysalueella Autovyöhykkeillä asuvan väestön osuus 36 % Joukkoliikennevyöhykkeitä ei käytännössä ole Autovyöhykkeillä asuvan väestön osuus 45 % 100 000 Sisempi kehysalue: väestö vyöhykkeittäin 100 000 Ulompi kehysalue: väestö vyöhykkeittäin 90 000 90 000 80 000 80 000 70 000 70 000 60 000 60 000 a asukasta 50 000 40 000 a asukasta 50 000 40 000 30 000 30 000 20 000 20 000 10 000 10 000 0 1985 1990 1995 2000 2005 2007 2009 0 1985 1990 1995 2000 2005 2007 2009 hyvä k k k k hyvä ä k k taajaman ulkopuolinen taajaman ulkopuolinen

Aluetehokkuus intensiivisen raideliikenteen kehysalueella jasisemmällä kehysalueella 0,24 0,22 0,20 0,18 Intensiivisen raideliikenteen kehysalue: aluetehokkuus 0,24 0,22 0,20 0,18 Sisempi kehysalue: aluetehokkuus 0,16 0,16 0,14 0,14 0,12 0,10 0,08 0,06 hyvä 0,12 0,10 taajaman ulkopuolinen 0,08 koko alue 0,06 hyvä taajaman ulkopuolinen koko alue 0,04 0,02 0,00 1985 1990 1995 2000 2005 0,04 0,02 0,00 1985 1990 1995 2000 2005

LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminen Alakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeetyhdyskunt autollisuus s

Kulkutavat autottomissa, yhden auton ja kahden auton talouksissa pääkaupunkiseudulla ki moniautoisuus vähentää huomattavasti joukkoliikenteen käyttöä, jalankulkua ja pyöräilyä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % jalankulun reunavyöhyke alakeskuksen ei autoa 1 auto enemmän kuin 1 auto ei autoa 1 auto enemmän kuin 1 auto ei autoa 1 auto enemmän kuin 1 auto ei autoa intensiivinen 1 auto enemmän kuin 1 auto ei autoa joukkoliikenne k 1 auto vyöhyke enemmän kuin 1 auto ei autoa 1 auto enemmän kuin 1 auto 53 % 7 % 2 % 15 % 3 % 16 % 3 % 47 % 4 % 25 % 9 % 3 % 12 % 2 % 34 % 49 % 2 % 12 % 34 % 9 % 4 % 23 % 4 % 18 % 8 % 31 % 7 % 38 % 10 % 1 % 3 % 22 % 59 % 9 % 3 % 37 % 10 % 8 % 27 % 9 % 8 % 31 % 5 % 42 % 12 % 22 % 4 % 62 % 6 % 3 % 34 % 8 % 4 % 32 % 8 % 11 % 26 % 6 % 42 % 15 % 5 % 4 % 20 % 5 % 57 % 11 % 3 % 33 % 10 % 8 % 33 % 8 % 2 % 7 % 25 % 9 % 47 % 12 % 4 % 1 % 16 % 5 % 65 % 9 % 2 % 30 % 14 % 8 % 34 % 8 % 6 % 20 % 8 % 52 % 13 % 4 % 15 % 7 % 68 % 9 % 2 % kävely polkupyörä henkilöauto linja auto juna raitiovaunu metro

Moniautoisuus sisemmällä kehysalueella ja pääkaupunkiseudulla ki kahden auton talouksissa asuvien osuus on kasvanut eniten kehysalueilla eri vyöhykkeistä moniautoisuus on yleistynyt eniten autovyöhykkeillä 55 % Sisempi kehysalue: vähintään kahden auton asuntokuntien osuus 55 % Pääkaupunkiseutu: vähintään kahden auton asuntokuntien osuus 50 % 50 % 45 % 45 % 40 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 35 % 30 % hyvä 25 % 20 % taajaman ulkopuolinen koko alue 15 % alakeskuksen intensiivinen koko alue 10 % 10 % 5 % 5 % 0 % 1990 1995 2000 2005 0 % 1990 1995 2000 2005

Lapsiperheiden autollisuus pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla Pääkaupunkiseutu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % jl klk öhk 14 % 71 % 16 % alakeskuksen 27 % 54 % 19 % 33 % 56 % 12 % intensiivinen 14 % 71 % 15 % 10 % 62 % 28 % 4 % 47 % 49 % ei autoa 1 auto enemmän kuin 1 auto Muu Uusimaa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 44 % 52 % 54 % 42 % hyvä 54 % 43 % 30 % 42 % 69 % 58 % taajaman ulkopuolinen 20 % 80 % ei autoa 1 auto enemmän kuin 1 auto

LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminen Alakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeetyhdyskunt liikkumistottumuksetistott kset

Mitä matkoja suomalaiset tekevät? 2 2 Osuus matkoista Osuus kilometreistä 3 % 3 % työpaikka tai työasiointi -paikka 0,1 % työpaikka tai työasiointi -paikka koulu tai opiskelupaikka koulu tai 0,1 % opiskelupaikka 1 % 7 % koti 4 % 1 % koti 1 % % 1 vapaaajan kohde 2 % vapaaajan kohde ostos- tai asiointikohde ostos- tai asiointikohde 2 % 5 % 7 % HLT 2004-2005

Yhdyskuntarakenne määrittelee arkiliikkumisen vaihtoehdot 2 3 koti vapaa-ajan aktiviteetit ystävien ja sukulaisten luona käynti pankit ja virastot tavaratalo tai ostoskeskus työasiointikohteet päivittäis- tavarakauppa työpaikka rautatieasema perheenjäsenen työpaikka kirjasto lääkärin vastaanotto erikoiskauppa kampaaja tai parturi autokorjaamo tai varaosaliike lentokenttä päivittäin ittäi tai muutamia kertoja viikoittain itt i useita kertoja kuukausittaink i useita kertoja vuosittain muutaman lähes päivittäin viikossa kuukaudessa vuodessa vuoden välein käyntiuseus TASE 2004-2005

Eri vyöhykkeillä asuvan väestön kulkutapajakauma Pääkaup punkiseutu pääkaupunkiseutu intensiivisen raideliikenteen kehysalue Inten nsiivisen raideli ikenteen keh ysalue kehysalue sisempi kehysalue Sisempi Ulomp pi kehysalue alakeskuksen intensiivinen hyvä ke taajaman ulkopuolinen hyvä k taajaman ulkopuolinen ulompi kehysalue 15 % Raid deliikenteesee n tukeutuvat kau upunkiseudut raideliikenteeseen tukeutuvat kaupunkiseudut Muut itsenäiset kaupunkiseudut muut itsenäiset kaupunkiseudut k reuna alueiden pienet kaupungit Reunaalueiden pienet kaupungit Uudenmaan maaseutumaiset alueet Uudenmaa an maaseutum mais t et alueet taajaman ulkopuolinen hyvä taajaman ulkopuolinen hyvä taajaman ulkopuolinen taajaman ulkopuolinen taajaman ulkopuolinen 11 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 48 % 5 % 18 % 14 % 2 % 32 % 8 % 24 % 16 % 13 % 5 % 32 % 7 % 35 % 15 % 7 % 5 % 27 % 7 % 34 % 19 % 6 % 6 % 24 % 8 % 46 % 14 % 4 % 3 % 19 % 8 % 55 % 13 % 3 % 2 % 32 % 13 % 41 % 12 % 21 % 15 % 53 % 9 % 24 % 12 % 53 % 4 % 7 % 13 % 9 % 65 % 5 % 7 % 12 % 12 % 65 % 8 % 10 % 5 % 73 % 6 % 6 % 26 % 9 % 58 % 8 % 21 % 9 % 64 % 4 % 20 % 10 % 62 % 8 % 13 % 4 % 70 % 10 % 10 % 11 % 70 % 9 % 10 % 5 % 74 % 9 % 26 % 9 % 59 % 4 % 18 % 14 % 62 % 13 % 10 % 67 % 6 % 6 % 70 % 7 % 13 % 3 % 75 % 8 % 39 % 14 % 41 % 1 % 21 % 19 % 55 % 4 % 22 % 16 % 55 % 5 % 15 % 12 % 67 % 3 % 14 % 8 % 72 % 44 % 10 % 40 % 6 % 20 % 12 % 64 % 4 % 20 % 14 % 61 % 5 % 19 % 12 % 58 % 11 % 18 % 8 % 67 % 6 % 13 % 4 % 74 % 9 % 34 % 14 % 50 % 2 % 17 % 22 % 57 % 3 % 15 % 8 % 74 % 7 % 13 % 76 % 4 % 33 % 13 % 49 % 4 % 23 % 20 % 15 % 4 % 12 % 9 % 58 % 65 % 73 % kävely polkupyörä henkilöauto linja auto juna raitiovaunu metro 5 % 1 % 5 % 8 %

Eri vyöhykkeillä asuvan väestön suoritteet Pääkaup punkiseutu pääkaupunkiseutu intensiivisen raideliikenteen kehysalue skuntien siivisen nteen alue Kehys inten raideliike Sisempi kehysalue alakeskuksen intensiivinen hyvä k taajaman ulkopuolinen hyvä sisempi kehysalue 23,3 kehysalue taajaman ulkopuolinen taajaman ulkopuolinen hyvä y taajaman ulkopuolinen hyvä 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 6,6 2,6 1,5 8,5 3,4 1,7 11,6 10,6 4,6 52 5,2 2,5 21 2,1 14,4 4,5 1,8 18,1 4,4 1,6 16,7 8,8 21,5 20,7 1,6 29,6 23,9 31,2 26,9 28,9 24,9 31,9 30,1 30,1 33,2 31,3 ulompi ikh kehysalue 37,1 Ulompi eliikenteesee tukeutuvat punkiseudut 35,4 17,0 19,7 22,2 24,9 32,7 18,1 26,4 26,6 30,3 31,7 30,1 16,2 0,9 15,9 1,5 22,6 29,8 26 0 raideliikenteeseen tukeutuvat, kaupunkiseudut Raid n t kau muut itsenäiset kaupunkiseudut uut itsenäiset upunkiseudut M ka reuna alueiden pienet kaupungit Reunaalueiden pienet kaupungit taajaman ulkopuolinen taajaman ulkopuolinen taajaman ulkopuolinen 26,0 Uudenmaan 23,3 maaseutumaiset alueet Uudenmaan n maaseutuma ais et alueet 31,1 35,0 1,5 3,4 3,6 1,4 8,5 6,6 1,2 6,4 1,7 5,2 3,2 5,4 henkilökm/asukas, arkivrk 3,7 2,5 5,9 4,3 4,5 2,2 1,5 3,0 14 1,4 3,4 23 2,3 3,8 1,0 kävely polkupyörä henkilöauto linja auto juna raitiovaunu metro 1,8 2,0 6,0 3,3 3,3 3,6

Asumistiheyden ja päivittäisen henkilöauto suoritteen välinen yhteys alle 15 asukkaan/ha asukastiheyksillä henkilöautosuorite on selvästi suurempi kuin suuremmilla tiheyksillä illä 40 henkilökm/henkilö (arkivrk) 35 30 25 20 15 10 5 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 asukastiheys, asukasta/hehtaari Pääkaupunkiseutu Intensiivisen raideliikenteen kehysalue Sisempi kehysalue Ulompi kehysalue Raideliikenteeseen tukeutuvat kaupunkiseudut Muut itsenäiset kaupunkiseudut Reuna alueiden pienet kaupungit Uudenmaan maaseutumaiset alueet

LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminen Alakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeetyhdyskunt työmatkat tk t

Pääkaup punkiseutu pääkaupunkiseutu intensiivisen raideliikenteen kehysalue iivisen kenteen salue Intens raideliik kehys alakeskuksen intensiivinen iii k hyvä taajaman ulkopuolinen hyvä taajaman ulkopuolinen k taajaman ulkopuolinen hyvä taajaman ulkopuolinen hyvä taajaman ulkopuolinen taajaman ulkopuolinen l hk taajaman ulkopuolinen 0 5 10 15 20 25 30 35 40 5,8 7,0 11,1 Työmatkojen keskipituus eri 20,3 vyöhykkeillä y asuvilla 20,7 hysalue sisempi kehysalue Sisempi ke Ulompi ke ehysalue ulompi kehysalue kenteeseen eutuvat nkiseudut Työmatkat ovat lyhimpiä pääkaupunkiseudulla ja reunaalueiden pienissä kaupungeissa ja pisimpiä ulommalla kehysalueella ja maaseutumaisten alueiden autovyöhykkeellä. raideliikenteeseen tukeutuvat kaupunkiseudut Raideliik tuke kaupu muut itsenäiset kaupunkiseudut t itsenäiset unkiseudut Muut kaupu Reu una alueiden pienet reuna alueiden pienet kaupungit kaupungit k Uudenmaan maaseutumaiset alueet Uudenmaa n maaseutu maiset alueet 10,4 11,8 12,9 20,6 20,3 20,0 21,6 23,2 23,8 22,3 19,3 20,5 22,4 25,3 26,1 30,5 26,8 25,6 20,0 19,6 20,8 18,9 28,6 19,8 20,2 17,0 24,8 25,4 26,5 10,6 10,0 12,4 17,6 13,3 27,2 28,0

Kulkutavat työmatkoilla eri vyöhykkeillä asuvilla Pääkaupun nkiseutu 15 % pääkaupunkiseutu p alakeskuksen 7 % 7 % intensiivisen raideliikenteen kehysalue sisempi kehysalue ulompi kehysalue Joukkoliikenteellä on pääkaupunkiseudulla ja intensiivisen raideliikenteen kehysalueella vahva asema. Vaikka työmatkojen pituus erot kehysalueilla ovat melko pieniä, raideliikenteen kehysalueiden kulkutavoissa näkyy raideliikenteen tuoma joukkoliikenteen palvelutaso. salue Intensiivisen deliikenteen kehys rai pi kehysalue Sisem hysalue Ulompi ke intensiivinen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 7 % 6 % 5 % 11 % 7 % 7 % 6 % hyvä 4 % 5 % 7 % 6 % 2 % 4 % 6 % taajaman ulkopuolinen 5 % 5 % 3 % hyvä 5 % 6 % 4 % 2 % taajaman ulkopuolinen 2 % 6 % 5 % 3 % 11 % taajaman ulkopuolinen 3 % 5 % 33 % 12 % 9 % 40 % 35 % 7 % 23 % 49 % 59 % 62 % 44 % 57 % 61 % 71 % 71 % 79 % 71 % 80 % 68 % 85 % 18 % 3 % 88 % 73 % 3 % 73 % 4 % 20 % 70 % 82 % 84 % 3 % 18 % 23 % 26 % 4 % 25 % 5 % 2 % 21 % 5 % 9 % 2 % 14 % 14 % 11 % 15 % 4 % 7 % 5 % 2 % 12 % 3 % 6 % 3 % 28 % 12 % 4 % 3 % 3 % 6 % 5 % 9 % 8 % 5 % 6 % 2 % 20 % 8 % 4 % 10 % 7 % 17 % 17 % 15 % 2 % 16 % 15 % 11 % 7 % 2 % 12 % 8 % 3 % 5 % 5 % 6 % 3 % 5 % 4 % 4 % 10 % 5 % 4 % 5 % 5 % 2 % kävely polkupyörä henkilöauto, kuljettajana henkilöauto, matkustajana linja auto raitiovaunu juna metro

LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminen Alakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeetyhdyskunt liikkumisen hiilidioksidipäästöt

Eri vyöhykkeillä asuvan väestön hiilidioksidipäästöt Pääkaupu unkiseutu Kehysku untien intensiiv visen raideliikent teen alue Sisempi keh hysalue Ulompi keh hysalue enteeseen utuvat kiseudut Raideliike tukeu kaupunk tsenäiset nkiseudut 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 pääkaupunkiseutu alakeskuksen 1 000 1 200 1 600 intensiivinen 1 500 1 800 2 200 intensiivisen 2 000 2 500 raideliikenteen hyvä y 2 400 kehysalue 3 300 2 700 taajaman ulkopuolinen 3 500 3 100 3 300 sisempi kehysalue hyvä ä k 3 000 2 700 3 600 taajaman ulkopuolinen 3 400 3 300 3 600 ulompi kehysalue 3 600 4 200 taajaman ulkopuolinen 4 000 1 900 raideliikenteeseen 2 100 tukeutuvat hyvä 2 400 kaupunkiseudut 2 700 taajaman ulkopuolinen 3 500 2 100 muut itsenäiset 2 900 kaupunkiseudut hyvä 2 900 k k 3 400 3 400 taajaman ulkopuolinen 3 400 1 800 reuna alueiden 1 800 pienet kaupungit 2 500 Muut it kaupun Reunalueiden pienet aupungit a ka Uudenmaan maaseutumaiset alueet Uudenmaan maaseutumais et alueet taajaman ulkopuolinen taajaman ulkopuolinen 3 300 2 800 2 700 3 400 3 900 grammaa/hlö, arkivrk

Hiilidioksidipäästöjen ja asukastiheyden välinen yhteys liikenteen hiilidioksidipäästöt, g/henkilö, (arkivrk) 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 asukastiheys, asukasta/hehtaari Pääkaupunkiseutu Intensiivisen raideliikenteen kehysalue Sisempi kehysalue Ulompi kehysalue Raideliikenteeseen tukeutuvat kaupunkiseudut Muut itsenäiset kaupunkiseudut Reuna alueiden pienet kaupungit Uudenmaan maaseutumaiset alueet

LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminen Alakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeetyhdyskunt vyöhykkeet y suunnittelumenetelmäksi

Vyöhykejako maankäytön ja liikenteen suunnittelussa vyöhykemenetelmäsoveltuu monikeskuksisen kaupunkiseudun kuvaamiseen vyöhykkeet kuvaavat hyvin eri alueiden yhdyskuntarakenteen ominaispiirteitä ja liikkumistottumuksia vyöhykemenetelmä tuo tärkeitä kynnysarvoja yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän mitoitukseen vyöhykemenetelmä soveltuu suunnittelun työmenetelmäksi ja uuden kaupunkiseutukäsityksen mukaiseen suunnitteluun tulosten käyttö suunnittelussa; esimerkiksi maakunta ja yleiskaavoitus, rakennemallit, liikennejärjestelmäsuunnitelmat j l ä it l t

Jatkotutkimus Urban Zone 2, 2011 2013 vyöhykemenetelmä laajennetaan valtakunnalliseksi, 34 kaupunkiseutua katse tulevaisuuteen, yhdyskuntarakenne Suomessa 2030 suunnitteluvälineen toteutus: yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää koskevien mitoitusarvojen määrittäminen, kynnysarvoja suunnitteluun vyöhykkeiden visualisointijarakennetun ympäristönanalyysisuunnitteluvälineen suunnitteluvälineen tueksi suunnittelumenetelmän kokoaminen opasmuotoon kytkeytyminen eri suunnittelukohteisiin esimerkiksi liikennejärjestelmäsuunnitelmat, kaavoituskohteet, joukkoliikenteen palvelutason määrittäminen, rakennemallit liittäminen osaksi YKR järjestelmää, avoimeen käyttöön

LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminen Alakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeetyhdyskunt kiitos lisätietoja i Hankkeen tuloksia esittelevä julkaisu lvm.fi palvelussa http://www.lvm.fi/web/fi/julkaisu/view/1238677 Urban Zone kartasto www.ymparisto.fi/ykr =>Urban Zone => Urban Zone kartasto Uudenmaan liiton rakennemallin arviointia käsittelevä raportti http://www.uudenmaanliitto.fi/files/2733/e_107_uudenmaan_ja_ita Uudenmaan_rakennemallien_2035_UrbanZone_liikkumisvyohykkeet_ja_henkiloliikenteen_vaikutusten_arviointi.pdf