LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminen Alakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeetyhdyskunt urban zone Yhdyskuntarakenteen k t vyöhykkeet Uudellamaalla Mika Ristimäki Suomen Ympäristökeskus Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto 8.4.2011 Liikenne ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Innovatiivinen kaupunki ohjelma, Helsingin seudun liikenne (HSL), Uudenmaan liitto, Helsingin kaupunki ja Vantaan kaupunki.
Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Taajaman ulkopuoliset alueet kuuluvat joko autovyöhykkeeseen tai taajaman ulkopuoliseen joukkoliikennevyöhykkeeseen. Joukkoliikennevyöhykkeet Jalankulkuvyöhykkeet lk kk Autovyöhyke Joukkoliikennevyöhykkeet sijaitsevat yli 2,5 km:n etäisyydellä kaupunkikeskustoista ja niillä joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä tai erinomainen. Pääkaupunkiseutu 1. Intensiivinen (5 min, 250/400 m) 2. Joukkoliikennevyöhyke (15 min, 250/400 m) Muut alueet 1. Hyvä (30 min, 250/500 m, ajoaika Helsinkiin max 45 min) 2. Joukkoliikennevyöhyke (60 min, 500/1000 m, ajoaika Helsinkiin max 75 min) 1. Jalankulkuvyöhyke rajautuu 1,0 2,0 km:n säteelle kaupungin kaupallisesta ydinkeskustasta. k 2. Jalankulkuvyöhykettä ympäröi reunavyöhyke, joka ulottuu 2 5 km:n säteelle jalankulkuvyöhykkeestä. 3. Alakeskuksiin muodostuu itsenäinen Jalankulku ja joukkoliikennevyöhykkeiden ulkopuolelle jäävä taajama alue on ttä. Autovyöhykkeellä on jonkin verran joukkoliikennetarjontaa, mutta joukkoliikenteen palvelutaso ei ole yhtä hyvä kuin joukkoliikenne vyöhykkeellä. Alkuperäinen kuvalähde Leo Kosonen, Kuopion kaupunki
Jalankulkuvyöhykkeet A. Jalankulkuvyöhyke 1 2 kilometrin laajuinen ns. keskustavyöhyke y B. Alakeskuksen asukas ja työpaikkatiheydeltään suuri palvelukeskittymä, jossa joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä C. Jalankulun reunavyöhyke ttä reunustava vyöhyke, jossa liikkumismahdollisuudet ovat monipuoliset Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet suuri aluetehokkuus suuri asukas, asuntokunta ja työpaikkatiheys hyvä palvelutarjonta kasvava iäkkäiden asukkaiden osuus Liikkumistottumukset suuri jalankulun osuus alakeskuksissa lk kki ja pienissä i kaupungeissa pyöräilyn suuri osuus paljon joukkoliikennematkoja maltillinen autollisuus pieni henkilöautosuorite
Joukkoliikennevyöhykkeet A. Intensiivinen pääkaupunkiseudun hyvä (vuoroväli max 5 10 min, etäisyys pysäkille max 250 400 m) B. Hyvä pääkaupunkiseudun p ulkopuolella sijaitseva alue, jolla on hyvä palvelutaso (vuoroväli max 30 min, etäisyys pysäkille max 250 400 m) C. Joukkoliikennevyöhyke melko hyvä joukkoliikenteen palvelutaso, mutta ei yhtä hyvä kuin hyvällä joukkoliikennevyöhykkeellä Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet suuri aluetehokkuus melko suuri asukas, asuntokunta ja työpaikkatiheys melko hyvä palvelutarjonta Liikkumistottumukset joukkoliikenteen osuus suurempi kuin autovyöhykkeillä jalankulkua ja pyöräilyä enemmän kuin autovyöhykkeillä vain vähän kahden auton talouksia
Autovyöhykkeet A. Taajaman taajamassa etäällä jalankulkuvyöhykkeistä y sijaitsevat alueet, joissa ei ole joukkoliikennevyöhykkeen edellyttämiä joukkoliikennepalveluja B. Taajamanulkopuolinen taajaman ulkopuolinen hajaasutusalue Yhdyskuntarakenteen ominaispiirteet pieni aluetehokkuus pieni asukas ja asuntokuntatiheys huono palvelutarjonta suuri asuntokuntakoko suuri lapsiperheiden osuus Liikkumistottumukset korkea autollisuus paljon kahden auton talouksia autolla liikuttujen kilometrien määrä on suurempi kuin muilla vyöhykkeillä
Aluejako 8 km Pääkaupunkiseutu Intensiivisen raideliikenteen Sisempi kehysalue Ulompi kehysalue Raideliikenteeseen tukeutuvat Muut itsenäiset kaupunkiseudut Reuna-alueiden pienet kaupungit Uudenmaan maaseutumaiset alueet 0 400 000 800 000 1 200 000 107 800 67 700 92 200 73 300 94 800 28 700 53 100 yhteensä 1 522 500 asukasta 1 004 800 8 km 8k km 4 km 40 km 30 km
Väestön jakautuminen vyöhykkeittäin eri alueryhmissä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Pääkaupunkiseutu 7 % 13 % 11 % 22 % 30 % 17 % Intensiivisenraideliikenteen kehysalue 29 % 24 % 31 % 5 % 9 % 2 % Sisempi kehysalue 22 % 24 % 14 % 4 % 24 % 12 % Ulompi kehysalue 27 % 25 % 3 % 16 % 29 % Raideliikenteeseen tukeutuvat kaupunkiseudut 23 % 27 % 33 % 11 % 6 % Muut itsenäiset kaupunkiseudut ki 21 % 14 % 30 % 3 % 23 % 9 % Reuna alueiden pienet kaupungit 29 % 39 % 23 % 8 % Uudenmaan maaseutumaiset alueet 6 % 3 % 33 % 56 % alakeskuksen intensiivinen hyvä taajaman ulkopuolinen
LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminen Alakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeetyhdyskunt monikeskuksisuus ksis s
Alakeskukset: joukkoliikennetarjonta, vähittäiskaupan työpaikkatiheys, työpaikkatiheys ja asukastiheys
Työpaikat vyöhykkeittäin pääkaupunkiseudulla 600 000 Pääkaupunkiseutu: työpaikat vyöhykkeittäin 77 % tutkimusalueen työpaikoista sijaitsee pääkaupunkiseudulla 500 000 400 000 työpaikkaa 300 000 200 000 100 000 hieman yli puolet pääkaupunkiseudun työpaikoista sijaitsee jalankulkuvyöhykkeillä 0 1985 1990 1995 2000 2005 2007 alakeskuksen intensiivinen
Aluetehokkuus pääkaupunkiseudun eri vyöhykkeillä 1,40 Pääkaupunkiseutu: aluetehokkuus 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 alakeskuksen intensiivinen y koko alue 0,20 0,00 1985 1990 1995 2000 2005
LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminen Alakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeetyhdyskunt pääkaupunkiseudun kehysalueiden eiden ominaispiirteet i ii t
Väestö vyöhykkeittäin sisemmällä ja ulommalla kehysalueella Autovyöhykkeillä asuvan väestön osuus 36 % Joukkoliikennevyöhykkeitä ei käytännössä ole Autovyöhykkeillä asuvan väestön osuus 45 % 100 000 Sisempi kehysalue: väestö vyöhykkeittäin 100 000 Ulompi kehysalue: väestö vyöhykkeittäin 90 000 90 000 80 000 80 000 70 000 70 000 60 000 60 000 a asukasta 50 000 40 000 a asukasta 50 000 40 000 30 000 30 000 20 000 20 000 10 000 10 000 0 1985 1990 1995 2000 2005 2007 2009 0 1985 1990 1995 2000 2005 2007 2009 hyvä k k k k hyvä ä k k taajaman ulkopuolinen taajaman ulkopuolinen
Aluetehokkuus intensiivisen raideliikenteen kehysalueella jasisemmällä kehysalueella 0,24 0,22 0,20 0,18 Intensiivisen raideliikenteen kehysalue: aluetehokkuus 0,24 0,22 0,20 0,18 Sisempi kehysalue: aluetehokkuus 0,16 0,16 0,14 0,14 0,12 0,10 0,08 0,06 hyvä 0,12 0,10 taajaman ulkopuolinen 0,08 koko alue 0,06 hyvä taajaman ulkopuolinen koko alue 0,04 0,02 0,00 1985 1990 1995 2000 2005 0,04 0,02 0,00 1985 1990 1995 2000 2005
LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminen Alakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeetyhdyskunt autollisuus s
Kulkutavat autottomissa, yhden auton ja kahden auton talouksissa pääkaupunkiseudulla ki moniautoisuus vähentää huomattavasti joukkoliikenteen käyttöä, jalankulkua ja pyöräilyä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % jalankulun reunavyöhyke alakeskuksen ei autoa 1 auto enemmän kuin 1 auto ei autoa 1 auto enemmän kuin 1 auto ei autoa 1 auto enemmän kuin 1 auto ei autoa intensiivinen 1 auto enemmän kuin 1 auto ei autoa joukkoliikenne k 1 auto vyöhyke enemmän kuin 1 auto ei autoa 1 auto enemmän kuin 1 auto 53 % 7 % 2 % 15 % 3 % 16 % 3 % 47 % 4 % 25 % 9 % 3 % 12 % 2 % 34 % 49 % 2 % 12 % 34 % 9 % 4 % 23 % 4 % 18 % 8 % 31 % 7 % 38 % 10 % 1 % 3 % 22 % 59 % 9 % 3 % 37 % 10 % 8 % 27 % 9 % 8 % 31 % 5 % 42 % 12 % 22 % 4 % 62 % 6 % 3 % 34 % 8 % 4 % 32 % 8 % 11 % 26 % 6 % 42 % 15 % 5 % 4 % 20 % 5 % 57 % 11 % 3 % 33 % 10 % 8 % 33 % 8 % 2 % 7 % 25 % 9 % 47 % 12 % 4 % 1 % 16 % 5 % 65 % 9 % 2 % 30 % 14 % 8 % 34 % 8 % 6 % 20 % 8 % 52 % 13 % 4 % 15 % 7 % 68 % 9 % 2 % kävely polkupyörä henkilöauto linja auto juna raitiovaunu metro
Moniautoisuus sisemmällä kehysalueella ja pääkaupunkiseudulla ki kahden auton talouksissa asuvien osuus on kasvanut eniten kehysalueilla eri vyöhykkeistä moniautoisuus on yleistynyt eniten autovyöhykkeillä 55 % Sisempi kehysalue: vähintään kahden auton asuntokuntien osuus 55 % Pääkaupunkiseutu: vähintään kahden auton asuntokuntien osuus 50 % 50 % 45 % 45 % 40 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 35 % 30 % hyvä 25 % 20 % taajaman ulkopuolinen koko alue 15 % alakeskuksen intensiivinen koko alue 10 % 10 % 5 % 5 % 0 % 1990 1995 2000 2005 0 % 1990 1995 2000 2005
Lapsiperheiden autollisuus pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla Pääkaupunkiseutu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % jl klk öhk 14 % 71 % 16 % alakeskuksen 27 % 54 % 19 % 33 % 56 % 12 % intensiivinen 14 % 71 % 15 % 10 % 62 % 28 % 4 % 47 % 49 % ei autoa 1 auto enemmän kuin 1 auto Muu Uusimaa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 44 % 52 % 54 % 42 % hyvä 54 % 43 % 30 % 42 % 69 % 58 % taajaman ulkopuolinen 20 % 80 % ei autoa 1 auto enemmän kuin 1 auto
LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminen Alakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeetyhdyskunt liikkumistottumuksetistott kset
Mitä matkoja suomalaiset tekevät? 2 2 Osuus matkoista Osuus kilometreistä 3 % 3 % työpaikka tai työasiointi -paikka 0,1 % työpaikka tai työasiointi -paikka koulu tai opiskelupaikka koulu tai 0,1 % opiskelupaikka 1 % 7 % koti 4 % 1 % koti 1 % % 1 vapaaajan kohde 2 % vapaaajan kohde ostos- tai asiointikohde ostos- tai asiointikohde 2 % 5 % 7 % HLT 2004-2005
Yhdyskuntarakenne määrittelee arkiliikkumisen vaihtoehdot 2 3 koti vapaa-ajan aktiviteetit ystävien ja sukulaisten luona käynti pankit ja virastot tavaratalo tai ostoskeskus työasiointikohteet päivittäis- tavarakauppa työpaikka rautatieasema perheenjäsenen työpaikka kirjasto lääkärin vastaanotto erikoiskauppa kampaaja tai parturi autokorjaamo tai varaosaliike lentokenttä päivittäin ittäi tai muutamia kertoja viikoittain itt i useita kertoja kuukausittaink i useita kertoja vuosittain muutaman lähes päivittäin viikossa kuukaudessa vuodessa vuoden välein käyntiuseus TASE 2004-2005
Eri vyöhykkeillä asuvan väestön kulkutapajakauma Pääkaup punkiseutu pääkaupunkiseutu intensiivisen raideliikenteen kehysalue Inten nsiivisen raideli ikenteen keh ysalue kehysalue sisempi kehysalue Sisempi Ulomp pi kehysalue alakeskuksen intensiivinen hyvä ke taajaman ulkopuolinen hyvä k taajaman ulkopuolinen ulompi kehysalue 15 % Raid deliikenteesee n tukeutuvat kau upunkiseudut raideliikenteeseen tukeutuvat kaupunkiseudut Muut itsenäiset kaupunkiseudut muut itsenäiset kaupunkiseudut k reuna alueiden pienet kaupungit Reunaalueiden pienet kaupungit Uudenmaan maaseutumaiset alueet Uudenmaa an maaseutum mais t et alueet taajaman ulkopuolinen hyvä taajaman ulkopuolinen hyvä taajaman ulkopuolinen taajaman ulkopuolinen taajaman ulkopuolinen 11 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 48 % 5 % 18 % 14 % 2 % 32 % 8 % 24 % 16 % 13 % 5 % 32 % 7 % 35 % 15 % 7 % 5 % 27 % 7 % 34 % 19 % 6 % 6 % 24 % 8 % 46 % 14 % 4 % 3 % 19 % 8 % 55 % 13 % 3 % 2 % 32 % 13 % 41 % 12 % 21 % 15 % 53 % 9 % 24 % 12 % 53 % 4 % 7 % 13 % 9 % 65 % 5 % 7 % 12 % 12 % 65 % 8 % 10 % 5 % 73 % 6 % 6 % 26 % 9 % 58 % 8 % 21 % 9 % 64 % 4 % 20 % 10 % 62 % 8 % 13 % 4 % 70 % 10 % 10 % 11 % 70 % 9 % 10 % 5 % 74 % 9 % 26 % 9 % 59 % 4 % 18 % 14 % 62 % 13 % 10 % 67 % 6 % 6 % 70 % 7 % 13 % 3 % 75 % 8 % 39 % 14 % 41 % 1 % 21 % 19 % 55 % 4 % 22 % 16 % 55 % 5 % 15 % 12 % 67 % 3 % 14 % 8 % 72 % 44 % 10 % 40 % 6 % 20 % 12 % 64 % 4 % 20 % 14 % 61 % 5 % 19 % 12 % 58 % 11 % 18 % 8 % 67 % 6 % 13 % 4 % 74 % 9 % 34 % 14 % 50 % 2 % 17 % 22 % 57 % 3 % 15 % 8 % 74 % 7 % 13 % 76 % 4 % 33 % 13 % 49 % 4 % 23 % 20 % 15 % 4 % 12 % 9 % 58 % 65 % 73 % kävely polkupyörä henkilöauto linja auto juna raitiovaunu metro 5 % 1 % 5 % 8 %
Eri vyöhykkeillä asuvan väestön suoritteet Pääkaup punkiseutu pääkaupunkiseutu intensiivisen raideliikenteen kehysalue skuntien siivisen nteen alue Kehys inten raideliike Sisempi kehysalue alakeskuksen intensiivinen hyvä k taajaman ulkopuolinen hyvä sisempi kehysalue 23,3 kehysalue taajaman ulkopuolinen taajaman ulkopuolinen hyvä y taajaman ulkopuolinen hyvä 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 6,6 2,6 1,5 8,5 3,4 1,7 11,6 10,6 4,6 52 5,2 2,5 21 2,1 14,4 4,5 1,8 18,1 4,4 1,6 16,7 8,8 21,5 20,7 1,6 29,6 23,9 31,2 26,9 28,9 24,9 31,9 30,1 30,1 33,2 31,3 ulompi ikh kehysalue 37,1 Ulompi eliikenteesee tukeutuvat punkiseudut 35,4 17,0 19,7 22,2 24,9 32,7 18,1 26,4 26,6 30,3 31,7 30,1 16,2 0,9 15,9 1,5 22,6 29,8 26 0 raideliikenteeseen tukeutuvat, kaupunkiseudut Raid n t kau muut itsenäiset kaupunkiseudut uut itsenäiset upunkiseudut M ka reuna alueiden pienet kaupungit Reunaalueiden pienet kaupungit taajaman ulkopuolinen taajaman ulkopuolinen taajaman ulkopuolinen 26,0 Uudenmaan 23,3 maaseutumaiset alueet Uudenmaan n maaseutuma ais et alueet 31,1 35,0 1,5 3,4 3,6 1,4 8,5 6,6 1,2 6,4 1,7 5,2 3,2 5,4 henkilökm/asukas, arkivrk 3,7 2,5 5,9 4,3 4,5 2,2 1,5 3,0 14 1,4 3,4 23 2,3 3,8 1,0 kävely polkupyörä henkilöauto linja auto juna raitiovaunu metro 1,8 2,0 6,0 3,3 3,3 3,6
Asumistiheyden ja päivittäisen henkilöauto suoritteen välinen yhteys alle 15 asukkaan/ha asukastiheyksillä henkilöautosuorite on selvästi suurempi kuin suuremmilla tiheyksillä illä 40 henkilökm/henkilö (arkivrk) 35 30 25 20 15 10 5 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 asukastiheys, asukasta/hehtaari Pääkaupunkiseutu Intensiivisen raideliikenteen kehysalue Sisempi kehysalue Ulompi kehysalue Raideliikenteeseen tukeutuvat kaupunkiseudut Muut itsenäiset kaupunkiseudut Reuna alueiden pienet kaupungit Uudenmaan maaseutumaiset alueet
LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminen Alakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeetyhdyskunt työmatkat tk t
Pääkaup punkiseutu pääkaupunkiseutu intensiivisen raideliikenteen kehysalue iivisen kenteen salue Intens raideliik kehys alakeskuksen intensiivinen iii k hyvä taajaman ulkopuolinen hyvä taajaman ulkopuolinen k taajaman ulkopuolinen hyvä taajaman ulkopuolinen hyvä taajaman ulkopuolinen taajaman ulkopuolinen l hk taajaman ulkopuolinen 0 5 10 15 20 25 30 35 40 5,8 7,0 11,1 Työmatkojen keskipituus eri 20,3 vyöhykkeillä y asuvilla 20,7 hysalue sisempi kehysalue Sisempi ke Ulompi ke ehysalue ulompi kehysalue kenteeseen eutuvat nkiseudut Työmatkat ovat lyhimpiä pääkaupunkiseudulla ja reunaalueiden pienissä kaupungeissa ja pisimpiä ulommalla kehysalueella ja maaseutumaisten alueiden autovyöhykkeellä. raideliikenteeseen tukeutuvat kaupunkiseudut Raideliik tuke kaupu muut itsenäiset kaupunkiseudut t itsenäiset unkiseudut Muut kaupu Reu una alueiden pienet reuna alueiden pienet kaupungit kaupungit k Uudenmaan maaseutumaiset alueet Uudenmaa n maaseutu maiset alueet 10,4 11,8 12,9 20,6 20,3 20,0 21,6 23,2 23,8 22,3 19,3 20,5 22,4 25,3 26,1 30,5 26,8 25,6 20,0 19,6 20,8 18,9 28,6 19,8 20,2 17,0 24,8 25,4 26,5 10,6 10,0 12,4 17,6 13,3 27,2 28,0
Kulkutavat työmatkoilla eri vyöhykkeillä asuvilla Pääkaupun nkiseutu 15 % pääkaupunkiseutu p alakeskuksen 7 % 7 % intensiivisen raideliikenteen kehysalue sisempi kehysalue ulompi kehysalue Joukkoliikenteellä on pääkaupunkiseudulla ja intensiivisen raideliikenteen kehysalueella vahva asema. Vaikka työmatkojen pituus erot kehysalueilla ovat melko pieniä, raideliikenteen kehysalueiden kulkutavoissa näkyy raideliikenteen tuoma joukkoliikenteen palvelutaso. salue Intensiivisen deliikenteen kehys rai pi kehysalue Sisem hysalue Ulompi ke intensiivinen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 7 % 6 % 5 % 11 % 7 % 7 % 6 % hyvä 4 % 5 % 7 % 6 % 2 % 4 % 6 % taajaman ulkopuolinen 5 % 5 % 3 % hyvä 5 % 6 % 4 % 2 % taajaman ulkopuolinen 2 % 6 % 5 % 3 % 11 % taajaman ulkopuolinen 3 % 5 % 33 % 12 % 9 % 40 % 35 % 7 % 23 % 49 % 59 % 62 % 44 % 57 % 61 % 71 % 71 % 79 % 71 % 80 % 68 % 85 % 18 % 3 % 88 % 73 % 3 % 73 % 4 % 20 % 70 % 82 % 84 % 3 % 18 % 23 % 26 % 4 % 25 % 5 % 2 % 21 % 5 % 9 % 2 % 14 % 14 % 11 % 15 % 4 % 7 % 5 % 2 % 12 % 3 % 6 % 3 % 28 % 12 % 4 % 3 % 3 % 6 % 5 % 9 % 8 % 5 % 6 % 2 % 20 % 8 % 4 % 10 % 7 % 17 % 17 % 15 % 2 % 16 % 15 % 11 % 7 % 2 % 12 % 8 % 3 % 5 % 5 % 6 % 3 % 5 % 4 % 4 % 10 % 5 % 4 % 5 % 5 % 2 % kävely polkupyörä henkilöauto, kuljettajana henkilöauto, matkustajana linja auto raitiovaunu juna metro
LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminen Alakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeetyhdyskunt liikkumisen hiilidioksidipäästöt
Eri vyöhykkeillä asuvan väestön hiilidioksidipäästöt Pääkaupu unkiseutu Kehysku untien intensiiv visen raideliikent teen alue Sisempi keh hysalue Ulompi keh hysalue enteeseen utuvat kiseudut Raideliike tukeu kaupunk tsenäiset nkiseudut 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 pääkaupunkiseutu alakeskuksen 1 000 1 200 1 600 intensiivinen 1 500 1 800 2 200 intensiivisen 2 000 2 500 raideliikenteen hyvä y 2 400 kehysalue 3 300 2 700 taajaman ulkopuolinen 3 500 3 100 3 300 sisempi kehysalue hyvä ä k 3 000 2 700 3 600 taajaman ulkopuolinen 3 400 3 300 3 600 ulompi kehysalue 3 600 4 200 taajaman ulkopuolinen 4 000 1 900 raideliikenteeseen 2 100 tukeutuvat hyvä 2 400 kaupunkiseudut 2 700 taajaman ulkopuolinen 3 500 2 100 muut itsenäiset 2 900 kaupunkiseudut hyvä 2 900 k k 3 400 3 400 taajaman ulkopuolinen 3 400 1 800 reuna alueiden 1 800 pienet kaupungit 2 500 Muut it kaupun Reunalueiden pienet aupungit a ka Uudenmaan maaseutumaiset alueet Uudenmaan maaseutumais et alueet taajaman ulkopuolinen taajaman ulkopuolinen 3 300 2 800 2 700 3 400 3 900 grammaa/hlö, arkivrk
Hiilidioksidipäästöjen ja asukastiheyden välinen yhteys liikenteen hiilidioksidipäästöt, g/henkilö, (arkivrk) 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 asukastiheys, asukasta/hehtaari Pääkaupunkiseutu Intensiivisen raideliikenteen kehysalue Sisempi kehysalue Ulompi kehysalue Raideliikenteeseen tukeutuvat kaupunkiseudut Muut itsenäiset kaupunkiseudut Reuna alueiden pienet kaupungit Uudenmaan maaseutumaiset alueet
LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminen Alakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeetyhdyskunt vyöhykkeet y suunnittelumenetelmäksi
Vyöhykejako maankäytön ja liikenteen suunnittelussa vyöhykemenetelmäsoveltuu monikeskuksisen kaupunkiseudun kuvaamiseen vyöhykkeet kuvaavat hyvin eri alueiden yhdyskuntarakenteen ominaispiirteitä ja liikkumistottumuksia vyöhykemenetelmä tuo tärkeitä kynnysarvoja yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän mitoitukseen vyöhykemenetelmä soveltuu suunnittelun työmenetelmäksi ja uuden kaupunkiseutukäsityksen mukaiseen suunnitteluun tulosten käyttö suunnittelussa; esimerkiksi maakunta ja yleiskaavoitus, rakennemallit, liikennejärjestelmäsuunnitelmat j l ä it l t
Jatkotutkimus Urban Zone 2, 2011 2013 vyöhykemenetelmä laajennetaan valtakunnalliseksi, 34 kaupunkiseutua katse tulevaisuuteen, yhdyskuntarakenne Suomessa 2030 suunnitteluvälineen toteutus: yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää koskevien mitoitusarvojen määrittäminen, kynnysarvoja suunnitteluun vyöhykkeiden visualisointijarakennetun ympäristönanalyysisuunnitteluvälineen suunnitteluvälineen tueksi suunnittelumenetelmän kokoaminen opasmuotoon kytkeytyminen eri suunnittelukohteisiin esimerkiksi liikennejärjestelmäsuunnitelmat, kaavoituskohteet, joukkoliikenteen palvelutason määrittäminen, rakennemallit liittäminen osaksi YKR järjestelmää, avoimeen käyttöön
LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminen Alakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeetyhdyskunt kiitos lisätietoja i Hankkeen tuloksia esittelevä julkaisu lvm.fi palvelussa http://www.lvm.fi/web/fi/julkaisu/view/1238677 Urban Zone kartasto www.ymparisto.fi/ykr =>Urban Zone => Urban Zone kartasto Uudenmaan liiton rakennemallin arviointia käsittelevä raportti http://www.uudenmaanliitto.fi/files/2733/e_107_uudenmaan_ja_ita Uudenmaan_rakennemallien_2035_UrbanZone_liikkumisvyohykkeet_ja_henkiloliikenteen_vaikutusten_arviointi.pdf