MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 8.10.2015 Kuntasuunnittelulautakunta 13.10.2015 Kunnanhallitus 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 11.11.2015
SISÄLTÖ 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET 3 2. NURMIJÄRVEN ASUNTOPOLIITTISET TAVOITTEET 7 3. TONTTITUOTANTOKETJUN YHTEENSOVITTAMINEN 11 4. TONTTIVARANTO JA TONTTITUOTANTO 16 5. UUDET ASUNTOTUOTANTOALUEET 2015 2019 22 6. UUDET YRITYSTONTTIALUEET 2015 2019 29 7. VÄESTÖNKEHITYS 30 8. YHTEENVETO JA POHDINTAA 32
1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Maankäytön toteutusohjelman (MATO) tarkoituksena on: - varmistaa tavoitteiden mukainen asunto- ja työpaikkatonttituotanto, - edistää kunnan hallittua kasvua, - sovittaa yhteen tonttituotantoketjun eri vaiheet sekä - tarjota palvelutoimialoille tietoa asuntorakentamisesta ja alueiden väestönkasvusta. Maankäytön toteutusohjelma toimii myös Nurmijärven asuntopoliittisena ohjelmana. Maankäytön toteutusohjelmassa huomioidaan asuntorakentaminen sekä kunnan omistamille alueille että yksityisten omistuksessa oleville alueille, jotka toteutetaan maankäyttösopimuksilla. Yksityiselle maalle rakennettavien kohteiden aikataulu perustuu rakennusliikkeiltä saatuihin tietoihin. Lisäksi ohjelmassa arvioidaan jonkin verran toteutuvan myös aikaisemmin voimaan tulleiden kaavojen mukaista yksityistä tonttivarantoa. Yksityisen varannon toteutuksen osalta voidaan esittää vain suuntaa antava arvio, joka erityisesti huonon taloussuhdanteen aikana sisältää huomattavan virheriskin.
1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET MATO:n avulla viedään käytännön suunnitteluun asuntotuotantotavoitteet, joita seuraa: - keväällä 2014 hyväksytystä uudesta kuntastrategiasta, - MAL-aiesopimus 2012 2015:sta (valtion ja Helsingin seudun 14 kunnan tekemä aiesopimus koskien maankäyttöä, liikennettä ja asumista), - Helsingin seudun maankäyttösuunnitelmasta (MASU) ja asuntostrategiasta, joiden pohjalta edetään seuraavaan MAL-aiesopimukseen 2016 2019 sekä - keväällä 2011 hyväksytystä maankäytön kehityskuva 2040:stä. KUNTASTRATEGIA Kunnallis tekniikan rakentamis ohjelma Kaavoitus ohjelmat Maankäytön kehityskuva 2040 Osa alueittaiset väestö i t tö ja asuntorakentamistavoitteet Maankäytön toteuttamisohjelma kokonaisuuden yhteensovittaminen maankäytön toteuttamisen seuranta t t tt t Väestösuunnite osa alueittainalueittain Palvelutuotanto ohjelma Mitä palveluja tuotetaan? l t t t Miten palvelut tuotetaan? Palveluverkkosuunnitelma Missä palveluja tarjotaan? Milloin palveluverkko muuttuu?
1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Nurmijärven kuntastrategian 2014 2020 yksi neljästä päälinjauksesta on kunnan vetovoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Strategian mukaisesti kunnan on tulevina vuosina: - huolehdittava monipuolisesta ja riittävästä tontti- ja asuntotuotannosta myös vuokra-asuntojen tarve huomioon ottaen, - tehostettava kunnan maapolitiikkaa kunnan kasvunhallinnan, palvelutuotannon suunnittelun sekä tonttimaan kilpailukykyisen kustannustason turvaamiseksi sekä - luoda kuntaan kestävää ja eheää yhdyskuntarakennetta. MAL-aiesopimuksessa 2012 2015 on Nurmijärvelle asetettu kunnan kolmea päätaajamaa koskeva asuntotuotantotavoite: kaudella 2012 2015 keskimäärin 330 asuntoa vuodessa ja kaudella 2016 2020 keskimäärin 354 asuntoa vuodessa. Näistä 20 %:n tulee olla ARA-vuokraasuntoja, ensisijaisesti normaaleja vuokra-asuntoja. Vuokra-asuntotarve Nurmijärvellä on siis 60 80 asuntoa vuodessa. Aiesopimuksen uudiskaavoitustavoite on 31 000 k-m 2 /v. Uutta MAL-aiesopimusta vuosille 2016 2019 valmistellaan parhaillaan yhdessä Helsingin seudun kuntien ja valtion kesken. Nurmijärvi pyrkii säilyttämään asuntotuotantotavoitteenaan 330 asuntoa vuodessa, ja ARA-vuokra-asunnoissa varaudutaan 20 %:n osuuteen kokonaistuotannossa, sisältäen asumisoikeusasunnot. Lisäksi Helsingin seudun asuntostrategiasta vuoteen 2025, joka on hyväksytty Helsingin seudun yhteistyökokouksessa 24.3.2015 ja Nurmijärven kunnanhallituksessa 18.5.2015, tulee Nurmijärvelle useita asuntotuotantoon ja asuntopolitiikkaan liittyviä tavoitteita.
1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Maankäytön kehityskuva 2040:ssä asetetaan kunnan tavoitteellinen kasvu vuoteen 2040 asti. Sen mukaan kasvun tulee olla vuosittain keskimäärin 670 asukasta ollen prosentuaalisesti alkuun 1,7 % ja pienentyen vuoteen 2040 mennessä noin 1,1 %:iin. Maankäytön kehityskuvan kasvutavoitteista on jääty 2010-luvun kuluessa jälkeen noin 1 100 asukkaan verran. Kunnanhallituksen 21.9.2015 hyväksymässä väestösuunnitteessa vuosille 2015 2039 kunnan väkiluku kasvaa ensi vuosikymmenen vaihteeseen asti suhteellisen maltillisesti, alle 1,2 % vuosikasvulla. 2020-luvulla kunnan väkiluvun suunnitellaan kuitenkin kasvavan voimakkaasti erityisesti Klaukkalan ohikulkutien ja siihen liittyvän tieverkon rakentamisen takia. Väestön suunnitellaan kasvavan voimakkaasti myös 2030-luvulla, jotta maankäytön kehityskuvan tavoite, 60 000 asukasta vuonna 2040, voidaan saavuttaa. Taulukko 1 Maankäytön kehityskuvaan perustuvat asuntotuotantotavoitteet Taajama Kehityskuvan Kerrostaloasuntoja/ Pientaloasuntoja/ vuosi tavoite vuosi Klaukkala* 193 77 116 (48 AO / 68 AP) Kirkonkylä* 77 35 42 (19 AO / 23 AP) Rajamäki* 56 14 42 (28 AO / 14 AP) Röykkä* 16 0 16 (13 AO / 3 AP) Haja-asutusalue 50 0 50 Yhteensä 392 120 280 * asemakaavoitetuilla alueilla
2. NURMIJÄRVEN ASUNTOPOLIITTISET TAVOITTEET Helsingin seudun asuntostrategiassa (ks. http://www.hel.fi/hel2/helsinginseutu/masu/asuntostrategia_2025_170315.pdf) on esitetty asuntopoliittisia tavoitteita koko Helsingin seudulle. Keskeisimmät Nurmijärveen vaikuttavat tavoitteet ovat: Asuntotuotannon rakenne Kunnat huolehtivat kaavoituksen, maapolitiikan ja tontinluovutuksen keinoin, että - asuinalueet ovat hallintamuotorakenteeltaan sekä huoneistotyypeiltään monipuolisia sekä elinympäristöltään viihtyisiä ja sosiaalisesti kestäviä, - täydennysrakentamisalueille rakennettava uustuotanto tasapainottaa ja monipuolistaa alueen nykyistä hallintamuotorakennetta, - vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotantoa kohdentuu erityisesti seudun ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille hyvien joukkoliikenneyhteyksien tuntumaan, - asuntorakentamisen edellytyksiä parannetaan kuntien keskustoissa sekä muissa merkittävissä asumisen keskittymissä, - kasvukeskusten asuntotuotanto suunnitellaan ja toteutetaan siten, että pienten kotitalouksien asuntokysyntään vastataan sekä vuokra-, asumisoikeus- että omistusasuntotuotannossa, - pientaloasumisen mahdollisuudesta huolehditaan myös tiiviisti rakennetuilla alueilla, ja - omakotirakentamista ohjataan aktiivisesti yhdyskuntarakennetta täydentävällä ja tiivistävällä tavalla myös seudun väljemmin rakennetuilla alueilla.
2. NURMIJÄRVEN ASUNTOPOLIITTISET TAVOITTEET Täydentävä asuntorakentaminen Kunnat tukevat aktiivisesti yhdyskuntarakenteen tiivistymistä ja laadukkaan elinympäristön kehittämistä siten, että - asemakaavoituksella varmistetaan täydennysrakentamisen mahdollisuudet, - uusi asuntotuotanto toteutetaan ensisijaisesti olemassa olevan kaupunkirakenteen tiivistämisellä ja laajentamisella, - keskusten asuntotarjontaa lisätään kaavoittamalla lisää asuntotontteja, toteuttamalla kaavamuutoksia jo kaavoitetuille tai rakennetuille tonteille sekä rakentamalla korkeammin ja tiiviimmin, - vanhojen teollisuus- ja toimistotilojen ja -alueiden muuttamista asuntotuotantoon edistetään, mikäli niiden alkuperäisestä käytöstä on tarkoituksenmukaista luopua ja - maankäyttökorvauksin ja pysäköintinormein tuetaan täydennysrakentamista. Vanhojen asuinalueiden kehittäminen ja uudistaminen Kunnat huolehtivat siitä, että - olemassa olevien asuinalueiden kehittäminen on aktiivista ja eriytymiskehitykseen puututaan, - lisärakentamisen mahdollisuudet kartoitetaan aluekokonaisuuksina - vanhojen asuinalueiden täydentävä rakentaminen on keskeinen osa kuntasuunnittelua ja kaavoitusta, - aktiivinen kiinteistökehittäminen (ml purkaminen) huomioidaan erityisesti 1960- ja 1970 lukujen rakennuskannan arvioinnissa.
2. NURMIJÄRVEN ASUNTOPOLIITTISET TAVOITTEET Maaseutumaiset alueet ja hajarakentaminen Kunnat huolehtivat toiminnassaan, että - hajarakentaminen ohjataan kyläkeskuksiin hyvin saavutettaville alueille yleiskaavoituksen, suunnittelutarvealueiden ja tavoitteellisen lupahallinnon keinoin ja että - asemakaavan ulkopuolisten alueiden asuntorakentamisen suhteellinen osuus pienenee. Päämäärätietoinen maapolitiikka Kunnat - hankkivat etenkin seudun ensisijaisesti kehitettävillä vyöhykkeillä aktiivisesti maata asemakaavoitettavaksi, - edistävät täydennysrakentamista asemakaavamuutoksissa maankäyttösopimuksilla, joihin sisällytetään mahdollisuuksien mukaan myös valtion tukemaa asuntotuotantoa ja - varmistavat maapolitiikan keinoin tonttien rakentumisen sekä kunnan luovuttaessa tontteja että maankäyttösopimuksissa. Erityisryhmien asuminen Kunnat huolehtivat siitä, että asunto-ohjelmoinnin ja asuntopoliittisen koordinoinnin yhteydessä ne - ennakoivat riittävästi eri asukasryhmien asunnontarvetta, - sijoittavat erityisryhmien asumista tavallisen asuntokannan yhteyteen aina kun se on tarkoituksenmukaista ja mahdollista, - sijoittavat erityisryhmien asumisen kohteet ensisijaisesti seudun ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille ja kunnan harkinnan mukaan myös kuntien muille kehittämisalueille ja - huolehtivat yleisesti kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saatavuudesta.
2. NURMIJÄRVEN ASUNTOPOLIITTISET TAVOITTEET Nurmijärven asuntopoliittiset tavoitteet pohjaavat ja täydentävät osittain Helsingin seudun asuntostrategiaa. Tavoitteet ovat linjassa myös muiden edellä mainittujen strategisten asiakirjojen (kuntastrategia, maankäytön kehityskuva, MAL-aiesopimus) kanssa. Tavoitteet ovat seuraavat: NURMIJÄRVEN ASUNTOPOLIITTISET TAVOITTEET 2016 2020 1. Kehityskuvan ja MAL-aiesopimuksen mukainen vuosittainen asuntotuotanto ensisijaisesti tiivistämällä ja laajentamalla olemassa olevaa taajamarakennetta. 2. Hallintamuotorakenteeltaan sekä huoneistotyypeiltään monipuolinen asuntotuotanto. Vuokra-asuntotuotannon varmistaminen MAL-aiesopimuksen mukaisesti (20 % vuosittain) hyvien joukkoliikenneyhteyksien tuntumaan. 3. Olemassa olevien asuinalueiden aktiivinen kehittäminen täydentävällä rakentamisella ja kiinteistökehittämisellä. 4. Päämäärätietoinen maapolitiikka ja raakamaan hankinta tonttituotantoketjun hallitsemiseksi ja kunnan maanmyyntitulojen lisäämiseksi. 5. Erityisryhmien asuntotarpeiden ennakoiminen ja asuntotuotannon turvaaminen.
3. TONTTITUOTANTOKETJUN YHTEENSOVITTAMINEN Tonttituotantoketjun yhteensovittamiseksi maankäytön toteuttamisohjelman laadinnassa on käyty samanaikaisesti läpi - maanomistus- ja kaavoitustilanne taajamakohtaisesti, - kunnallistekniikan rakentamisohjelma, - uudisrakentamisen ja täydennysrakentamisen kohteeksi suunnitellut alueet, ja - toteutuksen ajoitus sovitettuna suunniteltuun maanluovutukseen.
3. TONTTITUOTANTOKETJUN YHTEENSOVITTAMINEN Yleiskaavaohjelma Vuosien 2016 2020 asunto- ja työpaikkarakentamisen kannalta tärkeimmät yleiskaavoitettavat kohteet ovat: Klaukkalan osayleiskaava 2011 Klaukkalan osayleiskaava ohjaa taajaman kehittämistä ja asemakaavoitusta. Valmistellaan hyväksyttäväksi vuonna 2015. Kirkonkylän osayleiskaava (taajama), 2013 Kirkonkylän osayleiskaava ohjaa taajaman kehittämistä ja asemakaavoitusta. Osayleiskaavaluonnos valmistellaan käsittelyyn vuonna 2016. Rajamäen osayleiskaava (taajama), 2014 Rajamäen osayleiskaava ohjaa taajaman kehittämistä ja asemakaavoitusta. Osayleiskaavaluonnos on tavoitteena saada käsittelyyn Kirkonkylän osayleiskaavan jälkeen. Osayleiskaavan edellyttämiä selvityksien laadintaa jatketaan vuoden 2016 aikana.
3. TONTTITUOTANTOKETJUN YHTEENSOVITTAMINEN Maanhankinta Maanhankinnan (raakamaakaupat ja maankäyttösopimukset) olisi hyvä olla pääpiirteissään ratkaistu vähintään viisi vuotta ennen alueen luovuttamista rakentajille, jotta asemakaavan laatimiseen, kiinteistöjen muodostamiseen ja kunnallistekniikan suunnitteluun ja rakentamiseen jää riittävästi aikaa. Kunnan maanhankinnassa tulee painottaa raakamaan hankintaa paitsi taloudellisuuden, myös kunnan kasvun hallinnan ja asuntotuotannon ajoituksen hallinnan vuoksi. Hankkimalla ja kaavoittamalla raakamaata kunnalla on paremmat mahdollisuudet varmistaa kaavan toteutuminen ja yhdyskuntatekniikan ja julkisten palvelujen investointien tehokas suuntaaminen. Nurmijärven maapoliittista ohjelmaa vuodelta 2004 on tarkoitus uudistaa vuosien 2015 ja 2016 aikana. Ohjelman uudistamisessa huomioidaan yllä mainittujen asioiden lisäksi kiristyvä kuntatalous. Nurmijärven kunnalla on kohtuullisen hyvin maata lähivuosien asuntotuotanto- ja työpaikkatonttialueilla, mutta maanhankintaa tulisi suunnata jo pidemmän aikavälin alueille, kuten Klaukkalan ohikulkutien eteläpuolelle. Vuosina 2016 2020 maata pyritään hankkimaan Klaukkalassa osayleiskaavan osoittamilta asuinalueilta, erityisesti Luhtajoentien varrelta, ja Kirkonkylässä erityisesti Heinojan alueelta.
3. TONTTITUOTANTOKETJUN YHTEENSOVITTAMINEN Asemakaavaohjelma Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaavan tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri käyttötarkoituksia varten. Vuosien 2016 2020 asunto- ja työpaikkarakentamisen kannalta tärkeimmät asemakaavoituskohteet ovat: 1. Vanha-Klaukan alueen (Lepsämäntien eteläpuoli) kaavoitus 2. Kisakujan asemakaavan muutos 3. Viirinlaakson kaavamuutos, vaihe II ja Luhtajoentien jatko Klaukkalan ohikulkutielle 4. Lintumäen teollisuusalueen asemakaava 5. Mäyränkallion työpaikka-alueen asemakaava 6. Ilvesvuori pohjoinen (Kuusimäen laajennus) 7. Heinojan alue 8. Kirkonkylän keskustan kehittäminen vanhan sähkölaitoksen ympäristössä 9. Saunatien alueen asemakaavan muutos
3. TONTTITUOTANTOKETJUN YHTEENSOVITTAMINEN Vuosien 2016 2020 tonttituotannon kannalta tärkeimmät kunnallistekniikan rakentamiskohteet näkyvät taulukossa 2. Luvut ovat teknisen lautakunnan 9.6.2015 käsittelemästä rakentamisohjelmasta. Lopulliset summat tarkentuvat vuoden 2016 alussa, kun talousarvio on hyväksytty; kunnallistekniikan rakentamiseen on tulossa talousarvion tasapainotuksesta johtuvia muutoksia vuosille 2018 2020, ja nämä muutokset voivat vaikuttaa myös tonttituotantoon. Taulukko 2. Kunnallistekniikan rakentaminen, asuntoalueiden kadut ( ) 2016 2017 2018 2019 2020 Kirkonkylä Heinoja 150 000 850 000 500 000 500 000 500 000 Krannilan alue 310 000 Puontilan alue 30 000 150 000 Klaukkala Järvimaa 50 000 248 000 226 000 Vanhan Klaukan alue 100 000 500 000 500 000 Viirinlaakso 540 000 725 000 775 000 Ali-Tilkka 100 000 1 269 000 189 000 Lintumetsän laaj. alue 1 060 000 140 000 Rajamäki Uudenniityntien alue 600 000 350 000 Kylänpään alue 500 000 500 000 500 000 500 000 Röykkä Säveltie 50 000
4. TONTTIVARANTO JA TONTTITUOTANTO Kaavavaranto on asemakaavoitettua maata, jolle ei ole rakennettu kaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukaisia rakennuksia. Nurmijärven kunnan kaavavarantotilanne 2.10.2015 näkyy tämän ja seuraavan sivun taulukoissa. Kaavavarantotilanne päivittyy lähes päivittäin. Kunnalla on kaavavarantoa lähinnä tärkeimmillä asuntotuotantoalueilla, joita tässä maankäytön toteuttamisohjelmassa on ohjelmoitu, ja joita ei ole vielä luovutettu rakentamiskäyttöön. Taulukko 2 Nurmijärven rakentamattomat asuntotontit, tilanne 2.10.2015 Alue Tontin käyttötarkoitus Tonttien lukumäärä, kpl Tonttien rakennusoikeus yhteensä, k-m2 Keskimääräinen pinta-ala, m2 Rajamäki Erillispientalot 336 93 128 1 100 Pari- ja rivitalot 24 31 082 4 177 Kerrostalot 14 16 723 2 895 Röykkä Erillispientalot 37 11 762 1 272 Pari- ja rivitalot 4 3 737 2 669 Kerrostalot 2 2 485 3 550 Kirkonkylä Erillispientalot 80 21 771 1 154 Pari- ja rivitalot 8 9 621 3 840 Kerrostalot 20 34 220 2 374 Klaukkala Erillispientalot 268 74 515 1 105 Pari- ja rivitalot 29 39 416 4 417 Kerrostalot 16 47 125 3 525
4. TONTTIVARANTO JA TONTTITUOTANTO Yksityisillä maanomistajilla on merkittävä määrä tontteja omistuksessaan kaikissa taajamissa. Kunnalla on Ilvesvuoressa merkittävä määrä tonttivarantoa, joka on tavoitteena luovuttaa yritysten toimitilarakentamiseen lähivuosina. Yleisten rakennusten tontit on tarkoitettu kunnan palvelutuotantoa, kuten päiväkoteja varten. Niiden varantoa on suhteellisen vähän päätaajamissa. Taulukko 3 Nurmijärven rakentamattomat yleisten rakennusten tontit sekä työpaikkatontit, tilanne 2.10.2015 Alue Tontin käyttötarkoitus Tonttien lukumäärä, kpl Tonttien keskimääräinen rakennusoikeus, k-m2 Rajamäki Yleiset rakennukset 7 2 058 Työpaikat (K- ja T-tontit) 44 3 958 Röykkä Yleiset rakennukset 3 2 115 Työpaikat (K- ja T-tontit) 18 3 758 Kirkonkylä Yleiset rakennukset 3 3 322 Työpaikat (K- ja T-tontit) 49 3 241 Klaukkala Yleiset rakennukset 18 1 424 Työpaikat (K- ja T-tontit) 5 1 431
4. TONTTIVARANTO JA TONTTITUOTANTO Tonttien luovuttaminen Kunnan tavoitteena on, että asumiseen kyetään luovuttamaan vuosittain noin 30 omakotitonttia sekä 3 5 pien- ja kerrostalotonttia. Oheisesta tonttien luovutuskaaviosta näkyy, että taloudellinen tilanne on vähentänyt sekä toteutuneita tonttien luovutuksia että luovutusennustetta. Samasta syystä tonttien luovuttaminen Kunnan myymät ja vuokraamat asuintontit 2010 2018 70 vuokralle on lisään- AK yhteensä tynyt: tänä vuonna 60 arviolta noin puolet AK vuokrattu tonteista luovutetaan vuokralle. Tontinluovutusmäärien lasku on näkynyt myös 50 40 AK myyty AP/AR yhteensä kunnan maanmyyntituottojen laskuna (ks. seuraavan sivun kuva). 30 20 AP/AR vuokrattu AP/AR myyty 10 0 tilanne arvio arvio arvio arvio 6.10. 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2015 2016 2017 2018 AO yhteensä AO vuokrattu AO myyty
4. TONTTIVARANTO JA TONTTITUOTANTO 9 Maanhankintamenot ja maanmyyntituotot 2010 2018 8,6 8 7 M 6 5 4 3 2 2,1 5,2 5,2 4,6 4,7 3,8 32 3,2 2,8 2,8 2,5 5,0 50 5,0 2,5 2,5 2,5 4,5 1 0,8 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 hankinta, toteutuneet hankinta, ennuste tuotot, toteutuneet tuotot, ennuste
4. TONTTIVARANTO JA TONTTITUOTANTO MAL-aiesopimuksessa 2012 2015 Nurmijärven asuntotuotantotavoitteeksi on asetettu 330 asuntoa päätaajamissa. Tavoite ylittyi Nurmijärvellä vuonna 2013 ensimmäisen kerran 2000-luvun puolen välin jälkeen (ks. seuraavan sivun kuva). Vuonna 2014 ylittyi jälleen 330 asunnon tavoite, kun kuntaan valmistui yhteensä 352 asuntoa. Näistä valmistui kerrostaloihin peräti 216 kpl. Vuonna 2015 on tähän mennessä (tilanne 2.10.2015) valmistunut 231 asuntoa, mutta viime vuoden MATO:n ja rakennuslupatilanteen perusteella näyttää siltä, että tänä vuonna asuntojoa valmistuu alle 300 kpl. Myös ensi vuoden asuntotuotanto näyttää tavoitteita heikommalta: kokonaislukumäärä jää tämänhetkisten arvioiden mukaan noin 300 asuntoon. Tämän jälkeen asuntotuotannon ennustetaan lisääntyvän tavoitteiden mukaiseksi, mutta ennuste pitää sisällään ison riskin, sillä asuntotuotanto riippuu vahvasti maan taloudellisesta tilanteesta. Tällä hetkellä vallitseva heikko rahoitusmarkkinatilanne näkyy selvästi omakotitonttien kysynnässä, eikä talouden elpyminen näytä nopealta. Kerrostalo- ja rivitalotonttien kysyntä muuhun kuin ARA-säädeltyyn vuokra-asuntotuotantoon on hidastunut eikä sen arvoida vilkastuvan suunnitteluvuosina. Sekä Klaukkalaan että Rajamäelle on valmistumassa kaavavarantoa, jonka määrä ylittää kysynnän lähivuosina. ARA-tuotantoa Nurmijärvelle on rakentumassa varsin hyvin MAL-aiesopimusta ajatellen. Yritystonttien kysyntä on myös hidastunut ja vuosina 2016 2018 arvioidaan luovutettavan 2 3 uutta tonttia vuosittain.
4. TONTTIVARANTO JA TONTTITUOTANTO 800 Valmistuneet asunnot 1995 2015 700 600 126 500 400 300 200 100 0 198 95 99 88 140 79 30 29 116 9 91 76 82 78 80 216 104 95 38 17 17 24 156 381 19 55 136 27 39 54 61 30 8 28 142 120 99 122 133 146 161 221 283 29 195 229 45 39 194 197 179 119 102 153 147 129 25 97 64 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15* Omakotitalot Rivi ja ketjutalot Kerrostalot * Tilanne 2.10.2015
5. UUDET ASUNTOTUOTANTOALUEET 2016 2020
5. UUDET ASUNTOTUOTANTOALUEET 2016 2020 Talo ARA Kehityskuvan Kunnallistekniikan nro Klaukkala 2015 2016 2017 2018 2019 2020 tyyppi Maanomistus kohde tavoite rakentaminen Kaavatilanne 1 Pikimetsä AO Kunta 4 Valmis Lainvoimainen 2 3 Jäkälätie/yksityinen AO Yksityinen 5 5 4 4 3 Valmis Lainvoimainen Jäkälätie/kunta AO Kunta 3 3 Valmis Lainvoimainen Lintumetsä/kunta AO Kunta 15 15 15 15 15 15 2013 2017 Lainvoimainen Lintumetsä/yksityinen AO Yksityinen 5 5 5 5 2013 2017 Lainvoimainen 4 Korsipolku AO Kunta 2 2016 Valituskäsittelyssä 5 Vanha Klaukka AO Kunta & yksit. 10 20 2018 2019 Luonnos 6 7 Ali Tilkka/kunta Järvimaa/kunta AO AO Kunta Kunta 4 8 2017 8 Lainvoimainen 2017 2018 Valituskäsittelyssä Ali Tilkka/yksityinen Järvimaa/yksityinen AO AO Yksityinen Yksityinen 3 5 2017 5 Lainvoimainen 5 2017 2018 Valituskäsittelyssä 8 Haikala/Mäntysalo AO Kunta 10 2020 Kaavoitusohjelmaan Yksityinen varanto AO Yksityinen 10 10 10 10 10 10 Valmis Lainvoimainen AO yhteensä 48 32 33 35 56 57 68 9 Ratsutila/YIT AR Yksityinen 22 Valmis Lainvoimainen Pikimetsä/NUVA AP Kunta X 20 Valmis Lainvoimainen 10 Pikimetsä, tontti 3075 9 AP Kunta 2 2 2 Valmis Lainvoimainen Pikimetsä / YIT & muut yksityiset AP Yksityinen 20 20 20 Valmis Lainvoimainen Pikimetsä, eteläosa AP Yksityinen 20 20 Valmis Lainvoimainen 11 Järvimaa/kunta AP Kunta 8 2017 2018 Valituskäsittelyssä Järvimaa/yksityinen AP Yksityinen 6 8 2017 2018 Valituskäsittelyssä 12 Korsipolku AR Yksityinen 20 20 20 2016 Valituskäsittelyssä 13 Ali Tilkka/NUVA AP Kunta X 14 2017 Lainvoimainen Ali Tilkka AP Yksityinen 30 2017 Lainvoimainen 14 Vanha Klaukka AP/AR Kunta & yksit. 20 2018 2019 Luonnos 15 Kirkkotie / Haikalan mutka AR Kunta 10 Valmis Kaavamuutos tarvitaan AP, AR, AKR yhteensä 68 22 44 22 60 78 78 AO, AP, AR, AKR yhteensä 116 54 77 57 116 135 146 16 Tilankuja/Lemminkäinen AK Yksityinen 48 40 Valmis Lainvoimainen 17 Pikimetsä / Avain asunnot (ASO) AK Kunta X 28 Valmis Lainvoimainen 18 Kiikkaistenkuja 7 AK Yksityinen 24 Valmis 19 Ratsutila/YIT AK Yksityinen 35 Valmis Lainvoimainen Viirinlaakso/SRV varaus AK Kunta 50 50 2013 2016 Valituskäsittelyssä 20 Viirinlaakso/NUVA AK Kunta X 40 2013 2016 Valituskäsittelyssä Viirinlaakso / muut ARA kohteet AK Kunta X 40 40 2013 2016 Valituskäsittelyssä Viirinlaakso/kunta AK Kunta 40 2013 2016 Valituskäsittelyssä 21 Ali Tilkka/NUVA AK Kunta X 40 2017 Lainvoimainen Ali Tilkka AK Yksityinen 40 40 2017 Lainvoimainen 22 NUVA/ikäihmisille suunnattu AK Kunta 40 2017 Lainvoimainen 23 Kisakuja AK Yksityinen 30 30 Valmis Luonnos 24 Korsipolku AK Yksityinen 35 2015 Valituskäsittelyssä 25 Viirinlaakso II AK Kunta & yksit. 30 2019 2020 kaavoitusohjelmassa Vanha Klaukka/NUVA AK Kunta X 30 2018 2019 Luonnos 26 Vanha Klaukka AKR Kunta 2018 2019 Luonnos Vanha Klaukka AK Kunta & yksit. 2018 2019 Luonnos AK yhteensä 77 100 75 130 120 160 165 Erityisasumiskohteet 27 NUVA Suopolku Y/AK Kunta X 46 Valmis Lainvoimainen 28 Ali Tilkka AK Yksityinen 30 30 30 30 Valmis Lainvoimainen Erityisasuminen yhteensä 46 0 30 30 30 30 Klaukkala yhteensä 193 200 152 217 266 325 341
5. UUDET ASUNTOTUOTANTOALUEET 2016 2020
5. UUDET ASUNTOTUOTANTOALUEET 2016 2020 Talo ARA Kehityskuvan Kunnallistekniikan nro Kirkonkylä 2015 2016 2017 2018 2019 2020 tyyppi Maanomistus kohde tavoite rakentaminen Kaavatilanne 29 Krannila/kunta AO Kunta 2 3 4 4 2 2014 2016 Lainvoimainen Krannila/yksityinen AO Yksityinen 3 3 3 2014 2016 Lainvoimainen 30 Heinoja I/kunta AO Kunta 15 15 15 2017 2020 Vireillä Heinoja I/yksityinen AO Yksityinen 2 2 2 2017 2020 Vireillä 31 Puontilanmäki AO SRK 6 2020 Lainvoimainen Yksityinen varanto AO Yksityinen 4 4 4 4 4 4 Valmis Lainvoimainen AO yhteensä 19 6 10 11 28 23 27 32 Alisorva/Ahola AR Kunta 12 Valmis hyväksyttävänä 33 Krannila/kunta AP Kunta 10 10 2014 2016 Lainvoimainen 34 Heinoja I/kunta AR Kunta 10 10 20 2016 2018 Vireillä AP, AR, AKR yhteensä 23 0 22 10 10 10 20 AO, AP, AR, AKR yhteensä 42 6 32 21 38 33 47 Krannila sopimusalue AK Yksityinen 30 30 20 2014 2016 Lainvoimainen Krannila/kunta, vuokra AK Kunta X 30 30 30 2014 2016 Lainvoimainen 35 Krannila/NUVA AK Kunta X 30 30 2014 2016 Lainvoimainen Krannila/kunta AK Kunta 30 30 2014 2016 Lainvoimainen Krannila/kunta k 2108/2109 AKR Kunta 10 10 10 2014 2016 Lainvoimainen 36 Toreeninmäki AK Kunta 25 Valmis Lainvoimainen 37 Vanhan sähkölaitoksen ympäristö AK Kunta 30 30 Valmis Kaavamuutos 38 Mahlamäentie AK Yksityinen 30 Valmis Valituskäsittelyssä AK yhteensä 35 0 60 95 70 100 110 Erityisasumiskohteet 39 Krannila sopimusalue/ot kodit AK Yksityinen 44 2014 2016 Lainvoimainen 40 Krannila/PL tontti PL Kunta 30 2014 2016 Lainvoimainen 41 Keskusta/Toimela AK Kunta X 30 Valmis Luonnos Erityisasuminen yhteensä 44 60 0 0 0 0 Kirkonkylä yhteensä 77 50 152 116 108 133 157
5. UUDET ASUNTOTUOTANTOALUEET 2016 2020
5. UUDET ASUNTOTUOTANTOALUEET 2016 2020 Talo ARA Kehityskuvan Kunnallistekniikan nro Rajamäki 2015 2016 2017 2018 2019 2020 tyyppi Maanomistus kohde tavoite rakentaminen Kaavatilanne 42 Saunatie AO Kunta 2 1 1 1 1 1 Valmis Lainvoimainen 43 Tykkitorninmäki AO Kunta 6 4 Valmis Lainvoimainen 44 Mutkatie AO Kunta 4 Valmis Lainvoimainen 45 Uudenniityntien alue/kunta AO Kunta 5 5 5 5 2016 2019 Lainvoimainen Uudenniityntien alue/yksityinen AO Yksityinen 5 5 2 2 2016 2019 Lainvoimainen 46 Kylänpää AO Kunta 5 5 5 5 2015 2018 Luonnos Kylänpää/yksityinen AO Yksityinen 5 5 5 2015 2018 Luonnos Yksityinen varanto 5 5 5 5 5 5 Valmis Lainvoimainen AO yhteensä 28 11 12 30 21 23 23 47 Mäenpää/Tornitie AR Kunta 8 8 8 Valmis Lainvoimainen 48 Kylänpää AR/AKR Kunta 10 10 10 2015 2018 Luonnos Saunatie/NUVA AR Kunta X 24 Valmis Lainvoimainen 49 Saunatie, kaavamuutos AR Kunta 12 Valmis Kaavoitusohjelmassa Saunatie, radanvarsi AKR Kunta Valmis Kaavamuutos tarvitaan 50 Talmontie, Puistokuja/NUVA AR Kunta X Valmis Kaavamuutos tarvitaan AP, AR, AKR yhteensä 14 0 8 34 20 10 18 AO, AP, AR, AKR yhteensä 42 11 20 64 41 33 41 51 Urttilantie/Nuva AK Kunta X 40 Valmis Kaavamuutos tarvitaan 52 Kylänpää AK Kunta 30 30 2017 2018 Luonnos AK yhteensä 14 0 0 0 30 40 30 53 Erityisasumiskohteet Patruunantie AK Kunta 40 Valmis Lainvoimainen Erityisasuminen yhteensä 0 0 40 0 0 0 Rajamäki yhteensä 56 11 20 104 71 73 71
5. UUDET ASUNTOTUOTANTOALUEET 2016 2020 Talo ARA Kehityskuvan Kunnallistekniikan nro Röykkä 2015 2016 2017 2018 2019 2020 tyyppi Maanomistus kohde tavoite rakentaminen Kaavatilanne 54 Säveltie AO Yksityinen 1 1 Valmis Lainvoimainen 55 Porttipellontie AR Yksityinen 15 15 Valmis Lainvoimainen Yksityinen varanto 2 2 2 2 2 2 Valmis Lainvoimainen AO, AP, AR, AKR yhteensä 16 2 3 18 17 2 2 AK yhteensä Röykkä yhteensä 16 2 3 18 17 2 2
6. UUDET YRITYSTONTTIALUEET 2016 2020 nro Työpaikkatontit Alueen pinta ala Kunnallistekniikan rakentaminen Kaavatilanne Maanomistus Klaukkala 68 Lintumäki ~21 ha 2020 mennessä vireillä pääosin kunta 69 Mäyränkallio itäinen ~34 ha 2020 rauennut kunta hankkii maata 70 Kirkonkylä Laidunalueen yritysalue ~3 ha valmis lainvoimainen pääosin kunta 71 Ilvesvuori eteläinen ~47 ha 2011 2015 lainvoimainen kunta 72 Ilvesvuori pohjoinen ~60 ha 2018 2020 luonnos pääosin kunta Rajamäki 73 Ketunpesä ~6 ha valmis lainvoimainen kunta 74 Altia ~33 ha 2016 2018 lainvoimainen yksityinen
7. VÄESTÖNKEHITYS Nurmijärven väestö kasvoi 399 henkilön verran eli 1,0 % vuonna 2014. Väestönkasvu on hidastunut selvästi vuosituhannen alkuvuosista, jolloin muuttovoitto muualta Suomesta oli todella voimakasta. Kunnanhallituksen 21.9.2015 hyväksymässä väestösuunnite vuosille 2015 2039 pohjautuu tässä maankäytön toteuttamisohjelmassa tehtyihin asuntorakentamisennusteisiin. Seuraavalla sivulla on esitetty kunnan osaalueittainen väestönkehitys vuosina 2015 2021. asukasta 70 000 60 000 50 000 Nurmijärven väestö 1980 2015 ja väestön kasvuennusteet vuoteen 2039 Väestöennusteista nähdään, mikä vaikutus omakotirakentamisen vähenemisellä ja kerrostalorakentamisen suhteellisella lisääntymisellä on väestönkehitykseen: Väestönkasvu myös 0 6-vuotiaiden väestönlisäys kohdistuu taajamien keskustoihin. 40 000 30 000 20 000000 10 000 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Tilastokeskuksen ennuste 2011 2040 Nurmijärven väestösuunnite, odote Väestönkasvu 1980 2015 Nurmijärven väestösuunnite, tavoite
7. VÄESTÖNKEHITYS
8. YHTEENVETO JA POHDINTAA Maankäytön toteutusohjelmalla (MATO) on tärkeä rooli kunnan tonttituotannon koordinoinnissa. Se kytkee yhteen tonttituotantoketjun eri osat, ja sen avulla saadaan tärkeää tietoa kunnan asunto- ja toimitilarakentamisesta. MATO:lla on suora yhteys ja vaikutus kunnan väestösuunnitteeseen, joka taas on keskeinen kunnan palvelutuotannon suunnittelussa. Maankäytön toteutusohjelmaa tarvitaan tällä hetkellä paitsi toimialojen suunnittelutyössä, myös kunnan palveluverkon suunnittelussa, jota tehdään syksyllä 2015 kunnanhallituksen nimeämässä palveluverkkotoimikunnassa. Jatkossa MATO:n rooli kasvaa entisestään: Elinkeino- ja kuntakehityskeskuksen sitova tavoite vuoden 2016 talousarviossa on maankäytön toteutusohjelman kehittäminen siten, että asunto- ja yritystonttituotannossa vahvistuu asiakaslähtöinen toimintamalli. Asiakaslähtöisesti toimimalla voidaan lisätä Nurmijärven houkuttelevuutta potentiaalisten uusien asukkaiden ja yritysten silmissä, ja turvata näin kunnan maanmyyntitulot.
8. YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT Talouden laskusuhdanteista huolimatta Nurmijärvelle on rakentunut asuntoja lähivuosina kohtuullisesti, eikä MAL-aiesopimuksen tuotantotavoitteesta tulla näillä näkymin jäämään paljoa tulevinakaan vuosina. Kunta ei voi sitoutua MALaiesopimuksen mukaisiin asuntotuotantomääriin, mikäli valtio ei edistä tarpeellisia liikenneväylähankkeita Nurmijärvellä erityisesti Klaukkalan ohikulkutietä. Tässä ohjelmassa tehtyyn rakentamisennusteeseen tulee kuitenkin suhtautua varauksellisesti, sillä talouden suhdanteet vaikuttavat merkittävästi kaikenlaisten omistusasuntojen kysyntään. Kunta on varautunut ja varautumassa hyvin vuokra-asuntojen kysynnän kasvuun: ARA-tuettu rakentaminen on lähivuosina nousemassa yli MAL-aiesopimukseen kirjoitetun 20 % osuuden yli. Taajamat yhteensä Haja asutusalue Koko kunta yhteensä Vuokra asuntotuotanto yhteensä Vuokra asuntojen osuus kokonaismäärästä 342 263 327 455 462 533 571 2015 2016 2017 2018 2019 2019 50 35 35 35 35 35 35 392 298 362 490 497 568 606 94 90 104 114 80 60 32 % 25 % 21 % 23 % 14 % 10 %