Miten voimme kuvata Verkatehtaan alueen toiminnallista talouden kokonaisuutta? Mikä on julkisten ja markkinalähtöisten rahavirtojen suhde?

Samankaltaiset tiedostot
VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

Valittavat kustannusmallit

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Kansalaisopiston talousohjauksen kehittäminen. Vertikal Oy Simo Pokki SYKSY 2015

1. HAKIJA 1.1 Hakijan nimi 1.2 Y- tunnus tai yhdistyksen rekisterinumero

Ansionmenetyksiin ja työkyvyttömyyksiin liittyvät epäselvyydet,

Kansalaisopiston talousohjauksen kehittäminen. Vertikal Oy Simo Pokki

Eläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys. Mauri Kotamäki / ekonomisti

Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry:n toiminnan analysointi vuodelta 2008

Maakuntauudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Kaavio 1. Jäsenmäärän kehitys

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Kiinteistö OY Hämeenlinnan Virvelinranta. Omistajina: Eteva 60 % Hämeenlinnan kaupunki 40 % Kokonaisuus valmistunut 5/2010

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

KIRJAUSMERKINNÄT ELY- keskuksen nimi Vastaanottajan nimi Saapunut, pvm Vireille tulo, pvm

Eläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys. Mauri Kotamäki / johtava ekonomisti

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

+2,1 % 75,4 % Museoiden talous ,3 % 7,4 % 34,1 % 17,2 % TILASTOKORTTI 3/2016 MUSEOTOIMINNAN RAHOITUS. Kokonaisrahoitus v

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA

Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä ja valtionavustus - tilannekatsaus

TEKES ASIAKASKARTOITUS

yritystoiminnan kehitykseen

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

Valtionavustusten digiloikka: tiekartta tavoitetilaan

Maakuntien resurssiohjaus

Rahoitusperiaate erityisasiantuntija Hanna Talka Etunimi Sukunimi

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005

Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta

Lausunto Heiskanen/SR. Luonnos hallituksen esityksestä laiksi työttömyysturvalain 14 luvun 3A, 3C ja 3D muuttamisesta

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus , Opetushallitus

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, Kuopio /

Talouskasvun edellytykset

VOITTO. Voimaa Onnistumisia Innovatiivisuutta Työtä Toimintakykyä Osallisuutta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

Hämeenlinnan kaupunki Kaupunginhallituksen tilausbudjettiehdotus 2011 Kh

Toiminnan ja talouden suunnittelu, seuranta ja arviointi

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Investointien rahoitus v

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hämeenlinnan Sibeliusbrändi. Antti Vihinen 12/2016

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI Kauko Aronen

Parempi sijoittajaviestintä


Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Ruununmyllyn koulu. Hankesuunnitelma vaihe A:n pohjalta

Toimintokohtaisen tuloslaskelman tietojen tuottaminen, case Lapin ammattikorkeakoulu

Tulostiedotustilaisuus Toimitusjohtaja Seppo Kuula

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Strateginen toimenpideohjelma

RuutiBudjetti, nuoret budjetin ja toiminnan suunnittelijoina. Inari Penttilä, suunnittelija & Ville Jämiä, nuoriso-ohjaaja nuorisoasiainkeskus

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2006

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari

Toimilupahakemus; talousselvitys. Seminaari

Kotitalous talousmuotona ja kulutuksen areenana kurssi,hy, Kotitalousopettajan koulutus, Vuokko Jarva ja Sakari Ylönen,KOTITAKUVJ1s.

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Sidosryhmäkysely tilintarkastuksen merkityksestä

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

Valtionavustushankkeiden talouden hallinta

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Sote-uudistus haastaa organisaatioiden liiketoimintaosaamisen. Heli Leskinen, lehtori, TAMK

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam Kuntaliitto

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

Luovaa voimaa luonnosta hanke. Hanke-esitys Pohjois-Savon kulttuuritoimijoiden tapaamisessa Kirsti Häkkinen

Talousarvioesitys vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen. Tulevaisuusvaliokunta 5.10.

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden barometri

Korkeakoulurakenteet ja Itä Suomi

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

MAKSATUSHAKEMUS AIKO-rahoitus

Transkriptio:

VERKATEHTAAN ALUEEN TALOUDELLINEN VOLYYMI Henna Kähkönen Hallintotieteen yo Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Hämeenlinnassa 13.5.2013 1. Miten Verkatehtaan alueelle kasvanutta kulttuuritoimijoiden kokonaisuutta voidaan hahmottaa taloudellisesta näkökulmasta? Selvityksen lähtökohdat Tämän selvityksen taustalla on kiinnostus kulttuurin ja luovien alojen talouteen. Alueiden kehittämisstrategioissa kulttuurilla ja luovilla aloilla on tärkeä merkitys alueiden kehityksen mahdollistamisessa. Tämän merkityksen hahmottaminen ja kuvaaminen on kuitenkin haastavaa. Selvityksen tavoitteena on ollut mallintaa mittaristo kuvaamaan Verkatehtaan alueelle kasvaneen kulttuuritoimijoiden kokonaisuuden taloudellista volyymia. Verkatehtaan alueen toimijoiden hallinnollinen moninaisuus tuo haasteen alueen taloudellisen kokonaisuuden ymmärtämiselle. Alueella toimivat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat muodostavat mielenkiintoisen ja monipuolisen kulttuuripalveluiden kokonaisuuden, jonka taloudellisen merkitys kiinnostaa. Miten voimme kuvata Verkatehtaan alueen toiminnallista talouden kokonaisuutta? Mistä lähteistä rahavirrat alueelle tulevat? Mikä on julkisten ja markkinalähtöisten rahavirtojen suhde? Miten rahavirrat liikkuvat Hämeenlinnan kaupungin ja Verkatehtaan alueen välillä? Tämä selvitys toimii kokonaisuuden, kokonaistilanteen hahmottamisen välineenä. Sen tavoitteena on tuottaa toimijoiden käyttöön laskentainformaatiota, jonka avulla voidaan jatkossa seurata pidemmällä aikavälillä alueen kehitystä. Mittaristo on suunniteltu osaksi Verkatehdas monitor tilastokirjaa. Selvitys on osa Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoululle valmistuvaa Finanssihallinnon ja julkisyhteisöjen Pro gradu tutkielmaani, joka on tilaustyö Verkatehdas Oy:lle. Tutkielmassa syvennetään selvityksessä käsiteltyä aihepiiriä syvemmälle laskentainformaation tuottamisen, hyödyntämisen ja roolin teemoihin. 1

2. Verkatehtaan alueen taloudellinen volyymi ja sen merkitys mittariston mallintaminen ja käyttöönotto Selvityksen tarkastelu rajattiin koskemaan Verkatehtaan alueen toimijoita. Tarkasteluajanjaksoksi valikoitui tutkimuksen alussa tuorein tilastovuosi 2011. Alueen toimijoista nostettiin lähempään tarkasteluun 16 taloudellisesti olennaista toimijaa, joiden tilinpäätökset muodostivat mittariston ensisijaisen aineiston. Mittaristossa toimijat luokiteltiin neljään luokkaan, Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy, julkisrahoitteiset toimijat, yritykset ja yhdistykset. Tarkastelun ulkopuolelle jäivät pienet toimijat, kuten työhuoneita vuokraavat käsityöläiset ja taiteilijat. Toimijoiden osalta eriteltiin toiminnan volyymi, rahoituksen lähteet ja toimitiloista maksettavan vuokran osuus. Toimijoiden taloudellinen volyymi ja rahoituksen lähteiden erittely 2011 Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy Julkisrahoitteiset toimijat Toiminnan volyymi (brutto) Julkisen rahoituksen osuus yht. Valtion rahoitusosuus Hämeenlinnan kaupungin rahoitusosuus 4 505 695,33 980 000,00 980 000,00 Muu julkinen rahoitus Vuokrat netto 14 021 104,60 10 860 458,78 5 570 595,54 4 922 104,00 367 759,24 1 509 796,04 Alueen yritykset 4 296 116,74 388 453,44 Yhdistykset 146 893,63 29 000,00 2 500,00 14 000,00 12 500,00 20 305,56 Yhteensä 22 969 810,30 11 869 458,78 5 573 095,54 5 916 104,00 380 259,24 1 918 555,04 Lähtökohtana laskennalle oli toimijoiden taloudellisiin tunnuslukuihin perustuen hahmottaa alueen kokonaistaloudellinen volyymi. Tästä bruttovolyymista eliminoitiin seuraavassa vaiheessa nk. sisäiset erät. Tässä yhteydessä sisäiset erät ymmärretään talouden erinä, jotka olisivat esiintyneet kahteen kertaan toimijoiden yhteen lasketuissa tunnusluvuissa. Jäljelle jäävä nettotulos muodostaa alueen taloudellisen volyymin, joka on 21 590 510,68. Sisäisten erien eliminointi 2011 Alueen taloudellinen volyymi (brutto) 22 969 810,30 Lisätään Vanaja-salin tapahtumamyynnin nettokassavirta Vähennetään tästä sisäiset erät: + 846 050,10 = 23 815 860,40 Toimitilavuokrat Verkatehdas Oy:lle - 1 918 555,04 Käyttökorvaukset - 208 667,12 Muut erät - 98 127,56 Alueen taloudellinen volyymi (netto) = 21 590 510,68 2

Alueen taloudellisen volyymin lisäksi on mielenkiintoista tarkastella myös kokonaisuuden rahavirtojen jakautumista. Aineiston perusteella kerättiin tieto toimijoiden rahoituksen lähteistä, jotka ryhmiteltiin kokonaisuuksiksi kuvaamaan alueelle tulevien rahavirtojen kokonaisuutta. Mikä osa alueelle tulevista rahavirroista on julkista rahoitusta, mitkä rahavirrat tulevat alueelle markkinoilta? Markkinalähtöisten rahavirtojen osuus muodosti kokonaisuudesta 45 % julkisen rahoituksen kattaessa 55 % alueen kokonaisvolyymista. Julkinen rahoitus jakaantui tasaisesti valtion (5.57 M ) ja Hämeenlinnan kaupungin (5,92 M ) kesken. Rahavirtojen jakautuminen 2011 Taloudellinen volyymi 21 590 510,68 100 % Markkinoiden rahavirta 9 721 051,90 45 % Julkisen rahoituksen rahavirta 11 869 458,78 55 % Valtion rahoitusosuus 5 573 095,54 (26 %) Hämeenlinnan kaupungin rahoitusosuus 5 916 104,00 (27 %) Muu julkinen rahoitus 380 259,24 (2 %) 3

Selvityksen tavoitteena oli myös avata rahavirtoja Verkatehtaan alueen ja Hämeenlinnan kaupungin välillä. Minkä tyyppisiä rahavirtoja alueelle tulee kaupungilta ja mitä palaa takaisin? Hämeenlinnan kaupungin osuus Verkatehtaan alueelle tulevista rahavirroista vuonna 2011 oli 5 916 104,00. Laskelman tarkoitus on toimia suuntaa-antavana hahmotelmana rahavirtojen välisestä suhteesta. Tämän laskelman haasteena oli jo lähtökohtaisesti se, ettei kaupungin ja Verkatehtaan alueen välisistä rahavirroista ollut juurikaan koottua tietoa, joten kokonaisuus sisältää laskelmista eniten epävarmuutta. Nämä erät on kerätty Hämeenlinnan kaupungin ja alueen toimijoiden kirjanpidon tositteista. Laskelma tarjoaa kuitenkin rahavirtojen suhdetta hahmottavaa informaatiota. Verkatehtaan alueen ja Hämeenlinnan kaupungin välisiä rahavirtoja 2011 Kaupungilta alueelle tuleva rahavirta Kaupungille alueelta palaava rahavirta Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy Avustus HML 980 000,00 Vuokra Linnan tilapalvelut 531 113,87 Kiinteistövero 45 749,37 Korkotuotto konserniyhtiöiltä 1 683,55 Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy Avustus HML 1 967 000,00 Korkotuotot konserniyhtiöiltä 1 954,14 Hämeenlinnan Taidemuseo Sisäiset palvelunostot 876 300,00 Muut maksu- ja myyntituotot 40 816,29 Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX Sisäiset palvelunostot 799 692,00 Muut maksu- ja myyntituotot 21 045,57 Aimokoulu Sisäiset palvelunostot 365 112,00 Muut maksu- ja myyntituotot 25 085,00 Vanajaveden Opisto Avustus HML 304 000,00 Sibelius Opisto Avustus HML 610 000,00 ARS-Häme ry Avustus HML 14 000,00 5 919 741,69 663 810,10 4

4. Tulosten tiivistys ja kommentointi Verkatehtaan alueelle on kasvanut elävä ja monipuolinen kulttuuritoimijoiden joukko, jonka taloudellinen merkitys on huomattava. Selvityksen alkuvaiheessa muodostuneen ennakkokäsityksen valossa alueelle markkinoilta tulevan rahavirran osuus yllätti positiivisesti. Alueen julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden näkyvä asema oli ohjannut ennakkokäsitystä painottumaan julkiseen rahoitukseen. Julkisen rahoituksen rooli alueella on merkittävä ja on tärkeää ja mielenkiintoista seurata jatkossa sen mahdollisia muutoksia. Tämän selvityksen tuloksena syntyneet laskelmat tarjoavat kootusti tietoa, joka osaltaan auttaa hahmottamaan Verkatehtaan alueen kokonaisuutta taloudellisesta näkökulmasta. Kulttuurin ja luovien alojen taloudellinen merkitys on Hämeenlinnassa ottanut viimeisen vuosikymmenen vuoden aikana suuren harppauksen. Tämän vuoksi on mielenkiintoista tarkastella alueen kehitystä pidemmällä aikavälillä. Miltä Verkatehtaan alueen taloudellinen volyymi näyttää esimerkiksi vuonna 2020? Mikä on kulttuuri- ja luovien alojen asema alueella silloin? Selvityksen tulosten perusteella jatkossa voisi olla mielenkiintoista laajentaa Verkatehtaan alueen taloudellista tarkastelua koskemaan myös aluetaloudellista vaikuttavuutta. Selvityksen aikana tarkasteltiin mahdollisuutta soveltaa kerättyä laskentainformaatiota aluetaloudellisten vaikutusten suuntaa-antavaan tarkasteluun, mutta tähän ei tässä yhteydessä ollut mahdollista ryhtyä. Selvityksen toteuttaminen on ollut mielenkiintoinen projekti. Alueen toiminnallisen ja taloudellisen kokonaisuuden hahmottaminen on tarjonnut mahdollisuuden tutustua alueen toimijoihin. Yhteistyössä toimijoiden kanssa määriteltiin ja paikannettiin rahavirtoja ja niiden merkityksiä. Tämä yhteistyö on ollut ratkaisevassa asemassa selvityksen onnistumisessa. 5

Liite1 Verkatehtaan alueen vaikuttavuuden tunnuslukuja 2011 ja 2012 Alueen toimijat 2011 2012 Julkisrahoitteiset 10 11 Yritykset 21 25 Yhdistykset 4 3 Kulttuuri- ja kongressikeskus 1 1 Verkatehdas Oy Yhteensä 36 40 Henkilötyövuosia 301 304 Toimitilojen vuokrausaste 31.12. 97,5 % 97,6 % Yleisövirrat 448 686 452 082 6