Toimintokohtaisen tuloslaskelman tietojen tuottaminen, case Lapin ammattikorkeakoulu

Transkriptio

1 Toimintokohtaisen tuloslaskelman tietojen tuottaminen, case Lapin ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaari Sinikka Jänkälä, Lapin ammattikorkeakoulu

2 Toimintokohtainen tuloslaskelma PERUSTEHTÄVÄ Koulutustoiminta T&K-toiminta Muu yhteiskunnallinen toiminta Yhteisten toimintojen tuotot ja kulut Siirrot toiminnoille LIIKETOIMINTA Koulutustoiminta T&K-toiminta Muu yhteiskunnallinen toiminta Kaikki yhteensä

3 Lapin AMK:n organisaatio

4 Lapin AMK:n talousjärjestelmän tausta Uuden amk:n järjestelmiä 2013 rakennettaessa linjattiin Kirjanpidon rakenne luotiin vastaamaan normipohjaisiin tarpeisiin OKM (koodisto, toiminnot ja tiedonkeruu) ja verotus Perusohjelmisto jäykkä, rakenne hierarkkinen Kustannuspaikan 3 numeroa merkitseviä Erillisellä raportointiohjelmistolla hoidetaan päivittäinen taloustiedon raportointi Perustuu kirjanpidon tietoihin Johdon raportointi, tulosyksiköt, vastuualueet, TKI, verotus jne. Toimintokohtainen OKM-raportointi myös jatkuvasti (ilman yhteisten jyvityksiä), Ohjelmisto joustava - raportteja rakennettavissa muuttuviin tarpeisiin

5 Toiminnot Lapin AMK:n talousjärjestelmässä 1/2 Kirjanpidossa kolme päätasoa/ toimintaa 1. Yhteiset toiminnot ei sisällä suoraan Koulutukseen tai TK-toimintaan liittyviä tukipalveluja 2. Julkinen perustoiminta 3. Liiketoiminta Julkisen perustoiminnan rakenne toiminnoittain Koulutus, TK ja Muu yhteiskunnallinen toiminta Toiminnoissa -> Amk:n yhteiset palvelut (esim. Opiskelijapalvelut, TK-hallinto) -> Osaamisalat (= tulosyksiköitä) -> Hallinto alalla ymv. ja ohjauksen alat -> Alatoiminnot (Tutkintokoulutus, Perustutkintojen osat jne.) Kustannuspaikat (3 merkitsevää numeroa)

6 Toiminnot Lapin AMK:n talousjärjestelmässä 2/2 Liiketoiminnassa on kirjanpidon rakenne ensin verollisuuden (EVL, ALV, OKM (veroton)) mukaan -> sitten toiminnoittain (Koulutus, TKI ja Muu) ja -> tulosyksiköittäin/osaamisaloittain ja -> kustannuspaikoittain Kustannuspaikkaa määritettäessä asia on aina katsottava ao. toiminnan, toimintojen ja alatoimintojen kautta. Minimoidaan ns. Yhteisten toimintojen käyttöä kaatopaikkana Organisaatiossa vie aikaa omaksua toimintorakenne

7 Toimintokohtaisen laskennan haasteet 1/3 1. Yhteisten toimintojen tulojen ja menojen käsittely Mitkä olisivat yksinkertaiset vyörytysperiaatteet ja -käytännöt? Esim. Kiinteistöt/tilat, IT-palvelut ja Yhteiset hallintopalvelut, Kirjasto Tulojen vyörytys Millaisina kokonaisuuksina vyörytykset tehdään ja esitetään? OKM:n tiedonkeruu (Toiminnoittain tiedot, L3) Kulut: Materiaalit ja palvelut, Henkilöstökulut, Poistot, Muut toimintakulut Tuotot: Sisällytetään toiminnoittain ao. rahoitukseen Mille tasolle asti vyörytykset tehdään? OKM:n tiedonkeruu (Kustannustiedot, L5) OKM:n ohjauksen aloille ja niiden alatoiminnoille (Tutkintokoulutus jne.) Liiketoimintaan riittää päätoiminnoille, mutta verotus tulee huomioida

8 Toimintokohtaisen laskennan haasteet 2/3 2. Monialaisten koulutuksien, TK-hankkeiden ymv. kohdentaminen ohjauksen aloille Onko suositusta? Työlästä, jos jokainen kustannuspaikka vyörytellään erikseen omalla erillisperiaatteella toimintaan osallistuneiden kesken 3. Integroitujen opintokokonaisuuksien erittelyt ohjauksen aloille Koulutuksen ja TK:n kesken Käytännössä mahdoton tehtävä aiheuttamisperiaatteella?

9 Toimintokohtaisen laskennan haasteet 3/3 4. Liiketoiminta Yhteisten toimintojen/ yleiskulujen kohdentaminen Onko hyvää käytäntöä, jota voisi soveltaa YK-lisän laskentaan? Verottajan (EVL ja ALV) hyväksymät yleiskulut? Jatkuva kirjaus eikä tilinpäätöksen vyörytystä? 5. Ajankohtaisia mietintöjä aihepiiriin Ulkomaalaisten opiskelijoiden lukuvuosimaksut Perustoiminnan koulutusta? Muuta liikevaihtoa tuloslaskelmassa? Yhteys kokonaiskustannusmallin mukaiseen laskentaan Pitäisi saada myös esille välilliset yleiskulut ja välittömät kulut toiminnoittain. EU-rahoituksen tukikelvottomat poistettava vyörytyksistä.

10 Yhteenveto Ammattikorkeakoulujen taloushallinto on vaativa ja työläs kokonaisuus, jota määrittää muun muassa OYL, KPL ja OKM (koodisto, tiedonkeruu, KKM), Tilastokeskus Verotus (elinkeinotoiminta, alv ja kiinteistötulo) Ulkoisen rahoituksen myöntäjien erillisehdot (hyvin erilaisia) Tiukat aikataulut raportoinneille keväällä (tilinpäätös, verotus. tiedonkeruu, hankkeiden maksatukset ) Suuret paineet sekä järjestelmille että taloushenkilöstölle. Yhtenäistämispyrkimyksistä huolimatta ovatko ammattikorkeakoulujen tiedot vertailukelpoisia? Onko kaikki tiedonkeruu todella tarpeen? Mihin käytetään? Mistä kaikkien amkkien tiedot ovat saatavilla?

11