Vetovoimainen yli 20 000 asukkaan Haukipudas tarjoaa turvallisen ja viihtyisän merellisen ympäristön asumiselle, työnteolle ja yrittämiselle Välitilinpäätös II 2010 1.1.-31.8.2010 luonnos KH 20.9.2010 1
2
Talouskatsaus Talouden kehittymisen epävarmuus on ollut vuoden 2008 viimeiseltä neljännekseltä lähtien erittäin suuri ja lähes täysin ennakoimaton tekijä, joka on leimannut niin yksityistä kuin julkistakin sektoria. Vuonna 2009 talous oli käytännössä täysin pysähtynyt ja viennin romahtaminen leimasi vientivetoista Suomen kansantaloutta. Talouden taantuman vaikutukset tulivat hiukan viiveellä julkiselle sektorille, mutta vaikutukset olivat tultuaan varsin dramaattiset. Yli puolet kunnista korotti veroprosenttiaan vuonna 2010 ja erityisesti suuret, yhteisöverotuloista riippuvaiset kaupungit kärsivät vuoden 2009 tilinpäätöksessä verotulojensa romahtamisesta. Näyttää kuitenkin siltä, että kuntatalous on suoriutunut taantumasta kokonaisuudessa ennakoitua pienemmin vaurioin johtuen valtion elvytystoimenpiteistä (mm. yhteisöveronpalautuksen määrä ja KELA-maksu) sekä kuntien omista toimenpiteistä. Suomen kansantalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Kuntatalous -tiedotteen (3/2010) mukaan viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena Suomen vienti supistui vuonna 2009 peräti neljänneksen; myös tuonnin määrä väheni lähes saman verran. Maailmantalouden toipuminen alkoi viime keväänä muun muassa massiivisten elvytystoimien johdosta. Elpyminen on jatkunut kohtuullisen ripeänä ja erityisesti Suomen viennin kannalta tärkeiden maiden talous on kasvanut nopeasti. Kuluvalle vuodelle Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot olivat keväällä varovaisen toiveikkaita. Loppukesällä laadituissa ennusteissa kasvulukuja vuodelle 2010 on korotettu. Ennustelaitosten arviot tämän vuoden talouskasvusta liikkuvatkin nyt kahden ja yli kolmen prosentin haarukassa. Valtiovarainministeriön taloudellisessa katsauksessaan esittämä arvio tälle vuodelle on kahden prosentin luokkaa. Vuotta 2011 koskevat tähän mennessä julkaistut ennusteet lähtevät noin kolmen prosentin tuotannon määrän kasvusta. Vuodelle 2011 arvioitu kokonaistuotannon taso on kuitenkin edelleen merkittävästi pienempi kuin vuoden 2008 kokonaistuotanto. Tuotannon kasvun odotetaan jäävän keskipitkälläkin aikavälillä tavanomaista suhdannekiertoa hitaammaksi muun muassa vaisuhkoksi ennustetun tuottavuuskehityksen johdosta. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa. Viime vuonna työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia. Työllisyystilanne on heikentynyt edelleen vuonna 2010, mutta vähemmän kuin on pelätty. Työttömyysaste kohoaa tänä vuonna jonkin verran, mutta jäänee alle kymmenen prosentin. Haukiputaan ja seudun työttömyyskehitys on seurannut koko maan kehitystä, mutta lähtötaso oli keskimääräistä huonompi. Korkeimmillaan työttömyysaste oli lähes 15 %:ssa. Tilanne on kehittynyt jo hiukan parempaan suuntaan. Tuorein työttömyysluku on heinäkuun lopulta seuraava: Haukipudas 13,5 %, Oulu 15,5 %, Pohjois- Pohjanmaa 12,7 % ja Oulun seutukunta 14,2 %. Oulun seudun suuri ongelma on nuorisotyöttömyys, jolle on suunnattu viime aikoina kohdistettuja toimenpiteitä. Talouden elpyessä työvoiman kysynnän arvioidaan kääntyvän nousuun ja työllisten määrä kasvanee ensi vuonna parisen prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi keskimääräisen työttömyysasteen olevan vuonna 2011 hieman yli kahdeksan prosenttia koko maassa. Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulujen kasvu oli vuonna 2009 edelleen verrattain nopeaa eli noin neljä prosenttia. Toimintamenojen kasvuvauhti hidastui kuitenkin puoleen edellisen vuoden kahdeksasta prosentista muun muassa kunta-alan ansiotason maltillisemman kehityksen vuoksi sekä kuntien aloittamien säästötoimenpiteitten johdosta. Tilastokeskuksen julkaisemien vuoden 2009 ennakkotietojen mukaan tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät yli kuusi prosenttia. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu hidastunee noin 3-3,5 prosenttiin, sillä kuntien taloudellinen tilanne edellyttää toimintamenojen kasvun hillitsemistä. Kuntien talouden neljännesvuositilaston ja eräiden muidenkin kuntaalan palkkasumman kehitystä kuvaavien tilastojen mukaan kuntien palkkasumma on kasvanut tänä vuonna melko vähän. Syinä hitaa- 3
seen kasvuun ovat sopimuskorotusten maltillisuus ja kuntien toimenpiteet menojen hillitsemiseksi. Palvelujen ostot ovat kasvaneet kuitenkin edelleen erittäin nopeasti. Kunta-alalla saavutettiin kuluvan vuoden helmikuussa neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2010 2011. Sopimukset tulivat voimaan helmikuun alusta ja sopimuskausi päättyy 31.12.2011. Sopimukset voidaan irtisanoa päättymään 28.2.2011. Sopimusten palkankorotukset on toteutettu tämän vuoden helmikuun ja syyskuun alussa. Muut mahdollisesti sovittavat palkantarkistukset voivat tulla voimaan aikaisintaan 1.5.2011. Sopimusratkaisu nostaa kunta-alan työvoimakustannuksia vuonna 2010 keskimäärin prosentin. Haukiputaan kunnan osalta palkkamenot ovat nousseet tammielokuun osalta 7,6 % verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuonna 2009. Asiaan on kiinnitettävä huomiota ja seurattava, jatkuuko kehitys loppuvuonna. Talousarvio kuluvalle vuodelle tehtiin yleisestä taloudellisesta tilanteesta sekä Haukiputaan alijäämien kattamisvelvoitteesta johtuen erittäin tiukaksi. Vastuualueiden nettomenojen kasvuvauhdiksi linjattiin keskushallinnon osalta ilman yleisen työllistämisen määrärahasiirtoa 1,4 %, hallintopalveluiden osalta 0,8 %, perusturvapalveluiden osalta (ilman yleisen työllistämisen määrärahasiirtoa) 3,9%, kuten sivistyspalveluidenkin osalta ja teknisten palveluiden kasvuvauhdiksi määriteltiin 0,8 %. Tiukoista raameista huolimatta näyttää siltä, että myös toisen vuosineljänneksen jälkeen talousarvio näyttäisi pitävän kohtuullisen hyvin muiden paitsi perusturvan osalta, jossa ilman toimenpiteitä näyttäisi tulevan noin 1,2 M ylitys. Kokonaisuus on toistaiseksi kuitenkin hallinnassa johtuen keskushallinnon ja erityisesti hallintopalvelujen talousarvion arvioidusta alituksesta Talousarvion pitävyyteen on vaikuttanut erityisesti maltilliset palkkaratkaisut, erittäin alhainen inflaatio- ja korkotaso sekä vastuualueiden määrätietoiset pyrkimykset talousarviossa pysymiseen. Talousarviovaiheessa tehdyt toimenpiteet on aloitettu ja niistä on pidettävä kiinni koko talousarviovuoden ajan. Talouden kehittymisen suunta on edelleen varsin herkässä tilassa, joten ylimääräistä jakovaraa ei kuluvana vuonna tule olemaan. Jos talous saadaan pidettyä alkuvuoden kehityssuunnassa, vuosikate tulee olemaan yli 4 M ja ylijäämä yli 2 M. Elokuun verotulot on julkaistu. Tammi-elokuun kokonaisverokertymässä verrattuna vuoteen 2009 on kasvua 0,6 % (vuosi -08 vs. 09 vastaava aika 0,2 %, koko vuosi 2,5 %), yhteisöverotuloissa 6,2 % (v. 2008 vs. 2009-62,8 %). Ennustehaarukka 10 vuoden vastaavan ajanjakson kertymillä koko vuoden ajalle on 0,8-6,9 % (51,3 M -54,5 M ). Talousarviossa verotulokertymä on arvioitu olevan 51,059 M. Ottaen huomioon alkuvuoden kasvu, tiedossa oleva edellistä vuotta pienempi takaisinmaksutilitys sekä kiinteistöveron noston vaikutus verotulojen kasvun ennakoidaan olevan noin 2,5 %. Tämä tarkoittaisi noin 53,5 M verokertymää. Tätä tukee myös Kuntaliiton viimeisin ennustekehikko (julk. 7.9.), jonka ennuste on Haukiputaan luvuilla 53,6 M (2,5 %). Kiinteistöverot tulevat loppuvuoden tilityksissä, joten vuodelle 2010 tehty korotus tulee näkymään loppuvuodesta. Valtionosuuksien osalta budjettivaiheessa ei ollut varmaa tietoa uuden valtionosuusjärjestelmän vaikutuksista. Lopullinen arvio vuodelle 2010 annettiin vasta tammikuussa. Sen ja alkuvuoden toteuman perusteella valtionosuuksia tulee kertymään 29,6 M vuonna 2010, kun budjetoituna on 30,670 M. Välitilinpäätöksessä on raportoitu sekä euromääräistä että laadullisten tavoitteiden kehittymistä vastuualueittain. Tiedot on koottu myös liikelaitoksen ja konserniyhtiöiden osalta. Jaksotukset on tehty samoin periaattein, jotka ovat olleet käytössä jo aiemmissa välitilinpäätöksissä. Jaksotuksissa on pyritty noudattaman olennaisuuden periaatetta sekä varovaisuutta tulojen osalta. Verotulojen osalta on tehty 1 M :n verotulojaksotus takaisinmaksutilitystä ennakoiden. Investointivarausta on purettu budjetoidun mukaisesti 1 M. 4
TP 2009 TA2010 01 08/10 01 08/09 Tot%/10 Arvio 2010 Arvio TULOSLASKELMA tot/8*12 31.12.2010 Myyntituotot 7 280 910 6 461 485 4 632 574 4 131 456 71,7 6 948 861 6 948 861 Maksutuotot 3 421 574 3 806 570 2 349 654 2 214 258 61,7 3 524 481 3 724 481 Tuet ja avustukset 1 904 715 1 609 300 1 402 123 889 513 87,1 2 103 184 2 103 184 Muut toimintatuotot 10 595 884 11 037 554 7 684 110 7 020 746 69,6 11 526 166 11 526 166 TOIMINTATUOTOT 23 203 084 22 914 909 16 068 460 14 255 974 70,1 24 102 691 24 302 692 Henkilöstökulut 44 865 138 46 502 538 30 522 356 28 884 338 65,6 45 783 534 46 003 534 Palvelujen ostot 32 305 858 31 800 755 22 031 186 20 190 029 69,3 33 046 779 33 296 779 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 5 407 889 5 191 928 3 619 821 3 383 254 69,7 5 429 731 5 429 731 Avustukset 7 021 822 6 557 150 4 641 357 4 658 609 70,8 6 962 036 6 962 036 Muut toimintakulut 9 858 890 10 499 167 6 776 558 6 299 589 64,5 10 164 836 10 164 836 TOIMINTAKULUT 99 459 597 100 551 538 67 591 278 63 415 819 67,2 101 386 917 101 856 916 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 76 256 513 77 636 629 51 522 818 49 159 846 66,4 77 284 226 77 554 224 Verotulot 52 231 303 51 059 000 35 686 953 34 048 223 69,9 53 530 430 53 530 430 Valtionosuudet 28 641 380 30 670 000 19 731 288 19 054 920 64,3 29 596 932 29 596 932 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 62 311 49 000 61 937 22 514 126,4 92 905 92 905 Muut rahoitustuotot 184 578 200 000 248 813 90 837 124,4 373 220 273 220 Korkokulut 1 304 580 1 335 000 569 705 1 015 097 42,7 854 557 954 557 Muut rahoituskulut 44 763 89 000 17 915 34 296 20,1 26 873 26 873 Rahoitustuotot ja kulut 1 102 455 1 175 000 276 871 936 043 23,6 415 306 615 306 VUOSIKATE 3 513 715 2 917 371 3 618 553 3 007 255 124 5 427 830 4 957 832 Suunnitelman mukaiset poistot 2 921 405 2 857 102 2 562 037 1 923 397 89,7 3 843 056 3 843 056 Poistot ja arvonalentumiset 2 921 405 2 857 102 2 562 037 1 923 397 89,7 3 843 056 3 843 056 TILIKAUDEN TULOS 592 310 60 269 1 056 516 1 083 858 1753 1 584 773 1 114 776 Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron lisäys 1 000 000 Poistoeron vähennys 1 232 560 157 477 Varausten vähennys/lisäys 1 000 000 Varausten vähennys 1 500 000 1 000 000 66,7 1 500 000 1 700 000 Varausten ja rahastojen muutokset 1 232 560 1 657 477 1 000 000 60,3 1 500 000 1 700 000 TILIKAUDEN YLI /ALIJÄÄMÄ 1 824 869 1 717 746 2 056 516 1 083 858 119,7 3 084 773 2 814 776 5
Kunnanhallitus Asiakas ja kuntalainen Strategiset päämäärät Asiakaslähtöisyys Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Kriittiset menestystekijät Palvelujen tuottaminen asiakaslähtöisesti resurssien puitteissa Sähköisen asioinnin kehittäminen Ennaltaehkäisevä työote Turvallinen ja viihtyisä kasvu- ja asuinympäristö Mittarit ja tavoitetasot Vastuutaho Toteutuminen Asiakastyytyväisyys jory Koko kunnan osalta on selvitetty mahdollista tyytyväisyyskyselyä ja pyydetty siitä tarjous. Palvelutarpeiden ennakointi, arviointi ja palveluiden kehittäminen Osallistutaan seudulliseen kehittämiseen ja käyttöönottoon joka toimialalla Kunnan poikkihallinnollinen hyvinvointiohjelma 2010 Toimialakohtaiset hyvinvointisuunnitelmat 2010-2011 Turvallisuussuunnitelman päivittäminen 2012 jory MATO:n ja kehityskuvan avulla pyritään ennakoimaan ja ohjaamaan palvelun tarvetta ja suunnittelemaan palveluverkon investoinnit optimaalisiksi. Molemmat ovat tulossa hyväksyttäväksi syksyllä ja niitä voidaa hyödyntää Uuden Oulun suunnittelussa. jory Seudullisesti on perustettu työryhmä, joka käy läpi parhaillaan jo olemassa olevia sähköisiä lomakkeita ja pyrkii yhdenmukaistamaan ja laajentamaan niiden käyttöä. jory Haukiputaan nuorten terveysliikuntaohjelma 2010-2012 on hyväksytty sivistyslautakunnassa 8/2010. Tehdään osana Terveempi Pohjois-Suomi -projektia jory Tehdään osana Terveempi Pohjois-Suomi -projektia jory Päivitys tehdään v. 2012. Asuntopolitiikan laatiminen 2010 jory, Simppulanhaka Ei ole aloitettu. Järkevä tehdä rinnan Kirkonkylän keskustan kaavamuutoksen kanssa. Kuntalaispalautteet jory Systemaattista keräysjärjestelmää ei ole. 6
Lähtökohtatilanne tarkoitus kartoittaa laajemman kyselyn avulla, josta suunnittelu meneillään. Kuulemistilaisuuksista ensimmäiset kokemukset saatu monikuntaliitosselvityksen yhteydessä. Osallistava malli on kirjattu yhdistymissopimukseen. Nuorten kuuleminen nuorisovaltuuston kautta - kts. sivistyspalvelujen tuloskortit. Perustettu kunnan Hyvinvoinnin ja terveyden ohjausryhmä valmistelemaan pilottina Haukiputaan hyvinvointikertomusta. Järjestetty Terveempi Pohjois-Suomi -järjestöilta 8/2010, jossa Hyvinvoinnin ja terveyden (HyTe)-ohjausryhmä kuullut järjestöjen näkökulmaa ja kehittämisajatuksia kuntalaisten hyvinvoinnista. Asukasaktiivisuuden tukeminen Asukkaiden osallistuminen ja vuorovaikutus Kuntalaisten hyvinvointi Kuulemistilaisuudet, palautekanavat, kyläyhdistysten aktiivisuus Kuntalaisen rooli oman hyvinvoinnin hallinnassa vahvistuu jory kh, jory 7
Vetovoimaisuus ja elinvoima Strategiset päämäärät Kunnan hallittu kasvu Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen ja aktiivinen kehittäminen Kriittiset menestystekijät Suunnitelmallinen maankäyttö (asumiseen ja yrittämiseen) Taloudellinen yhteiskuntarakenne Optimaalinen väestönkasvu Verkostoituminen Vetovoimaiset yrityspuistot Mittarit ja tavoitetasot Vastuutaho Toteutuminen Luovutettavat tontit x kpl/vuosi kh Kh päättänyt kuluvana vuonna luovutettavat tontit ja hinnat. Tonttilaitos laskenut tonttien perustamiskustannukset ja tuotot eri kaava-alueilla ja laskelma on esitelty KH:lle. Vuokra-asuntotarjonta jory, Simppulanhaka Simppulanhakan asuntotarjonta ennallaan. Yksittäisistä, hajallaan sijaitsevista asunnoista pyritään eroon myymällä niitä niiden vapauduttua vuokralaiselta. Ns. Tupsulan korttelin investointia suunnitellaan ja se on otettu huomioon Kirkonkylän kaavauudistuksessa. IVA jory Ei toistaiseksi aktiivisia toimenpiteitä. Rakentamista ohjataan pääosin yhdyskuntarakennetta täydentävällä sekä kylien kehittämistä tukevalla, ajantasalla olevalla asema- ja osayleiskaavoituksella Asukasluvun kasvu ka. 1,5 %/vuosi Haukiputaan Kehitys Oy:n aktiivinen toiminnan tehostaminen kansallisesti ja kansainvälisesti Yrityspuistojen laatu, yritysten määrä, työpaikkojen lisääntyminen kh, jory, tekninen ltk kh, jory, tekninen ltk Kh, Haukiputaan Kehitys Kh, Haukiputaan Kehitys Kaavatyö etenee suunnitelman mukaisesti. Yhdyskuntarakennetta pyritään ohjaamaan Mato:n ja kehityskuvan avulla. Kehittynyt linjauksen mukaisesti. Väestöä 18830 (07/2010) Kehitys osallistunut messuille. Tilojen markkinointia tehostettu. Aloitettu laajemman palvelupaketin (tukipalvelut, testausyhteistyö jne) suunnittelu yhdessä jo toimivan vuokralaisen kanssa. Vireillä toiminnan yhdistäminen BusinessOulun kanssa. Holstinmäki-imago-projekti käynnistynyt. Yritysten perustaminen lisääntynyt. Vuonna 2009 perustettu suhteessa eniten uusia yrityksiä (Haukipudas 7,4 %/ kaikki kunnat 5,6 %). Kehitys on jatkunut samansuuntaisena. Tilastot saadaan lokakuussa. 8
Yhteisöllinen elinympäristö Kunnan elinkeinopolitiikassa onnistuminen Elinkeinostrategian päivittäminen Kh, HK, jory HK:n hallitus valmistellut, käsitelty kunnan 2010 ja toteuttaminen jory:ssä. Yhteisöverojen kehitys Kh,jory Kehitys lähtenyt parempaan suuntaan. Tammi-elokuun kasvu 6,2 % (v. 2008 vs. 2009-62,8 %). Työllisyyden kehitys Kh, jory, HK Tilanne 31.7. : Haukipudas 13,5 %, Oulu 15,5 %, PP 12,7 %, Oulun seutukunta 14,2 % Koulutetun työvoiman saatavuus Kh Toistaiseksi ei ole raportoitu, että olisi ongelmia. Nopea reagointi muuttuvaan tarpeeseen Kh, jory Reagoitu resurssien puitteissa. Oulun seudun vetovoima Hyvät ja riittävät peruspalvelut Hyvä julkisuuskuva Yritysbarometri jory, Kehitys Tilastoseurantaa tehostettu hankkimalla yritysten perustamistilasto Tilastokeskukselta. Hyvät liikenneyhteydet Erilaisia tarpeita palvelevat liikenneverkostot Kh, jory Monipuoliset harrastus- ja kokoontumismahdollisuudet Otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa. Uusia kohteita tälle vuodelle Kiviniemi-Virpiniemi kevyenliikenteenväylä, Virpo ja Länsikehä. Joukkoliikenne Kh, jory Kehitetään yhteistyössä liikennöitsijän kanssa. oltu aktiivisesti yhteydessä sosiaalitoimen siirtymisen yhteydessä. Kevyenliikenteen verkostot Kh, jory uusia kohteita Kiviniemi-Virpiniemi ja Virpo Liikuntapaikkojen määrä, laatu ja käyttö Kulttuuripalvelujen määrä, laatu ja käyttö Sivistysjohtaja Sivistysjohtaja, Kiiminkijoen Opisto Kellon pallokentän perusparannus asentamalla hiekkatekonurmipinnoite Jatulin tenniskenttien pinnoitus Uimahallin käyttö kts. sivistyspalvelujen kortit Kirjastopalvelujen käyttö kts. sivistyspalvelujen kortit Teatterikuopan esityksiä keväällä 2010 oli 33 ja kävijöitä 4160 muita kulttuuritapahtumia (opiston konsertit seurakunnassa) oli 4, kävijöitä 350 yht 37 tapahtumaa ja 4510 katsojaa Monipuolinen käyttö kaikki Mahdollisuuksista kerrottu Tilitorissa ja kotisivuilla. 9
Luonnonläheisyyden hyödyntäminen kunnan kehittämisessä Vetovoimainen keskusta Suunnitteluun osallistuminen jory Mato:ssa ja investointien suunnitteluvaiheessa. Suunnitelmat ja toteuttaminen jory Ei toistaiseksi kattavaa suunnitelmaa. Kolmas sektori aktivoitunut esim. Miehikkään-projektissa. Keskustan kehittämissuunnitelman kh, jory Kaavatyön yhteydessä. laatiminen ja toteuttaminen Henkilöstö ja johtaminen Strategiset päämäärät Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö Kriittiset menestystekijät Henkilöstön osaamisen, jaksamisen ja saatavuuden turvaaminen Osaava esimies- ja alaistoiminta Mittarit ja tavoitetasot Vastuutaho Toteutuminen Koulutusmäärärahat/1,0 % palkkakustannuksista Palkkavertailut/seudullisesti kilpailukykyinen ja paikallisesti oikeudenmukainen palkkaus Henkilöstöohjelma 2011-13/ muuttuvien palvelutarpeiden ja henkilöstöresurssien yhteensovittaminen Palkitseminen/ palkitsemisjärjestelmien kehittäminen ja pilotointi kh, henkilöstöpäällikkö henkilöstöpäällikkö jory Ei vielä mittaustuloksia Tarkentuu yhdistymishallituksen linjausten jälkeen Valmistellaan syksyllä 2010 yhdistymishallituksen linjausten mukaan henkilöstöpäällikkö Linjaukset mahdollisen palkkaharmonisoinnin yhteydessä yhdistymishallituksen linjausten mukaisesti 360-asteen mittaus/palaute joka henkilöstöpäällikkö Tarkentuu yhdistymishallituksen linjausten toinen vuosi jälkeen Tyhy-indeksi/kehityskeskustelut esimiehet Koko kunnassa käytyjen kehityskeskustelujen 100% tunnuslukujen keskiarvot: 2008 = 1,7 2010 = 1,6 eli tunnuslukujen valossa kehityskeskustelut olleet hieman laskussa Henkilöstöraport- henkilöstöpäällik- Seurataan mm. työsuojelutarkastusten ja 10
Työyhteisön hyvinvointi ja terveellinen työympäristö ti/henkilöstöraportin hyödyntäminen (sairaspoissaolot jne.) Tyhy-indeksi/parempi kuin edellisenä vuonna kö, esimiehet työpaikkaselvitysten yhteydessä esimiehet Koko kunnan tyhy-indeksi 2008-2010: Työyhteisön toimivuus/yksilön voimavarat/tyht. 2008: 33,6/35,2/68,8 2010: 32,3/35,5/67,8 Kun yhden pisteen muutos tulkitaan merkittäväksi, niin ilmapiiri ja esimiestyö ovat havaittavasti heikentyneet (-1,3), mutta henkilöstön jaksaminen ja sitoutuminen hieman parantunut (+0,3) kokonaisindeksi jäädessä yhden pisteen miinukselle. Hyvä työnantajaimago Hyvä johtaminen Johtamisen johtaminen Työterveyshuollon työpaikkaselvitykset/useampia kuin edellisenä vuonna Työhyvinvointiohjelma/th-ohjelman päivittäminen Kysely/tehdään ensimmäisen kerran 2010 Pätevien toimen- ja viranhakijoiden määrä/vähintään 10 hakijaa/vakanssi Johtamisen mallintaminen/toimitaan nuottien mukaan Luottamushenkilöjohtamisen parhaat käytännöt/benchmarkkaus +koulutus 360-asteen kysely/lähiesimiesten tukeminen ja kannustaminen henkilöstöpäällikkö henkilöstöpäällikkö henkilöstöpäällikkö kh,jory henkilöstöpäällikkö henkilöstöpäällikkö henkilöstöpäällikkö Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 2010 mukaan kohdennetut selvitykset tietopalvelu, esimiehet, länsituulen koulu, kiinteistönhuolto, muut selvitykset työpaikoilla tapahtuvien muutosten mukaan esimiehen ilmoituksen mukaan Tarkentuu yhdistymishallituksen linjausten jälkeen Tarkentuu yhdistymishallituksen linjausten jälkeen Avoimiin työpaikkoihin pääsääntöisesti runsaasti päteviä hakijoita Tarkentuu yhdistymishallituksen linjausten jälkeen Tarkentuu yhdistymishallituksen linjausten jälkeen Tarkentuu yhdistymishallituksen linjausten jälkeen 11
Toimivat johtamisjärjestelmät Luottamushenkilötyön arviointi/ luottamushenkilön taitokehikko Johtamisjärjestelmän tarkistaminen/mitä hajautetaan, mitä keskitetään henkilöstöpäällikkö jory Arvioinnin sisällöt määritellään yhdistymishallituksen linjausten jälkeen Tarkentuu yhdistymishallituksen linjausten jälkeen Johtamista ohjaavat mittarit/strategian mukaisten mittareiden laatiminen jory Tarkentuu yhdistymishallituksen linjausten jälkeen Rakenteet ja palveluprosessit Strategiset päämäärät Taloudellinen yhdyskuntarakenne ja palveluverkko Kriittiset menestystekijät Maa- ja elinkeinopolitiikan hallittu toteuttaminen Optimaalinen palveluverkko Toimivat ja asiakaslähtöiset palveluprosessit Organisaatiorakenteen poikkihallinnollinen kehittäminen Mittarit ja tavoitetasot Vastuutaho Toteutuminen Elinkeinopoliittisten ohjelmien uudistaminen 2010 Kh, HK Strategia valmisteluprosessissa. Yritysvaikutusanalyysia testataan Asemakylän yritysalueen kaavan yhteydessä. Maapoliittisen ohjelman uudistaminen 2011 Kh, kaavoituspäällikkö tehdään vuonna 2011 Palveluverkkoselvityksen tekeminen jory Tehdään Uutta Oulua koskien yhdistymistaminen ja johtopäätösten toteuthallituksen linjausten mukaan. Yhteistyö palveluiden järjestämisessä/aktiivinen jory Tehdään Uutta Oulua koskien yhdistymis- osallistuminen hallituksen linjausten mukaan. alueellisen palveluverkon kehittämiseen Ydinprosessien mallintaminen kh,jory Tehdään Uutta Oulua koskien yhdistymishallituksen linjausten mukaan. Palvelujen tuotteistaminen (aikataulu) Organisaation kehittämistyön käynnistäminen 2010 kh,jory kh,jory Tehdään Uutta Oulua koskien yhdistymishallituksen linjausten mukaan. Tehdään Uutta Oulua koskien yhdistymishallituksen linjausten mukaan. 12
Vahva kolmas sektori (palvelujen tuottajana) Palvelujen kokonaisohjauksessa onnistuminen Uusi organisaatio toiminnassa 2012 Uusien toimintamallien kehittäminen Kolmannen sektorin osuus työllistäjänä kasvaa Kolmannen sektorin rooli palveluntuottajana vahvistuu Palvelustrategian laatiminen ja toteuttaminen 2010 (jossa otetaan kantaa mm. yksityiseen ja 3.sektorin palvelutuotantoon) Johtamisjärjestelmän kehittäminen vastaamaan uutta organisaatiorakennetta 2011 kh,jory kh,jory kh,jory kh,jory kh,jory kh,jory Tehdään Uutta Oulua koskien yhdistymishallituksen linjausten mukaan. Tehdään Uutta Oulua koskien yhdistymishallituksen linjausten mukaan. Parhaat käytännöt eri kunnista pyritään ottamaan huomioon. Vireä kolmassektori-projekti on aktivoinut toimijoita ja parantanut verkostoitumista. Vireä kolmassektori-projekti on aktivoinut toimijoita ja parantanut verkostoitumista. Tehdään Uutta Oulua koskien yhdistymishallituksen linjausten mukaan. Tehdään Uutta Oulua koskien yhdistymishallituksen linjausten mukaan. 13
Talous Strategiset päämäärät Tasapainoinen ja kestävä kuntatalous Kriittiset menestystekijät Alijäämien kattaminen Tulojen suotuisa kehitys Toimintamenojen kasvu vs. verorahoituksen kasvu Velkaantuneisuus hallinnassa Omavaraisuusasteen Kehittyminen vahvasti sidoksissa investointiratkaisuihin. Tämänhetkinen taso vertailukelpoinen. nostaminen Tarkoituksenmukaiset taksat ja maksut Suunnittelun, ennustamisen ja raportoinnin kehittäminen Mittarit ja tavoitetasot Vastuutaho Toteutuminen Ylijäämäiset tilinpäätökset jokaiselta tilikaudelta kh,jory Vuosi 2009 ylijäämä noin 2 M, ennuste vuodelle 2010 > 2M Alijäämät katettu 2011 kh,jory Vuoden 2009 tilinpäätöksen jälkeen kattamatta noin 3,6 M. Saadaan katettua viimeistään vuoden 2011 tilinpäätöksessä. Kunnallisveron keskimääräinen kasvu strategiakaudella 5 % ja vero-% ennallaan Yhteisöverojen keskimääräinen kasvu 10 % Elinkeinoelämä/yritysten nettomäärä kasvava ja taloudellinen tila vakaa Vuosikate > 3 M ja ylijäämä > 1 M /v kh,jory Ennuste vuodelle 2010 noin 1 %. Kunnallisveroprosentti pidettiin ennallaan. Kiinteistöveroprosenttia nostettiin. kh,jory Tammi-toukokuussa kasvu 6,2 % kh,jory,hk kh,jory Alle 3000/asukas kh,jory alle 3000 /as Omavaraisuusaste 60 %/vuonna 2015 Kiinteistöverot suhteessa seudun tason kanssa Taksat/nostoprosentti min 3 %/vuosi Tilinpäätökset (ml. VTP) ja talousarvion pitävyys/laatu, aikataulu, informatiivisuus kh,jory kh,jory Yritysten perustaminen lisääntynyt. Vuonna 2009 perustettu suhteessa eniten uusia yrityksiä (Haukipudas 7,4 %/ kaikki kunnat 5,6 %) Sama kehitys jatkunut alkuvuonna. Tarkat tilastot puuttuvat vielä. Vuosikate-ennuste >3 M, ylijäämäennuste > 1M kh,jory Kuluvalle vuodelle nostettu keskimäärin 3-5 % kh, kk Kokonaisuutta kehitetty edelleen. Talousarvio näyttää toistaiseksi pitävän kohtuullisesti. Aikataulussa pysytty ja sen pitäminen tärkeää Uuden Oulun valmistelun takia. 14
Toimiva kuntakonserni ja omistajaohjaus Hallitut ja suunnitelmalliset investoinnit Suunnittelujärjestelmän toimivuus Investointien onnistunut toteuttaminen Toimiva ohjeistus Säännönmukainen ja yhdenmukainen raportointi Tavoitteiden asettaminen Riittävän pitkä aikajänne kh,jory Elinkaarimalliselvityksen jälkeen voidaan tehdä pidemmällä aikajänteellä. Suunnittelu tehtänee yhdessä Uuden Oulun kuntien kanssa. Suunnitelman pitävyys kh,jory Toistaiseksi pitänyt. Muutoksia Kiviniemen koulun osalta. Muutos/tilanneherkkyys kh,jory Kiviniemen osalta pystytty ottamaan vaihtuneet tilanteet huomioon. Länsituulen kaava on joustanut. Monipuoliset/kustannustehokkaat kh,jory Selvittelyssä. Saatu selvitykseen Tekes-rahaa. toteuttamistavat Tulorahoitus (katetaan 60 %) kh,jory Vuonna 2010 toteutunee. Jatko riippuu in- Omistajastrategia ja konserniohje/päivitetty, hyväksytty ja käytössä Raportoinnin onnistuneisuus ja informatiivisuus Tulostavoitteet (asetetaan euromääräisesti, konsernivelka alle 4000 /asukas) kh,jory kh,jory kh,jory vestointitavasta. Ei ole päivitetty vielä. Business Planning otetaan käyttöön budjetointivaiheessa. Siellä määrämuotoiset raporttipohjat, jotka helpottavat seurantaa. Palkkajaksotuksen ongelmia ei ole saatu ratkaistua ohjelmistojen välillä ja ne on tehtävä "käsin" välitilinpäätösvaiheessa. Palkkajärjestelmän uusiminen välttämätön, mutta ennen uusimista otetaan huomioon yhdistymispäätöksen seuraukset. Haukiputaan Kehityksen ja Simpulanhakan osalta heidän budjeteissaan linjattu velkamäärän pienentäminen => tyttärien osuus konsernivelasta tullee pienenemään edelleen vuonna 2010. kokonaisvelkamäärä sidoksissa peruskunnan investointitapaan - ja määrään 15
Tuloslaskelma TP2009 TA2010 Toteuma 1-8/10 Toteuma 1-8/09 Tot.-%/10 Arvio 2010 tot/8*12 Va:n arvio 31.12.2010 Myyntituotot 1833 542 793-100 813 813 Maksutuotot 343 164 303-100 246 246 Tuet ja avustukset 465497 509250 542164 61390 106.5 813247 713247 Muut toimintatuotot 88721 7600 8909 77462 117.2 13363 13363 TOIMINTATUOTOT 556393 516850 551780 139947 106.8 827669 727669 Henkilöstökulut -577787-953790 -780851-380100 81.9-1171276 -1171276 Palvelujen ostot -2970639-3228960 -1890629-1869279 58.6-2835944 -2835944 Aineet, tarvikkeet -25797-18300 -12110-15106 66.2-18165 -18165 ja tavarat Avustukset -324626-306700 -182236-185152 59.4-273354 -273354 Muut toimintakulut -221250-208891 -184854-138269 88.5-277281 -277281 TOIMINTAKULUT -4120098-4716641 -3050680-2587906 64.7-4576020 -4576020 VUOSIKATE -3563705-4199791 -2498900-2447959 59.5-3748350 -3848350 TILIKAUDEN TULOS -3563705-4199791 -2498900-2447959 59.5-3748350 -3848350 16
Hallintopalvelut Asiakas ja kuntalainen Strategiset päämäärät Asiakaslähtöisyys Kriittiset menestystekijät Mittarit ja tavoitetasot Vastuutaho Toteutuminen Avoin ja ajantasainen tiedottaminen Asiakastyytyväisyys: Sisäinen ja ulkoinen palvelukyky ja -laatu Langattoman verkon kattavuus Langattoman panoulun laajentuminen kunnan toimipisteissä Ajankohtaiset tiedotteet Muutoksista tiedottaminen asiakaskyselyt reagointinopeus laadun parantaminen tuote-, kohde- ja asiakastuntemus Langattoman panoulun laajentuminen kunnan toimipisteissä tietohallintopäällikkö Kirkonkylän koulun langattoman verkon laajennus panoulu on siinä laajuudessa kuin alunperin on suunniteltu. tietohall.pääll. PanOulun langattomassa verkossa on 32 tukiasemaa Haukipudas on mukana verkon ylläpidon kilpailutuksessa. Kilpailutuksen ratkettua verkkoa päästänee laajentamaan uusiin kiinteistöihin. kaikki Sähköinen viestintä vähentänyt perinteisiä työkokouksia tulosalueilla. Asiakaskyselyitten toteuttaminen siirtyy syksyyn Palveluiden käyttöaste tuotetuntemuksen lisääminen, osallistutaan toimittajien esittelytilaisuuksiin Tuotetaan (käyttäjäpalaverissa) sovitut palvelut Sähköisten palvelujen laatu Ajantasaiset tiedot Internet sivuilla Sähköiset lomakkeet yksiköiden esimiehet ruokapalvelupäällikkö, materiaalisihteeri kunnansihteeri, kk Vahtimestaripalvelun sähköistä tilaamisjärjestelmää markkinoitu sisäisille asiakkaille käyttäjäpalavereissa Internet-sivujen sisällön päivittäminen on jatkuvaa. Haukipudas on mukana suomi.fi 17
Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Sähköisten palvelujen lisääminen Viihtyisä kasvu ja asuinympäristö Toimiva ja turvallinen liikenneverkko Verkkolaskutuksen käyttöönoton laajentaminen, suoraveloituksen korvaaminen Maanrakennustöiden viimeistelyjen tason valvonta Liikenneympäristön toteuttaminen ennen tonttien rakentumista. toimistopäällikkö maanmittausinsinööri, kaavoituspäällikkö maanmittausinsinööri, kaavoituspäällikkö -hankkeessa, johon kootaan kaikki käytössä olevat kunnan lomakkeet. Vesilaskutus toiminut pilottina verkkolaskutuksessa alkuvuodesta. Suoraveloitusta käytetään mahdollisimman kauan, mutta SEPA:n toteutuessa se jää pois. Pankit etsivät uusia vaihtoehtoja suoraveloitukselle. Kunnan maa-alueille myönnettävien sijoitusja kaivuulupien ehtoja tarkistettu. Rakennuttamisen valvontaan ei resursseja Haukiväylän alikulku ei toteutunut toistaiseksi. 18
Vetovoimaisuus ja elinvoima Strategiset päämäärät Hyvä kuntakuva Kunnan hallittu kasvu Yhteisöllinen elinympäristö Kriittiset menestystekijät Mittarit ja tavoitetasot Vastuutaho Toteutuminen Ympäristön laatu Suunnitelmallinen rakentaminen Kunnan kehityksen ennakointi Kaavoituksellinen valmius Riittävä ja monipuolinen kaavatonttireservi Toimiva ja taloudellinen liikenneverkko Kirkonkylän keskusta viihtyisä ja toimiva palvelukeskus kaavoituspäällikkö, kk, kj Kirkonkylän keskustan käyttösuunnitelma valmistunut Hajarakentamisen määrä pienempi kh Lupavalmistelu pyrkii vaiheittain asetettuun kuin 10 % omakoti ja pari- tavoitteeseen talotuotannosta Ajantasainen yleiskaavoitus kaavoituspäällikkö Kellon osayleiskaavan uudistaminen jatkuu Kaikki yleiskaavat oikeusvaikutteisia v. 2015 Hyvät tuulienergiatuotannon kaavoituspäällikkö Yleiskaava tuli luonnoksena käsittelyyn kesäkuussa mahdollisuudet: Merialueen tuulivoimapuiston yleiskaavan hyväksyminen Seudullisen jätehuollon toimivuus: kaavoituspäällikkö Viranomaiset edellyttivät lisää perusselvi- Jätekeskuksen yleiskaavan tyksiä. Kaavaluonnoksen laatiminen siirtyy. hyväksyminen Kysyntää vastaava tonttitarjonta maanmittausinsinöörkyistä Holma-Haapajärven kaava täydentää ny- tonttireserviä. Avattujen alueiden tehokas maanmittausinsinöörnointia Kellonlahden loma-asuntotonttien markki- markkinointi tehostettu yhteistyösopimuksella kiinteistönvälitysliikkeen kanssa ja osallis- maanmittausinsinööri, kaavoituspäällikkö Palvelukykyinen joukkoliikenne: Uudet kasvusuunnat ja lisärakentaminen joukkoliikennettä tukien Turvalliset kevyen liikenteen yhteydet: Liikenneympäristö rakennettuna ennen tonttien rakentamista Vahtolan uuden asuinalueen tonttien kysyntä maanmittausinsinööri, kaavoituspäällikkö maanmitt.ins., kaavoituspääll. tumalla rakentajamessuille. Kirkonkylän länsipuolen kaava ehdotusvaiheessa ja Kiviniemen Hätälän alueen lunastus vireillä. Ei toteutunut toistaiseksi. Haapakangas 3 alikulkuun ei rahoitusta Tonttien luovutusmäärä vastannut kysyntää. 19
Henkilöstö ja johtaminen Strategiset Kriittiset menestystekijät Mittarit ja tavoitetasot Vastuutaho Toteutuminen päämäärät Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö Työtyytyväisyysindeksi Kunnan keskiarvoluku esimiehet, kk Aktiivinen osallistuminen. Myönteinen palaute. Työyhteisöindeksi noussut lähes kaikissa yksiköissä. Koko hallintopalveluiden osalta nousua on vuodesta 2008 4,5 pistettä. Indeksi on nyt kunnan korkein. työyhteisön yksilön työyhteisötoimivuus voimavarat indeksi 2008 2010 2008 2010 2008 2010 Koko kunta 33,6 32,3 35,2 35,5 68,8 67,8 Hallintopalvelut 31,3 34,7 34,7 35,8 66,0 70,5 -tietopalvelut 30,4 27,1 33,6 31,9 64,0 59,0 -laskentapalv. 33,1 35,6 38,4 38,2 71,5 73,8 -materiaalipalv. 32,0 36,2 31,8 38,0 63,8 74,2 -ruokapalvelut 31,1 32,6 35,2 35,3 66,3 67,9 -maankäyttö ja 38,5 39,8 36,2 35,5 74,7 75,3 kaavoitus Työkyky ja jaksaminen Hyvä kunto ja motivaatio Sairauspoissaolot Työyhteisön hyvinvointikellon hyödyntäminen esimiehet, kk Kävelytesti materiaalipalveluiden henkilöstölle tehty. In Body mittaus tehty kaikille halukkaille. Sairauspoissaolot vähentyneet ruokapalveluissa. Toimiva ikärakenne huomioitu tulosalueilla mahdollisuuksien mu- Sijaisuusjärjestelyt ja hiljaisen tiedon arvostus, kuunteleminen ja siirtäminen Resurssien riittävyys ja oikea kohdentaminen Kehityskeskustelut Perehdyttäminen Työnkierto Hyvien käytäntöjen siirtäminen ja omaksuminen Sähköiset palvelupyynnöt Tehtävänkuvauksen tarkistaminen ja rajaaminen esimiehet, kk esimiehet, kk kaan. Hiljaisen tiedon siirtymistä kehitetään. Sijaisuusjärjestelyissä pyritty huomioimaan työnkierto. Riittävä perehdyttämisaika ei toteudu aina käytännössä. Sähköiset atk-tukipyynnöt on otettu käyttöön aiempien tilapalvelujen ja vahtimestaripalvelujen lisäksi. Materiaalipalveluiden asiakastilaukset n. 80 %:sti sähköisesti. Vahtimestaritehtävistä keskusteltu sivistyspalvelun kanssa. 20