2 UUSIKAUPUNKI 895 Siuttula 458 Tynki 463 RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Ranta-asemakaavalla muodostuvat RA- ja M-alueet. 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1. Tunnistetiedot VANTTUUNLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA Kunta Uusikaupunki 895 Kylä Siuttula 458 Kiinteistö Myllyniemi 1:28 Kylä Tynki 463 Kiinteistöt Pirttiniemi 1:4 Pirttiniemi 2:4 Länsranta 7:0 Hakaranta 8:0 Päiväys 15.11.2014 Kaavan laatija Juha Erjanti, DI Poppelikuja 16, 21110 NAANTALI Vireilletulo Uudenkaupungin kaupunki on ilmoittanut 23.9.2013 ranta-asemakaavan vireilletulosta osallisille kirjeillä ja kuuluttamalla 3.10.2013 Uudenkaupungin Sanomat ja Vakka-Suomen Sanomat nimisissä lehdissä. 1.2. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 13 km Uudenkaupungin keskustasta luoteeseen Lyökissä Iso-Kaskisen länsirannalla. Maanteitse Uudenkaupungin keskustaan on noin 21 km ja Pyhämaan kyläkeskukseen noin 16 km. Kaava-alueen sijainnista on kartta osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Myllyniemen tilan rantaa. Juha Erjanti, DI 0400 515 235 1.3. Kaava-alueen nimi ja kaavoituksen tarkoitus Kaavan nimi on Vanttuunlahden ranta-asemakaava. Kaavoituksen tarkoituksena on suunnitella Myllyniemen 1:28, Pirttiniemen 1:4, Länsrannan 7:0 ja Hakarannan 8:0 alueille kullekin yksi lomarakennuspaikka. Rakennuspaikat ovat jo rakennettuja ja loma-asuntokäytössä. Pirttiniemen 2:4 jää rakentamattomaksi alueeksi. 1.4. Liiteasiakirjat Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.5.2013 Kantakiinteistötarkastelu 15.8.2013 Muistio aloitus/viranomaisneuvottelusta 4.10.2013 Luontokartoitus 2012 Rakennusinventointilomakkeet 2009 Varsinais-Suomen maakuntamuseon lausunto 8.5.2014 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto 6.8.2014 Asemakaavan perustiedot ja yhteenvetolomake
2. Tiivistelmä 2.1. Kaavaprosessin vaiheet - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma toukokuu 2013 - Ensimmäinen kaavaluonnos elokuu 2013 - Kaupungin ilmoitus osallisille vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä lokakuu 2013 - Aloitus/ viranomaisneuvottelu lokakuu 2013 - Toinen kaavaluonnos maaliskuu 2014 - Varsinais-Suomen maakuntamuseon lausunto toukokuu 2014 - Kolmas kaavaluonnos toukokuu 2014 - Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto elokuu 2014 - Kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto nähtävillä lokamarraskuu 2014 - Kaavaehdotus marraskuu 2014 2.2. Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavalla on suunniteltu Myllyniemen 1:28, Pirttiniemen 1:4, Länsrannan 7:0 ja Hakarannan 8:0 tilojen alueille kullekin yksi lomarakennuspaikka. 2.3. Ranta-asemakaavan toteuttaminen Ranta-asemakaavan toteutus on maanomistajan asia. Täydennysrakentaminen kaava-alueella voidaan aloittaa heti, kun ranta-asemakaava on saanut lainvoiman. 3. Lähtökohdat 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on suojaista merenranta-aluetta. Alue on maastoltaan puustoista metsämaata ja entistä peltoa. Ranta on kivikkoista ja matalaa sekä ruovikkoista. Avointa kalliota on Myllyniemen tilan länsiosassa kallioinen niemenkärki. 3.1.2. Luonnonympäristö Luonnonympäristö on suurelta osin kallioista mäntyvaltaista metsämaata. Osalla rannoista puusto ulottuu aivan rantaviivan läheisyyteen. Professori Sakari Hinneri on tehnyt alueelle luontokartoituksen kesällä 2012. 3.1.3. Rakennettu ympäristö Kaikki suunnittelualueen kiinteistöt ovat rakennettuja. Tilalla Myllyniemi 1:28 on 1800-1900-luvun alussa rakennetut emätilan Kalliomäki 1:4 vanhan talouskeskuksen (kalastustorppa) navetta (32 m 2 ) ja aitta (12 m 2 ), yhteensä 44 m 2. Navetta on osin purkukuntoinen. Nykyisin loma-asuntokäytössä oleva aitta on kunnostus- ja entisöintikelpoinen. Pirttiniemi 1:4 alueella sijaitsee 1800-1900-luvun alussa rakennettuja talouskeskuksen (Kierikkalan torppa) rakennuksia: päärakennus (90 m 2 ), navetta (56 m 2 ), rekivaja (11 m 2 ), kellarivaja (15 m 2 ), venevaja eli rantpuar (19 m 2 ) ja sauna (19 m 2 ), yhteensä 210 m 2. Länsranta 7:0 alueella on vuonna 1973 rakennettu loma-asunto (39 m 2 ), varasto (30 m 2 ) ja vaja vuonna 2006 (11 m 2 ), yhteensä 80 m 2. Tilalla Hakaranta 8:0 on vuonna 1984 rakennettu loma-asunto (36 m 2 ), varasto (24 m 2 ) ja vaja (12 m 2 ), yhteensä 72 m 2. 3 3.1.4. Maanomistus Kaava-alueen kiinteistöjen maanomistajat ovat: 1:28 Myllyniemi Maire Mannosen kp / Maija Mannonen ja Jouko Mannosen kp / Petri Mannonen ja Mika Mannonen 1:4 Pirttiniemi Urpo Isaksson, Heli Isaksson ja Seija Juvonen 2:4 Pirttiniemi Urmas Isaksson 7:0 Länsranta Ville Isaksson 8:0 Hakaranta Pekka Isaksson 3.2. Suunnittelutilanne 3.2.1. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaava-aluetta koskevat valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut 20.3.2013 Vakka-Suomen maakuntakaavan, joka on osa samana päivänä hyväksyttyä Varsinais-Suomen maakuntakaavaa. Suunnittelualue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita (MRV). Alue kuuluu loma-asutuksen mitoitusta osoittavaan osa-alueeseen 1 eli 7-10 lay/km, vapaata rantaa 40 % kokonaisrantaviivasta. Suunnittelualueella ei ole maakuntakaavassa aluevarauksia. Uudenkaupungin yleiskaava Turun ja Porin lääninhallitus on vahvistanut Uudenkaupungin yleiskaavan 25.8.1994. Suunnittelualue kuuluu osa-alueeseen II, jolla mitoituksena käytetään 5 loma-asuntoa rantakilometriä kohti tai 1 las 2 ha maa-aluetta kohti siten, että pienempi lukumäärä on tilan enimmäisrakennusoikeus. Rantaviivasta vähintään 50 % tulee jättää vapaaksi. Ranta-asemakaavalla voidaan tapauskohtaisesti, erityisistä syistä siirtää rakennusoikeutta tai vähäisessä määrin suurentaa perusmitoitusta. Selostuksen mukaan Pyhämaalla ja keskeisellä alueella vuoden 1985 jälkeen ja Lokalahdella vuoden 1980 jälkeen lohkotut tilat lasketaan mukaan kantatilaan, kun määritellään rakennusoikeuksia (lohkominen ei siis merkitse ilman muuta rakennuskelpoisuutta). Suunnittelualue on merkitty loma-asuntoalueeksi (RA) ja maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Ote yleiskaavakartasta on osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Ranta-asemakaava Suunnittelualueella eikä naapurustossa ole ranta-asemakaavaa. Rakennusjärjestys 11.4.2002 voimaan tulleen rakennusjärjestyksen mukaan asemakaavaalueen ulkopuolella olevalla ranta-alueella rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla lomarakennuspaikalla enintään 150 m 2 ja kerrosten lukumäärä yksi. Lomarakennuspaikalla saa olla enintään: yksiasuntoinen loma-asunto, jonka kerrosala saa olla enintään 100 m 2. yksi saunarakennus, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m 2. yksi vierasmaja, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m 2. kaksi talousrakennusta. Rakennusten alimman lattiatason on oltava vähintään 2 metriä keskiveden korkeudesta. Vene- ja rantavajojen, silloin kuin niiden rakentaminen on mahdollista, sijoittuminen ja korkeusasema harkitaan tapauskohtaisesti. 4
5 6 Kantakiinteistötarkastelu Suoritetun selvityksen mukaan kiinteistöt Kalliomäki 1:4 (rek. 4.4.1932) Siuttulan kylässä sekä Pirttiniemi 1:3 (rek. 2.12.1918) ja Pirttiniemi 2:3 (rek. 19.11.1918) Tyngin kylässä ovat ns. kantakiinteistöjä. Kantakiinteistötarkastelu on selostuksen liitteenä. Luontoinventointi Professori Sakari Hinneri on tehnyt suunnittelualueella luontokartoituksen kesällä 2012. Selvityksen mukaan alueella ei ole merkittäviä elinympäristöjä. Vanha rakennuskanta Suunnittelualueen tilojen Myllyniemi 1:28 ja Pirttiniemi 1:4 alueilla on vanhoja rakennuksia, joista Pirttiniemen asuinrakennus (Kierikkalan torppa) merkitään suojeltavaksi. Muinaisjäännökset Maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole merkitty muinaisjäännöksiä. Pohjakartta Suunnittelualueelle laadittu kaavoituksen pohjakartta on hyväksytty 17.10.2011. Kartan mittakaava on 1:2000. 4. Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1. Ranta-asemakaavan tarve Kiinteistöjen Myllyniemi 1:28, Pirttiniemi 1:4, Pirttiniemi 2:4, Länsranta 7:0 ja Hakaranta 8:0 omistajat haluavat selvittää tilojensa alueilla olevien rakennuspaikkojen määrän ja sijainnin sekä rakennusoikeuden (kerrosalamäärän). 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.5.2013 - Kaupunginhallituksen vireilletulopäätös 12.8.2013 - Kaavaluonnos 30.8.2013 - Aloitusneuvottelu 4.10.2013. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Osalliset on luetteloitu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan (OAS). 4.3.2. Vireilletulo Uudenkaupungin kaupunginhallitus on tehnyt vireilletulopäätöksen 12.8.2013 ja ilmoittanut 23.9.2013 siitä osallisille kirjeillä sekä kuuluttamalla 3.10.2013 Uudenkaupungin Sanomat ja Vakka-Suomen Sanomat nimisissä lehdissä. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vireilletulopäätös ovat olleet nähtävillä 3.10. - 1.11.2013. Nähtävillä olon aikana ei saapunut mielipiteitä. Kaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä muu kaavaaineisto ovat olleet nähtävillä 2.10. 3.11.2014 välisen ajan Uudenkaupungin virastotalon kaupunkisuunnittelu- ja maankäyttöosastolla. Nähtävillä olon aikana ei saapunut mielipiteitä eikä muistutuksia. Nähtävillä oloista oli ilmoitettu kirjeitse osallisille sekä kuulutettu em. sanomalehdissä. 4.3.4. Viranomaisyhteistyö Kaavoituksesta pidettiin 4.10.2013 aloitusneuvottelu, josta laadittu muistio on liitteenä. Aloitusneuvotteluun oli kutsuttu myös maanomistajat. Muistion mukaiset korjaukset ja täydennykset on tehty kaava-asiakirjoihin. Varsinais-Suomen maakuntamuseon 8.5.2014 antaman lausunnon mukaan kaavassa on käytetty RA/s ja RA-1/s merkintöjä, joissa alueen nykyinen rakennuskanta on hyvin huomioitu ja myös täydennysrakentamisen soveltumisesta alueelle on kiinnitetty huomiota. Pirttiniemen vanha torppa on asianmukaisesti merkitty sr-merkinnällä. Maakuntamuseolla ei ole omalta toimialaltaan kaavaluonnoksesta huomautettavaa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kaavaluonnoksesta 6.8.2014 antaman lausunnon mukaan viranomaisneuvottelussa 4.10.2013 on ollut esillä myös tilan 1:4 rantavajan osoittaminen omalla suojelumerkinnällään. Maanomistaja on ilmoittanut rantavajan olevan niin huonokuntoisen, ettei vajan suojelu ole enää tarkoituksenmukaista, joten maanomistajan pyynnöstä sr-merkintää vajan kohdalle ei lisätty. Varsinais-Suomen maakuntamuseo ei ole em. lausunnossaan huomauttanut asiasta. Edelleen ELY-keskuksen lausunnossa rakennusjärjestyksen mukaista rakennusoikeutta suuremman rakennusoikeuden osoittamiselle RA lomarakennuspaikoille ei näyttäisi olevan perusteita varsinkaan, kun rantaviivan pituuteen perustuva mitoituskin tällä kohtaa ylittyy. Kaavaluonnokseen muutettiin RA ja RA-1/s rakennuspaikkojen kokonaiskerrosalojen enimmäismääräksi 150 k-m 2. 4.4. Ranta-asemakaavan tavoitteet 4.4.1. Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Ranta-asemakaavan lähtökohtana oli suunnitella alueen tiloille Myllyniemi 1:28, Pirttiniemi 1:4, Länsranta 7:0 ja Hakaranta 8:0 kullekin yksi omarantainen lomarakennuspaikka. Pirttiniemen 2:4 alue oli tarkoitus suunnitella rakentamattomaksi maa- ja metsätalousalueeksi. 4.4.2. Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja niiden tarkentuminen Kaavoituksen aikana, aloitusneuvottelun jälkeen tavoitteet eivät muuttuneet. 4.5. Ranta-asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1. Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta 0 -Vaihtoehto ranta-asemakaavaa ei tehdä ja alueelle rakennetaan suunnittelemattomasti mahdollisilla poikkeamispäätöksillä. Rakentamattoman rannan säilyminen vaarantuisi. A-vaihtoehdon mukaan ranta-asemakaavalla suunnitellaan tilojen rakennetuille alueille yhteensä neljä omarantaista lomarakennuspaikkaa. vaihtoehdossa turvataan luontoarvot ja rakentamattoman rannan säilyminen. rakennusalat suunnitellaan siten, että tuleva täydennysrakentaminen sopii mahdollisimman hyvin maisemaan. 4.5.2. Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Vaihtoehtojen vaikutusten selvittämistä, arviointia ja vertailua ei katsottu tarpeelliseksi tehdä.
7 8 4.5.3. Ranta-asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Vaihtoehtoa A voidaan pitää parhaana kaavoitustyön pohjana. Valitulla ratkaisulla luodaan edellytykset rauhalliseen ja viihtyisään loma-asumiseen. noudatetaan maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. jätetään riittävästi rakentamatonta aluetta. otetaan huomioon maisema- ja luontoarvot. 4.5.4. Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.5.2013 Kaupunginhallituksen vireilletulopäätös 12.8.2013 Ensimmäinen kaavaluonnos 30.8.2013 Aloitus/viranomaisneuvottelu 4.10.2013 Vireilletulopäätös sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 3.10. - 1.11.2013. Toinen kaavaluonnos 30.3.2014 Varsinais-Suomen maakuntamuseon lausunto 8.5.2014 Kolmas kaavaluonnos 30.5.2014 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto 6.8.2014 Kaavaluonnos ja muu kaavan valmisteluaineisto nähtävillä 2.10. 3.11.2014. Kaavaehdotus 15.11.2014 5. Ranta-asemakaavan kuvaus 5.1. Kaavan rakenne Kaava-alueeseen kuuluu viisi tilaa: Siuttulan kylässä Myllyniemi 1:28 (4,400 ha) sekä Tyngin kylässä Pirttiniemi 1:4 (0,567 ha), Pirttiniemi 2:4 (0,403 ha), Länsranta 7:0 (1,368 ha) ja Hakaranta 8:0 (1,102 ha), pinta-ala yhteensä 7,840 ha. Ranta-asemakaava noudattaa vaihtoehdon A mukaista ratkaisua. Rakentamiseen osoitetulla alueella, 2,125 ha / 27,1 % kaavaalueesta, on neljä omarantaista lomarakennuspaikkaa. Maa- ja metsätalousalueita on 5,715 ha / 72,9 %. Suunnittelualue on yleiskaavassa merkitty lomarakennusalueeksi RA sekä maa- ja metsätalousalueeksi M. 5.1.1. Mitoitus Rakennuspaikkojen määrän eli mitoituksen selvittämiseksi on tehty laskelma liitteenä olevassa kantakiinteistötarkastelussa ja mitoituslaskelmassa. Myllyniemen kantatila on Kalliomäki 1:4 sekä Länsrannan ja Hakarannan Pirttiniemi 1:3 ja Pirttiniemi 2:3. Yleiskaavan mukaan laskennallinen loma-asuntoyksikköjen (lay) määrä on Kalliomäen 1:4 rantaviivan pituuden mukaan 2,0 lay ja pinta-alan mukaan 4,4 lay. Pirttiniemen 1:3 ja 2:3 vastaavat luvut ovat yhteensä 1,5 lay ja 1,7 lay. Kalliomäen rakennusoikeus lasketaan rantaviivan pituuden mukaan. Tilan kaksi omarantaista rakennuspaikkaa (Myllyniemi 1:28 ja Kalliomäki 1:29) ovat yleiskaavan mukaisia. Molemmat rakennuspaikat ovat rakennettuja. Pirttiniemen 1:3 ja 2:3 rakennusoikeus lasketaan myös rantaviivan pituuden mukaan. Tiloilla on ylimitoitusta, mutta kaikki kolme rakennuspaikkaa ovat rakennettuja. Rakentamattoman rannan määrä: Kalliomäen rakentamaton ranta-alue 440 m / kokonaisrantaviiva 600 m/ on 73 % (yleiskaavassa vähintään 50 %). Pirttiniemen tiloilla vastaavat luvut ovat yhteensä 150 m / 410 m / 37 % (yleiskaavassa vähintään 50 %). Kaava-alueella 390 m / 740 m / 53 % (yleiskaavassa vähintään 50 %). Rakentamatonta rantaa on kaava-alueella riittävästi. Kerrosalat Ranta-asemakaavassa on neljä lomarakennuspaikkaa. Länsrannan ja Hakarannan tilojen rakennuspaikoille (RA) saa rakentaa kummallekin enintään 150 k-m 2 ja Myllyniemen rakennuspaikalle (RA-1/s) myös enintään 150 k-m 2. Pirttiniemen tilan talouskeskuksen alueelle (RA/s) saa rakentaa enintään 250 k-m 2. Koko kaava-alueen yhteenlaskettu kerrosala on 700 m 2. Pirttiniemen tilalla on käytetty rakennusjärjestykseen verrattuna suurempaa kokonaiskerrosalamäärää, koska tilalle on jo rakennettu asuinrakennus (Kierikkalan torppa) 90 m 2, navetta 56 m 2, rekivaja 11 m 2, kellarivaja 15 m 2 ja venevaja 19 m 2 ja sauna 19 m 2 => yhteensä 210 m 2 + auto- ja traktorikatoksia. Rakennusten laajentamiseksi saa kaavan mukaan rakentaa asuinrakennukseen esim. ullakolle kesähuoneen tai lisää kuistitilaa 90 -> 100 = + 10 m 2, saunaan 19 -> 25 = + 6 m 2 ja esim. auto- ja traktorikatokset autoja traktoritalleiksi + 24 m 2 eli yhteensä + 40 m 2, jota voidaan pitää varsin kohtuullisena, kun kysymyksessä on vanhan torpan rakennuspaikka. 5.1.2. Palvelut Alueella ei ole palveluja. Lähimmät palvelut (kyläkauppa) ovat Kammelan kyläkeskuksessa maanteitse noin 9,0 km ja Uudenkaupungin keskustassa noin 20,5 km päässä. 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ranta-asemakaavassa on otettu huomioon luonnonsuojelu, maisemaarvot, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet. Rakennusalat on suunniteltu siten, että rakennukset näkyvät mahdollisimman vähän merelle. Maisemallisesti rakentamiselle sopimattomat alueet on jätetty rakennusalojen ulkopuolelle. Rakennuspaikkojen huolellisella suunnittelulla ranta-asemakaavan toteuttaminen aiheuttaa mahdollisimman vähän muutoksia luonnonympäristössä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaava-aluetta koskevat valtioneuvoston päätöksen mukaiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Kuntakaavoituksessa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät asemakaavoihin pääsääntöisesti maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta. Vakka-Suomen maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole esitetty valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. 5.3. Aluevaraukset 5.3.1. Korttelialueet Kaava-alueella on kaksi korttelialuetta, joissa toisessa on kolme lomarakennuspaikkaa ja toisessa yksi lomarakennuspaikka. Kaikki rakennuspaikat ovat rakennettuja.
9 10 Korttelin 1 rakennuspaikoille nrot 1 ja 2 (RA) saa rakentaa lomarakennuksen, enintään 100 k-m 2, vierasmajan, enintään 25 k-m 2, ja saunarakennuksen, enintään 25 k-m 2, sekä talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa rakennuspaikalla olla enintään 150 m 2. Rakennusten kerrosluku on I. Korttelin 1 rakennuspaikan nro 3 (RA/s) vanhat rakennukset pihapiireineen tulee säilyttää. Alueella saa olla enintään yksi lomarakennus, joka on suojeltava rakennus. Alueen rakennuspaikalle saa rakentaa täydennysrakennuksina alueen käyttötarkoitusta palvelevia rakennuksia ja oleviin talousrakennuksiin lisätiloja. Täydennysrakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakentamisen sopivuudesta ympäristön vanhoihin rakennuksiin. Muihin kuin veneen säilyttämistä palveleviin talousrakennuksiin saa sijoittaa majoitustiloja yhteensä enintään 25 m 2. Lomarakennuksen kerrosala saa olla enintään 100 m 2 ja talousrakennusten enintään 130 m 2. Erillisen saunarakennuksen enimmäiskerrosala on 25 m 2. Rakennusten yhteenlaskettu kokonaiskerrosala saa rakennuspaikalla olla enintään 250 m 2. Suojeltavaa rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa ei saa tehdä sellaisia korjaustai muutostöitä, jotka turmelevat rakennuksen katon tai julkisivujen perinteisen ilmeen. Suojeltavan rakennuksen kerrosala lasketaan kokonaiskerrosalaan. Rakennusten kerrosluku on I. Korttelin 2 rakennuspaikan nro 1 (RA-1/s) vanhat rakennukset pihapiireineen tulee säilyttää. Alueella saa olla enintään yksi lomarakennus. Alueen rakennuspaikalle saa rakentaa täydennysrakennuksina alueen käyttötarkoitusta palvelevia rakennuksia ja oleviin talousrakennuksiin lisätiloja. Täydennysrakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakentamisen sopivuudesta ympäristön vanhoihin rakennuksiin. Uudisrakennusten tulee olla lautaverhoiluja ja niiden tulee sopia muodoltaan olemassa olevien rakennusten tyyliin. Vanhat ja uudet rakennukset, erillistä saunaa lukuun ottamatta, tulee sijoittaa samaan pihapiiriin. Lomarakennuksen kerrosala saa olla enintään 100 m 2, vierasmajan 25 m 2 ja talousrakennusten enintään 40 m 2. Erillisen saunarakennuksen enimmäiskerrosala on 25 m 2. Rakennusten yhteenlaskettu kokonaiskerrosala saa rakennuspaikalla olla enintään 150 m 2. Rakennusten kerrosluku on I. Rakennusten on sopeuduttava perinteiseen saaristomaisemaan väritykseltään, julkisivumateriaaleiltaan ja mittasuhteiltaan. Rakennusten on oltava puuverhoiltuja. Heijastavia seinä- ja kattopintoja ei saa rakentaa. Rakennuspaikan rakentamaton osa on hoidettava luonnonvaraisena ja rakennuspaikalla on säilytettävä maiseman kannalta merkittävä puusto. 5.3.2. Muut alueet Muu alue kaavassa on Maa- ja metsätalousaluetta (M), jolle saa rakentaa kartalle merkitylle rakennusalalle maa- ja metsätaloutta palvelevan talousrakennuksen, enintään 60 k-m 2. Maa- ja metsätalousaluetta, jonka ympäristö säilytetään (M/s). Alueelle ei saa rakentaa Kaava-alueen kulkutiet on merkitty karttaan merkinnällä ohjeellinen rantaasemakaavatie. 5.4. Kaavan vaikutukset 5.4.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettu rantamaisemaan, muuhun ympäristöön ja olevaan rakennuskantaan. Kaavan vaikutus rakennettuun ympäristöön on vähäinen. Rakennusalat on sijoitettu puuston ja maaston suojaan siten, ettei rakentamisesta aiheudu naapurustolle haittaa enempää kuin tarve vaatii. 5.4.2. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavan vaikutukset luontoon ja maisemaan on minimoitu. Rakennusalat on maastossa tarkkaan katsottu ja rajattu siten, että rakennukset voidaan sijoittaa mahdollisuuksien mukaan puuston suojaan säilyttäen maiseman kannalta merkittävä puusto. Rakentamiselle sopimattomat alueet on jätetty rakennusalojen ulkopuolelle. Puhdistamattomia jätevesiä ei saa johtaa vesistöön. Yleiseen viemäriverkkoon kuulumattomien kiinteistöjen jätevesihuolto tulee toteuttaa kulloinkin voimassa olevan säädöksen mukaisesti. Suunnitelma jätevesien käsittelystä rakennuspaikalla on hyväksyttävä rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Jätehuolto tulee hoitaa kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. 5.4.3. Muut vaikutukset Autoliikenne rakennuspaikoille lisääntyy jossain määrin. Muita vaikutuksia kaavoituksesta ei ole. 5.5. Ympäristön häiriötekijät Alueelle ei ole todettu olevan ympäristön häiriötekijöitä. Ranta-asemakaavalla on pyritty luomaan edellytykset rauhalliseen ja viihtyisään asumiseen ja lomanviettoon. Kaavaratkaisulla on pyritty minimoimaan ympäristön häiriötekijät käyttämällä hyödyksi väljää rakentamista sekä puustoa ja maaston muotoja. 5.6. Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset ovat kaavakartalla. Merkinnät ovat ympäristöministeriön asetusten mukaiset. 5.7. Nimistö Kaava-alueella ei ole katuja eikä puistoja, joille olisi annettu nimi. 6. Ranta-asemakaavan toteutus Ranta-asemakaavan toteutus on maanomistajan asia. Täydennysrakentaminen kaava-alueella voidaan aloittaa heti, kun kaava on saanut lainvoiman. Naantalissa 15.11.2014 Juha Erjanti DI