ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla
Tutkimushavaintoja Case Hämeenlinnasta
Talousmodulin havaintoja Hämeenlinnasta 1. Väestö- ja työpaikkakehitys Hämeenlinnan väestö- ja työpaikkakehitys on ollut 2000-luvulla positiivista (väestö yli 5 % ja työpaikat yli 10%) 2. Kuntatalous ja lainakanta, /asukas. Uudella Hämeenlinnalla oli vuoden 2008 lopussa lainoja keskimääräistä enemmän (1830 /asukas), kun keskimääräinen lainakanta oli 1631 /asukas. 3. Opetustoimen menot, /asukas (esiopetus, perusopetus ja lukio) Hämeenlinnan kustannukset vuonna 2006 olivat noin 13% koko maan keskiarvoa pienemmät 4. Perusterveydenhoidon avohoito ( /avokäynti) Hämeenlinnan kustannukset vuonna 2006 olivat lähes 30 % koko maan keskiarvoa pienemmät
Sote-modulin havaintoja Hämeenlinnasta Organisaatiouudistukset ovat olleet reippaita ja uudet organisaatiot ovat monialaisia Perusterveydenhuollon lääkäripalvelut Julkisella sektorilla terveyskeskuslääkärissä käyntien määrissä laskua ja kustannusten nousua. Hämeenlinnassa suotuisat olosuhteet vastata väestörakenteen muutokseen Lapsiperheiden palvelut Lastenneuvolankäyntien määrät laskussa Hämeenlinnassa Lasten ja perheiden palveluissa on tehty uusia, rohkeita ja ammatilliset rajat ylittäviä ratkaisuja, tuloksena moniammatillisia ja käyttäjälähtöisiä organisaatiota. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevia lapsiperheitä on Hämeenlinnassa selkeästi vähemmän kuin maassa keskimäärin Vanhukset Kotihoidon piirissä olevien osuus (n. 12%) maan keskiarvoa mutta laitoshoidossa olevien osuus suuri; Hämeenlinna 9,0%, maan ka. 6,5% yli 75 v.
Koulutuspalvelumodulin havaintoja Hämeenlinnasta Hämeenlinnassa kuten muissakin kaupungeissa ensisijaiset hakijat suhteessa lukion aloituspaikkoihin ovat vähentyneet. Suhdeluku ensisijainen hakija/aloituspaikka saattaa jäädä koulukohtaisesti jopa 0.46-0.70:ään. Samanaikaisesti ammatillisen koulutuksen puolella vastaava suhde nousee usein yli 1.5:n. Hämeenlinnassa kuitenkin toisen asteen koulutukseen kokonaan hakematta jättäneitä on vähän. Hämeenlinnassa on ansiokkaasti kehitetty kuntaliitosten yhteydessä yhteistä oppilashuoltoa ja erityisopetusta sekä siihen liittyvää päätöksentekoprosessia. Hämeenlinnassa toimii "Lasten ja nuorten -lautakunta" ja tilaajatuottaja -malli.
Henkilöstömodulin havaintoja Hämeenlinnasta 2009 Henkilöstön työelämän laatu on ARTTU-kuntien keskimääräistä tasoa parempaa kaikissa työelämän laadun ulottuvuuksissa (työn sisäinen palkitsevuus, vaikutusmahdollisuudet, työpaikan toimivuus, ristiriitojen avoimet hallintatavat, esimiestyö) Omassa kokoluokassaan (50 000 100 000 asukasta) ero keskimääräiseen tasoon on vielä suurempi Työelämän laatu on myös liitoskuntien ja kaupunkimaisten kuntien joukossa keskimääräistä parempaa Sosiaali- ja terveystoimessa sekä koulutuspalveluissa työelämän laatu on koko aineiston keskiarvon yläpuolella. Erityisesti positiivisena nousee esiin terveydenhuolto. Paras-uudistuksen suunnitteluprosessista henkilöstö tietää ja on sitoutunut lievästi enemmän kuin ARTTU-kuntien henkilöstö keskimäärin Ongelmana: uudistuksen toimenpiteiden vaikutukset nähdään keskimääräistä negatiivisempina.
Kuntalaistutkimuksen havaintoja Hämeenlinnan palveluista 2008 Yleinen palvelutyytyväisyys on ARTTU-kuntien keskimääräistä tasoa korkeampaa Hämeenlinnassa ja kussakin siihen v. 2009 alussa liittyvissä kunnissa. Tyytyväisyys sosiaalipalveluihin on keskimääräistä vähäisempää Hämeenlinnassa, mutta korkeampaa liittyvissä kunnissa. Tyytyväisyys terveyspalveluihin on keskimääräistä korkeampaa sekä Hämeenlinnassa että kaikissa liittyvissä kunnissa selvästi korkeinta Rengossa ja Tuuloksessa. Tyytyväisyys koulutuspalveluihin on keskimääräistä tasoa Hämeenlinnassa, Kalvolassa ja Rengossa, ja keskimääräistä suurempaa Hauholla ja Tuuloksessa. Arviot palvelujen saavutettavuudesta on ARTTU-kuntien keskimääräistä tasoa parempaa Hämeenlinnassa sekä siihen v. 2009 liittyneissä Lammin ja Tuuloksen kunnissa, keskimääräistä tasoa Kalvolassa ja Rengossa sekä keskimääräistä hieman huonompaa Hauholla. Sosiaalipalvelujen saavutettavuus keskimääräistä tasoa Hämeenlinnassa, Hauholla ja Kalvolassa, keskimääräistä parempaa Rengossa, Lammilla ja Tuuloksessa. Terveyspalvelujen saavutettavuus keskimääräisellä tasolla Hämeenlinnassa ja Hauholla, sekä keskimääräistä parempaa Kalvolassa ja Lammilla, keskimääräistä selvästi parempaa Rengossa ja Tuuloksella. Yhtenäisimmät positiiviset näkemykset saavutettavuudesta terveydenhoitajan vastaanottopalvelujen osalta. Koulutuspalvelujen saavutettavuus keskimääräistä hieman parempaa Hämeenlinnassa, keskimääräisellä tasolla Lammilla, ja keskimääräistä heikompaa Tuuloksessa, Hauholla, Kalvolassa ja ennen kaikkea Rengossa. Suurimmat saavutettavuusvaihtelut oppilaitosten kohdalla.
Modulien kysymyksiä case-kunnille:
Talousmodulin kysymykset Hämeenlinnalle ja Pudasjärvelle 1. Väestö- ja työpaikkakehitys Miten kunta on omissa suunnitelmissaan huomioinut tapahtuneet muutokset? Onko tehty strategisia suunnitelmia, joilla näihin muutoksiin voidaan vaikuttaa? Millaisia? Miten niiden toteuttamisen vaikutuksia olisi mahdollista arvioida? 2. Kuntatalous ja lainakanta, /asukas. Mihin kunnan 2000 luvun lainapolitiikka on perustunut? Mitä kunta on rahoittanut lainoilla? 3. Opetustoimen menot, /asukas (esiopetus, perusopetus ja lukio) Mitkä tekijät (mm. toimintapolitiikka, olosuhteet, jne.) selittävät kustannuksia? 4. Perusterveydenhoidon avohoito ( /avokäynti) Mitkä tekijät selittävät avohoidon kustannuksia?
Sote-modulin kysymyksiä Hämeenlinnalle Miten vanhuspalveluissa sijoittuvat kaupungin alueella ja liitoskuntien osalla kotipalvelun ja kotisairaanhoidon toimintayksiköt, ja miten/mihin palveluasunnot, ympärivuorokautinen palveluasuminen ja kuinka laitoshoito? Mikä on tilaajan ja tuottaja välinen suhde ja työnjako vanhuspalveluissa. Liitoskunnat olivat vanhusvoittoisia - miten tämä on näkynyt palveluiden organisoinnissa? Mitä ovat kotihoidon kriteerit ja onko niissä tulossa muutoksia? Kenen ehdoilla, Kaupunkinne oli maan keskiarvoon verrattuna melko vanhusvoittoinen ja laitoshoitopainotteinen v. 2006. Mihin suuntaan kehitys on edennyt ja mitä ovat painopisteet? Toimivatko uudet lasten ja perheiden palvelukokonaisuudet ja mitä kehittämistarpeita olette havainneet tässä vaiheessa? Mitä palvelutarpeita tunnistetaan/korostuu uudenlaisissa lasten ja perheiden palveluissa? Lastensuojelun luvut ovat suhteellisen alhaisia maan keskiarvioihin verrattuna - onko katvealueita? Mistä liitoskuntien alueella asuvat saavat terveyskeskuksen lääkäripalvelut? Miten kuntaliitosuudistus ja sen rinnalla tapahtuneet uudistukset ovat sujuneet? Mitkä ovat olleet kolmen vuoden kokemukset uudistuksesta? Mikä sujui parhaiten, mikä tuotti eniten työtä? Muutosvastarinta voi sisältää helmiä - mitä nämä helmet ja oppimiskokemukset olivat teillä ja mille alueelle ne sijoittuivat?
Koulutuspalvelujen kysymyksiä Hämeenlinnalle Mitä tapahtuu niille monille ammatilliseen koulutukseen hakeneille, jotka eivät pääset hakemalleen koulutusalalle? Rakentuuko elämänkaarimallin kautta mahdollisuuksia tarkastella peruskoulusta valmistuneiden koko ikäluokan siirtymisestä toisen asteen koulutukseen? Kuinka huolehditaan, että kaikki jatkavat toisen asteen koulutuksessa? Toimiiko kehitetty toimintamalli odotetulla tavalla oppilaiden, vanhempien, koulun ja toimintaan osallistuvien eri ammattiryhmien kannalta? Kuinka tilaajan ja tuottajien arviot tehtävistä ja kustannuksista on onnistuttu sovittamaan yhteen? Miten lasten ja nuorten elämänvaiheeseen liittyvä asiantuntemus on onnistuttu rakentamaan kokonaisuudeksi eri ammattikuntien sektorikohtaisesta osaamisesta?
Kysymyksiä yleisesti ja henkilöstömodulin näkökulmasta Hämeenlinnalle ja Pudasjärvelle Yleisiä kysymyksiä: - ARTTU-ohjelman eri osioiden tulokset kuntanne osalta ovat esitetyn kaltaiset. Katsotteko, että tulokset kuvastavat kuntanne tämän hetken tilannetta? - Jos katsotaan noin 10 vuotta taaksepäin, mitkä kunnan omat toimenpiteet ja kuntaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet nyt vallitsevaan tilanteeseen? Kysymyksiä henkilöstömodulin näkökulmasta: - Kuvastavatko henkilöstöosion tulokset mielestänne kuntanne todellista tilannetta? - Mitkä tekijät menneen 10 vuoden aikana ovat kunnat omien toimenpiteiden tai kuntaympäristön muutoksen näkökulmista eniten vaikuttaneet henkilöstön työelämän laatuun? - Jos arvioisitte koulutoimen ja sosiaali- ja terveystoimen tilannetta henkilöstön näkökulmasta, missä löytyvät suurimmat puutteet ja positiiviset puolet? - Koetteko, että kunta on panostanut riittävästi ja johdonmukaisesti henkilöstöasioihin, palvelurakenteisiin ja asiakkuusprosesseihin? Mitä tekoja tarvittaisiin?