Pyhäjärvi-Instituutti Sepäntie 7, Ruukinpuisto 2700 Kauttua, Eura Sudenkorentoselvitys 20 Eurajokivarsi Koskeljärven pohjoisranta Erkki Jaakohuhta erkki.jaakohuhta@dnainternet.net Sari Kantinkoski sarikantinkoski@gmail.com
SISÄLLYSLUETTELO.Johdanto 2. Selvitysalueet 2.. Eurajokivarsi Kauttualta Kiukaisiin 2.2. Koskeljärven pohjoisranta Uhratusta Kirkkolahteen. Menetelmät. Selvityksen tulokset.. Eurajokivarren tulokset: Kauttua- Kiukainen.2. Koskeljärven pohjoisrannan tulokset: Uhrattu- Kirkkolahti 8.. EU:n luontodirektiivilajit 9. Kirjallisuus 0 Liitteet Liite Lajikuvia selvityskohteilla tavatuista sudenkorennoista
. Johdanto Teimme sudenkorentoselvityksen Pyhäjärvi- Instituutille Euran kunnasta. Instituutilla on tällä hetkellä käynnissä useita vesiensuojeluhankkeita ja alueen eliöstöstä tarvitaan tietoa. Selvitystyö on osa hankkeita tukevaa taustamateriaalia. Sudenkorentoselvitys tehtiin 2..-2.8.20 välisenä aikana ja siihen kuuluivat Eurajokivarsi Kauttualta Kiukaisiin ja Koskeljärven pohjoisranta Uhratusta Kirkkolahteen. Selvityksen tarkoitus oli kartoittaa alueiden sudenkorentolajisto ja arvioida lajistokohtaisia runsauksia. Eurajokivarresta ei ole aikaisemmin tehty sudenkorentoselvitystä. Koskeljärvestä on 2006 Sami Luoma tehnyt sudenkorentoselvityksen, mutta hän ei tutkinut pohjoisrantaa (Luoma 2006). 2. Selvitysalueet 2.. Eurajokivarsi Kauttualta Kiukaisiin Eurajoki saa alkunsa Säkylän Pyhäjärvestä ja laskee Selkämereen. Joki kulkee maaseudun viljelysaukeiden läpi ja on maastoltaan hyvin avonainen. Joen rannoilla on runsaasti mm. pajukkoa ja rehevää kasvillisuutta. Kelluslehtistä kasvillisuutta on vähän, pääosin ulpukkaa ja rantapalpakkoa. Selvitystyötä varten käyntikohteiksi valittiin Eurakosken silta Kiukaisissa, Lähteenojan silta ja Kauttuan koski (kuva, kuva 2). Selvyyden vuoksi tarkkailupaikkojen tulokset on yhdistetty, sillä eroa ei juuri ollut lajistossa, ja paras tarkkailupaikka oli Lähteenojan silta.
2 Kuva. Eurajoen selvityskohteet. = Eurakosken silta, 2= Lähteenojan silta, = Kauttuan koski. Kuva 2. Eurajoki, Lähteenojan silta. ( Sari Kantinkoski)
2.2. Koskeljärven pohjoisranta Uhratusta Kirkkolahteen Koskeljärvi on Natura 2000 alueeseen kuuluva lintuvesi, joka kuuluu valtiolle. Koko kosteikkoalueen pinta-ala on noin 8 ha. Rannoilla ei ole kesämökkejä ja järveä on aikaisemmin kunnostettu mm. pintaa nostamalla. Järvi on kohtalaisen karu. Vedenpinnan korkeutta säädellään. (Metsähallitus 2006) Uhratun ja Kirkkolahden välillä on järven pintaa säätelevä patojärjestelmä. Rantaluhtia on melko paljon, kuten myös avovettä. Rannoilla kasvaa pajua, koivua ja harmaaleppää tuomassa tuulensuojaa korennoille. Rannoilla ja rannan tuntumassa kasvaa mm. pohjanlummetta, raatetta, pystykeiholehteä ja keltakurjenmiekkaa. Selvitysalueen tuntumassa on myös kalanviljelyaltaita. (Kuva, kuva ) Kuva. Koskeljärven pohjoisosa. = Uhrattu, 2= Kirkkolahti.
Kuva. Koskeljärvi, Uhrattu. ( Sari Kantinkoski). Menetelmät Selvitystyötä varten kaikissa kohteissa käytiin viisi kertaa, jolloin kaikki kohteet kierrettiin saman päivän aikana. Ajankohdat olivat 2., 20.6, 7.7, 7.7. ja.8. Kohteille tehtiin myös tarkistuskäyntiä, jolloin käytiin vain yhdellä kohteella varsinaisten käyntikertojen välillä. Tarkistuskäynnit tehtiin seuraavasti: Eurajokivarsi., Kirkkolahti 2.6. ja Uhrattu 2.7 sekä 2.8. Ajoitus suunniteltiin siten, että myös keväällä ja alkukesästä lentävä lajisto ja toisaalta myöhemmin loppukesällä kuoriutuva sudenkorentolajisto tulisi riittävästi havainnoitua. Sääolosuhteet vaikuttivat havaintopäivien valintaan. Havaintopäiväksi valittiin mahdollisimman lämmin, vähätuulinen, poutainen tai pilvipoutainen sää. Selvitystä ei tehty sateella. Havaintopäivien lämpötila vaihteli +7, asteesta +27 asteeseen. Lämpötila mitattiin omalla mittarilla. Havainnointi tehtiin klo 2-8 välisenä aikana.
Sudenkorentoja havainnoitiin kävelemällä rantoja pitkin. Kolme kertaa käytettiin venettä, jotta saatiin parempi kuva avovesialueella viihtyvästä lajistosta. Havaintoapuvälineenä käytettiin kiikareita ja kameraa korentojen myöhempää määritystä varten. Osa korennoista pyydystettiin haavilla ja vapautettiin välittömästi lajimäärityksen jälkeen. Sudenkorentojen runsauden arvioinnissa on käytetty viisiportaista asteikkoa. Selvitystyön kaikki valokuvat; Erkki Jaakohuhta ja Sari Kantinkoski. Karttapohjat: paikkatietoikkuna, Maanmittauslaitos.. Selvityksen tulokset.. Eurajokivarren tulokset: Kauttua- Kiukainen Eurajoessa sudenkorennot aloittivat lentokautensa myöhemmin kuin Koskeljärvellä. Lajisto oli virtaavalle vedelle tyypillinen. Eurajoessa havaittiin yhteensä sudenkorentolajia (taulukko ), mikä on varsin edustava tulos. jakson aikana teimme runsaasti havaintoja eri korentolajien parittelusta ja munimisesta. Molemmat neidonkorentolajit; neidonkorento ja immenkorento esiintyivät joella, immenkorento hyvin runsaana (kuva ) Immenkorentoa ja sulkakoipikorentoa voi pitää joen valtalajeina. Neidonkorentoa esiintyi vain Kauttuankosken alaosassa, joka on kapea, tervaleppien varjostama uoma. Erikoinen havainto oli isolampikorento joka tavallisesti on seisovien vesien laji. Tosin havaintoja tehtiin vain yksi. Eurajoessa tavattu aitojokikorento (kuva 6) on myös mielenkiintoinen laji, sillä se on jokseenkin harvinainen läntisessä Suomessa, mutta sopii hyvin Eurajokeen sillä laji suosii hitaammin virtaavia vesiä.
6 Taulukko Lajiluettelo ja arvio runsauksista -portainen sudenkorentojen runsauden arviointiasteikko. = lajia tavattu -2 yksilöä kesän aikana 2= lajia tavattu -9 yksilöä kesän aikana = lajia tavattu 0-9 yksilöä kesän aikana = lajia tavattu 0-99 yksilöä kesän aikana = lajia tavattu vähintään 00 yksilöä kesän aikana Eurajokivarren ja Koskeljärven pohjoisrannan sudenkorentolajisto runsasusarvioineen. Lajisto noudattaa systemaattista järjestystä (S. Karjalainen: Suomen Sudenkorennot) Laji Kirkkolahti Uhrattu Eurajoki... Immenkorento Neidonkorento Sirokeijukorento Vihertytönkorento Keihästytönkorento Sirotytönkorento Isotytönkorento Okatytönkorento Hoikkatytönkorento Sulkakoipikorento Kirjoukonkorento Ruskoukonkorento Siniukonkorento Aitojokikorento Vaskikorento Välkekorento Litteähukankorento Ruskohukankorento Tummasyyskorento Elokorento Punasyyskorento Sirolampikorento Lummelampikorento Täplälampikorento Isolampikorento 2 2 2 2 2 2 Yhteensä lajeja 8 2 Sudenkorentoja kaikkiaan 2 lajia.
7 Kuva. Immenkorento (koiras kuvassa) on toinen Eurajoen valtalajeista.( Erkki Jaakohuhta) Kuva 6. Aitojokikorento esiintyi harvalukuisena Eurajokivarressa. ( Erkki Jaakohuhta)
8.2. Koskeljärven pohjoisrannan tulokset: Uhrattu- Kirkkolahti Korentojen yksilömäärä Koskeljärven pohjoisosassa on varsin runsas, myös lajistoa esiintyy hyvin. Kaikkiaan Kirkkolahden ja Uhratun alueelta löytyi 2 lajia (taulukko ). Samaan lajimäärään päätyi Luoma omassa selvityksessään 2006 (Luoma 2006), mutta pohjoisrannan lajisto poikkesi hieman aikaisemmassa selvityksessä löydetystä lajistosta. Pikkulampikorentoa ja täpläkiiltokorentoa emme löytäneet, mutta sen sijaan teimme havaintoja neidonkorennosta ja kirjoukonkorennosta (kuva 7). Neidonkorento lensi Uhratun ja Kirkkolahden alueella Välijoen suulla jossa oli virtaava vesi. Vihertytönkorento esiintyy tavallisimmin rannikon saviperäisillä mailla joten sen runsaus Koskeljärvessä, huomattavasti enemmän sisämaassa, touko-kesäkuun vaihteessa oli silmiinpistävä. Myös hoikkatytönkorennon esiintyminen Koskeljärvessä on huomionarvoinen, sillä tämäkin laji viihtyy enemmän rannikkoseudulla ja on sisämaassa harvinaisempi ja paikoittainen. Ensimmäisenä havaintopäivänä 2.. vaskikorentoa kuoriutui sadoittain. Yllättävää oli etenkin lummelampikorennon ja sirolampikorennon runsaslukuisuus. Jakson aikana eri korentolajeista oli runsaasti havaintoja myös parittelemassa ja munimassa.
9 Kuva 7. Kirjoukonkorento lensi harvalukuisena Uhratussa.( Erkki Jaakohuhta).. EU:n luontodirektiivilajit EU:n luontodirektiivi edellyttää, että tiettyjen lajien (direktiivin liite II) suojelun taso tulee pysyä suotuisana ja myös lajien elinympäristöt tulee huomioida. Muutamat lajit edellyttävät tiukkaa suojelua (direktiivin liite IV). Näitä lajeja selvitysalueilla olivat täplälampikorento (direktiivin liite II ja IV) (kuva 8), sekä lummelampikorento ja sirolampikorento (direktiivin liite IV). Edellä mainitut lajit ovat myös Luonnonsuojelulain 8 mukaan rauhoitettuja. Kaikki direktiivilajit löytyivät Koskeljärven pohjoisrannasta.
0 Kuva 8. Täplälampikorento viihtyi Koskeljärven pohjoisrannalla. ( Erkki Jaakohuhta). Kirjallisuus Luoma Sami: Sudenkorentoselvitys. Eura, Koskeljärven kohteet -. 2006 Metsähallitus: Koskeljärven natura 2000 alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja sarja C. 2006
Liite Lajikuvia selvityskohteilla tavatuista sudenkorennoista Kuva 9. Välkekorento esiintyy runsaana sekä Uhratun, että Kirkkolahden alueilla.( Erkki Jaakohuhta) Kuva 0. Ruskoukonkorento, naaras munimassa Uhratussa. ( Erkki Jaakohuhta)
Kuva. Sirokeijukorennot parittelevat, Uhrattu. ( Sari Kantinkoski) Kuva 2 Elokorento, Kirkkolahti. (Erkki Jaakohuhta)
Kuva Neidonkorento Välijoen suulla, Kirkkolahti. ( Erkki Jaakohuhta) Kuva. Sulkakoipikorento Eurajokivarressa. ( Erkki Jaakohuhta)