Päätös Nro 13/2010/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen 26.2.2010

Etelä-Suomi Päätös Nro 13/2010/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.2.2010 ASIA HAKIJA Tekopohjavesilaitoksen esikäsittelyn tehostamista koskevan suunnitelman hyväksyminen sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Huittinen Turun Seudun Vesi Oy MERKINTÄ Ympäristölupavirastot on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyvät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Vesilain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. ASIAA KOSKEVAT LUPAPÄÄTÖKSET Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 30.12.2005 antamillaan päätöksillä nrot 161-164/2005/4 myöntänyt Turun Seudun Vesi Oy:lle luvan nykyisin Loimaan kaupungin alueella sijaitsevan Virttaankankaan tekopohjavesilaitoksen rakentamiseen, esikäsitellyn raakaveden imeyttämiseen sekä pohja- ja tekopohjaveden ottamiseen siitä, raakavedenottamon rakentamiseen Kokemäenjoen rantaan ja raakaveden ottamiseen siitä Huittisten kaupungin alueella sekä ympäristöluvan Huittisten kaupungin Sampun kylässä sijaitsevalle esikäsittelylaitokselle. Lisäksi tekopohjavesilaitokselle on määrätty suoja-alue. Vaasan hallinto-oikeus on 7.3.2007 antamallaan päätöksellä nro 07/0092/1 muuttanut tekopohjavesilaitoksen rakentamista koskevan päätöksen 161/2005/4 eräitä lupamääräyksiä. Korkein hallinto-oikeus on 13.8.2008 antamallaan päätöksellä, taltionumero 1883, muuttanut tekopohjavesilaitoksen luparatkaisua ja eräitä lupamääräyksiä sekä esikäsittelylaitoksen ympäristöluvan ratkaisuosan ensimmäistä kappaletta. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, 00231 Helsinki

Tekopohjavesilaitosta koskevan päätöksen 161/2005/4 lainvoimaiset lupamääräykset 4, 6 ja lupamääräyksen 11 ensimmäinen kappale kuuluvat seuraavasti: Lupamääräys 4 Kokemäenjoesta otettu vesi on ennen tekopohjavedeksi imeyttämistä esikäsiteltävä hiekkasuodatuslaitoksessa, jossa esikäsittelyä tehostetaan kemiallisella esikäsittelyllä. Luvan saajan on toimitettava tehostamista koskeva suunnitelma Länsi-Suomen ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi. Esikäsittelylaitoksen rakentamisen on perustuttava käsittelytehon kannalta vähintään seuraaviin mitoitusarvoihin: - Suodatuspintakuorman on oltava alle 9 m/h yli 90 % suodatuslaitoksen toiminta-ajasta. Tämä arvo saadaan ylittää erityistilanteissa, kuten suodattimien pesun sekä niiden korjaus- ja huoltotöiden aikana. Pintakuorma lasketaan raakavesivirtaaman ja käytössä olevien suodattimien pinta-alan avulla. - Suodatinhiekan on oltava nimellisraekooltaan enintään tasolla 0,7 1,3 mm. - Suodatinpatjan paksuuden on oltava vähintään 1,0 m. Lupamääräys 6 Esikäsitelty, tekopohjavedeksi imeytettävä vesi saa sisältää vain liuenneita yhdisteitä. Veden otto imeyttämistä varten on keskeytettävä, jos elohopean tai jonkin muun haitallisen aineen pitoisuus Kokemäenjoen vedessä on sellainen, että esikäsitellyn veden imeyttämisestä saattaisi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Lupamääräys 11 Luvan saajan on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava Kokemäenjoen veden laatua, esikäsittelylaitoksen toimintaa, imeytettävän veden laatua ja määrää sekä tekopohjaveden imeyttämisen vaikutuksia alueen maaperään ja pohjaveden laatuun. ========== Esikäsittelylaitosta koskevan lainvoimaisen ympäristölupapäätöksen 164/2005/4 ratkaisuosan ensimmäinen kappale kuuluu seuraavasti: Ympäristölupavirasto myöntää Turun Seudun Vesi Oy:lle ympäristöluvan Huittisten kaupungin Sampun kylässä sijaitsevalle SCC Viatec Oy:n laatiman, 4.5.2001 päivätyn suunnitelman mukaiselle esikäsittelylaitokselle, jossa Kokemäenjoesta otettu vesi käsitellään kemiallisella esikäsittelyllä tehostettavalla hiekkasuodatusmenetelmällä. 2

3 HAKEMUS Turun Seudun Vesi Oy on 26.2.2009 ympäristölupavirastoon saapuneessa hakemuksessa, jota on täydennetty 23.4.2009, esittänyt ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi suunnitelman Huittisten kaupungin Sampun kylässä sijaitsevan tekopohjaveden esikäsittelylaitoksen kontaktisuodatuksella tapahtuvasta esikäsittelyn tehostamisesta. Tekopohjavesihankkeessa on tarkoitus aloittaa vuoden 2010 alussa luvassa määrätty laitoksen yhden vuoden kestävä koekäyttö imeyttämällä esikäsiteltyä jokivettä 20 000 m 3 /d. Jotta koekäyttö voidaan suorittaa suunnitellun aikataulun mukaisesti ennen varsinaisen tuotannon aloittamista, hakija on lisäksi pyytänyt, että esikäsittelyn tehostamisen rakennustyöt voidaan aloittaa ennen päätöksen lain voimaiseksi tulemista. SUUNNITELMA Turun seudun tekopohjavesihankkeeseen kuuluvaan raakavedenottoon ja esikäsittelyyn, joka tapahtuu Huittisissa, kuuluu raakaveden otto Kokemäenjoesta ja pumppaus esikäsittelylaitokselle, siivilöinti, hiekkasuodatus avosuodattimilla, pumppaus Virttaankankaan tekopohjavesilaitoksen vastaanottosäiliöön ja suodattimien huuhteluvesien ja lietteiden käsittely. Esikäsittelyä on tehostettava kemiallisella käsittelyllä korkeimman hallintooikeuden päätöksen mukaisesti ja Turun Seudun Vesi Oy on valinnut käsittelymenetelmäksi kontaktisuodatuksen. Esikäsittelylaitoksen mitoitus perustuu Turun Seudun Vesi Oy:n osakaskuntien varaamaan vesimäärään, joka on mitoitusvuoden 2030 mukaisesti 100 500 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna. Esikäsittelyn bruttokapasiteetti voidaan tarvittaessa nostaa tasolle 130 000 m 3 /d (netto 125 000 m 3 /d). Kontaktisuodatuksen mitoituksessa on käytetty käsiteltävän vesimäärän mitoitusarvona 78 000 m 3 /d netto ja 87 000 m 3 /d brutto. Raakaveden kiintoaineen mitoitusarvo on keskimäärin 5,4 g/m 3, max 20 g/m 3. Tekopohjavedeksi imeytettävälle raakavedelle ei ole olemassa yleisiä viranomaisvaatimuksia. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti mekaanista käsittelyä on tehostettava kemiallisella käsittelyllä ja käsitelty, harjuun imeytettävä raakavesi saa sisältää vain liuenneita aineita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kiinteä ja kolloidinen aines on poistettava kemiallisella saostuksella. Kemiallisen saostuksen indikaattorina voidaan käyttää veden orgaanisen aineen pitoisuutta. Kemiallisessa saostuksessa veden KMnO 4 -kulutus pienenee keskimäärin 60 70 %. Samalla kiintoaine poistuu ja sameus jää tason 1 FTU alle. Muilta osin veden ph-arvo alenee tasolle 5,5 6,0 ja veden sulfaattipitoisuus (tai osittain kloridipitoisuus) nousee kemikaalin syötön vaikutuksesta maksimissaan yhteensä noin 15 mg/l. Prosessissa mikrosiivilöiltä tuleva vesi johdetaan kontaktisuodattimille. Flokatun aineksen poisto ja osittain myös flokkaus tapahtuvat hiekkasuodattimissa. Saostuskemikaali lisätään veteen rumpusiivilöiden jälkeen. Annosmäärä on 20 50 % normaalin kemiallisen käsittelyn annos-

tuksesta. Kemikaalin sekoittuminen veteen tapahtuu veden virratessa siivilöiden lähtökanavasta pystykuiluun ja kuilun alaosasta suodatinten tulokanavaan. Flokki muodostuu suodatinten tulokanavassa ja suodattimissa ja erottuu vedestä suodatinpatjassa. Liete poistetaan nykyisten suunnitelmien mukaisesti suodattimien pesuvesien mukana likaisten huuhteluvesien altaaseen ja pumpataan lamelliselkeyttimille, jossa kiintoaine erotetaan. Selkeyttimiltä liete johdetaan painovoimaisesti gravitaatiotiivistykseen. Selkeyttimien ylite johdetaan Loimijokeen ja tiivistämöiden ylite likaisten huuhteluvesien altaaseen. Tiivistyksestä liete johdetaan painovoimaisesti jo suunniteltuun lietealtaaseen ja pumpataan sieltä nykyisellä järjestelyllä lingoille. Linkojen rejektit johdetaan likaisten huuhteluvesien altaaseen. Polymeerin syöttöpisteet sijaitsevat ennen lamelliselkeyttimiä, ennen tiivistystä ja ennen linkousta. Lietettä syntyy eniten siinä tilanteessa, jossa laitoksessa käsitellään mitoitusvesimäärä ja raakaveden laatu on huonoimmillaan. Tällöin lietettä syntyy keskimäärin 2 300 kg/d. Lamelliselkeyttimien kirkastetta joutuu vesistöön keskimäärin 8 600 m 3 /d, ja lamelliselkeyttimien kirkasteen kiintoainepitoisuus on alle 30 g/m 3. Kemiallisessa käsittelyssä muodostuva liete on tiivistettävä ennen koneellista kuivausta, koska veden erotus alumiinihydroksidisakasta on vaikeampaa kuin veden erotus pelkästä raakaveden kiintoaineesta muodostuvasta lietteestä. Tiivistystekniikaksi on valittu gravitaatiotiivistys. Vesilaitoslietteen viemäröinti ei ole esikäsittelylaitoksella mahdollista, koska lähiseudun jätevedenpuhdistamojen kapasiteetti ei riitä muodostuvan lietemäärän käsittelyyn. Kokemäenjoesta Karhiniemen sillan alapuolelta otettavan raakaveden fysikaalis-kemialliset arvot vuosina 2000-2008 on esitetty seuraavassa taulukossa. Intensiiviseurannassa vuosina 2000-2001 otettiin näytteitä noin vuoden ajan kuukauden välein. Vuodet 2000-2008 Intensiiviseuranta 2000 keskiarvo alin ylin keskiarvo alin ylin Lämpötila oc 9,3 0,1 22,7 8,8 0,1 21,8 ph 7,1 6,8 7,5 7,1 6,9 7,2 Sähkönjohtavuus ms/m 9,9 8,3 13,2 9 8,3 9,7 Kiintoaine mg/l 5,1 0,5 12 5,1 1,6 10 Sameus FNU 6,6 0,9 17 7,1 4,5 8,8 COD(Mn) mg/l O 2 9 7,2 15 8,8 7,6 10 TOC mg/l 8,8 7 10 8,4 8,3 9,4 Happi % 86 71 100 87,7 82 100 Kok. N mg/l 0,9 0,5 1,5 0,9 0,5 1,1 Kok. P mg/l 0,024 0,015 0,043 0,028 0,022 0,038 Sulfaatti mg/l 18 14 27 15,4 14 16 Kloridi mg/l 4,7 4,2 5,5 Alkaliteetti mmol/l 0,26 0,22 0,3 4

5 Rauta Mangaani Kalsium mg/l mg/l mg/l 0,4 0,1 1 0,41 0,034 6,7 0,2 0,01 6,1 0,82 0,05 7,3 Esikäsittelyssä veden lämpötila ei muutu oleellisesti. Kuitenkin pieni, yleensä alle 1 o C oleva lämpötilan nousu on mahdollinen. Raakaveden ph-arvo ei vaihtele kovin paljoa (keskiarvo 7,1). Saostuksen kemikaalimäärä säädetään osittain ph-arvon mukaan. Saostuskemikaalin syötön yhteydessä ph-arvo laskee selvästi (keskimäärin arvoon 5,9). Sähkönjohtavuudessa ei ole odotettavissa oleellisia muutoksia, lievä nousu on mahdollinen. Veden kiintoaine poistuu prosessissa käytännöllisesti katsoen kokonaan, samoin kaikki hiukkaset. Sameuden nollatasoa ei voida kuitenkaan kaikissa olosuhteissa saavuttaa kemiallisellakaan käsittelyllä. Raakaveden sameuden keskiarvo on 7 FNU ja käsitellyn veden keskiarvo 0,2 FNU. Muiden parametrien osalta hakija on esittänyt seuraavia arvoja esikäsitellylle vedelle: Keskiarvo Vaihteluväli HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN TOC 5 mg/l 4 6 mg/l COD (Mn) 3,5 mg/l 2 6 mg/l Happi 95 % 85 100 % Fosfori 0,01 mg/l 0,005-0,02 mg/l Typpi 0,6 mg/l 0,3 0,9 mg/l Sulfaatti 17 mg/l 14 27 mg/l Kloridi 10 mg/l 9 12 mg/l Alkaliteetti 0,1 mmol/l 0,05-0,15 mmol/l Rauta 0,05 mg/l 0,02 0,2 mg/l Mangaani 0,02 mg/l 0,01 0,04 mg/l Kalsium 7 mg/l 6 8 mg/l Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Loimaan ja Huittisten kaupungeissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 14.5. 15.6.2009 välisenä aikana. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on katsonut, että hakemussuunnitelma vastaa tilojen mitoituksen ja kemikaalien käytön osalta lupapäätöksessä esitettyjä vaatimuksia. Suunnitelman perusteella ei kuitenkaan ole mahdollista arvioida sitä, saavutetaanko mitoitusarvoilla sellainen puhdistustulos, että laitoksella käsitellyn veden imeyttäminen tekopohjavedeksi ei aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Laitokselta imeytettäväksi

johdettavan veden laatu voidaan arvioida luotettavasti vasta laitoksen valmistuttua, joten ympäristökeskus pitää suunnitelman hyväksymisen edellytyksenä laitoksen koekäytöstä annettavia määräyksiä. Kiintoaineen osalta ympäristökeskus on todennut, että esikäsittelylaitosta koskevassa päätöksessä tulee antaa yksiselitteinen määräys siitä, että imeytettävässä vedessä ei saa olla kiintoainetta. Ympäristökeskus on viitannut valtioneuvoston asetukseen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) ja sen 1.6.2009 voimaan tulleeseen muutokseen (341/2009) ja katsonut, että esikäsittelylaitoksen suunnitelman hyväksymisen yhteydessä tulee asettaa esikäsitellyn veden laadulle yksiselitteiset, valvottavissa olevat raja-arvot, jotka turvaavat sen, ettei esikäsitellyn veden imeyttämisestä aiheudu maaperän tai pohjaveden laadun heikkenemistä tai sen vaaraa. Hakijan tulee osoittaa, että laitoksella päästään asetettaviin vaatimuksiin. Käytännössä tämä edellyttää esikäsittelylaitoksen koeajovaihetta ennen esikäsitellyn veden imeyttämistä. Koevaiheen tulee olla riittävän pitkä ja kattaa erilaiset virtaamavaihtelut Kokemäenjoessa. Koevaiheeseen sisältyy intensiivinen tarkkailu, jolla voidaan varmentaa sekä esikäsittelylaitokseen tulevan että sieltä lähtevän veden laatu. Huuhteluvesien käsittelymenetelmän toimivuus voidaan luotettavasti arvioida vasta laitoksen valmistuttua. Ympäristökeskus on katsonut, että hakijan esittämä huuhteluvesien käsittelyprosessi on asianmukainen ja sillä on mahdollista käsitellä prosessissa muodostuva huuhteluvesi sellaiseksi, että se voidaan johtaa haitattomasti ja hanketta koskevien lupapäätösten edellyttämällä tavalla Loimijokeen. Lisäksi ympäristökeskus on katsonut, että tehostamissuunnitelmassa esitetty lietteen käsittelymenetelmä on asianmukainen. Esikäsittelylaitoksen rakentaminen on jo lainvoimaisesti käynnistynyt ja ympäristökeskus on katsonut, että Turun Seudun Vesi Oy:n toimittamien suunnitelmien perusteella ei ole ilmennyt mitään sellaista, minkä perusteella rakentaminen olisi syytä keskeyttää. Töiden aloittaminen ei kuitenkaan tarkoita esikäsitellyn veden maaperään imeytyksen aloittamista. 2) Huittisten kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta on todennut, että lupaviranomaisen on suunnitelmaa käsitellessään kiinnitettävä huomio seuraaviin seikkoihin: - onko esitetyllä menetelmällä mahdollista, kaikissa toiminnan olosuhteissa, saavuttaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukainen tulos eli että imeytettävässä vedessä on vain liuenneita yhdisteitä, - onko Virttaankankaalle lähtevässä vedessä kemiallisen tehostuksen aiheuttamia kemikaalijäämiä tai muita laadun muutoksia, jotka estävät imeytyksen, 6

- aiheuttaako lamelliselkeyttimen ylitteen kiintoaine ja kemikaalijäämä Loimijoen kuormitusta ja - minne laitoksen tuottama jäteliete sijoitetaan. Huittisten kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta on katsonut, että esikäsittelyn tehostamissuunnitelma on näiltä oleellisilta osiltaan edelleen niin puutteellinen, ettei sitä tule hyväksyä. 3) AA (Liisanpelto RN:o 2:16, Kirkonkylä, Huittinen ja Pekkala RN:o 1:144, Huhkolan kartano, Huittinen), BB (Einola RN:o 2:59, Huittisten kylä, Huittinen) ja CC ovat vastustaneet luvan myöntämistä Takkulan laitoksen muuttamiselle hiekkasuodatuslaitoksesta kemialliseksi vedenpuhdistamoksi. Huittisten kaupungin ja Turun Seudun Vesi Oy:n välillä on vuonna 2004 solmittu sopimus siitä, että Takkulaan tehdään vain mekaaninen puhdistamo, ei kemiallista. Muistuttajat ovat todenneet, että veden kulkumatka kemikaalinlisäyskohdasta hiekkasuodatusaltaaseen on liian lyhyt. Kemikaali ei edes sekoitu riittävästi näin lyhyellä matkalla, joten hiekkasuodatusaltaaseen johdettavasta vedestä poistettavaksi toivotut aineet eivät ehdi hiutaloitua. Takkulan laitoksen jätepäästöt Loimijokeen olisivat ennätyksellisen suuret mukaan lukien vedenpuhdistuskemikaalijäämät. Lisäksi on todennäköistä, että vedenpuhdistuskemikaalia olisi laitokselta Virttaan allasimeytykseen lähtevässä vedessä. Suunnitelmasta on laskettavissa, että vedenpuhdistuskemikaalia suunnitellaan käytettäväksi vain 18 g/vesikuutio. Polyalumiinikloridin ominaisuuksiin kuuluu, että aine ei saa aikaan hiutaloitumista, jos sitä käytetään liian pieninä pitoisuuksina. Laboratoriokokeissa on todettu hiutaloitumisen tapahtuvan kelvollisesti kun kemikaalilisäys on välillä 33 38 g/vesikuutio. Raakaveden kuin myös käsitellyn veden ph:n säätämisestä jollekin tasolle ei ole mitään mainintaa. Tällaiselle koelaitokselle ei muistuttajien mielestä ole tarkoituksenmukaista myöntää edes kokeilutoimintalupaa. Korkeimman hallinto-oikeuden lupamääräyksessä 6 edellytetään, että esikäsitelty, tekopohjavedeksi imeytettävä vesi saa sisältää vain liuenneita aineita. Jotta tämä lupamääräys voi toteutua, vedenpuhdistus pitää tehdä luotettavalla ja toimivaksi tiedetyllä menetelmällä, jota ammattitaitoiset alan osaajat hoitavat ja riittävän usein seuraavat sen toimintaa laboratoriokokein. Hakijan lisäselvityksessä käsitellyn raakaveden keskiarvoksi on kiintoaineen osalta arvioitu 0,0 mg/l. Muistuttajat epäilevät suunnitellun laitoksen toiminnan toteutumista näin hyvin. Selvityksessä olisi pitänyt ottaa talousvesiasetuksen (461/2000) sisältö huomioon ja verrata Takkulan laitoksella käsiteltyä vettä asetuksen vaatimuksiin ja suosituksiin. Katselmuskirjassa 12.6.2003 on todettu saostuskemikaalien reagoimattomien anionien (kloridit) kuormittavan harjua. Tästä ei mainita hakemuksessa, mikä on puute, joka hakijan on korjattava. Direktiivi nro 2006/118/EY suojelee pohjavettä laadun huononemiselta ja kemialliselta pilaantumiselta. Takkulan laitoksen 7

on ilmoitettu toimivan etäkäytettynä, koska valvomo rakennetaan Halisten vesilaitoksen yhteyteen. Muistuttajat ovat katsoneet, että on käytännössä suorastaan mahdotonta hoitaa etäkäyttönä Turusta käsin vesianalyysien tekemistä ja korjaavien toimenpiteiden suorittamista kelvollisesti. Vedenpuhdistamisessa erotettavan lietteen määrä on valtava joka vuorokausi. Hakija ei ole esittänyt mitään kelvollista lietteen sijoituksesta. Takkulan laitokselta aiheutuu melkoisesti liikennettä Vesiniityntielle Takkulaan saakka sekä lietteen poiskuljetuksesta että vedenpuhdistus- ym. kemikaalien tuomisesta laitokselle. Direktiivin nro 2008/105/EY mukaan pintaveden elohopeapitoisuus saa olla maksimissaan 0,05 mikrogrammaa/l. Kyseessä on elohopea ja sen yhdisteet eli kokonaismäärä. Elohopeapitoista ainesta ei siten saa edes nostaa joesta eikä käsitellä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen antaman lausunnon perusteella. Siitä, mitä PAH-yhdisteille tapahtuu kemiallisen tehostuksen vedenkäsittelyprosessissa, ei ole mitään selvitystä eikä tietoja. Tämän vuoksi Turun Seudun Vesi Oy on velvoitettava selvittämään PAHyhdisteet ja niiden määrä sekä puhdistusprosessin toiminta niiden osalta. Loimijoen virtaama on varsin vähäinen, mutta jokea käytetään virkistykseen ja kalastukseen, koska Huittisissa ei ole juuri ollenkaan järviä. Joesta nostetaan vettä erityisesti erikoisviljelyyn. Vesi on varsin savisameaa, mutta siinä ei ole paljonkaan saasteaineita. Takkulan laitoksen päästöjä ei saa laskea jokeen, sillä harvinaisen toutaimen elinolot saattaisivat heikentyä lajin häviämiseen saakka. Muistutukseen on liitetty G-Water Ky:n lausunto, jossa on selvitetty prosessia ja havaittu se täysin toimimattomaksi. Muistuttajat ovat katsoneet, että Takkulan laitos on tarpeeton, koska Turun vesihuolto voidaan hoitaa kuten nykyisin ottamalla raakavesi Aurajoesta tai sitten käsittelemällä Kokemäenjoesta otettava raakavesi Halisten vesilaitoksella. Loimaan kaupunki ei anna Turun Seudun Vesi Oy:lle toimenpidelupaa altaiden rakentamiseksi Virttaankankaalle eikä Huittisten kaupunki rakennuslupaa eikä toimenpidelupaa Takkulan kemiallisen vedenpuhdistamon rakentamiseksi. Koska Halisten laitos hoitaisi helposti ja keskitetysti koko vedenpuhdistuksen, Takkulan laitosta ei kannata ajaa. Kaikissa tapauksissa Halisten laitos täytyy pitää aina käyttökunnossa varalaitoksena, jos sattuu vaikka putkirikko välillä Huittinen Turku. Hakemus on niin puutteellinen, että hakijaa on pyydettävä toimittamaan selvitykset muistutuksessa mainittuihin seikkoihin. Täydennysten jälkeen hakemus on tarpeen laittaa uudelleen kuulutukseen Huittisissa tai hylätä kokonaan. 4) DD/Pro Virttaankangas (Ala-Pietilä, RN:o 7:111, Kurki, RN:o 10:36 ja Isokurki, RN:o 7:110, Virttaa, Loimaa) on muun muassa katsonut, että asianosaisiksi on katsottava ainakin ne, jotka korkein hallinto-oikeus on 13.8.2008 antamassaan päätöksessä katsonut tämän vesitalousasian asi- 8

anosaisiksi. Hankkeeseen liittyy erityisen keskeisesti luontokysymykset ja paikallinen virkistäytymistoiminta, joten muutkin asianosaisuuden perusteet kuin vain kiinteistön omistus saattaa oikeuttaa asianosaisen asemaan. DD on pitänyt ensisijaisena vaihtoehtona Turun vesilaitoksen parantamista ja vesivarastojen ja vesialtaiden rakentamista Turussa ja Turun lähellä. Toissijaisena vaihtoehtona hän on esittänyt täysimittaisen vesilaitoksen rakentamista Kokemäenjoen varrelle sellaiseen paikkaan, joka olisi huomattavasti lännempänä kuin Huittisten Takkulan vesilaitos. Esityksen mukainen vesi ei DD:n mielestä ole missään tapauksessa laadultaan sellaista, että sitä voitaisiin imeyttää maahan Virttaankankaan pohjavesialueella. Keskeistä asiassa on absoluuttisen ehdoton pohjaveden muuttamiskielto. DD on katsonut, että hakijan esittämä selvitys laitoksesta ja veden laadusta on erittäin puutteellinen ja vajaa. Selvitysmateriaalin pitäisi myös olla kansantajuista, jotta muutkin kuin asiantuntijat voisivat valvoa etujaan ja oikeuksiaan. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös edellyttää DD:n mukaan kemiallista käsittelyä ensin ja sen jälkeen yksi tai useampi hiekkasuodatus siten, ettei imeytysaltaisiin johdeta minkäänlaista kiintoainesta eli orgaanista ainesta. Liuenneet aineet eivät saa olla pohjavettä muuttavia tai pilaavia aineita. Huittisten Takkulan vesilaitoksen tuottaman veden lämpötila on myös tärkeä seikka. DD on katsonut, että pohjaveden määrää saadaan lisätä vain yhtä hyvällä tai sitä vielä paremmalla aidolla pohjavedellä. Vedestä on saatava pätevä näyttö ja lisäksi on esitettävä reagointijärjestelmät riskien varalle. Suunnitelmat varojärjestelyistä eivät sinänsä riitä, vaan tarpeen vaatiessa on pystyttävä reagoimaan todella tehokkaasti. Imeytysvesi tulee aina puhdistettunakin sisältämään lukemattomia kemikaaleja, ravinteita, hormoneja ja mm. Kokemäen yläjuoksulle laskeutunutta Tsernobylin ydinjätelaskeuman jätettä sekä lisäksi jäämiä Huittisten esikäsittelylaitoksen kemikaaleista. DD on vaatinut, että luvan hakijan on esitettävä puhdistamissuunnitelma myös näiden noin 30 000 eri aineen osalta. Teknisesti Turun Seudun Vesi Oy:n ei kuitenkaan ole mahdollista selvittää näitä kaikkia aineita tai poistaa niitä ottovedestä. Tämän vuoksi Länsi- Suomen ympäristölupaviraston tulee vaatia mahdollisimman korkeaa veden laatutasoa. Kokemäenjoessa havaitun elohopea osalta DD on todennut, että teollisuudesta on päässyt elohopeaa jokeen niin, että Äetsän alapuolen pohjasedimentistä on mitattu 64 mg/kg:n elohopeapitoisuus vuonna 2005. Vesistöissä epäorgaaninen elohopea muuttuu bakteeritoiminnan seurauksena nopeasti metyylielohopeaksi. Kun vesi johdetaan suodatinmaakerroksen läpi, johon elohopea suodattuu, niin vettä johdetaan jatkuvasti lisääntyvän elohopeamäärän eli elohopeakertymän läpi. Olosuhteet saattavat suosia elohopean anaerobista metylaatiota. Kun elohopean kontaminoima maa-aines joskus vaihdetaan, on ongelmana mihin se voidaan sijoittaa. EU-direktiivin nro 2008/105/EY mukaan pintaveden elohopean ja sen yhdisteiden pitoi- 9

suus saa olla maksimissaan 0,05 mikrogrammaa/l. PAH-yhdisteistä ei ole mitään selvitystä hakemuksessa. Näistä syistä DD on vastustanut luvan myöntämistä esikäsittelylaitokselle. Todennäköistä on DD:n mielestä, että laitokselta Virttaan allasimeytykseen lähtevässä vedessä on puhdistuskemikaalia. Suunnitelman mukaan polyalumiinikloridia on esitetty käytettäväksi vain 18 g/vesikuutio. Tämä määrä ei saa aikaan hiutaloitumista. Laitosta ei voi rakentaa ilman muualla järjestettävää, rakentamista edeltävää tieteellistä tutkimusta koeolosuhteissa. Käsitellyn veden laatua koskevassa selvityksessä on tarkasteltu vesiä vain muutamien suureiden osalta. Mitään laboratoriokokeita ei ole tehty, mikä on vakava puute. DD ei ole pitänyt selvitystä kiintoaineen poistumisesta lainkaan uskottavana. Vedenpuhdistamisesta erotettavan lietteen määrä olisi valtava eikä hakija ole esittänyt mitään kelvollista lietteen sijoituksesta. Lietteen kuljetuksesta aiheutuisi melkoisesti liikennettä Vesiniityntielle Takkulaan saakka. Lisäksi käytettävät kemikaalit tuotaisiin maantiekuljetuksina. Takkulan laitoksen jätevesipäästöjä ei myöskään saisi johtaa Loimijokeen, sillä harvinaisen toutaimen elinolosuhteet saattaisivat heikentyä lajin häviämiseen saakka. Koska hankekokonaisuus on niin suuri ja merkittävä, hakijan täydennettyä puutteelliset, kokonaan puuttuvat tai virheelliset kohdat hakemuksessa, hakemus on DD:n näkemyksen mukaan tarpeen laittaa uudelleen kuulutukseen Huittisissa tai hylätä kokonaan. 5) EE (Liisanpelto RN:o 1:181, Kirkonkylä, Huittinen), FF ja GG (Partala RN:o 2:17, Kirkonkylä ja Ristola RN:o 14:131, Huittinen, Huittinen), HH (Kalmila RN:o 22:1, Huittinen, Huittinen) ja II (Pohjola RN:o 14:133, Huittinen, Huittinen) ovat vastustaneet suunnitelman hyväksymistä sekä luvan ja töiden aloittamisluvan myöntämistä ja katsoneet, että hanke vaarantaa Loimijoen tilan erityisesti kuivina kesinä, jolloin kemiallisen tehostuksen laitoksen päästövedet voivat konsentroitua Loimijoessa. Hakemus on puutteellinen eikä se yksilöi kemiallisen tehostuksen laitoksen päästöjen tarkkailuvelvoitteita eikä -toimia. Lietteiden sijoituspaikkoja ei myöskään ole määritelty. Tulvat voivat kuljettaa päästöjä mm. läheisille asuntoalueille ja pelloille. Erityisesti hanke vaarantaa erikoisviljelmien kastelun Loimijoen vedellä. Hakemus vaarantaa myös EU:n direktiivilajin eli toutaimen turvaamisen Loimijoessa ja Kokemäenjoessa sekä harrastajakalastuksen mainituilla joilla. Hakemus on alkuperäisen YVA:n vastainen. Muistuttajat ovat katsoneet menettävänsä omarantaisten tonttien omistajina virkistyskäytöllisiä nautintaoikeuksia esikäsittelylaitoksen ja sen kemiallisten päästövesien takia. Lisäksi laitoksen meluhaitat ovat mahdollisia. Hanke vaarantaa Puurijärvi-Isosuon kansallispuiston luonnontilaa ja ekologista kestävyyttä sekä luonnonsuojelulain ja kansallispuistoista annettujen säädösten toteutuksen. 10

11 Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, sen tulee olla sellainen, ettei Loimijoen tila huonone nykyisestä tasosta. Luvassa tulee olla selkeät päästömäärät ja raja-arvot. Lisäksi valvonta- ja tarkkailutoimet tulee määritellä selkeästi. Tarkkailukulut tulee määrätä hakijalle ja vesien laaduntarkkailu tulee määrätä puolueettoman alueellisen vesilaboratorion toimesta tehtäväksi 50 vuodeksi eteenpäin Huittisten kaupungin ympäristöviranomaisen valvonnassa. Alueella tulee määrätä tekemään ilmanlaadun tarkkailua sekä maaperän ja pinta- ja pohjavesien laadun tarkkailua 7 km x 7 km suuruisella mittapisteverkostolla, jossa mittauspisteitä on 50 metrin välein ja jotka toteutetaan Turun Seudun Vesi Oy:n kustannuksella myös Kokemäenjoessa. Muistuttajat ovat vaatineet lupaehtoihin kirjattavaksi, ettei karjan juomavettä eikä peltojen kasteluvettä saa pilata. Jos maatalouden vesihuolto vaarantuu tältä osin, Turun Seudun Vesi Oy:n tulee toimittaa maatiloille karjan juomavettä ja peltojen kasteluvettä korvauksetta tai maksaa veden tuonti muistuttajien tiloille muualta. Viljapeltojen mennessä piloille tulvien aikaan, pellot tulee saattaa kuntoon hakijan kustannuksella. Vahinkoasioissa muistuttajat ovat vaatineet vahinkojen lisäksi korvattavaksi myös vahinkojenarviointikulut laillisine korkoineen. Laitoksella syntyvät liejut ja muut jätteet tulee käsitellä ja toimittaa Turun Seudun Vesi Oy:n kustannuksella lailliselle kaatopaikalle Huittisten kaupungin ulkopuolelle. Laitoksen toiminta tulee keskeyttää, mikäli ilmenee ihmisten tai kotieläinten terveyttä haittaavia oireita. Lupa tulee peruuttaa, jos siinä ja sen noudattamisessa ja laitoksen toiminnassa havaittaisiin laiminlyöntejä. Hakijan tulee noudattaa BAT:n mukaista ympäristönsuojeluteknologiaa. Mahdollisissa yritysjärjestelyissä uuden toiminnanharjoittajan tulee hankkia uusi ympäristölupa. Loimijoen, Kokemäenjoen ja Pappilankarin toutaimen ja muiden kalakantojen seuranta tulee järjestää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen taholta hakijan kustannuksella. Kalakantojen vähenemiset tulee korvata paikalliselle kalastuskunnalle tai suorittaa tuki-istutuksia. Muistuttajat ovat vaatineet vuotuista virkistyskäyttöhaittakorvausta 1000 euroa kullekin muistuttajien kiinteistölle, mikäli kemiallisen tehostuksen havaitaan vesienlaatuseurannassa heikentävän omarantaisten kiinteistöjen virkistyksellisiä etuja. Korvausta on maksettava toiminnan päätyttyäkin niin kauan kuin haittoja ilmenee. Luvan hinnaksi tulee asettaa vähintään vastaavan laitoksen ympäristöluvan hinta. Turun Seudun Vesi Oy:lle tulee asettaa lisäksi vakuus mahdollisten laitoksen toiminnasta aiheutuvien vahinkojen varalle. HAKIJAN SELITYS Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vaatimusten johdosta hakija on todennut, että esikäsittelylaitoksessa käsitellyn veden imeyttämisen vaikutukset maaperään ja pohjaveteen on käsitelty tekopohjavesilaitoksen lainvoimaisessa ympäristöluvassa. Luvassa määrätään, että imeytettävässä vedessä ei saa olla kiintoainetta. Ympäristökeskuksen vaatimaa erillistä

määräystä tästä asiasta ei ole tarvetta antaa. Tekopohjavesilaitoksen lainvoimaisessa luvassa todetaan, että Kokemäenjoen vedestä ei ole tavattu sellaisia haitta-ainepitoisuuksia, jotka aiheuttaisivat vaaraa tekopohjaveden laadulle. Joesta otettavan raakaveden merkittävin haitta on veden korkea kiintoainepitoisuus. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteella raja-arvo on tarvetta määrittää vain imeytettävän veden kiintoainepitoisuudelle. Veden kiintoainepitoisuutta voidaan luotettavasti mitata jatkuvatoimisilla mittalaitteilla. Esikäsittelylaitokseen asennetaan useita veden sameutta jatkuvatoimisesti mittaavia laitteita. Tämän lisäksi veden laatua tutkitaan laboratoriossa vedestä säännöllisesti otettavista näytteistä. Esikäsittelylaitoksen koeajossa laitoksen toimintaa säädetään siten, että kiintoaineen poistuminen vedestä optimoidaan. Kun imeytykseen johdettavan veden kiintoainepitoisuus on vaadittavalla tasolla, vesi johdetaan imeytysaltaisiin. Lietteen käsittelyä tehostetaan lietteen tiivistimillä, jotka asennetaan ennen lietteen lingoilla tehtävää kuivaamista. Kontaktisuodatuksesta ei aiheudu huuhteluvesien ja lietteen käsittelylle sellaisia muutoksia, että niitä pitäisi uudelleen tarkastella. Jokivedellä tehtyjen koeimeytysten tulosten perusteella voidaan määrittää tekopohjavesilaitoksen lopulliset mitoitus- ja toiminta-arvot. Koetoiminnalla varmistetaan, että altaista imeytettävät ja kaivoista pumpattavat vesimäärät on mitoitettu oikein. Tekopohjavesihankkeelle on ympäristölupien kaikissa käsittelyvaiheissa myönnetty lupa aloittaa työt ennen päätösten lainvoimaiseksi tulemista. Perusteena on ollut mahdollisuus tehdä koeajo siten, että tekopohjavesijärjestelmä voidaan ottaa käyttöön suunnitellussa aikataulussa vuoden 2011 alussa. Esikäsittelylaitos valmistuu siten, että vuoden mittainen koeajo voidaan aloittaa vuoden 2010 alussa. Mikäli esikäsittelylaitosta joudutaan koeajamaan siten, että vaatimukset täyttävää vettä ei voida imeyttää maaperään, siirtyy tekopohjaesijärjestelmän käyttöönotto tarpeettomasti. Huittisten kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan vaatimuksista hakija on todennut, että esikäsittelyn tehostamisesta laaditussa suunnitelmassa on esitetty tiedot Kokemäenjoen veden laadusta tärkeimpien komponenttien osalta sekä arvio imeytykseen johdettavan veden laadusta kontaktisuodatuksen jälkeen. Arvio veden laadusta on laadittu Suomessa eri käsittelylaitoksilla saavutettujen pitkäaikaisten kokemusten perusteella. Arvion perusteella voidaan riittävän luotettavasti päätellä, että laitoksella käsitellyn veden imeyttäminen tekopohjavedeksi ei aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Kontaktisuodatus on mitoitettu siten, että korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukainen tulos saavutetaan kaikissa toiminnan olosuhteissa. Arvion perusteella voidaan myös riittävän luotettavasti todeta, että Virttaankankaalle johdettavassa vedessä ei ole kemiallisesta tehostuksesta aiheutuvia, imeytyksen estäviä kemikaalijäämiä tai muita laadun muutoksia. 12

Veden laatua mitataan jatkuvatoimisilla mittalaitteilla. Esikäsittelylaitokseen asennetaan useita veden sameutta jatkuvatoimisesti mittaavia laitteita. Prosessiautomaatio raportoi mittauksista jatkuvatoimisesti. Jatkuvatoimisen mittauksen lisäksi veden laatua tutkitaan laboratoriossa vedestä säännöllisesti otettavista näytteistä. Koeajossa laitoksen toimintaa säädetään siten, että kiintoaineen poistuminen vedestä optimoidaan. Kun imeytykseen johdettavan veden kiintoainepitoisuus on vaadittavalla tasolla, vesi johdetaan imeytysaltaisiin. Kontaktisuodatuksesta ei aiheudu huuhteluvesien ja lietteen käsittelylle sellaisia muutoksia, että Loimijokeen johdettavan lamelliselkeyttimien ylitteen kiintoainepitoisuus ei olisi alle ympäristöluvassa määrätyn lupaehdon. Ylitteen kemikaalipitoisuus on lähes sama kuin imeytykseen johdettavan veden kemikaalipitoisuus. Ympäristöluvassa Loimijokeen johdettavalle vedelle asetetun lupaehdon muuttamiselle ei ole tarvetta. Pienestä kemikaaliannostuksesta (20-50 % normaalin kemiallisen käsittelyn annostuksesta) johtuen lietteen kemikaalipitoisuus lisääntyy niin vähän, että estettä lietteen hyötykäytölle ei ole. Vesilaitoksen kuivatulla lietteellä ei kuitenkaan ole varsinaista hyötykäyttöarvoa. Täysin kuivaa lietettä voidaan käyttää tiiviiden (esim. savipitoisten) maiden kuohkeuttamisessa. Pysyvä vaihtoehto lietteen sijoittamiselle on maankaatopaikka tai jätteen kaatopaikka. Sijoituspaikka selvitetään alueen kuntien kanssa vuoden 2009 aikana. AA:n, BB:n ja CC:n vaatimusten johdosta hakija on todennut, että alueella on lainvoimainen asemakaava. Kaavamääräyksissä ei ole muistutuksessa mainittua tekstiä Huittisten valtuuston kemiallisen käsittelyn kieltävästä päätöksestä. Esikäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma on asemakaavamääräysten mukainen. Kontaktisuodatuksesta ei aiheudu huuhteluvesien ja lietteen käsittelylle sellaisia muutoksia, että lamelliselkeyttimien Loimijokeen johdettavan ylitteen kemikaalipitoisuus ylittäisi ympäristöluvassa määrätyn lupaehdon. Ylitteen kemikaalipitoisuus on lähes sama kuin imeytykseen johdettavan veden kemikaalipitoisuus. Hakemussuunnitelman perusteella voidaan todeta, että Virttaankankaalle johdettavassa vedessä ei ole kemiallisesta tehostuksesta aiheutuvia, imeytyksen estäviä kemikaalijäämiä tai muita laadun muutoksia. Ympäristöluvassa Loimijokeen johdettavalle vedelle asetetun lupaehdon muuttamiselle ei ole tarvetta. Suunnitelma on laadittu Suomessa eri käsittelylaitoksilla saavutettujen pitkäaikaisten kokemusten perusteella. Suunnitelman perusteella voidaan todeta, että laitoksella käsitellyn veden imeyttäminen tekopohjavedeksi ei aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Kontaktisuodatus on mitoitettu niin, että korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukainen tulos saavutetaan kaikissa toiminnan olosuhteissa. Vaatimukset, jotka koskevat direktiiviä pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huonontumiselta on kä- 13

sitelty korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä 13.8.2008, taltionumero 1883. Veden laatua mitataan jatkuvatoimisilla mittalaitteilla. Esikäsittelylaitokseen asennetaan useita veden sameutta jatkuvatoimisesti mittaavia laitteita. Prosessiautomaatio raportoi mittauksista jatkuvatoimisesti. Laitoksen toimintaa ohjataan mittaustulosten perusteella siten, että saavutetaan vaatimusten mukainen tulos. Jatkuvatoimisen mittauksen lisäksi veden laatua tutkitaan laboratoriossa vedestä säännöllisesti otettavista näytteistä. Näytteitä ei oteta päivittäin, joten laitoksella olevaa käyttölaboratoriota ei tarvita. Hakijan selitykseen on liitetty Pöyry Environment Oy:n 17.8.2009 päivätty lausunto G-Water Ky:n tekemästä laboratoriokokeesta, jonka raportissa on esitetty arvio suunnitellun käsittelyprosessin soveltuvuudesta tekopohjavesilaitoksen raakaveden käsittelyyn. Lausunnossa on todettu, että alumiinisaostuksen käyttö humusvesissä on Suomessa tunnettua tekniikkaa. Myös sen toteuttamisesta kontaktisuodatuksella on esimerkkejä. Itse menetelmän toimivuudesta ei siten voine olla epäselvyyttä. Laboratoriokokeilla testataan menetelmän soveltuvuutta karkealla tasolla. Tämän mittakaavan kokeella saadaan yleensä lähinnä suuntaa-antavia tuloksia. Tämän tason tietous on kuitenkin Suomessa jo olemassa käytännön kokemuksen perusteella. Esikäsittelylaitoksessa käsiteltävälle vedelle ja käsittelyprosessille ominaiset optimoidut saostusolosuhteet joudutaan joka tapauksessa määrittämään laitoksen valmistuttua sen käynnistyksen yhteydessä. Tämä koetoiminta on perusteltua tehdä vasta valmiilla laitoksella, koska pienemmän mittakaavan koetoiminnalla ei ole mahdollista saada riittävän tarkkoja tuloksia kontaktisuodatuksella toteutetun saostuksen optimiolosuhteista. Esikäsittelylaitokselle suunnitellun vedenkäsittelyprosessin toimintaa on G- Water Ky:n raportissa pyritty arvioimaan yhden laboratoriomittakaavan kokeen perusteella. Kokeessa ei varioitu lainkaan esim. oleellisinta muuttujaa eli ph-arvoa ja siihen vaikuttavaa saostuskemikaalin syöttömäärää. Koeolosuhteet eivät myöskään vastanneet lainkaan kontaktisuodatuksen olosuhteita. Näin tehdyllä yhdellä laboratoriokokeella ei voida kumota sitä tietoa ja kokemusta, jota Suomessa on runsaasti alumiinisaostuksesta ja kontaktisuodatuksesta. DD:n/Pro Virttaankangas muistutuksista ja vaatimuksista hakija on todennut, että asiat on pääosin käsitelty korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä 13.8.2008, taltionumero 1883. Imeytettävän veden laadun tutkimisesta ja arvioinnista hakija on todennut, että hakemuksessa on esitetty arvio imeytettävässä vedessä olevien niiden aineiden pitoisuuksista, joilla on merkitystä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä esitetyn vaatimuksen saavuttamisessa. Suunnitelma on laadittu Suomessa eri käsittelylaitoksilla saavutettujen pitkäaikaisten kokemusten perusteella. Suunnitelman perusteella voidaan todeta, että laitoksella käsitellyn veden imeyttäminen tekopohjavedeksi ei aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumis- 14

ta. Kontaktisuodatus on mitoitettu siten, että korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukainen tulos saavutetaan kaikissa toiminnan olosuhteissa. Hakija on viitannut tämän lisäksi Pekka Lähteenmäen ym:n vaatimusten johdosta edellä lausuttuun. EE:n, FF:n, GG:n, HH:n ja II:n vaatimusten osalta hakija on todennut, että muistutuksen kohdissa 1-12, 14 ja 15 esitetyt asiat on käsitelty korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä 13.8.2008, taltionumero 1883. Kontaktisuodatuksesta ei aiheudu huuhteluvesien ja lietteen käsittelylle sellaisia muutoksia, että lamelliselkeyttimien ylitteen kiintoainepitoisuus ei olisi alle ympäristöluvassa määrätyn lupaehdon. Ylitteen kemikaalipitoisuus on lähes sama kuin imeytykseen johdettavan veden kemikaalipitoisuus. Ympäristöluvassa Loimijokeen johdettavalle vedelle asetetun lupaehdon muuttamiselle ei ole tarvetta. Muistutuksen kohdassa 13 esitetyn vaatimuksen mukaisista toimenpiteistä (yritysjärjestelyt) on määrätty asiaan liittyvissä säännöksissä. Hakija noudattaa kaikkia säännöksiä. Kohdissa 16 ja 17 esitettyjä vaatimuksia (ympäristöluvan hinta ja vakuuden asettaminen) hakija ei ole katsonut voivansa kommentoida. SELITYKSEN JÄLKEEN TEHDYT MUISTUTUKSET 6) AA on täydentänyt muistutustaan (3) 29.10.2009 ja katsonut, että on selvää, että menettelyllä aikaansaadaan ympäristökatastrofi sekä Loimijokeen että Virttaankankaalle. Tämän vuoksi hän on pyytänyt, ettei minkäänlaista koelupaakaan myönnetä hakijalle. Täydennykseen on liitetty esikäsitellyn veden laadun vertailu talousvesiasetuksen 461/2000 vaatimuksiin ja Kaarinan kaupungin kaivosta K51 ottamaan veteen. 7) Kokemäenjoen-Loimijoen kalastusalue on toimittanut 6.11.2009 muistutuskirjelmän ympäristölupavirastoon. Kalastusalue on esittänyt vaatimuksenaan, että Turun Seudun Vesi Oy on velvoitettava maksamaan vuosittaista kalanhoitomaksua 2 000 euroa vesistökuormituksesta johtuvasta haitasta. Kalastusalue on katsonut, että kaikki jokeen kohdistuvat kaivuu-, junttaus- ja ankkurointityöt sekä selkeyttämättömät vedet sekoittavat heikkovirtaisessa vesistössä sen ekologiaa. Kustannukset kalavesien hoitotyössä ovat joka suhteessa nousseet ja siirtokalojen hankintakulut ovat kasvaneet. Kokemäenjoen ja Loimijoen merkitys seudulla on kiistaton asutusta ja ympäristöä elävöittävänä tekijänä. Joen tilaa rasittavat säännöstelyt, hajakuormitus ja kunnalliset jätevedet eli runsaat pistekuormitukset, kuten Turun Seudun Vesi Oy:n hanke tulee osoittamaan. Kokemäenjoen ja Loimijoen kalastus on järjestettyä ja valvottua ja jokeen istutetaan vuositasolla useita kalalajeja, jotka eivät muutoin luontaisesti pääse nousemaan joen yläosille. 8) AA on toimittanut 6.11.2009 ympäristölupavirastoon kirjelmän, jonka liitteenä on Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös nro A 1073, annettu 9.6.2004. Lupa koskee Valkealan kunnassa sijaitsevaa Kuivalan tekopohjavesilaitoksen esikäsittelylaitosta. Ympäristölupaan viitaten AA on katsonut, että ympäristölupaviraston on vaadittava hakijaa 15

täydentämään hakemuksensa kelvolliseksi, koska lupavirastolle toimitettu materiaali on suuresti puutteellinen. On myös tarpeen toimittaa uusi tiedoksiantokuulutus sen jälkeen, kun hakemusasiakirjat on täydennetty. Tulevassa päätöksessä on sovellettava kotimaisen lainsäädännön lisäksi ympäristövastuudirektiiviä 2004/35/EY sekä direktiiviä pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huonontamiselta 2006/118/EY. AA on arvellut, ettei Länsi-Suomen ympäristölupavirasto ole tutustunut Huittisten Takkulan laitoksen sijaintipaikkaan. AAi on 7.1.2010 Etelä-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan lisäkirjelmässä katsonut, että päätöksessä on määritettävä 20.1.2009 voimaan tulleessa direktiivissä 2008/105/EY olevat olennaiset arvot ja määräys, että direktiiviä pitää noudattaa. Hakijan ja tarkastavan viranomaisen on hankittava laitteet joilla voidaan varmistua, että direktiivin määräykset varmuudella tulevat täytetyiksi. AA on todennut, että asiakirjat ovat puutteelliset ja hakija on velvoitettava täydentämään ne, jonka jälkeen on tarpeen uusi tiedoksiantokuulutus. 16 TÄYDENNYS Hakija on 21.1.2010 aluehallintovirastoon toimittamassaan täydennyksessä selvittänyt esikäsittelylaitoksessa käytettävän suodatinhiekan raekoon olevan 0,7-1,4 mm ja suodatinpatjan paksuuden olevan 1,2 m. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Asiaratkaisu Perustelut Aluehallintovirasto hyväksyy Turun Seudun Vesi Oy:n 23.1.2009 päivätyn, Pöyry Environment Oy:n laatiman suunnitelman Kokemäenjoesta otettavan raakaveden esikäsittelyn kemiallisesta tehostamisesta. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 30.12.2005 antamallaan päätöksellä nro 161/2005/4, jota Vaasan hallinto-oikeus on 7.3.2007 antamallaan päätöksellä nro 07/0092/1 ja korkein hallinto-oikeus 13.8.2008 antamallaan päätöksellä taltionumero 1883 osittain muuttanut, myöntänyt Turun Seudun Vesi Oy:lle luvan Virttaankankaan tekopohjavesilaitoksen rakentamiseen, esikäsitellyn raakaveden imeyttämiseen sekä pohja- ja tekopohjaveden ottamiseen siitä ja päätöksellä nro 164/2005/4, jota korkein hallinto-oikeus on 13.8.2008 antamallaan päätöksellä osittain muuttanut, myöntänyt ympäristöluvan Huittisten kaupungin Sampun kylässä sijaitsevalle esikäsittelylaitokselle. Lupapäätöksen nro 161/2005/4 voimassa olevan lupamääräyksen 4 mukaan esikäsittelyä on tehostettava kemiallisella esikäsittelyllä ja tätä tehostamista koskeva suunnitelma on toimitettava Länsi-Suomen ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi. Käsittelytehon tulee perustua saman lupamääräyksen mukaisiin mitoitusarvoihin. Kyseisistä mitoitusarvoista todetaan, että suodatuspintakuorman on oltava alle 9 m/h yli 90 % suodatuslaitoksen toiminta-ajasta. Tämä arvo saadaan ylittää erityistilanteissa, kuten suodattimien pesun ja niiden korjaus- ja huoltotöiden aikana. Pintakuorma lasketaan raakavesivirtaaman ja käytössä olevien suodattimien pinta-alan avulla. Suodatinhiekan on oltava nimellisraekooltaan enintään

tasolla 0,7 1,3 mm. Suodatinpatjan paksuuden on oltava vähintään 1,0 m. Voimassa olevan lupamääräyksen 6 mukaan esikäsitelty, tekopohjavedeksi imeytettävä vesi saa sisältää vain liuenneita yhdisteitä. Lisäksi veden otto imeyttämistä varten on keskeytettävä, jos elohopean tai jonkin muun haitallisen aineen pitoisuus Kokemäenjoen vedessä on sellainen, että esikäsitellyn veden imeyttämisestä saattaisi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Esikäsittelylaitosta koskeva lainvoimainen ympäristölupa (päätös nro 164/2005/4) on myönnetty esikäsittelylaitokselle, jossa Kokemäenjoesta otettu vesi käsitellään kemiallisella esikäsittelyllä tehostettavalla hiekkasuodatusmenetelmällä. Turun Seudun Vesi Oy:n 26.2.2009 ympäristölupavirastolle hyväksyttäväksi toimittaman suunnitelman mukaan kemiallinen tehostus toteutetaan kontaktisuodatuksena. Menetelmässä saostuskemikaali syötetään veteen välittömästi ennen hiekkasuodatusta. Suunnitelman mukaan esikäsitellyn ja imeytykseen johdettavan veden kiintoainepitoisuuden keskiarvo on 0,0 mg/l. Orgaanisen aineen pitoisuutta kuvaava COD Mn alenee prosesissa noin 60 % ja TOC noin 40 %. Aluehallintovirasto katsoo päätöksen nro 161/2005/4 lupamääräyksen 6 tarkoittavan sitä, että imeytettävässä vedessä ei saa olla kiintoainetta. Esikäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma täyttää lainvoimaisen lupapäätöksen ja sen lupamääräysten vaatimukset. Mikäli valvontaviranomaisen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisessa tarkkailussa tai muutoin ilmenee aihetta muuttaa esikäsittelylaitoksen suunnitelmaa siten, että tästä aiheutuu luvan muuttamisen tarve, on yhtiön tehtävä hakemus aluehallintovirastolle lupamääräysten muuttamiseksi. Valtioneuvoston asetuksen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista 4 a :n mukaisesti, mikäli tarkkailuissa havaitaan pohjavedessä edellä mainitun asetuksen liitteessä 1 E sanottuja aineita niin, että niistä voi valvontaviranomaisen näkemyksen mukaan aiheutua pohjaveden laadun heikkenemistä tai sen vaaraa, on luvan saajan osoitettava valvontaviranomaiselle, ettei veden imeyttämisestä voi aiheutua tällaisia vaikutuksia. Jos Kokemäenjoen vedessä havaitaan elohopean tai jonkin muun haitallisen aineen pitoisuus sellaiseksi, että esikäsitellyn veden imeyttämisestä saattaisi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumista, on veden otto Kokemäenjoesta imeyttämistä varten tuolloin keskeytettävä lupamääräyksen 6 mukaisesti. 17 Sovelletut säännökset Vesilain 9 luvun 6 1 momentti, 8 sekä 16 Ympäristönsuojelulain 8 :n 1 momentti

TÖIDENALOITTAMISLUPA Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista 4 a (20.5.2009/342) 18 Ratkaisu Aluehallintovirasto myöntää Turun Seudun Vesi Oy:lle luvan esikäsittelyn tehostamiseen liittyvien töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Luvan saajan on ennen töihin ryhtymistä talletettava Lounais-Suomen aluehallintovirastoon 2 000 euron suuruinen vakuus niiden vahinkojen, haittojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai sen määräysten muuttaminen voi aiheuttaa. Perustelut Töiden kiireellistä aloittamista on pidettävä tärkeänä pitkäaikaiseen, hakemuksen perustana olevaan rakennussuunnitelmaan sisältyvän työn aloittamiseksi. Luvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 MUISTUTUKSIIN JA VAATIMUKSIIN VASTAAMINEN Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vaatimuksista, jotka koskevat imeytettävän veden kiintoainepitoisuudelle ja veden laadulle asetettavia raja-arvoja aluehallintovirasto toteaa, että korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellään vahvistaman lainvoimaisen lupapäätöksen nro 161/2005/4 voimassa olevan lupamääräyksen 6 mukaisesti esikäsitelty, tekopohjavedeksi imeytettävä vesi saa sisältää vain liuenneita yhdisteitä. Tätä lupamääräystä on luvan saajan noudatettava, joten erillisen määräyksen antaminen asiasta ei ole tässä yhteydessä tarpeen. Samoin luvan saajan on noudatettava 1.6.2009 voimaantullutta valtioneuvoston asetuksen muutosta (342/2009), joka koskee vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita. Asetuksen liitteen 1 E) -kohdassa mainittuja aineita ei saa päästää pohjaveteen ellei kyse ole vähäisestä määrästä ainetta, ja päästöstä ei aiheudu pohjaveden laadun heikkenemistä tai sen vaaraa. Päästön aiheuttajan on tarvittaessa osoitettava valvontaviranomaiselle, ettei päästöstä voi aiheutua pohjaveden laadun heikkenemistä tai sen vaaraa. Lisäksi luvan saajan on otettava huomioon mitä ympäristönsuojelulain 8 :n 1 momentissa sanotaan ainepäästöistä pohjaveteen. Tämän lisäksi asetettavia raja-arvoja ei ole tarpeen antaa. Luvan saajan on tarkkailtava muun muassa esikäsittelylaitoksella käsiteltävän raakaveden ja imeytettävän veden laatua voimassa olevan lupamääräyksen 11 mukaan Varsinais-Suomen ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla, joten ELY-keskus voi ottaa tarkkailumääräyksissään huomioon miten vesien laatu tulee riittävästi selvitettyä tarkkailun avulla.

Koekäyttöä koskevan vaatimuksen osalta todetaan, että lainvoimaisen luvan lupamääräyksessä 4 ei ole annettu määräyksiä esikäsittelyyn liittyvästä koejaksosta. Luvan saajan on esikäsittelylaitoksessa käsitellyn veden johtamisessa imeytykseen alusta lähtien noudatettava voimassa olevia lupamääräyksiä ja voimassa olevaa lainsäädäntöä. Ottaen huomioon hakemuksessa esitetyt käytettävän raakaveden ja imeytykseen lähtevän veden tarkkailutoimenpiteet, laitoksen koeajosta saatava tieto sekä valvontaviranomaisen hyväksymän tarkkailun mukaisessa tarkkailussa saatava ajantasainen tieto, ei erillinen nyt annettava määräys pitempiaikaisesta koekäyttövaiheesta ole tarpeen. Tarkkailumääräyksiä hyväksyessään valvontaviranomaisen on otettava huomioon valtioneuvoston asetus vesiympäristölle haitallisista aineista 1022/2006 sellaisena kuin se on 20.5.2009/342 muutetussa muodossaan. Mikäli maaperää tai pohjavettä uhkaava jonkin haitallisen aineen pitoisuus näyttäisi tarkkailussa ilmenevän imeytettävässä vedessä, on toiminta keskeytettävä. Huittisten kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan vaatimusten osalta todetaan, että asiakirjoista saatava selvitys on riittävä asian ratkaisemiseksi. Tehostamissuunnitelman hyväksymisen osalta viitataan päätöksen perusteluihin. Esikäsittelylaitoksen kuormitus Loimijokeen ja jätelietteen sijoittaminen kuuluvat esikäsittelylaitoksen ympäristölupaan, joten niitä ei käsitellä tässä yhteydessä. Aluehallintovirasto toteaa kuitenkin, että nyt käsiteltävänä olevasta tekopohjavesilaitoksessa imeytettävän veden käsittelyn tehostamisesta kemiallisella esikäsittelyllä ei aiheudu sellaisia vaikutuksia, jotka aiheuttaisivat tarvetta muutoksiin esikäsittelylaitoksen ympäristöluvassa. AA:n, BB:n, CC:n, DD:n, EE:n, FF:n, GG:n, HH:n, II:n ja Kokemäenjoen-Loimijoen kalastusalueen vaatimusten osalta, jotka koskevat esikäsittelyn tehostamissuunnitelman hyväksymisen hylkäämistä tai asetettavia lupaehtoja, aluehallintovirasto viittaa päätöksen perusteluihin sekä edellä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vaatimusten johdosta lausuttuun ja hylkää esitetyt vaatimukset. Tarkkailua koskevien vaatimusten osalta todetaan, että lainvoimaisen lupamääräyksen 11 mukaisesti luvan saajan on tarkkailtava Kokemäenjoen veden laatua, esikäsittelylaitoksen toimintaa, imeytettävän veden laatua ja määrää sekä tekopohjaveden imeyttämisen vaikutuksia alueen maaperään sekä tekopohjaveden imeyttämisen vaikutuksia alueen maaperään ja pohjaveden laatuun Lounais-Suomen ympäristökeskuksen (nykyisin Varsinais-Suomen ELY-keskus) hyväksymällä tavalla. Turun Seudun Vesi Oy:lle on määrätty velvoite vakuuden asettamiseksi töidenaloittamisluvan yhteydessä. Päätöksen käsittelymaksua koskeva vaatimus jätetään tutkimatta puhevallan puuttumisen vuoksi. Aluehallintovirasto katsoo asiakirjoista saatavan selvityksen olevan riittävä asian ratkaisemiseksi ja hylkää tämän vuoksi vaatimukset hakemuksen täydentämiseksi ja asian uudelleen kuuluttamiseksi. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on suorittanut suunnitellun esikäsittelylaitoksen sijaintipaikalla tarkastuksen 1.9.2004, kuten esikäsittelylaitoksen ympäristölupapäätöksestä 163/2005/4 ilmenee. 19

20 Vaatimuksia, jotka koskevat luvan myöntämistä esikäsittelylaitokselle, laitoksen päästöjä Loimijokeen, meluhaittoja, lietteen sijoittamista, lisääntyvää liikennettä laitokselle tai kalataloudellista tarkkailua ympäristölupavirasto ei tutki tässä yhteydessä, koska ne liittyvät esikäsittelylaitoksen lainvoimaiseen ympäristölupaan. Tekopohjavesilaitoksen lupa-asia on myös jo lainvoimaisesti ratkaistu, joten sen tarpeellisuuteen liittyviä vaatimuksia ei nyt tutkita. Kokemäenjoen ja Loimijoen virkistyskäyttöön, kalastoon tai kalastukseen liittyviä korvausvaatimuksia ei tutkita tässä tekopohjavesilaitoksen imeytettävän veden esikäsittelyn tehostamista koskevan asian yhteydessä tehtynä. Esikäsittelylaitoksen aiheuttamien vahinkojen ja haittojen korvauskysymykset on käsitelty lainvoimaisessa laitoksen ympäristöluvassa. Mikäli laitoksen toiminnasta aiheutuu ennakoimattomia vahinkoja tai haittoja, on vahingonkärsijällä mahdollisuus vaatia näistä korvausta aluehallintovirastolle erikseen tehtävällä hakemuksella, mikäli luvan haltijan kanssa ei päästä sopimukseen korvauksista. KÄSITTELYMAKSU 770 euroa Lasku lähetetään erikseen myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen 1.1.2010, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän hakemuksen vireille tullessa voimassa olleen ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevan ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) mukaan vesilain mukaisen muun päätöksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 770 euroa.