FINECVET SUUNNAN NÄYTTÄJÄNÄ

FINECVET SUUNNAN NÄYTTÄJÄNÄ Kokeilusta käyttöönottoon! Lähtökohtia ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten Mikko Tässä Hartikainen, on julkaisun Maija-Liisa otsikon mahdollinen Ojala eurooppalaisen siirtojärjestelmän käyttöönottoon alaotsikko tasaus vasemmalle Oppaat ja käsikirjat 2012:3

Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2012:3 ISBN 978-952-13-5061-0 (nid.) ISBN 978-952-13-5062-7 (pdf) ISSN-L 1798-8950 ISSN 1798-8950 (painettu) ISSN 1798-8969 (verkkojulkaisu) Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy www.oph.fi/julkaisut Juvenes Print - Tampereen Yliopistopaino Oy

SISÄLTÖ 1 Johdanto... 5 1.1 FINECVET-hanke... 6 1.2 Julkaisun tehtävät ja tarkoitus... 9 2 ECVETin toiminta-ajatus... 10 2.1. ECVETin tavoitteet... 10 2.2. ECVETin hyödyt... 11 2.3. ECVETin tuomat muutokset... 13 2.4. ECVETin toimintaperiaatteet... 14 3 ECVET-liikkuvuuden prosessi... 18 3.1 ECVET ennen liikkuvuutta... 20 3.2 ECVET liikkuvuuden aikana... 25 3.3 ECVET liikkuvuuden jälkeen... 28 3.4 ECVET-liikkuvuus case: Matkailualan perustutkinto - Rosa Ratsastaja... 30 3.5 ECVET-prosessin laatu... 33 4 ECVETin hyödyntäminen ulkomailla arvioidun osaamisen tunnustamisessa... 36 5 ECVETin mahdollisuudet kilpailutoiminnassa... 40 6 ECVET-toimijat... 42 6.1 Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus... 43 6.2 Koulutuksen järjestäjät... 44 6.3. Tutkintotoimikunnat ja tutkintojen järjestäjät... 46 6.4. Työelämä... 47 7 Miten tästä eteenpäin?... 48 Liitteet... 50 Liite 1 Yhteistyösopimus / Memorandum of Understanding... 50 Liite 2 Opiskelijan oppimissopimus / Learning Agreement... 54 Liite 3 Ammatillisen peruskoulutuksen liikkuvuuden ECVET prosessikuvaus... 57 Liite 4 Näyttötutkinnon liikkuvuuden ECVET prosessikuvaus... 60 Liite 5 Oppimistulosten kuvaus tiedot, taidot, pätevyys periaatteella... 62 Liite 6 Oppimistulosten arviointilomake... 65 Liite 7 Tutkintosuoritukseen liittyvän osaamisen tunnustamisen yhteistoimintasopimuksen malli... 70 ECVET-käsitteet... 73 3

Hyödylliset verkkosivut www.finecvet.fi www.ecvet-team.eu FINECVET-projektin sivut EU:n ECVET käyttäjien sivut, joilta löytyy seuraavat oppaat: Users Guide Part 1 (Q&A) Users Guide Part 2 (ECVET for Mobility) www.ecvet-projects.eu EU:n rahoittamien ECVET-projektien sivut Google ECVET-suositus 2009 4

1 Johdanto Tämä julkaisu on FINECVET-projektissa tuotettu. FINECVET on Opetushallituksen tukema ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmän kansallinen pilotti, jossa on kokeiltu ECVETin soveltuvuutta suomalaisiin ammatillisiin perustutkintoihin, ammattitutkintoihin ja erikoisammattitutkintoihin. Euroopan komissio antoi kesäkuussa 2009 jäsenmailleen ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmää koskevan suosituksen. ECVETjärjestelmää (European Credit system for Vocational Education and Training) voidaan käyttää apuna toisessa Euroopan maassa hankitun osaamisen ja suoritettujen opintojen tunnustamisessa. Suomi osallistui heti 2002 alkaen Euroopan komission asettamaan ECVET tekniseen työryhmään, joka oli keskeisessä asemassa suosituksen valmistelussa. Kansallinen kokeilutoiminta käynnistyi vuonna 2004 ja FINECVET-projektia voidaankin pitää ensimmäisenä kansallisena ECVET-kokeiluna. Kun maaliskuussa 2007 opetusministeriö järjesti opintosuoritusten siirtojärjestelmästä kansallisen kuulemistilaisuuden, nähtiin järjestelmän suurimpana lisäarvona se, että ECVET voisi helpottaa opintosuoritusten ja oppimistulosten tai muutoin hankitun osaamisen siirtoa, keräämistä ja tunnustamista maiden välillä. Konsultaation perusteella yhteisesti hyväksyttyjen menettelyjen ja välineiden nähtiin parantavan yhteistyötä, säästävän aikaa ja työtä ja edistävän näin liikkuvuutta. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että ECVET-järjestelmän avulla paitsi lisättäisiin liikkuvuutta opintojen aikana, myös edistettäisiin liikkuvuutta laajemminkin esimerkiksi silloin, kun haetaan töitä ulkomailta. Lisäksi konsultaatiossa korostettiin sitä, että järjestelmän olisi oltava kiinnostava, ymmärrettävä ja riittävän yksinkertainen sekä tarjottava selkeitä etuja myös työelämän ja yksilön näkökulmasta. Edellä esitellyt konsultaation tulokset loivat pohjaa kansallisen FINECVET pilotin kolmannelle ja viimeiselle vaiheelle. Projektin suunnittelussa pyrittiin myös ottamaan huomioon jo aikaisemmassa kokeilussa saadut tulokset, joissa korostui toisaalta ECVET-järjestelmän toimeenpanoa helpottavat tekijät ja toisaalta haasteet. Yleisesti ottaen Suomen ammatillista koulutusta voidaan pitää ECVET-ystävällisenä. Järjestelmämme täyttää hyvin pitkälti oppimistulosten siirtämiseen, kerryttämiseen ja tunnustamiseen liittyvät vaatimukset. Suomalaiset tutkinnot 5

on jaettu tutkinnon osiin, jotka pohjautuvat oppimistuloksiin. Koulutuksen järjestäjät ovat toimivaltaisia viranomaisia, mitä tulee osaamisen arviointiin, tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Tutkintotoimikunnat tekevät puolestaan näyttötutkintojen tunnustamispäätökset toimivaltaisina viranomaisina. Suomessa on myös totuttu käyttämään opintoviikkoja (opintopisteitä) määrittämään tutkintojen ja tutkinnon osien laajuuksia. Lisäksi suomalaiset tutkinnot tarjoavat mahdollisuuden joustaviin yksilöllisiin opintopolkuihin - osaamista voi kerryttää tutkinnon osa kerrallaan ja sitä voidaan hankkia toisesta koulutusjärjestelmästä. Aiemmin opitun tunnustamisesta on säädetty laissa ja se ei perustu aikaan vaan oppimistuloksiin. Suomalainen ammattikoulutus kohtaa myös haasteita ECVETin käyttöönotossa. Oma haasteensa on ECVET-pisteiden tai opintopisteiden määrittäminen näyttötutkinnoille, sillä näyttötutkinnoissa ei ole määritelty tutkintojen laajuuksia. Koska koko järjestelmä perustuu molemminpuoliseen luottamukseen erityisesti osaamisen arviointiin, tunnistamiseen ja tunnustamiseen eri koulutusjärjestelmien välillä, on ECVET-prosessin laadun varmistaminen erittäin tärkeää. Suomessa osaamisen tunnustamispäätöksiä tekevät koulutuksen järjestäjät ja tutkintotoimikunnat. Tämä merkitsee ennen kaikkea sitä, että ECVET -koulutukseen ja -tiedottamiseen on panostettava niin, että opintosuoritusten siirtojärjestelmä saadaan tunnetuksi myös opettajille, jotka tekevät tunnustamispäätöksiä. Nykyiset osaamisen kerryttämistä ja tunnustamista tukevat säädökset ja työelämälähtöiset tutkinnon perusteet antavat koulutuksen järjestäjille hyvät lähtökohdat ECVETin käyttöönottoon Suomessa. Henkilökohtaistaminen mahdollistaa opiskelijoiden ja tutkinnon suorittajien joustavat kansalliset ja kansainväliset opintopolut. Vaikka ECVETin käyttöönoton valmiudet muissa Euroopan maissa vaihtelevat, voi ECVET-järjestelmää silti hyödyntää jo nyt myös kansainvälisessä yhteistyössä. Suomessa ECVET-järjestelmä suunnitellaan otettavaksi käyttöön viimeistään vuonna 2014 kaikissa ammatillisen koulutuksen tutkinnoissa yhtä aikaa. Vaikka varsinainen käyttöönotto tapahtuukin vasta 2014, on ECVETin periaatteita mahdollista soveltaa liikkuvuudessa jo aiemmin. ECVET-pisteet voi merkitä todistuksiin sitten kun lainsäädäntöön ja määräyksiin on tehty tarvittavat muutokset. 1.1 FINECVET-hanke FINECVET on Opetushallituksen tukema ECVET-järjestelmän kehittämis- ja kokeilutoiminnan kolmivaiheinen kansallinen pilotti. Hanketta on rahoitettu 6

ammattikoulutuksen kansainvälistymisen valtionavustuksella, ja siinä on keskitytty ECVETin käyttöön kansainvälisessä liikkuvuudessa. Projekti käynnistyi vuonna 2004. Projektin kahdessa ensimmäisessä vaiheessa ECVET-järjestelmää on testattu yhteensä yhdeksässä ammatillisessa perustutkinnossa. Projektin kolmas vaihe laajensi kokeilutoimintaa myös ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin niin, että kokeilutoimintaa jatkettiin kahdeksassa perustutkinnossa, neljässä ammattitutkinnossa ja kolmessa erikoisammattitutkinnossa. Lisäksi ECVETin käytön soveltuvuutta kokeiltiin kansainvälisen ammattitaitokilpailusuoritusten tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Kokeilutoiminta kohdistui ECVET-prosessin eri vaiheisiin ja tuotti käyttöönottoa varten malleja sekä toimintaa että dokumentointia varten. FINECVET-projektin viimeinen vaihe käynnistyi syksyllä 2009 ja päättyi joulukuussa 2011. Perustutkinnot Ammattitutkinnot Erikoisammattitutkinnot 1. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2. Kauneudenhoitoalan perustutkinto 3. Liiketalouden perustutkinto 4. Musiikkialan perustutkinto 5. Matkailualan perustutkinto 6. Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto 7. Kone- ja metallialan perustutkinto 8. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 1. Perhepäivähoitajan ammattitutkinto 2. Matkatoimistovirkailijan ammattitutkinto 3. Sihteerin ammattitutkinto 4. Kiinteistönhoitajan ammattitutkinto Kuvio 1. FINECVET 3 kokeilutoiminnassa mukana olevat tutkinnot 1. Vanhustyön erikoisammattitutkinto 2. Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Kiinteistönhoitajan erikoisammattitutkinto Projektissa oli mukana kaikkiaan kahdeksan koulutuksen järjestäjää, jotka kokeilivat ECVETin toimivuutta 1-3 tutkinnossa ja joilla oli yksi tai useampia ulkomaisia ja kotimaisia oppilaitoksia yhteistyökumppaneina. Koulutuksen järjestäjistä projektissa olivat mukana Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Kainuun ammattiopisto, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, Koulutuskeskus Salpaus, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, Suomen Liikemiesten Kauppaopisto, Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur skn - Yrkesakademin i Österbotten ja Vantaan kaupunki Vantaan ammattiopisto Varia. 7

Yhteensä FINECVET-alahankkeissa oli mukana 17 suomalaista koulutuksen järjestäjää tai oppilaitosta. Koulutuksen järjestäjien yhteistyökumppanit olivat 11 maasta: Alankomaista, Isosta-Britanniasta, Islannista, Pohjois-Irlannista, Ranskasta, Ruotsista, Saksasta, Sloveniasta, Skotlannista, Tanskasta, ja Virosta. Useilla hankkeen koulutuksen järjestäjillä oli meneillään myös muita ECVET-hankkeita. Kuvio 2 esittää FINECVET kumppaneiden yhteydet eri ECVET-hankkeisiin sekä eurooppalaisiin ECVET-verkostoihin ja -toimielimiin. Kuvio 2. FINECVET-projektin kumppanit ja yhteydet ECVET-hankkeisiin ja eurooppalaisiin verkostoihin ja toimielimiin Opetushallituksen johtamalla hankkeella oli ohjausryhmä, jossa oli edustettuna seuraavat tahot: Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskusliitto SAKKI ry, Kuntaliitto, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Ammatilliset Rehtorit ry. 8

1.2 Julkaisun tehtävät ja tarkoitus Tämä FINECVET-projektissa laadittu julkaisu on tarkoitettu tukemaan opintosuoritusten siirtojärjestelmän käyttöönottoa Suomessa. Julkaisuun on koottu hankkeen eri vaiheiden kokemukset ja tulokset. Julkaisussa käsitellään maantieteellistä liikkuvuutta yli rajojen, mutta samoja periaatteita voidaan soveltaa myös yksilöllisissä opintopoluissa Suomessa. Julkaisu avaa ECVETin käytön hyötyjä liikkuvuudessa ja kuvaa suomalaisten toimijoiden rooleja sekä toimii käsikirjana käyden läpi ECVET-prosessin eri vaiheet liikkuvuudessa. Projektissa on kehitetty työkaluja ja malleja koulutuksenjärjestäjille ja tutkintotoimikunnille opintosuoritusten siirtojärjestelmän käyttöönottoa varten. Sisältöä, tekstejä ja asiakirjamalleja on kehitetty FINECVET-projektiryhmässä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet: Hanna Autere (Opetushallitus), Riitta Karusaari (Lapin matkailuopisto/rovaniemen koulutuskuntayhtymä), Juha-Ville Mäkinen (Vantaan ammattiopisto Varia/Vantaan kaupunki), Riitta Narko (Keski- Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda), Päivi Niska (Lapin matkailuopisto/ Rovaniemen koulutuskuntayhtymä), Maarit Saarenkylä (Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia), Ritva Saastamoinen (Suomen Liikemiesten Kauppaopisto), Kristiina Tuori-Nyman (Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda), Markku Tyni (Koulutuskeskus Salpaus), Susanna Vestlig (Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur skn - yrkesakademin i Österbotten) ja Risto Virkkunen (Kainuun ammattiopisto). Ohjausryhmä on kommentoinut julkaisun sisältöä ja tekstejä prosessin eri vaiheissa. Julkaisun ovat toimittaneet Hanna Autere ja Riitta Karusaari. Julkaisussa käytettyjen käsitteiden luettelo on löydettävissä oppaan lopusta. Tämä julkaisu lisämateriaaleineen on saatavissa FINECVET-projektin verkkosivuilta osoitteesta: www.finecvet.fi 9

2 ECVETin toiminta-ajatus ECVET-järjestelmä on tekninen kehys tutkintoa suorittavien oppimistulosten siirtoa, tunnustamista ja tarvittaessa keräämistä varten. ECVET-välineet ja metodologia käsittää tutkintojen kuvauksen tutkinnon osina niistä saatavine pisteineen, siirto- ja keräämisprosessin sekä täydentävät asiakirjat kuten opiskelusopimukset, opintosuoritusotteet ja ECVET -käyttöoppaat. Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus 2.1 ECVETin tavoitteet ECVETin eli ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmän käyttöönotolla on kaksi laajempaa tavoitetta: edistää kansainvälistä liikkuvuutta ensisijaisesti Euroopan unionin alueella ja helpottaa elinikäistä oppimista. Tässä julkaisussa keskitytään ECVETin käyttöön liikkuvuudessa. Opintosuoritusten siirtojärjestelmän tarkoituksena on liikkuvuuden lisääminen, ulkomailla opitun hyödyntäminen osana tutkintoa ja tutkintojen läpinäkyvyyden lisääminen. Tavoitteena on helpottaa opintosuoritusten siirtoa, keräämistä ja tunnustamista yhtenäisen kuvaustavan avulla. Lähtökohtana on oppimistuloksiin perustuva järjestelmä, jossa oppimistulokset määritellään tietoina, taitoina ja pätevyytenä. Jokaista tutkintoa ja sen jokaista tutkinnon osaa voidaan kuvata ECVET -pisteiden määrällä. Opintosuoritusten siirtojärjestelmä pyrkii siihen, että eri koulutuksen järjestäjien opetussuunnitelmat ovat ymmärrettävämpiä ja niitä voidaan paremmin vertailla keskenään. Sekä eurooppalainen tutkintojen viitekehys että opintojen siirtojärjestelmä toimivat apuvälineinä, kun tutkintoja ja tutkinnon osia suhteutetaan kansanvälisessä opiskelussa. ECVETin tavoitteena on edistää oppimistulosten tunnustamista liikkuvuuden yhteydessä tutkinnon suorittamista varten. Sen käyttö perustuu kansalliseen lainsäädäntöön ja suosituksessa annettuihin toimintaperiaatteisiin (ks. luku 2.4). ECVETin tavoitteiden ja periaatteiden yhteydet on esitetty kuviossa 3. Suomessa näitä ECVETin periaatteita voidaan hyödyntää jo nyt, mutta virallinen käyttöönotto edellyttää kuitenkin kansallisia päätöksiä sekä säädösten että määräysten muuttamisesta. 10

ECVETin tavoitteet Miten ECVET edistää liikkuvuutta ja elinikäistä oppimista? ECVETin periaatteet Tutkinto Tutkinnon osat Tutkintojen läpinäkyvyys Opintopisteet Kansainvälinen liikkuvuus Elinikäinen oppiminen Oppimistulosten tunnustaminen tutkinnon suorittamiseksi Opintosuoritusten kerryttäminen Oppimistulosten arviointi Oppimistulosten tunnistaminen Oppimistulosten tunnustaminen Yhteistyösopimus (MoU) Opintosuoritusten siirto Opiskelusopimus (LA) Opintosuoritusote Todistus Kuvio 3. ECVETin tavoitteiden ja periaatteiden yhteydet 2.2 ECVETin hyödyt Eri maiden koulutuksen järjestäjät ovat jo nyt sopineet opintosuoritusten siirrosta keskenään esimerkiksi opiskelijavaihdossa. ECVETin käyttöönoton jälkeenkin opintosuoritusten siirto vaatii kahdenkeskistä sopimusta, tietoa toisen maan koulutuksesta ja keskinäistä luottamusta. Yhteisesti hyväksytyt menettelyt ja välineet helpottavat yhteistyötä, säästävät aikaa ja työtä ja edistävät näin liikkuvuutta. ECVET-järjestelmän avulla on mahdollisuus paitsi lisätä liikkuvuutta opintojen aikana myös edistää liikkuvuutta laajemminkin esimerkiksi silloin, kun haetaan töitä ulkomailta. Myös työnantajan on helpompi ymmärtää eri Euroopan maissa suoritettujen tutkintojen tai tutkinnon osan tuottamaa osaamista, kun eri järjestelmissä hankitun osaamisen kuvaamiseen käytetään eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen kuvaustapaa (tiedot, taidot ja pätevyys). Tällä tavoin eri maiden edustajille syntyy yhteinen ymmärrys toisessa maassa hankitusta osaamisesta ja saavutetuista oppimistuloksista. 11

Opintosuoritusten siirtojärjestelmän ansiosta kansainvälinen ja kansallinen liikkuvuus voidaan entistä paremmin sisällyttää yksilöllisiin opintopolkuihin ja ulkomailla tai muualla kuin oman koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän arvioima osaaminen voidaan tehdä entistä näkyvämmäksi ja helpommaksi tunnustaa. Niinpä kansainväliseen opiskelijavaihtoon on helpompi lähteä, kun opiskelija ja koulutuksen järjestäjä tietävät, mitä vaihdossa suoritettuja opintoja voi hyödyntää osana tutkintoa. Opiskelijoilla ja tutkinnon suorittajilla on entistä parempi mahdollisuus hankkia toisesta järjestelmästä tai ulkomailta sellaista osaamista, jonka saavuttaminen ei ehkä ole mahdollista omassa oppilaitoksessa tai kotimaassa. ECVETin käyttöönotto tuo ajan mittaan hyötyjä niin opiskelijalle, koulutuksen järjestäjälle kuin työelämällekin. Opiskelijalle ECVET tuo välittömän hyödyn, joka näkyy opiskelu- ja näyttösuunnitelmien suunnittelussa ja toteutuksessa. Koulutuksen järjestäjälle ja työelämälle hyödyt ovat pääasiassa välillisiä. ECVET hyödyttää opiskelijaa tai tutkinnon suorittajaa liikkuvuuksissa muun muassa seuraavasti: Mahdollisuudet ammattitaidon laajentamiseen, rikastuttamiseen ja erikoistumiseen paranevat. Päällekkäiset opintosuoritukset ja päällekkäisarviointi poistuvat. Kansallisessa tai kansainvälisessä liikkuvuudessa aiemmin arvioidun ja dokumentoidun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen helpottuvat. Yksilölliset mahdollisuudet, opintopolut ja kansainvälisyys tulevat näkyvämmäksi omassa opiskelu- ja näyttösuunnitelmassa (henkilökohtaistaminen). Liikkuvuuden laatu paranee. Yhteinen kieli osaamisen kuvaamisessa helpottaa töiden hakua toisesta maasta. Oppimissopimus lisää opiskelijan tai tutkinnon suorittajan turvallisuutta liikkuvuuksissa. Liikkuvuusjaksoilla hankittujen elinikäisen oppimisen avaintaitojen tunnustaminen vahvistuu. Ammattitaidon osoittamisen ja arvioinnin ulkomailla pitäisi helpottua. Ammatillisten aikuisopiskelijoiden kansainvälistyminen lisääntyy etenkin, jos tutkintotoimikunnat tunnustaisivat ulkomailla arvioidun osaamisen entistä useammin. Koulutuksen järjestäjälle ECVETin hyötyjen pitäisi näkyä ajan mittaan muun muassa seuraavasti: Suunniteltu laadunvarmistus kehittyy lähettävän ja vastaanottavan organisaation yhteistyösopimuksella. 12

Luottamus yhteistyökumppanin oppimistulosten ja osaamisen arviointitaitoon lisääntyy. Toimintaperiaatteista ennakkoon sopiminen selkeyttää arviointi- ja tunnustamiskäytänteitä tutkintotoimikunnan ja näyttöjen toimielimen yhteistyössä Kansainvälisyyden ja kansainvälisen vaihdon hyötyjen arviointi helpottuu. Muualla arvioidun osaamisen tunnustamisen käytännöt tutkintotoimikunnissa yhtenäistyvät. Laadullinen yhteistyö ammattiosaamisen näyttöjen toimielimen kanssa kehittyy liittyen osaamisen arvioinnin suunnitteluun, toteutukseen ja arvioijista päättämiseen. Työantajalle ECVETin hyödyt ovat: Työnantaja voi saada työntekijöitä, joilla on entistä monipuolisempaa osaamista. Muualla hankitun ja arvioidun osaamista on entistä helpompi ymmärtää yhtenäisen kuvaamistavan vuoksi. 2.3 ECVETin tuomat muutokset Suositus ammatillisen koulutuksen eurooppalaisesta opintosuoritusten siirtojärjestelmästä annettiin jäsenmaille kesäkuussa 2009. Täysimittainen käyttöönotto jäsenmaissa alkaa suosituksen mukaan asteittain vuonna 2012. Valtioneuvoston vahvistaman koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2011 2016 mukaan ECVET- järjestelmä otetaan Suomessa käyttöön perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa viimeistään vuonna 2014. Vastaava järjestelmä (ECTS) on jo käytössä korkea-asteen koulutuksessa. Käyttöönotto edellyttää tutkintojärjestelmän kuvausta ja opintopisteiden määrittelyperiaatteista sopimista sekä tutkintojen sijoittamista kansallisen ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen-tasoille. Muutoksia tehdään myös lainsäädäntöön ja Opetushallituksen määräyksiin tutkintojen ja koulutusten perusteista sekä määräyksiin tai suosituksiin tutkintotodistuksista, todistusmalleista ja kansainväliseen käyttöön tarkoitetuista liitteistä. Säädöspohjaa on muutettava, koska aikaan ei ole enää kytkentää kuten nyt, jolloin opintoviikot on määritelty opiskelijan työmääränä. ECVET ei tuo muutoksia tutkintoihin, tutkintonimikkeisiin eikä tutkintojen tai tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin, arvioinnin kohteisiin tai arviointikriteereihin. Opintoviikot poistuvat ja niiden tilalle tulevat opintopisteet (ECVETpisteet). Tällä on vaikutuksia koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmiin ja opettajien työn suunnitteluun. Opintopisteet tulevat myös näyttötutkintoihin, joissa opintoviikkoja ei ole ollut käytössä. 13

FINECVETin kokemusten mukaan ECVETin käyttöönotto vaatii avoimuutta muiden maiden menettelyitä kohtaan. Suomalaisille koulutuksenjärjestäjille tämä tarkoittaa erityisesti arvojen ja asenteiden muutosta kohti opiskelija- ja työelämälähtöisempää toimintatapaa. Opettaja- tai oppiainelähtöisyys ei enää ole keskiössä vaan opetuksen järjestämisessä ja suunnittelussa oppimistulokset tulevat olemaan suunnittelun lähtökohtana aiempaa enemmän. Koko opintosuoritusten siirtojärjestelmä perustuu yhteisiin sopimuksiin ja keskinäiseen luottamukseen. Perusperiaate on, että osaamista voi hankkia mistä vain ja sitä voivat myös arvioida muut kuin oman oppilaitoksen opettajat, kunhan yhteistyö- ja oppimissopimuksissa varmistetaan, että tavoiteltu osaaminen ja osaamisen arviointi vastaavat Suomen tutkinnon perusteita. Opetuksen tarjonta eli tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten saavuttamista tukeva opetus ja ohjaus on määriteltävä uudelta pohjalta. Koulutuksen järjestäjä päättää siitä, niin kuin tähänkin asti. 2.4 ECVETin toimintaperiaatteet ECVET perustuu: oppimistuloksiin/osaamiseen tutkintoihin ja tutkinnon osiin ECVET-pisteisiin/opintopisteisiin opintosuoritteisiin keskinäiseen luottamukseen organisaatioiden väliseen kumppanuuteen dokumentointiin ECVET- opintosuoritusten siirtojärjestelmässä keskiössä ovat tutkinnot ja tutkintojen osat, joiden arvioidut ja hyväksytyt oppimistulokset tunnistetaan ja tunnustetaan kunkin maan toimivaltaisten viranomaisten toimesta siten, että ne voidaan kerätä tutkintoa varten tai siirtää toiseen opinto-ohjelmaan tai tutkintoon. ECVET-pisteillä annetaan täydentävää tietoa. Niillä tarkoitetaan tutkintoon kuuluvien oppimistulosten numeerisesti esitettyä kokonaispainoarvoa tutkinnon tasolla ja tutkinnon osien suhteellista painoarvoa koko tutkinnosta. ECVET- järjestelmä sisältää välineet ja menettelytavat, kuten tutkintojen kuvauksen tutkinnon osina oppimistuloksina ja pisteinä, opintosuoritusten siirtoon liittyvät toimenpiteet sekä asiakirjat, kuten kumppanuussopimukset, oppimissopimukset ja käyttöoppaat. 14

Oppimistulokset (Learning Outcomes) ECVET suosituksessa oppimistuloksilla tarkoitetaan toteamusta siitä, mitä opiskelija tietää, ymmärtää ja pystyy tekemään oppimisprosessin päätteeksi; oppimistulokset määritellään tietoina, taitoina ja pätevyyksinä. Suomessa tavoitellut oppimistulokset on määritelty tutkinnon perusteissa. Tunnustamispäätökset tehdään suhteessa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin, arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin. Suomalaisissa uudistetuissa tutkinnon perusteissa on oppimistulokset on kuvattu ammattitaitovaatimuksina ja niiden arviointikriteereinä. FINECVET hankkeessa on kehitetty kuviossa 4 esitetty malli helpottamaan suomalaisten tutkinnon perusteiden oppimistulosten kuvauksia tiedot, taidot ja pätevyys periaatteella: Tiedot ovat työn perustana olevassa tiedon hallinnassa. Taidot kuvataan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinnassa. Pätevyys kuvataan työprosessin hallinnassa. Elinikäisen oppimisen avaintaidot ovat taitoa ja pätevyyttä, joten näiden huomioiminen liikkuvuuden oppimistuloksissa on myös tärkeää. 1. Työprosessin hallinta 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tiedot Taidot Pätevyys Kuvio 4. Oppimistulosten vertailu tiedot, taidot ja pätevyys periaatteella tutkinnon perusteisiin. Tutkinto (Qualification) ECVET-suosituksessa tutkinnolla tarkoitetaan arviointi-, tunnistamis- ja tunnustamisprosessin virallista tulosta, joka saadaan, kun toimivaltainen organisaatio vahvistaa, että henkilö on suorittanut tietyt vaatimukset täyttävät oppimistulokset. 15

Tutkinnon osa (oppimistulosyksikkö, Unit of Learning Outcomes) ECVET-suosituksessa käytetään termiä oppimistulosyksikkö, jolla tarkoitetaan tutkinnon osaa, joka koostuu johdonmukaisesta tietojen, taitojen ja pätevyyden kokonaisuudesta ja joka voidaan arvioida ja tunnustaa. Tutkinnon osan määritelmän mukaan sen tulisi sisältää: tutkinnon osan nimi tarvittaessa sen tutkinnon (tutkintojen) nimi, johon tutkinnon osa kuuluu tutkinnon eurooppalaisen viitekehyksen (EQF) mukainen viitetaso ja tutkintoon liittyvät ECVET-pisteet sekä tarvittaessa tutkinnon kansallisen viitekehyksen mukainen viitetaso tutkinnon osaan liittyvät oppimistulokset näiden oppimistulosten arviointimenettelyt ja -kriteerit ECVET-pisteet / Opintopisteet (Credit points) ECVET-pisteillä tarkoitetaan tutkintoon kuuluvien oppimistulosten numeerisesti esitettyä kokonaispainoarvoa ja tutkinnon osien suhteellista painoarvoa tutkinnosta. Suomessa ammatillisten tutkintojen ECVET-pisteytyksestä ei ole vielä tehty kansallisia ratkaisuja. ECVET-suosituksen mukaan tutkinnon osien suhteellinen painoarvo tutkinnosta tulee määrittää seuraavin kriteerein tai niiden yhdistelmin: 1. tutkinnon osan oppimistulosten suhteellinen merkittävyys työmarkkinoille osallistumisen, toiselle tutkintotasolle etenemisen tai sosiaalisen integraation kannalta 2. tutkinnon osaan sisältyvien oppimistulosten vaikeusaste, laajuus ja kattavuus 3. opiskelijalta edellytettävä työpanos tutkinnon osan suorittamiseksi vaadittavien tietojen, taitojen ja pätevyyksien saavuttamiseksi. Keskinäinen luottamus ja organisaatioiden välinen kumppanuus ECVET-järjestelmän ja opintosuoritusten siirtämisen keskeisenä edellytyksenä on organisaatioiden välinen kumppanuus ja keskinäinen luottamus. Kumppanien solmiman yhteistyösopimuksen tavoitteena on tarjota yhteistyölle ja verkostoitumiselle yleinen kehys, jonka avulla luodaan keskinäisen luottamuksen ilmapiiri ja autetaan kumppaneita suunnittelemaan erityisjärjestelyjä opiskelijoiden opintosuoritusten siirtoa varten. Mikäli kumppaneilla tai kumppaniverkostoilla on vakiintuneita ja toimivia käytäntöjä sekä keskinäistä luottamusta, yhteistyösopimuksen tekeminen ei ole välttämätöntä. 16

Yhteistyösopimuksella (Memorandum of Understanding, ks. liite 1) kumppanit: hyväksyvät toistensa aseman toimivaltaisina organisaatioina hyväksyvät toistensa laadunvarmistus-, arviointi-, tunnistamis- ja tunnustamiskriteerit ja -menettelyt riittävinä opintosuoritusten siirtoa varten sopivat kumppanuuden toimintaehdoista, kuten tavoitteista, kestosta ja yhteistyösopimuksen tarkistamisesta sopivat tutkintojen vertailukelpoisuudesta opintosuoritusten siirtoa varten ja käyttävät eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä määritettyjä viitetasoja määrittelevät kyseiseen menettelyyn mahdollisesti liittyvät muut toimijat ja toimivaltaiset organisaatiot sekä näiden tehtävät. Yhteistyösopimuksen palvellessa kahden organisaation välisenä yleisenä kehyksenä liikkuvuudelle, oppimissopimus (Learning Agreement) puolestaan tehdään kullekin liikkuvuusjaksolle valmistautuvalle opiskelijalle tai tutkinnon suorittajalle. Sen allekirjoittavat opiskelija ja sekä lähettävän että vastaanottavan organisaation (koulutuksen järjestäjän tai työpaikan tai molempien) edustajat. Oppimissopimus sisältää muun muassa liikkuvuusjaksolle valmistautuvan opiskelijan henkilötiedot, liikkuvuusjakson keston, liikkuvuudelle asetetut oppimistulokset, ECVET- pisteet tai opintopisteet, arviointikriteerit- ja -menetelmät sekä saavutettujen oppimistulosten tunnistamisen ja tunnustamisen. Oppimissopimusmalli löytyy liitteestä 2. 17

3 ECVET-liikkuvuuden prosessi Mitä ECVET-liikkuvuus tarkoittaa? ECVETin käyttö kansainvälisessä liikkuvuudessa tarkoittaa pähkinänkuoressa seuraavaa: Yhdessä maassa vastaanottava organisaatio arvioi opiskelijan oppimistulokset ja antaa arvioinnin tulokset kirjallisesti. Toisessa maassa lähettävä organisaatio tunnistaa ja tunnustaa opintosuorituksen sekä kohdistaa ECVET-pisteet kyseisille opintotuloksille ja edelleen opiskelijan opintosuoritusotteeseen osaksi hänen tutkintoaan. Järjestetyssä liikkuvuudessa lähettävä ja vastaanottava organisaatio ovat sopineet yhteisistä toimintaperiaatteista ns. yhteistyösopimuksessa ja kullekin opiskelijalle tai tutkinnon suorittajalle on ennen liikkuvuusjaksoa laadittu oppimissopimus. Oppimissopimuksessa sovitaan liikkuvuusjaksolle asetetuista oppimistuloksista sekä niiden arvioinnista, tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Tässä luvussa käydään läpi järjestetyn liikkuvuuden prosessia FINECVETin kokemusten mukaisesti. Järjestetyllä liikkuvuudella tarkoitetaan opiskelijan/tutkinnon suorittajan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan suunniteltua ja toteutettavaa liikkuvuusjaksoa. Liikkuvuusjaksolle määritellään etukäteen oppimistavoitteet ja saavutetut oppimistulokset arvioidaan liikkuvuuden aikana. Oppimistulokset ovat keskeisiä prosessin joka vaiheessa (kuvio 5). ECVETprosessi jaetaan kolmeen vaiheeseen: 1. ECVET ennen liikkuvuutta oppimistulosten suunnittelu 2. ECVET liikkuvuuden aikana oppimistulosten arviointi 3. ECVET liikkuvuuden jälkeen oppimistulosten tunnistaminen ja tunnustaminen. 18

Oppimistulosten tunnustaminen Mitä? Miten? Kuka? Dokumentointi ECVET liikkuvuuden jälkeen ECVET ennen liikkuvuutta Liikkuvuusjakson ja oppimistulosten suunnittelu Mitä? Miten? Kuka? Dokumentointi OT ECVET liikkuvuuden aikana OT = Oppimistulokset Oppimistulosten arviointi Mitä? Miten? Kuka? Dokumentointi Kuvio 5. Liikkuvuuden ECVET-prosessi. Julkaisu etenee prosessin vaiheittain kysymysten avulla selvittäen, mikä tekee tavallisesta liikkuvuudesta ECVET-liikkuvuutta. Kuhunkin vaiheeseen on löydettävissä ECVET-asiakirjamalleja oppaan liitteistä. Prosessi kuvataan lähettävän organisaation näkökulmasta. Vastaanottavan organisaation tehtävät liikkuvuuden eri vaiheissa nostetaan esille kunkin luvun loppuun sijoitetussa laatikossa. Sinisellä tekstillä ovat ne kohdat, jotka koskevat vain näyttötutkintoja. Liitteissä 3 ja 4 on löydettävissä ammatillisen peruskoulutuksen ja näyttötutkintojen prosessikuvaukset, jotka on kirjattu FINECVET-kokeilujen kokemusten mukaisesti. 19

3.1 ECVET ennen liikkuvuutta ECVET liikkuvuuden jälkeen OT ECVET ennen liikkuvuutta ECVET liikkuvuuden aikana Tämä osio painottaa ennen liikkuvuusjaksoa tehtävää valmistelutyötä. Tässä vaiheessa sekä lähettävä että vastaanottava organisaatio ovat keskeisessä roolissa rakentamassa keskinäistä luottamusta ja sopimassa yhteistyöstä ja yksittäisistä liikkuvuusjaksoista. ECVET ennen liikkuvuutta jaetaan kahteen vaiheeseen: 1. Yhteistyön rakentaminen 2. Liikkuvuuteen valmistautuminen 20

MITÄ? 1. Yhteistyön rakentaminen Liikkuvuus suunnitellaan yhdessä olemassa olevan ulkomaalaisen kumppanin kanssa tai luodaan uusi kumppanuus liikkuvuuksien toteuttamiseksi. Lähettävän ja vastaanottavan organisaation kesken tehdään yhteistyösopimus (Memorandum of Understanding, kts. luku 2.4.). 2. Liikkuvuuteen valmistautuminen Liikkuvuusjakson oppimistulokset perustuvat tutkinnon perusteiden antamiin mahdollisuuksiin ja tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin. Oppimistavoitteet ja saavutettavat oppimistulokset määritellään liikkuvuusjaksolle opintojen henkilökohtaistamisen mukaisesti. Oppimistulokset kuvataan tietoina, taitoina ja pätevyyksinä. Opiskelijan tai tutkinnon suorittajan kanssa tehdään oppimissopimus (Learning Agreement). Liikkuvuusjakson oppimistulosten arviointi ja tunnustaminen suunnitellaan. Oppimistulosten/osaamisen arvioinnin, ammattiosaamisen näytön toteuttamisen ja arvioijien osalta toimintatavat ja päätökset tehdään koulutuksen järjestäjän nimeämässä toimielimessä. Näyttötutkinnoissa tutkinnon järjestäjän ja tutkintotoimikunnan kesken sovitaan toimintatapa henkilökohtaisen näyttösuunnitelman menettelystä ja osaamisen tunnustamisen dokumenttien osalta. Tutkinnon järjestäjän edustaja ja tutkinnon tai sen osan suorittaja tekevät yhdessä tutkinnon suorittajalle kirjallisen suunnitelman, jossa kuvataan, miten, missä ja milloin tutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon perusteissa edellytetyn osaamisen. (Näyttötutkinto-opas 2011, Opetushallitus) 21

MITEN? 1. Yhteistyön rakentaminen Yhteistyösopimus neuvotellaan lähettävän ja vastaanottavan organisaation kesken. Tutkintojen vertailua voidaan tehdä esimerkiksi tutkintotodistusten liitteiden avulla. 2. Liikkuvuuteen valmistautuminen Opiskelijan oppimissopimusta tehtäessä selvitetään mitä oppimistuloksia opiskelijalla on liikkuvuuden aikana mahdollisuus saavuttaa. Tavoitellut oppimistulokset kuvataan tiedot, taidot, pätevyys-periaatteella. (ks. luku 2.4). Suomessa nämä löytyvät tutkinnon perusteista. Tavoiteltavat oppimistulokset suunnitellaan suhteessa tutkinnon perusteissa oleviin tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin. Opiskelijan tai tutkinnon suorittajan oppimistulokset liikkuvuusjaksolle tarkastellaan yhdessä vastaanottavan organisaation kanssa. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaava toimielin käsittelee ja linjaa toimintatavan kokouksissaan. Näyttötutkinnoissa tehdään henkilökohtainen näyttösuunnitelma ja toimitetaan se tutkintotoimikunnalle siten kuin tutkinnon järjestäjä ja tutkintotoimikunta ovat asiasta sopineet. Näyttötutkinnon järjestäjän on tehtävä esitys tutkintotoimikunnalle aiemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta heti hakeutumisvaiheen jälkeen ennen tutkintotilaisuuksien aloittamista. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. (Näyttötutkinto-opas 2011, Opetushallitus.) 22

KUKA? 1. Yhteistyön rakentaminen Toimijoina ovat lähettävän ja vastaanottavan organisaation edustajat. 2. Liikkuvuuteen valmistautuminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ja opettaja tai muu koulutuksen järjestäjän sopima henkilö suunnittelee liikkuvuuden aikaisen oppimistulosten henkilökohtaistamisen. Opettaja tai ryhmänohjaaja valmistelee opiskelijan tai tutkinnon suorittajan kanssa yhdessä liikkuvuusjaksolle oppimistavoitteet tietoina, taitoina ja pätevyyksinä. Koulutuksen järjestäjän nimeämä ammattiosaamisen näyttöjen toimielin hyväksyy osaamisen arvioinnin toimintatavat ja arvioijat. Näyttötutkinnon järjestäjät suunnittelevat ja järjestävät tutkintotilaisuudet ja arvioivat tutkintosuoritukset yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Tutkintotoimikunnat vastaavat ja sopivat näyttötutkintojen järjestämisestä. Henkilökohtaistamisen dokumentointi Tutkinnon suorittaja sekä koulutuksen järjestäjä ja tarvittaessa tutkinnon hankkija allekirjoittavat päiväyksineen tämän asiakirjan ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset (Näyttötutkinto-opas 2011, Opetushallitus). DOKU- MENTOINTI 1. Yhteistyön rakentaminen Yhteistyösopimus (Memorandum of Understanding) 2. Liikkuvuuteen valmistautuminen Opiskelijan tai tutkinnon suorittajan oppimissopimus (Learning Agreement) Tutkinnon järjestäjän ja tutkintotoimikunnan yhdessä sopimat dokumentit Europassi 1 CASET JA MALLIT Yhteistyösopimus, Memorandum of Understanding (liite 1) Oppimissopimus, Learning Agreement (liite 2) Case: Oppimistulosten kuvaus tiedot, taidot ja pätevyys -periaatteella (liite 5) 1 Europassi koostuu viidestä asiakirjasta, joiden tarkoituksena on auttaa opiskelijoita ja työntekijöitä osoittamaan osaamistaan Euroopassa. Asiakirjat ovat samanmuotoisina käytössä kaikissa EU/ETA-maissa. Europassia voi käyttää työnhaussa tai koulutukseen pyrittäessä. Europassin perusasiakirja on Europass-ansioluettelo, jonka liitteeksi opiskelija tai työntekijä voi valintansa mukaan koota muita Europassi-asiakirjoja. Näitä ovat Europass-kielipassi, Europass-liikkuvuustodistus (Europass Mobility) sekä kansainväliseen käyttöön tarkoitetut tutkintotodistusten liitteet (Certificate Supplement ja Diploma Supplement). 23

Ennen ECVET-liikkuvuutta vastaanottavan organisaatio osallistuu kumppanuuden rakentamiseen ja yhteistyösopimuksen tekemiseen toimien vuorovaikutuksessa lähettävän organisaation ja tarvittaessa vastaanottavan työpaikan kanssa etsii saapuvalle opiskelijalle tarvittaessa sopivan työpaikan, jossa suunnitellut oppimistulokset voidaan saavuttaa varmistaa liikkuvuuden aikana että opiskelijalla on mahdollisuus saavuttaa sovitut oppimistulokset osallistuu opiskelijan oppimistulosten arviointiin dokumentoi arvioinnin ECVET liikkuvuuden valmistelussa on hyvä muistaa seuraavaa: Liikkuvuusjakson oppimistulokset perustuvat aina tutkinnon perusteissa olevien tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa (henkilökohtaistaminen) on yksilöllisiin lähtökohtiin perustuvat opintojen valinnat. Valmisteluvaihe on tärkeää siksi, että opiskelijan palatessa omaan oppilaitokseensa on opintosuoritusten ja osaamisen tunnistaminen, tunnustaminen ja kerääminen helpompaa ja läpinäkyvämpää. ECVET ennen liikkuvuutta -vaihe on keskeinen osa laadunvarmistus prosessia. Valmisteluvaihe yksinkertaistuu, kun kahden organisaation välisestä yhteistyöstä on sovittu yhteistyösopimuksella. Keskinäinen luottamus kumppaneiden välillä yleensä kasvaa ja yhteistyömahdollisuudet kirkastuvat yleensä sitä mukaa kuin yhteistyökumppanit tuntevat paremmin toistensa tutkintojärjestelmiä ja niiden rajoitteita. Tämän seurauksena ECVETin käyttökin ajan mittaan helpottuu. 24

3.2 ECVET liikkuvuuden aikana ECVET liikkuvuuden jälkeen OT ECVET ennen liikkuvuutta Mitä? Miten? Kuka? ECVET liikkuvuuden aikana Liikkuvuuden aikana opiskelija tai tutkinnon suorittaja hankkii itselleen osaamista niiden oppimistavoitteiden mukaisesti, jotka suunnitteluvaiheessa on kirjattu sopimuksiin. Liikkuvuuden aikaisen ohjauksen päävastuu on vastaanottavalla organisaatiolla, mutta lähettävän organisaation ohjauksen ja tuen merkitys opiskelijalle tai tutkinnon suorittajalle on myös merkityksellistä. Osaaminen arvioidaan liikkuvuuden aikana vastaanottavan organisaation toimesta. Lähettävä organisaatio luottaa kumppanin toteuttamaan oppimisen ja osaamisen arviointiin. Arvioijien pätevyyden tunnustaminen on varmistettava ennen ulkomailla tapahtuvaa osaamisen arviointia, ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointiin osallistuvan henkilön pätevyys. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointiin osallistuvalla muulla henkilöllä kuin opettajalla tulee olla sellainen koulutuksella, työkokemuksella tai muulla tavalla hankittu asianomaisen alan osaaminen ja ammattitaito, jota voidaan pitää riittävänä ammattiosaamisen arvioinnissa. (A 1998/811, 11 ) Näyttötutkinnot: Tutkinnon suorittajan ammattitaitoa arvioivat henkilöt edustavat seuraavia tahoja: työntekijöitä, työnantajia, opetusalaa ja itsenäisiä ammatinharjoittajia, jos se on alalle tyypillistä. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden suhteessa näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat esittävät dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. (Näyttötutkinto-opas 2011, Opetushallitus.) 25

Ammatillisessa peruskoulutuksessa liikkuvuuden aikainen osaamisen arviointi on ammattiosaamisen näyttö tutkinnon osasta tai osan osasta sen mukaisesti kuin opiskelijan oppimissopimuksessa on sovittu. Näyttötutkinnoissa tutkintotilaisuus voidaan järjestää vastaanottavan organisaation toimesta. Yhteistyö tutkintotoimikunnan kanssa on olennaista. Ulkomailla arvioitua osaamista ei arvioida uudelleen Suomessa. MITÄ? Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hankkii osaamista opiskelusuunnitelmassa sovitun mukaisesti. Ammatillisessa peruskoulutuksessa dokumentoitu oppimistulosten arviointi on opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukainen. Näyttötutkinnoissa tutkintotilaisuus toteutuu oppimissopimuksessa sovitun mukaisesti. MITEN? Oppimistulosten arviointi toteutuu kunkin kohdemaan arviointimenetelmän tavalla siten, kuin oppimissopimuksessa on sovittu. Yhteistyösopimuksessa (Memorandum of Understanding) esitellään keskeiset suomalaisen koulujärjestelmän ja koulutuksen järjestämisen periaatteet, kuten tutkinnon rakenne, opetusjärjestelyt, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä arviointiasteikko ja -menetelmät. Mikäli lähettävä koulutuksen järjestäjä on yhteistyössä suoraan ulkomailla olevaan työpaikkaan ilman vastaanottavan koulutuksenjärjestäjän edustajaa, arvioinnin tekee kohdemaassa työpaikan edustaja. Tutkintotilaisuus toteutuu kohdemaan arviointimenetelmän tavalla siten kuin oppimissopimuksessa on sovittu. Näyttötutkinnoissa arviointi ja osaamisen tunnustamisen periaatteet sovitaan tutkintotoimikunnan kanssa ennalta. KUKA? Opiskelija tai tutkinnon suorittajan vastaa omasta osaamisen hankinnasta ja oppimistulosten saavuttamisesta. Vastaanottavan tahon opettaja ja työelämän edustaja vastaavat opiskelijan tai tutkinnon suorittajan oppimistulosten arvioinnista yhdessä tai erikseen. (L 630/1998, 25b ) Arvioinnista päättäminen. Opiskelijan opintosuoritusten ja osaamisen arvioinnista päättää arvioitavien opintojen opetuksesta vastaava opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Tutkintoon sisältyvästä työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutuksen arvioinnista päättävät opetuksesta vastaava opettaja ja työnantajan nimeämä henkilö yhdessä. Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista päättävät 25a tarkoitetun toimielimen määräämät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen. 26

DOKU- MENTOINTI Oppimissopimuksessa sovitut allekirjoitetut arviointiin liittyvät dokumentit Tutkintotilaisuudessa tarvittavat osaamista osoittavat dokumentit tai muu kirjallinen aineisto Europassi CASET JA MALLIT FINECVET-hankkeen kokeiluissa käytössä ollut arviointilomake matkailualan perustutkinnosta (liite 6) ECVET liikkuvuuden aikana vastaanottavan organisaatio vastaa opiskelijan dokumenttien ja Europassin täyttämisestä ja allekirjoituksista ohjaa työpaikalle ja varmistaa, että liikkuvuusjakso toteutuu niin, että opiskelija voi saavuttaa sovitut oppimistulokset varmistaa liikkuvuuden aikana mahdollisten muutosten tekemisen tavoiteltaviin oppimistuloksiin, mikäli asetettuja tavoitteita ei voidakaan saavuttaa esimerkiksi liian lyhytkestoisen liikkuvuuden vuoksi osallistuu arviointiin ja dokumentoi arvioinnin 27

3.3 ECVET liikkuvuuden jälkeen ECVET liikkuvuuden jälkeen OT ECVET ennen liikkuvuutta Mitä? Miten? Kuka? ECVET liikkuvuuden aikana Liikkuvuuden jälkeen opiskelija tai tutkinnon suorittaja antaa palautetta ja hänen kanssaan keskustellaan liikkuvuusjakson oppimisen kokemuksista ja osaamisen hankinnasta. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tuo liikkuvuusjaksolla allekirjoitetut dokumentit osaamisen tai oppimistulosten arvioinneista. Lähettävä koulutuksen järjestäjä tunnistaa ja tunnustaa ulkomailla arvioidun osaamisen. Arvioitua osaamista ei arvioida uudelleen. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioitu osaaminen tunnustetaan ja kirjataan opiskelijan opintorekisteriin. Ammattiosaamisen näytön tai osanäytön opintorekisterikirjaus siirtyy osaksi opiskelijan näyttötodistusta. Työssäoppimisen tai muun tutkinnon osan tai osan osan arvioitu oppiminen kirjataan opintorekisteriin koulutuksenjärjestäjän opetussuunnitelman mukaisesti. Näyttötutkinnossa tutkinnon suorittajan saamien arviointidokumenttien perusteella tutkinnon järjestäjän edustaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisesityksen tutkintotoimikunnalle. Liikkuvuusjakso kirjataan tutkinnon suorittajan opintorekisteriin ja siten osaksi tutkinnon suorittamista ja ammattitaidon hankkimista. Ulkomailla hankittu ammattitaito tulee näkyväksi tutkinnon suorittajalle tutkinnon järjestäjän antamassa osallistumistodistuksessa. 28

MITÄ? Tutkinnon järjestäjän edustajat tunnistavat ja tunnustavat arvioidut ja dokumentoidut oppimistulokset. Arviointi kirjataan opiskelijan tai tutkinnon suorittajan opintorekisteriin. Arvioitu osaaminen siirtyy opiskelijan päättö- ja näyttötodistukseen ja siten osaksi tutkintotodistusta. Näyttötutkinnoissa allekirjoitettujen arviointidokumenttien perusteella tutkinnon järjestäjän edustaja esittää osaamisen tunnustamista tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunnan tunnustamisesitys hyväksytään ja ulkomailla arvioitu osaaminen viedään tutkintotodistukseen. Arvioitu osaaminen kirjataan tutkinnon suorittajan valmistavan koulutuksen osallistumistodistukseen. MITEN? Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tehdään opiskelijan tai tutkinnon suorittajan tuomien allekirjoitettujen arviointidokumenttien perusteella. KUKA? Ammatillisessa peruskoulutuksessa osaamisen tunnustamisesta päättävät kyseisten opintojen opettaja tai opettajat yhdessä. Näyttötutkinnossa tutkinnon järjestäjän kokoama kolmikantainen arvioijaryhmä tekee tutkinnon osan arviointiesityksen tai tunnustamisesityksen tutkintotoimikunnalle tai molemmat. Tutkintotoimikunta tunnustaa osaamisen. DOKU- MENTOINTI Opiskelijalla allekirjoitetut ja arvioidut oppimistulosten dokumentit Europassi opintorekisteri tutkintotodistus (päättö- ja näyttötodistus) Tutkinnon suorittajalla allekirjoitetut arviointidokumentit Europassi osallistumistodistus tutkintotodistus 29

CASET JA MALLIT Ulkomailla arvioidun osaamisen kuvaus opiskelijan näyttötodistuksessa (FINECVEThankkeessa tehdyn kokeilun mukaisesti): Matkailupalvelujen toteuttaminen: Ishestar -ohjelmapalveluyrityksen ratsastusvaellusten suunnittelu ja toteuttaminen ulkomaalaisille asiakasryhmille. Ammattiosaamisen näyttö ja osaamisen arviointi on toteutettu englannin kielellä. Ishestar, Islanti. ECVET liikkuvuuden jälkeen vastaanottava organisaatio käy palautekeskustelut opiskelijan ja työpaikan kanssa käy palautekeskustelun lähettävän organisaation kanssa 3.4 ECVET-liikkuvuus case: Matkailualan perustutkinto - Rosa Ratsastaja Tässä osiossa kuvataan, miten Rosa Ratsastajan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa syvennetään ja rikastutetaan osaamista liikkuvuusjaksolla. Rosa opiskelee Lapin matkailuopistossa matkailupalvelujen tuottajaksi. Keskeinen lähtökohta on Rosan henkilökohtainen harrastus ja tämän kiinnostuksen hyödyntäminen ammatillisessa osaamisessa ja tutkinnon suorittamisessa. Toinen keskeinen lähtökohta on matkailuelinkeinon näkökulma; kansainvälisten matkailijoiden määrät kasvavat Lapin matkailuelinkeinossa, joten erilaisten kulttuurien ymmärtäminen, toisen maan ohjelmapalvelujen toteuttamistavat ja kielitaito ovat tärkeitä ammattitaitovaatimuksia. 30

Matkailualan asiakaspalvelu Pakollinen tutkinnon osa Pakolliset tutkinnon osat Koulutusohjelman pakollinen tutkinnon osa Kesällä ja talvella Rosan harrastuksena hevoset ja ratsastus Matkailupalvelujen toteuttaminen Valinnaiset tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Vapaasti valittavat tutkinnon osat Koulutusohjelman tutkinnon osa HOPS:ssa yksilöllisesti suunniteltu ja toteutettu liikkuvuusjakso osaamisen rikastuttamiseksi ja syventävimeseksi Opastuspalvelut Valinnainen tutkinnon osa Matkailupalvelujen tuotteistaminen Valinnainen tutkinnon osa Retki-, erä- ja luontoruokailupalvelut Valinnainen tutkinnon osa Tapahtumaosaamiseen ja Lapin luonnonilmiöihin liittyen Valinnainen paikallisesti tarjottava tutkinnon osa Monipuolinen ja laaja-alainen tietotaito Matkailupalvelujen tuottaja, ammattilainen jolla osaamista syvennetty hevosiin erikoistuvien ohjelmapalvelujen ja kansainvälisten matkailijoiden palvelujen toteuttamisen osalta Keväällä: Top ja oppilaitoksen yhteistyöprojekteissa Rosan työskentely lappilaisissa ohjelmapalveluissa, erikoistuen hevosohjelmiin ja tunturivaelluksiin Kuvio 6. Rosa Ratsastajan opintopolku Rosan oppimistulosten suunnittelu ECVET ennen liikkuvuutta Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmaan haluttiin sisällyttää mahdollisuus, jossa Rosa hankkii laajempaa osaamista erilaisista hevosohjelmapalveluista Islannissa. Eri maista saapuvien asiakkaiden opastaminen ja ohjaaminen itse myös vieraalla kielellä toimien olivat Rosan oppimistuloksia syventäviä ja rikastuttavia valintoja. Oppimistulokset sisältyivät koulutusohjelman pakolliseen tutkinnon osaan: vastaa omalta osaltaan asiakkaiden ohjaamisesta, opastamisesta ja hyödyntää alakohtaista kielitaitoa asiakaspalvelussa. Nämä oppimistulokset Rosan opinnoissa sovittiin arvioitavaksi Islannissa, eikä niihin liittyvää työssäoppimisjaksoa tai ammattiosaamisen osanäyttöä enää suunniteltu toteutettavan Suomessa. Ammattiosaamisen osanäytön suunnittelu, toteutus ja arvioijat hyväksyttiin koulutuksen järjestäjän nimeämässä matkailu-, ravitsemisja talousalan näyttöelimessä. Yhteistyösopimus tehtiin Islannin matkailualan oppilaitoksen kanssa. Oppimissopimus tehtiin Rosan, islantilaisen oppilaitoksen ja hevosohjelmapalveluyrityksen kanssa. Tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksista määriteltiin liikkuvuusjakson tavoiteltavat oppimistulokset tietoina, taitoina ja pätevyyksinä. 31

Rosan oppimistulosten arviointi ECVET liikkuvuuden aikana Rosa vastasi oppimistulostensa saavuttamisesta Islannissa liikkuvuusjakson aikana. Islantilaisen yhteistyöoppilaitoksen opettaja kävi tapaamassa Rosaa jakson aikana, mutta oppimistulosten saavuttamisen mukaisesta ohjauksesta vastasivat ohjelmapalveluyrityksen työntekijät ja esimies. Liikkuvuuden aikana Rosa kertoi oppimiskokemuksistaan ja osaamisen hankinnasta kuvin ja kertomuksin oman oppilaitoksen opettajille ja opiskelukavereille. Liikkuvuusjakson päätteeksi oppimistulokset arvioitiin yhteisessä arviointikeskustelussa, jossa olivat mukana Rosan lisäksi ohjelmapalveluyrityksen opas ja esimies, sekä islantilaisen oppilaitoksen opettaja. Arviointi tehtiin islantilaisen arviointiasteikon mukaan, mutta Islannin ja Suomen arviointiasteikot oli selkeytetty ennalta yhteistyösopimuksessa. Rosan Europassi täytettiin ja allekirjoitettiin yrityksessä. Rosan oppimistulosten tunnistaminen ja tunnustaminen ECVET liikkuvuuden jälkeen Rosan Islannista tuomat allekirjoitetut oppimistulosten arvioinnin dokumentit tarkistettiin ja osaaminen tunnistettiin ja tunnustettiin opettajan ja opintoohjaajan toimesta. Koulutusohjelmakohtaisen tutkinnon osan työssäoppiminen kirjattiin opintorekisteriin suoritetuksi Islannissa. Oppimistulosten arviointi ja ammattiosaamisen osanäyttö kirjattiin opintorekisteriin ja näyttötodistukseen. Uutta arviointia ei Suomessa tehty. 32