Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke



Samankaltaiset tiedostot
HUS APUVÄLINETOIMINNAN HANKESUUNNITELMA HUS APUVÄLINETOIMINNAN ORGANISOINTI HANKESUUNNITELMA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Kaupunginvaltuusto Stj/

HUS:n toiminnan arvioinnista

Apuvälinepalvelut käytännössä, tulkintavaraisuudet, ratkaisuehdotukset

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA Etelä-Pohjanmaalla

UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

Muistiohjelman eteneminen

TOIMINNAN MUUTOS DIGITALISAATION AVULLA

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

Lausuntopyyntökysely. Khall liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

Vanhustyö Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Sairaaloiden tuottavuus Pirjo Häkkinen

Alueellinen esittely Hankepäivä Vantaa Marjo Kurki

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

Väliraportti PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON TILA SUOMESSA. Alueellinen kartoitus ja ehdotuksia laadun ja saatavuuden parantamiseksi

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

KUNTAYHTYMÄN OMISTAJAOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote Tiedotteen liiteosio

Sosiaali ja terveyspalvelut yp TR 2 Loppuraportti

Sosiaali ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017)

SOTE-VALMISTELU UUDELLAMAALLA JA KESKI- UUDENMAAN SOTE PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille valtionavustus

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Helsinki, Maakuntasali. Asia Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaaminen 3

Orton Kumppaniohjelma

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys

Seutuselvitykset, tilannekatsaus

SINIKKA BOTS TERVEYDEN EDISTÄMISEN YLILÄÄKÄRI, HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA, STESO

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille

ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS?

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

(Valmistelija: Kunnanjohtaja Karoliina Frank, p )

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan?

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

Maakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä Harri Jokiranta Projektinjohtaja

TORI Tilannekatsaus. Sari-Anne Hannula, projektijohtaja

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Sitran esitys kuntien ICT- ja talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustamiseksi/aiesopimukset/kpk ICT Oy/Osakkuus

Tiedolla johtamisen tietojärjestelmäratkaisujen ja työvälineiden esiselvitys. Työpaja I. Mikko Rotonen Timo Hakala

SUUREN ORGANISAATION JOHTAMINEN

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

Selvityshenkilötyöryhmän esitys - HYKS-erva

Valmistaudu maakuntauudistukseen: digitaalinen toimintaprosessi ja valinnanvapausmalli

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-HELMIKUU 2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät Pori

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen

Lausuntopyyntö STM 2015

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysvaliokunta Anne Mykkänen Toimialajohtaja HUS-Kuvantaminen

Lapin Digiaika-seminaari 2.0. SoteDigi Oy Päivi Hokkanen

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen

Lausuntopyyntö STM 2015

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

Itä-Suomen huippukokous Savonlinna Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen terveydenhuoltojärjestelmästä

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

HOIDON SAATAVUUDEN EROT JA KEINOT NIIDEN POISTAMISEKSI HUS:SSA PETRI BONO VS. JOHTAJAYLILÄÄKÄRI HUS VALTUUSTON SEMINAARI

valt. lis. Monica Sirén-Aura hallin. johtaja Mona Vikström terveydenhoitaja Greger Forsblom (poistui klo 11.10) maanviljelijä Riitta Kentala

Alueellinen palvelujärjestelmän tulevina vuosina (?) Arviointijohtaja Pekka Rissanen

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Palvelukonseptimme NestorMetodi

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Otsikko Sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Muutosjohtajien tilannekatsaus 4. 3 Henkilöstön, sopimusten ja omaisuuden siirtosuunnitelmien katselmointi

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

Asukasinfo Missä mennään kuntauudistuksessa?

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen

Palvelustrategia Helsingissä

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

LOIMAAN ALUEEN KUNNAT

Transkriptio:

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia varten.)

Väestöllisen huoltosuhteen muutokset 65 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien määrä lähes kaksinkertaistuu nykyisestä 905 000:sta 1,79 miljoonaan vuoteen 2060 mennessä. V. 2030 mennessä yli 85-vuotiaiden osuuden väestöstä ennustetaan nousevan v. 2008 vuodenvaihteen 2%:sta 7%:iin ja heidän määränsä nykyisestä 108 000:sta 463 000:een. Suhteellisesti eniten väkiluvun ennustetaan kasvavan Ahvenanmaan, Itä- Uudenmaan ja Uudenmaan maakunnissa. Niiden väkiluku olisi vuonna 2030 noin 20 prosenttia nykyistä suurempi. Vuosien 2010-2020 välisenä aikana yli 65-vuotiaitten osuus koko väestöstä nousee 17,6%:sta 22,9%:iin eli n. 346000 henkilöä

VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 1980-2030 (huollettavat sataa työikäistä kohti) 1980 2008 2015 2030 Koko maa 47,5 50,3 59,1 73 Uusimaa 44 43 50 60,2 Itä-Uusimaa 51,8 52,5 60,8 72,7 Varsinais-Suomi 49,5 50,8 59,3 72,9 Päijät-Häme 46,9 52,6 65 81,4 Pirkanmaa 47,4 49,8 58,4 68,9

VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 1980 2030 (huollettavat sataa työssäkäyvää kohti) 90 80 70 60 50 40 30 1980 2008 2015 2030 20 10 0 Koko maa Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Päijät-Häme Pirkanmaa

Apuvälinehanke HUS-vetoinen hanke yhteistyössä alueen kuntien kanssa Pohjautuu lääketieteen tohtori, dosentti Timo Pohjolaisen tekemään selvitystyöhön Hankkeen valmistelua valvoo ja ohjaa ohjausryhmä, jonka jäseninä ovat: Veli Ylitalo puheenjohtaja HUS, ylilääkäri, lasten neurologia klinikkaryhmän johtaja Heikki Voutilainen sihteeri HUS, apuvälinehankkeen projektipäällikkö Sirpa Palamaa asiantuntija HUS, fysioterapian osastonhoitaja Kaija Puustjärvi-Sunabacka HYKS klinikkaylilääkäri, fysiatrian klinikka Jari Finnilä HYKS - talousjohtaja Pertti Heikkilä Helsinki, ylilääkäri Helsingin terveyskeskus, kuntoutusyksikkö Anita Korhonen Vantaa, kuntoutusylilääkäri Vantaan terveyskeskus Kirsi Koljonen Espoo, ylilääkäri Espoon keskuksen terveyspalvelut Kerstin Frondén L-U:n sairaanhoitoalue fysioterapian osastonhoitaja Mervi Kaasinen Lohja - fysioterapian osastonhoitaja Paula Siltanen Porvoon sairaanhoitoalue fysioterapian os.hoitaja Ilpo Salminen Nurmijärvi, johtava ylilääkäri Nurmijärven terveyskeskus Outi Töytäri THL - tutkija Kalle Könkkölä Vammaisfoorumi Kynnys ry/helsinki, toiminnanjohtaja Timo Pohjolainen Orton lääketieteen tohtori, selvitysmies Kimmo Haahkola Sitra - toimialajohtaja

Johdanto Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton julkaisemassa Apuvälinepalveluiden laatusuosituksessa (2003) edellytetään sairaanhoitopiireiltä alueellisen suunnitelman laatimista, joka sisältää suunnitelman mm. työn- ja vastuunjaon sopimisesta, yhdenmukaisista käytännöistä ja toimintatapojen yhtenäistämisestä, yhteisistä saatavuusperusteista ja toimintojen keskittämisestä soveltuvin osin. Suosituksessa korostetaan, että apuvälinetoiminnan tulee olla käyttäjälähtöistä, oikea-aikaista ja yhtäläisin perustein tapahtuvaa. HUS yhteistyössä alueen kuntien kanssa toteuttaa keväällä 2010 hankkeen, jonka aikana laaditaan apuvälinepalveluiden alueellinen organisointisuunnitelma, joka esitetään liiketoimintasuunnitelman muodossa. Se, millainen organisaatio tai organisaatiomalli olisi lopputuloksen kannalta paras, selvitetään hankkeen aikana ja kuvataan liiketoimintasuunnitelmassa.

Johdanto Hankkeen taustalla olevat keskeiset tavoitteet ovat apuvälinetoiminnan kehittäminen, sekä tulevaisuuden tarpeisiin ja haasteisiin vastaaminen saatavilla oleviin resursseihin nähden mahdollisimman hyvällä toimintamallilla. Erityishuomion kohteina ovat asiakaslähtöisen toiminnan kehittäminen, palveluiden saatavuus, kestävän kehityksen ja toimintaympäristön tekijöiden huomioiminen, eri toimintojen tehostetun koordinoinnin ja mahdollisen keskittämisen kautta saatavat kustannushyödyt, kustannusten hallinta ja läpinäkyvyys, osaamisverkoston luominen/uudelleenorganisointi sekä hankintojen, logistiikan, huollon ja korjaustoiminnan organisointi.

Johdanto Hankkeessa tullaan selvittämään, miten apuvälinetoiminnan prosessit voidaan järjestää mahdollisimman asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti siten, että ne tukevat sekä apuvälinepalveluiden käyttäjiä että muun palvelutuotannon prosesseja. Keskeisessä roolissa tulee olemaan lähipalveluiden ja keskitettyjen palveluiden välisen työnjaon konkretisointi. Joissain palveluissa keskitetystä koordinoinnista voi olla merkittävää hyötyä, mutta toisaalta apuvälinepalveluiden käyttäjien hyvinvoinnin kannalta asiakkaan olosuhteet tunteva lähipalvelu on avainasemassa.

Johdanto Apuvälinepalveluiden kysyntä tulee muuttumaan merkittävästi mm. väestön ikääntyessä, ja nouseva kysynnän kasvu tulee huomioida arvioitaessa apuvälinepalveluiden roolia ja mitoitusta. Hankkeen yleisenä tavoitteena on luoda asiakaslähtöinen palvelu-, organisointi- ja organisaatiomalli HUS:n ja alueen kuntien yhteiselle apuvälinetoiminnalle, joka vastaa palvelutarpeita mahdollisimman hyvin huomioiden resurssien saatavuuden ja kysynnän kehittymisen tulevaisuudessa. Keskeisenä tavoitteena on luoda kokonaistaloudellisesti hyötyä tuottava ja koko hoito- ja kuntoutusketjuun vaikuttava sekä toimijoiden omaa palveluntuotantoa tukeva organisaatio.

Aikataulu ja vaiheistus 1. Valmisteluprojekti (toteutus 1.12.2009-19.1.2010) Hankesuunnitelmapohjan laatiminen, sen arviointi ja kommentointi Suunnitelman kirjoittaminen lopulliseen muotoon Tuloksena valmis hankesuunnitelma 2. Hankesuunnitelman mukaisen apuvälinehankkeen toteutus 19.01. - 31.05.2010 (tämän hankesuunnitelman mukainen toteutus) Toiminnan ja organisoinnin suunnittelu ja eri organisointimallien vertailu Taustaselvitysten laatiminen Liiketoimintasuunnitelman laatiminen Tuloksena liiketoimintasuunnitelma

Aikataulu ja vaiheistus 3. Liiketoimintasuunnitelman hyväksyminen ja toimeenpano HUS:n hallitus hyväksyy liiketoimintasuunnitelman omasta puolestaan Liiketoimintasuunnitelma lähetetään kuntakierrokselle kommentoitavaksi ja hyväksyttäväksi (HUS:n ja alueen kuntien kannanotot 31.10.2010 mennessä) HUS:n valtuustokäsittelystä ja sen ajankohdasta päätetään HUS:n hallituksessa erikseen kuntien kannanottojen jälkeen. Apuvälinepalvelutoiminnan organisointi ja vaiheittainen käynnistyminen liiketoimintasuunnitelman mukaisesti tapahtuu valtuuston päättämän aikataulun mukaisesti.

Tavoitteet Hankkeen tavoitteet on laadittu lääketieteen tohtori, dosentti Timo Pohjolaisen tekemän apuvälinepalveluita koskevan selvitystyön* pohjalta, ja niitä on tarkennettu yhteistyössä hankkeen ohjausryhmän kanssa. 1. Parantaa ja nopeuttaa asiakkaiden tarvitsemien apuvälinepalveluiden saatavuutta 2. Parantaa ohjausta, neuvontaa ja tiedottamista sekä kuntalaisille että sidosryhmille 3. Yhdenmukaistaa saatavuusperusteet 4. Vahvistaa apuvälinepalvelualan osaamista (osaamisverkoston perustaminen ja apuvälinetarpeen arvioinnin osaamisen lisääminen) 5. Tehostaa hankintojen, logististen toimintojen ja apuvälineiden huoltoa em. toimintojen uudelleen organisoinnin ja yhteisen tietojärjestelmän kautta. 6. Yhtenäistää tietojärjestelmiä. Tässä tulee huomioida hankkeessa mukana olevien tahojen potilastietojärjestelmät samoin kuin tulevaisuuden terveydenhuollon asiakirja- ja tietohallinnan haasteet. 7. Hallita apuvälinetoiminnasta aiheutuvia kuluja 8. Vaikuttaa koko sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjun ja apuvälinepalvelujen käyttäjien palveluketjun parantumiseen ja tehostumiseen 9. Parantaa teknologian hyväksikäyttöä (mm. apuvälineteknologia, informaatioteknologia, asuntoteknologia) * Pohjolainen T. (2008). Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin apuvälinepalveluiden nykytila, ongelmat ja ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi. Selvitysraportti.

Hankkeen selvitys-/tehtäväalueet (liiketoimintasuunnitelman runko) 1. Organisaation toiminnan määritys 2. Toimintaympäristö 3. Tavoitteet 4. Markkinointi ja viestintä 5. Toiminnan ja osaamisen kehittäminen 6. Tuotanto ja logistiikka 7. Organisaatio ja henkilöstö 8. Rajapinnat muihin organisaatioihin 9. Operatiivinen toimintasuunnitelma 10. Talous- ja rahoitussuunnitelma 11. Riskien arviointi

Vaikutukset henkilöstöön Vaikutukset henkilöstöön riippuvaista mahdollisista organisatorisista muutoksista nykykäytäntöön Kyseessä selvitystyö - tällä hetkellä ei ole olemassa päätöksiä tai suunnitelmia nykykäytäntöjen muuttamisesta Liiketoimintasuunnitelman valmisteluvaihe ei ole kannanotto jonkin organisaatiomallin puolesta tai sitä vastaan Suunnittelun jatko edellyttää tarkkojen kustannuslaskelmien ja vaikuttavuusarvioiden tekemistä Mahdollisuudet arvioida henkilöstövaikutuksia vasta myöhemmin

Internet-sivut http://www.hus.fi/apuvalinehanke