ODA Kuopio. Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut Kuopion kuntaprojekti. Projektisuunnitelma versio 1.7

ODA Kuopio Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut Kuopion kuntaprojekti Projektisuunnitelma versio 1.7 Arja Kekoni Versio 1.7 Päiväys: 26.5.2015

Sisällys 1 TIIVISTELMÄ... 2 2 JOHDANTO... 3 3 PROJEKTIN TAVOITTEET, KOHDERYHMÄ JA ODOTETUT TULOKSET... 5 4 KUOPION OSAHANKKEEN PÄÄTEHTÄVÄT PROJEKTEITTAIN... 6 4.1 OMA/ASIAKASKORTTI KONSEPTIA KOSKEVA PROJEKTI LAPSIPERHEPALVELUJEN ASIAKKUUKSISSA... 6 4.2 EPA-PROJEKTI... 10 5 ODAN SUHDE OLEMASSA OLEVAAN KEHITYSTYÖN JA SÄHKÖISEEN ASIOINTIIN...13 6 PROJEKTIN TEHTÄVÄT JA AIKATAULU...15 7 RESURSSIT JA ORGANISAATIO...22 8 KUSTANNUSARVIO...22 9 LAADUNVARMISTUS JA TULOSTEN HYVÄKSYMINEN...24 10 RISKIEN ARVIOINTI...24 1

1 Tiivistelmä Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut hanke (ODA -hanke) on 9 kuntatoimijan ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n yhteistyöhanke, joka koostuu Espoon kaupungin hallinnoimasta koordinaatiohankkeesta sekä 9 kuntakohtaisesta osahankkeesta. Hankekokonaisuuden tavoitteena on kehittää digitaalinen eri päätelaitteilla toimiva palvelukokonaisuus (ODA- palvelukokonaisuus), joka sisältää sähköisen hyvinvointitarkastuksen ja valmennuksen, älykkäät oirearviot ja palvelutarpeenarviot / hyvinvoinnin arviot sekä sähköisen hyvinvointisuunnitelman. Keskiössä on toiminnallisen muutoksen aikaansaaminen ja se tehdään teknologisen innovaation tukemana. Eri osahankkeissa kehitetään ja pilotoidaan osia kokonaisuudesta, jotka koordinaatiohankkeen avulla yhdistetään kokonaisuudeksi. Kaikki osapuolet saavat hankkeen päättyessä käyttöönsä koko palvelukokonaisuuden. Teknisen järjestelmän kehittäminen ja yhteiset ostopalvelut sen kehittämiseksi on keskitetty koordinaatiohankkeeseen. Palvelukokonaisuus integroidaan asiakas- ja potilastietojärjestelmiin sekä muihin sähköisiin palveluihin (esim. ajanvaraus, turvallinen viestinvälitys ja laboratoriotulosten katselu). Palvelukokonaisuus mahdollistaa myös asiakkaan itse keräämien ja kirjaamien tietojen hyödyntämisen terveystaltion avulla. Järjestelmä on älykäs, eli se ohjaa asiakasta eri lähteistä saatuja tietoja yhdistämällä. Erillisten osien sijaan palvelut on integroitu kokonaisuudeksi. Kuntalaisen / asiakkaan näkökulmasta palvelukokonaisuus muodostaa sujuvia, pitkälle automatisoituja itse- ja omahoidon palveluketjuja ja ohjaa käyttäjää oikea-aikaisesti tarkoituksen mukaisen palvelun / toiminnon piiriin. Hankkeessa turvataan palvelukokonaisuuden ylläpito ja edelleen kehittäminen kansallisesti yhteisesti sovitun hallintamallin mukaan. Kehittämiskohderyhmänä ovat kuntalaiset ja hyvinvointipalveluja käyttävät asiakkaat, jotka ovat kiinnostuneita omasta hyvinvoinnista, tai joilla on yksittäinen terveyteen tai hyvinvointiin liittyvä ongelma tai jokin pitkäaikaissairaus tai pitkäaikaisen seurannan / palvelun tarve. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen osalta kohderyhmänä ovat hoidon tarpeen arviota tekevät ammattilaiset ja pitkäaikaissairaiden hoidon suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan terveysasemilla ja hyvinvointikeskuksissa osallistuvat ammattilaiset sekä sosiaalihuollon ammattilaiset, erityisesti ne, jotka työskentelevät palveluohjausyksikössä ja aikuissosiaalityössä. Kuopion osahanke muodostuu kahdesta projektista, jotka ovat epalvelu projekti (epa-projekti) ja Asiakaskortti konseptia koskeva projekti (AKO-projekti), joissa syntyneitä käytänteitä ja tuotoksia voidaan hyödyntää ristiin. Projektit tekevät myös tiivistä yhteistyötä. Yhteistyöllä varmistetaan tuotosten mahdollisimman yhtenäinen rakenne ja tiedonvälityskonseptit riippumatta siitä, mihin asiakassegmentteihin ne liittyvät. Sekä AKO -projektin että epa-projektin tehtävänä on kehittää ja pilotoida digitaalinen korttikokonaisuus asiakkaiden ja ammattilaisten käyttöön. AKO-projektin omistaa kaupungin lapsiperhepalveluyksikkö. Kohderyhmänä ovat 12-18 vuotiaat avo- ja sijaishuollon lapset, joille on syntynyt asiakkuus kaupungin lastensuojelupalveluihin. Mukaan tarkasteluun otetaan myös kohderyhmän perhe, mikäli perheelle on syntynyt asiakkuus kaupungin lastensuojelupalveluiden kautta. Kumppaneina projektissa ovat kaupungin omat toimialat, erityisesti aikuissosiaalityö, oppilashuolto ja terveydenhuollosta kouluterveydenhuolto ja opiskeluterveydenhuolto. epa-projekti perustuu Kuopion kaupungin ja valtiovarainministeriön sopimaan hyvinvoinnin integroituun kuntakokeilu -toimintamalliin, jossa teemoina ovat palvelujen integraatio, 2

elämänhallinnan kehittäminen, vastuutyöntekijämalli ja monialainen asiakastyö. Kohderyhmänä ovat 16-29 vuotiaat nuoret. Kumppaneina on yrityksiä, kolmannen sektorin toimijoita ja kaupungin eri toimialoja kuten esimerkiksi nuorisopalvelut ja oppilashuolto. Projektin keskeisimpinä tehtävinä on 1) parantaa nuoren ja ammattilaisten välistä kommunikaatiota, 2) luoda toimintamalli, jolla tuetaan nuoren pärjäämistä ja nuoren omaa elämänhallintaa, 3) luoda toimintamalli, jolla nuori osallistetaan palvelujen kehittämiseen, kuten esimerkiksi teknologiaratkaisujen kehittämiseen ja 4) kehittää nuoren itsearviointimittaristo, jonka avulla tunnistetaan paremmin nuoren omat voimavarat, nuoren riskitekijät, parhain mahdollinen palvelu tai tuki nuorelle. Projektin tehtävänä on myös kehittää nuoren itsearviointitetoihin perustuva sähköinen palveluohjaus sekä suunnitella ja pilotoida monialainen hyvinvointisuunnitelma. Digitaalisen korttikokonaisuuden käytöllä vahvistetaan asiakkaan ja hänen läheisverkostonsa omatoimisuutta sekä selkeytetään asiakkaan, läheisverkoston sekä muiden palveluntuottajien ja toimijoiden osuutta asiakkaan hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämisessä ja säilyttämisessä. Samalla vähennetään pitkällä tähtäimellä myös asiakkuuden siiloutumista tuotantokoneiston sisällä ja saadaan näin yhdistettyä palvelut asiakkaan näkökulmasta yhdeksi palvelukokonaisuudeksi. Korttikokonaisuudesta Omakortin avulla asiakas pääsee itse arvioimaan hyvinvointinsa tilaa ja mahdollisesti asettamaan myös omat tavoitteensa toimintakykyisyyden säilymiselle tai paranemiselle. epalvelujen (epa) -projektin tehtävänä on kehittää nuorten palvelukokonaisuuksia monialaisesti, jolloin kehittäminen tapahtuu yhteistyössä sekä kaupungin eri yksiköiden että myös kaupungin ulkopuolisten toimijoiden, kuten ostopalvelujen tuottajien ja järjestöjen kanssa. Osaprojekti kehittää sähköisiä epalveluja nuorten itse- ja omahoitoisuuden käyttöön, jolloin voidaan tukea nuorten elämänhallintaa ja ohjautuminen palveluiden ja toimintojen käyttöön oikea-aikaistuisi tarkoituksenmukaiseksi. Näillä kehittämiskohteilla uudistetaan vaativimpien ja suuren volyymin työvaltaisten asiakasryhmien palveluita sekä ennaltaehkäistään palveluiden käyttöä. Ei vain raskaimpien vaan joskus jopa kaikkien palvelujen. Kuopion osahankkeen tulosodotuksena on, että vuonna 2018 Kuopiossa on asiakas- ja työntekijäkäytössä toimiva ja tietoturvallinen sekä omahoitoisuutta vahvistava epalvelu, joka vahvistavaa asiakkaan ja asiakkaan läheisverkoston itsehoitoisuutta sekä selkeyttää eri toimijoiden rooleja asiakkaan toimintakyvyn edistämisessä ja säilyttämisessä. ODAssa kehitettävän sähköisen asioinnin alusta mahdollistaa myös muiden sähköisten palveluiden käytön, esimerkiksi ajanvaraus, tutkimustulosten saanti ja turvallinen viestintä. Palvelukokonaisuuden avulla kuntalaiset ja asiakkaat arvioivat itse omaa terveyden- ja hyvinvoinnin tilaansa, toimintakykyä ja saavat siihen liittyviä toimintasuosituksia, valmennusta ja palveluohjausta oikea-aikaisesti ja tarpeen mukaisesti. Työntekijöiden työprosessit uudistuvat ja ammattilaiset hyödyntävät ODA- palvelukokonaisuutta aktiivisesti omassa työssään moniammatillisesti ja monialaisesti sekä hyödyntävät kvantitatiivisesti mitattavissa olevaa dataa asiakkaiden toimintakyvyn, palvelutarpeen ja tuen määrän kehittymisestä. 2 Johdanto ODA -hanke on hankekokonaisuus, joka jakautuu Espoon kaupungin hallinnoimaan koordinaatiohankkeeseen sekä (9) kuntakohtaiseen osahankkeeseen. Hankekokonaisuus käynnistyi määrittelyhankkeella toukokuussa 2014. Tämä hankeen ensimmäinen vaihe päättyy toukokuussa 2015. Määrittelyvaiheen tavoitteena on ollut toiminnallisten ja teknisten määrittelyjen sekä vaatimusten lisäksi toimittajien valmiuksien selvittämisen. Hankkeessa luotiin edellytykset kehityshankkeelle, jossa kehitetään ja pilotoidaan ODA palvelukokonaisuus. Tämä suunnitelma on Kuopion kaupungin osahankkeen projektisuunnitelma. 3

Kehittäminen hankekokonaisuudessa tuo paljon etuja kuntakohtaiseen kehittämiseen verrattuna. Kuntakohtainen kehittäminen on todettu usein liian kalliiksi ja hitaaksi. Hankekokonaisuudessa tähdätään siihen, että asiakkaille suunnatut palvelut ovat kansallisia, joten hanke toteuttaa Sosiaalija terveysministeriön (STM) laatimaan Sote-tieto hyötykäyttöön strategiaa. Yhdessä kehittämällä voimme yhdistää voimavaroja, työmäärä yksittäisessä kunnassa vähenee ja saamme enemmän osaajia kehittämään palveluita. Kustannukset jakaantuvat useamman kunnan kesken ja neuvotteluvoima toimittajia kohtaan kasvaa. Osallistumalla kehittämistyöhön voimme vaikuttaa tuotettaviin sisältöihin ja meidän on mahdollista olla vaikuttamassa päätöksiin/tekemässä päätöksiä, jotka koskevat tulevaisuudessa käytössä olevia järjestelmiä. Hanke toteuttaa Kuopion kaupungin kaupunkistrategiaa 2020 vaikuttavat ja tehokkaat palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti sekä palveluiden järjestämisohjelman asioinnin kehittämisen painopistettä. Hanke toteuttaa myös Ikäystävällinen Kuopio ohjelmaa vuosille 2009 2030 ja Kunta verkoston toimintasuunnitelmaa vuodelle 2015. Hanke täydentää ja laajentaa hyvinvointietojen yhteiskäyttö (HYKE) hankkeen ja Kuntakokeilun asiakaslähtöisiä palveluja. HYKE on kansalaisten omahoidon, terveydenhuollon toimijoiden ja hyvinvointi-palvelujen tuottajien yhteinen toimintamalli, jossa eri palveluiden tuottajat voivat tarjota palveluita kansalaisille sähköisen asioinnin kautta. HYKEn PPP-malli (Public-Private-Partnership, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus) mahdollistaa uusien ratkaisujen ja toimintatapojen kehittämisen ja edistää kansalaisia omaehtoiseen toimintaan ja elintapojen muutoksiin. Samalla se luo myös edellytyksiä entistä yksilöllisempien ja kustannustehokkaampien palvelujen syntymiselle. Kuopio on mukana valtiovarainministeriön vv. 2015-2016 kuntakokeilussa, jonka yhteydessä kehitetään hyvinvoinnin integroitua toimintamallia nuorten 16-29-vuotiaiden palveluissa. Kokeilu perustuu kuntakokeilulakiin ja sen yhteydessä tullaan edistämään monialaisen, vastuutyöntekijämallin perustuvan asiakastyön kehittämistä sekä pilotoimaan monialainen, myös nuoren itsensä käyttöön tarkoitettu hyvinvointisuunnitelma. Kuntakokeilun tavoitteena on nuoren asioiden hoitaminen kokonaisuutena, nuoren ja ammattilaisen välisen kommunikaation kehittäminen sekä nuoren oma motivaation ja sitoutumisen lisääminen. ODAssa kehitettävä alusta toimii jatkossa myös muiden sähköisten palveluiden alustana, esimerkiksi ajanvaraus, tutkimustulosten seuranta ja turvallinen viestintä. 4

3 Projektin tavoitteet, kohderyhmä ja odotetut tulokset Hankekokonaisuuden tavoitteena on kehittää digitaalinen, eri päätelaitteilla toimiva palvelukokonaisuus, joka sisältää sähköisen omakortin ja ohjaa sähköisiin ohjeisiin, omahoidollisiin vaihtoehtoisin, yhteisöllisyyden vahvistumiseen tai tarvittavien avopalveluiden kysyntään, esim. uuden sosiaalihuoltolain mukaisiin varhaisiin avopalveluihin. Keskiössä on toiminnallisen muutoksen aikaansaaminen ja se tehdään teknologisen innovaation tukemana. Palvelukokonaisuus voidaan asiakkaan luvalla integroida asiakas- ja potilastietojärjestelmiin sekä muihin sähköisiin palveluihin. Palvelukokonaisuus mahdollistaa myös asiakkaan itse keräämien tietojen hyödyntämisen. Järjestelmä on älykäs, eli se ohjaa asiakasta eri lähteistä saatuja tietoja yhdistämällä sekä integroitua kokonaisuutta erillisten osien sijaan. Kuntalaisen / asiakkaan näkökulmasta omahoitoisuus muodostaa sujuvia, pitkälle automatisoituja itse- ja omahoidon palveluketjuja, ohjaten käyttäjä sujuvasti hakemaan tietoa oman hyvinvoinnin edistämiseen, mutta myös tarkoituksenmukaisesti hakemaan avopalvelun / toiminnon piiriin oikea- aikaisesti. Hankkeessa turvataan palvelukokonaisuuden ylläpito ja edelleen kehittäminen kansallisesti yhteisesti sovitun hallintamallin mukaan.. 5

Uutuusarvona on omakortti, ammattimaisesta toiminnasta asiakaslähtöisyyteen suuntaava palveluja omahoidon vahvistamiseen, jolloin rakentuu omahoitoa, toimintakykyä ja hyvinvointia edistävä digitaalinen palvelu. Samoin uutuutena on pelilliset epalvelut, jolloin ohjelman houkuttavuus edistää omaehtoisen omahoidon ja hyvinvoinnin oppimista. Pelillisillä menetelmillä saadaan nuoria ohjautumaan palveluiden ja toimintojen käyttöön, niiden aktivoivien, innostavien ja sitouttavien ominaisuuksien kautta. Pelillisyys tarkoittaa nimensä mukaisesti peleistä tuttujen rakenteiden tuomista osaksi erilaisia sisältöjä ja palveluita. Pelillisillä menetelmillä saadaan nuoria ohjautumaan palveluiden ja toimintojen käyttöön, niiden aktivoivien, innostavien ja sitouttavien ominaisuuksien kautta. Pelillisyys tarkoittaa nimensä mukaisesti peleistä tuttujen rakenteiden tuomista osaksi erilaisia sisältöjä ja palveluita. Pelillistämisessä ei siis yleensä ole kyse suoranaisesti pelaamisesta, vaan peleistä lainattuja ominaisuuksia ja mekaniikkaa soveltamalla voidaan osallistaa, motivoida, innostaa ja sitouttaa ihmisiä toimimaan jotakin tavoitetta kohti. 4 Kuopion osahankkeen päätehtävät projekteittain 4.1 Oma/asiakaskortti konseptia koskeva projekti lapsiperhepalvelujen asiakkuuksissa Projektin perustelut Projekti toteutetaan osana ODA-teknologiakehittämistä Kuopion kaupungin lapsiperhepalveluyksikössä. Kohderyhmänä ovat lapsiperhepalveluyksikön avo- ja sijaishuollon palveluja saavat 12-18 vuotiaat lapset sekä heidän perheensä. Projekti perustetaan, koska - nykyiset asiakasjärjestelmät on tarkoitettu vain ammatilliseen käyttöön - tarvitaan jatkuvaa tietoja lapsiasiakkaan ja tämän perheen sekä näistä muodostuvan kokonaisasiakkuuden hyvinvoinnin tilasta - tarvitaan nopeampia yhteydenottoväyliä akselilla ammattilaiset sekä lapsiasiakas ja tämän perhe - asiakasjärjestelmiin tehtävillä kirjaustavoilla ei voida kvantitatiivisesti seurata lapsiasiakkaiden ja näiden perheiden toimintakyvyn kehitystä sekä toimintakyvyn tukemiseen kohdistettujen henkilöstöresurssien käyttöä - nykyiset asiakasjärjestelmät eivät myöskään mahdollista asiakasohjaustietojen yhdenmukaista ja standardoitua kirjaamistapaa, mikä on vaikeuttanut ja tehnyt mahdottomaksi lapsiasiakkaiden ja näiden perheiden useammasta palvelusta koostuvien palvelupakettien sisällön seuraamisen, palveluohjaustietojen ja palvelujen kustannusvaikuttavuuden sekä lapsen läheisverkoston merkityksen arviointia Kehitettävä Asiakaskortti -konsepti - Omakortti (MyCard=MC) - Asiakaskortti (Customer Care Card=CCC) Lapsiasiakkaiden ja näiden perheiden käytössä olevasta kortista käytetään nimitystä Omakortti, joka on osa ammattilaisten käytössä olevaa laajempaa Asiakaskorttia. Omakortti sisältää tiedon lapsiasiakkaan ja tämän perheen toimintakyvystä sekä heille asetetuista tavoitteista. Ammattilaisten Asiakaskortille lisätään vielä tämän lisäksi tieto sekä lapsen että perheen käytössä olevista palvelupaketeista sekä siitä, mitkä tahot lapsiasiakkaalle ja tämän perheelle palveluja tuottavat tai 6

tukea antavat ja miten palvelun intensiteetti jaetaan eri tahojen kesken. Näiden tietojen perusteella muodostuu lapsiasiakkaan ja tämän perheen kokonaisasiakkuutta kuvaava palvelukokonaisuus. Eri palveluja tuottavilla tahoilla tarkoitetaan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajayksiköitä ja muita julkishallinnon palveluntuottajayksiköitä, yritysmäisesti toimivia sosiaalija terveyspalvelujen tuottajia sekä kolmannen sektorin toimijoita sekä myös mm. lapsiasiakkaan sukulais- ja muuta läheisverkostoa Lähtökohtana kvantitatiivinen arviointi ja tavoiteasetanta: Jotta lapsiasiakasta ja tämän perhettä koskevista tiedoista on mahdollista muodostaa kvantitatiivisessa muodossa olevia tietopaketteja sekä itse lapsen, perheen että ammattilaisten käyttöön, toimintakyvyn arviointi sekä siihen liittyvä tavoiteasetanta tehdään sekä Omakortille että Asiakaskortille aina numeraalisesti kognitiivisesta, psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä näkökulmasta käsin. Näkökulma asiakkaan omahoitoisuuden tukemiseen: Lapsiasiakas ja tämän perhe arvioi oman toimintakykynsä tilaa Omakortille sitä mukaa kuin se on tarpeellista. Lapsiasiakkaan ja tämän perheen Omakortille päivittämä tieto päivittyy myös ammattilaisten käyttämälle Asiakaskortille. Näin ammattilaiset pystyvät seuraamaan toimintakyvyn kehittymistä esimerkiksi huostaan otettujen lasten osalta, arvioimaan lapsiasiakkaan ja tämän perheen palvelukokonaisuuden toimivuutta ja riittävyyttä sekä ottamaan lapsiasiakkaaseen tai tämän perheeseen tarvittaessa yhteyttä nopeallakin aikataululla. Omakortti laaditaan kohderyhmälleen sopivaksi, kuten kysymyspatteristoltaan lapsille ikäluokittain sopivaksi. Omakortti voi sisältää myös videoita, joissa lapsia ja perhettä ohjeistetaan Omakortin täyttämisessä. Se voi sisältää myös erilaisia tietopaketteja lapsuuteen ja perheen kriiseihin liittyvissä asioissa. Näkökulma ammattilaisten tarvitsemaan kokonaisasiakkuuteen: Ammattilaisten käytössä oleva Asiakaskortti muodostaa lapsen ja perheen tiedoista koostuvan palvelukokonaisuuden, joka sisältää toimintakykytietojen lisäksi lapsiasiakkaan ja tämän perheen palvelupaketteja koskevat tiedot sekä tiedon siitä, mille kaikille tahoille lapsiasiakas ja tämän perhe on ohjattu ja mikä on kunkin tahon intensiteetti palvelun tuottamisessa. Tästä näkökulmasta Asiakaskorttia voidaan käyttää myös henkilöstöresurssien suunnittelussa, minkä lisäksi voidaan seurata myös vaikuttavuuden huomioonottavan työn tuottavuuskehitystä. Ammattilaiset tallentavat käsin Asiakaskortille tiedot annettavista palveluista sekä niiden muodostamista palvelupaketeista ja palveluohjaustiedoista. Tallennus tapahtuu käyttäen valmiita valikoita. Asiakaskortille on mahdollista määritellä myös ehtoja, joiden perusteella Asiakaskortti ehdottaa sinne syötettyjen toimintakykytietojen perusteella vaihtoehtoisia palveluja, palvelupaketteja tai palveluohjausväyliä. Tästä näkökulmasta Asiakaskorttia voidaan käyttää myös työprosessien standardisoinnissa. Projektin vaiheet Projekti vaiheistetaan lyhyemmän ja pitemmän ajan kehittämistavoitteisiin. Lyhyen ajan kehittämistavoite ulottuu vuoteen 2017, johon mennessä Omakorttia ja Asiakaskorttia pilotoidaan kaupungin sisäisenä kehittämistyönä. Pilotointi kohdistuu vain lapsiasiakkaisiin ja näiden perheisiin. 7

Pilotista saatujen kokemusten perusteella, Omakortti laajennetaan epalveluksi lapsiasiakkaiden ja näiden perheiden käyttöön vuoteen 2018 mennessä. Lyhyen ajan kehittämistavoitteet 2017 mennessä: Alla mainitut tavoitteet a) f) ovat projektin lyhyen ajan tavoitteita, jotka luovat perustan ja siten mahdollistavat Omakortin laajentamisen asiakkaiden käyttöön epalveluna vuoteen 2018 mennessä. Tavoitteena on a) tuottaa kvantitatiivisesti mitattavissa olevaa tietoa lapsiasiakkaan ja tämän perheen toimintakyvyn nykytilasta ja muutoksesta sekä kognitiivisen, psyykkisen, sosiaalisen että fyysisen toimintakyvyn näkökulmasta. Tieto tuotetaan palveluittain, palvelupaketeittain ja palveluohjausprosesseittain. b) tuottaa tietoa siitä, mille palveluntuottajille lapsiasiakkaita ja näiden perheitä on ohjattu ja ketkä muut tahot, kuten esimerkiksi kolmannen sektorin toimijat tukea antavat c) tuottaa kvantitatiivisesti mitattavissa olevaa tietoa siitä, kuinka lapsiasiakkaan ja tämän perheen tarvitseman tuen määrä jakautuu suhteessa esimerkiksi lapsiperheyksikön, omaisten ja kolmannen sektorin kesken ja miten tuen määrä muuttuu. Tieto tuotetaan palveluittain, palvelupaketeittain ja palveluohjausprosesseittain. d) tuottaa kvantitatiivisesti mitattavissa olevaa tietoa lapsiasiakkaiden ja näiden perheiden palveluista ja palvelupaketeista koko palveluohjausprosessin osalta. Tämä tarkoittaa, että palvelut ja palvelupaketit voidaan raportoida sovitun koodiston avulla. e) tuottaa kvantitatiivisesti mitattavissa olevaa tietoa henkilöstöresurssien kohdentumisesta. Tieto tuotetaan palveluittain, palvelupaketeittain ja palveluohjausprosesseittain f) yhtenäistää ammattilaisten tapaa tehdä palvelutarpeen arviointeja sekä niihin liittyviä työprosesseja asiakkaan näkökulmasta Jokaisella lyhyen ajan tavoitteella on oma erityiskehittämistehtävänsä. Keskeisimpinä tehtävinä on kehittää - palveluohjaustietoihin, palveluihin, palvelupaketteihin ja eri palveluntuottamistapoihin liittyvää kustannustietoisuutta ja kustannuslaskentaa - vaikuttavuuden (toimintakyvyn) huomioonottavan työn tuottavuusmittausta 8

Kuva 1. Projektin viitekehys Vuoden 2018 jälkeen Omakortti on laajennettavissa myös muiden asiakasryhmien käyttöön ja Asiakaskortti myös muiden ammattiryhmien käyttöön. Tämä on mahdollista, koska Omakortin ja Asiakaskortin sisältö eli tietovaranto on muokattavissa palveluväyläkohtaisesti vaikka korttien rakenne ja toiminnallisuus pysyvät sellaisina kuin ne tässä projektissa luodaan. Sisällöllä eli tietovarannolla tarkoitetaan mm. - kysymyspatteristoa, jolla asiakkaan toimintakyky kartoitetaan - toimintakykyvastauksia kuvaavaa numeroavaruutta, jolla asiakkaan toimintakyky kuvataan - palveluohjaustietoja, johon voidaan lisätä ja josta voidaan poistaa palveluntuottajien yhteystietoja - palveluja ja palvelupaketteja, joiden sisältöjä voidaan muuttaa asiakassegmenttien palvelutarvetta vastaaviksi - palvelun intensiteettiä kuvaavaa numeroavaruutta palveluntuottajittain Projektilta odotettavat tulokset Odotettavat tulokset asiakkaan näkökulmasta (ulkoiset vaikutukset): 1. Lapsiasiakas ja tämän perhevoi itse päivittää Omakorttia 24/7 ja saada käyttöönsä Omakortin tuottamaa visuaalista tietoa toimintakyvyn muutoksesta 2. Lapsiasiakas ja tämän perhe voi Omakortin kautta lähettää viestejä ja kysymyksiä ammattilaisille ja varata myös aikoja 3. Lapsiasiakas ja tämän perhe saa ammattilaiselta viestejä liittyen toimintakyvyssä tapahtuneisiin muutoksiin 9

4. Omakortti sisältää videoita, ohjeistusta ja tietopaketteja lapsiasiakkaan ja tämän perheen käyttöön Odotettavat tulokset organisaation näkökulmasta (sisäiset vaikutukset): 5. Muodostuu toimintakykyä ja henkilöstöresursseja kuvaavia tunnuslukuja, jotka ovat kvantitatiivisesti raportoitavissa 6. Palveluohjauksen, palvelujen ja palvelupakettien kustannusvaikuttavuustietoisuus kasvaa 7. Yhteinen arviointi monipuolistuu ja helpottuu. Tämän seurauksena yhteisen asiakkuuden käsite vahvistuu ja yhtenäistyy moniammatillisessa yhteistyössä. 4.2 epa-projekti Ammattikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen sähköisten epalveluiden laajentamisella itse- ja omahoitoisuuden vahvistamiseen kaikilla ikäryhmillä, nuoret palveluiden edellä. Sähköiset palvelut kytkeytyvät osaksi kansallista terveystiliä sisältäen sähköisiä arvopalveluita, kuten virtuaalineuvonta. Pelillisyyden avulla herätetään asiakkaan tahto omahoitoa kohtaan sekä motivoidaan ja osallistetaan asiakkaita käyttämään omahoitopalveluja. PPP Public-Private- Partnership yhteistyö samoin kuin kuntapalveluissa palvelualueiden välisen yhteistyön vahvistuminen uusien innovaatioiden kautta. Kansalaisia aktivoiva palvelujärjestelmä edellyttää uusia toimintamalleja sekä moniammatillista yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä. Tarvitaan uudenlaisten moniammatillisten ja eri sektoreita yhdistävien toimintamallien kehittämistä uusien käytäntöjen toiminnallistamiseen ja vakiinnuttamiseen sekä etulinjajohtamisen vahvistamiseen. Toimintamallien myötä ammattilaiset pystyvät entistä enemmän innostamaan ja tukemaan kansalaisen omahoitoa. Kokeilukulttuuri tuodaan osaksi hyvinvointi- ja terveyspalveluiden kehittämistä, joka mahdollistaa uusien innovaatioiden kehittämisen jo varhaisessa vaiheessa yhdessä asiakkaiden, yritysten, opiskelijoiden, kolmannen sektorin ja ammattilaisten kanssa. Kokeilukulttuurin osana tuetaan uusien palvelujen ja tuotteiden nopeita kokeiluja, jolloin palvelua tai ei kehitetä liian valmiiksi vaan asiakkaat otetaan mukaan kehitystyöhön ja heiltä kerätään palautetta. Samalla tuetaan kansallisten palveluiden ja ODA-palvelukokonaisuuden muodostaman ekosysteemin innovaatioalustan/- portaalin etenemistä kehitystyön rinnalla. Nuorten 16-29-vuotiaiden asiakkaiden palvelujen integraatio, nuoren elämänhallinnan arvioinnin kehittäminen ja vastuutyöntekijämalliin perustuva monialainen asiakastyö ovat kehitteillä Kuopion ja valtiovarainministeriön sopimukseen perustuvassa hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kuntakokeilussa. Toimintamallin kehittäminen ja kokeilu, asiakaspilotointi sekä kokeilun tulosten arviointi antaa hyvät valmiudet jatkaa nuoren omatoimisuutta, pärjäämistä ja elämänhallintaa lisäävää, nuoren ja ammattilaisen välistä kommunikaatiota edesauttavaa ja asiakkaan antaman tiedon merkitystä korostavaa kehittämistyötä ODA-hankkeen myötä eteenpäin. ODA-hankkeen yhteydessä nuorten palveluohjausta ja elämänhallinnan ratkaisuja kehitetään kuntakokeilussa toteutetun nuoren elämänhallinnan itsearviointimittaristoa hyödyntäen. Elämänhallinnan mittaristoa edelleen kehittämällä pyritään tunnistamaan riskitekijöitä sekä kehittämään erilaisiin elämäntilanteisiin sopivia ja nuoren itsensä käyttöön tarkoitettuja teknologiaratkaisuja sekä tunnistamaan tilanteet, joissa nuorta voidaan tukea parhaiten palvelujärjestelmän avulla. Sähköisin palveluohjauksen ja palvelujen keinoin tunnistetaan nuoren 10

omia voimavaroja, tuetaan pärjäämistä ja autetaan tuen tarpeessa olevan nuoren osallistumista, motivoitumista ja sitoutumista oman elämänsä hallintaan. Erillisten, eri ammattilaisten laatimien palvelusuunnitelmien (kuntakokeilulaissa mainittu 16 lain kohtaa, joissa viranomaisella on velvoite laatia suunnitelma) yhdistäminen on osa Kuopion kuntakokeilua. Kokeilun yhteydessä toteutetaan ja pilotoidaan nuoren ja ammattilaisen yhteiskäyttöön tarkoitettu, nuoren elämänhallinnan tavoitteet, keinot ja seurannan sisältävä monialaisen hyvinvointisuunnitelma rajatulle joukolle asiakkaita. Kokeilun yhteydessä tätä TerveKuopio-tilin hyvinvointisuunnitelmaa käyttävät ammattilaiset pääsevät suunnitelmaan asiakkaan suostumuksella erillisen integraatiorajapinnan kautta (Forsante). Hyvinvointisuunnitelman asiakas- ja ammattilaiskäytön laajentaminen edellyttää, että suunnitelmat saadaan näkymään osana ammattilaisten käytössä olevia asiakastietojärjestelmiä. Kuopion ODAhankkeen tavoitteena on rakentaa integraatio TerveKuopio-tilin ammattilaisrajapinnan sekä potilasja asiakastietojärjestelmien välille. Asiakastietojärjestelmiin integroiminen mahdollistaa myös asiakkaan itsensä TerveKuopio-tilillä ylläpitämien tietojen näkymisen ammattilaisille. Integraatio lisää asiakkaan ja ammattilaisen välistä tiedonvaihtoa ja korostaa asiakkaan itsensä ilmoittaman tiedon merkitystä. Asiakastietojärjestelmäintegraatio mahdollistaa myös asiakkailta eri palvelutilanteissa pyydettävien lomakkeiden sähköistämisen ja tietojen näkymisen osana ammattilaisen tietojärjestelmiä. Toteutuessaan ratkaisu vähentää asiakkailta pyydettyjen paperilomakkeiden arkistoinnin tarvetta. Tiedot myös säilyvät asiakkaan itsensä käytettävissä. Kuopion ODA-hankkeessa toteutetaan asiakkaiden itsensä käyttöön tarkoitetun TerveKuopio-tilin tietojen hyödyntämismahdollisuus rakentamalla ammattilaisille asiakastietojärjestelmistä suora näkymä asiakkaan TerveKuopio-tietoihin. Lisäksi kehitetään elämänhallinnan ja pärjäämisen itsearviointitietoihin perustuvaa sähköistä palveluohjausta ja pilotoidaan näiden pohjalta kehitettyjä pelillisyyteen ja virtuaalisuuteen perustuvia elämänhallinnan omahoitoratkaisuja. Kehittämisen kohderyhmänä ovat 1. kuntalaiset, jotka käyttävät sähköisiä hyvinvointipalveluita sekä ovat kiinnostuneita omasta hyvinvoinnista tai heillä on huoli omasta tai läheistensä hyvinvoinnista 2. sosiaali- ja terveyspalveluja tai tukea tarvitsevat asiakkaat, joilla on yksittäinen terveyteen tai hyvinvointiin liittyvä ongelma, toimintakykyisyyden alenema, pitkäaikaissairaus tai pitkäaikaisen seurannan / palvelun tarve. 3. terveyden- ja sosiaalihuollon sekä kasvatuksen ammattilaiset, jotka työskentelevät asiakkaiden palveluissa, palveluohjausyksikössä, kotihoidossa, vammaispalveluissa, lapsiperhepalveluissa, oppilashuollossa, nuorisopalveluissa, koulussa tai aikuissosiaalityössä. Projektin tuloksena syntyy toimiva, palveleva ja vaikuttava epalvelukokonaisuus, joka korvaa vaiheittain ja osittain nykyisen ohjantaan, neuvontaan ja manuaalisiin ohjeisiin perustuvan omahoitopalvelun. Palvelukokonaisuuden avulla asiakas itse arvioi omaa terveyden- ja hyvinvointinsa tilaa, toimintakykyä ja saa siihen liittyvää toimintasuositusta, valmennusta ja palveluohjausta. Ammattilaisten työprosessit on uudistettu ja ammattilaiset hyödyntävät ODApalvelukokonaisuutta aktiivisesti omassa työssä. Palvelukokonaisuuden tuottamat hyödyt voidaan jakaa välittömiin ja välillisiin hyötyihin. Välittömät hyödyt ovat realisoituvat nopeammin, muutaman vuoden kuluttua palvelukokonaisuuden kehittämisen ja pilotoinnin jälkeen. Välilliset hyödyt näkyvät pidemmällä aikavälillä. 11

Välittömät Kuntalainen ajan säästö, tiedon saannin helppous, nopeus, saatavuus, tuki valinnan vapauden toteuttamiseen (saatavuus, valikoima, laatu, hinta, vaikuttavuus, hinta ja palaute ), tarjotaan mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa, hoidon ja palvelun suunnitelmallisuus ja seuranta (oikeita asioita oikeaan aikaan, seuranta ) Ammattilainen resurssien säästäminen puhelintyöstä ja rutiineista, ajan säästö yksittäisessä asiakaskontaktissa, omahoitosuuden markkinointi lisääntyy, asiakkaan palvelu- ja hoitoseurannan laatu paranee, hoidon ja palvelun toteuttaminen suunnitelmaan pohjautuen (oikea toiminta oikea aikaisesti ), työn kohdentaminen asiakkaan itse esille tuomiin muutostarpeisiin - asiakkaan motivaatioon vastaaminen, asiakaslähtöisyys vahvistuu Välilliset hyvinvointiriskit vähenevät, oikea-aikainen palveluihin hakeutuminen, sairauksien hoitotasapaino, osallistuminen omien asioiden hoitamiseksi lisääntyy ja lisää aktiivisuutta, jolloin asetettujen tavoitteiden toteutuminen on todennäköisempää, ammattilaisten tuottama palvelu yhdenmukaistuu, kohdentuu oikea-aikaisesti, varhainen tuki lisääntyy, työn laatu paranee ja osaaminen kasvaa Johto Omakortin käytön seuranta, epalvelun käytön seuranta ja vaikutus palveluiden uudelleen järjestämiseen, varhainen tuki, tehostaminen, työnkulkujen ohjaus, toiminnanohjaus, palveluiden saatavuus ja laatu palveluiden kustannusvaikuttavuus ja ennakointi, väestön terveydentilassa tapahtuvat muutokset ja palveluiden tarpeen ennakointi, tieto Vaikutukset ihmisiin (päätösten sosiaaliset ja terveysvaikutukset eri ihmisryhmiin esim. sukupuolen, iän, asuinpaikan, kielen, kulttuuritaustan, tulojen, koulutuksen, tms. mukaan) Merkki Vaikutuksen kuvaus lyhyesti 1. Palvelujen saatavuuteen ja laatuun (esim. sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus-, kulttuuri- ja liikunta jne.) ++ Projektissa piloitoidaan omahoidon sähköisiä palveluja. Sähköiset palvelujen saatavuus on ajasta ja sijainnista 2. Sosiaaliseen elinympäristöön (esim. ihmissuhteisiin, yhteisöllisyyteen, kulttuuriseen tai hengelliseen osallistumiseen) 3. Elintapoihin (esim. ruokavalioon, päihteet, liikuntaan, riskikäyttäytymiseen) 4. Terveyteen (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen) 5. Osallistumiseen (osallistuminen päätöksiin ja vaikuttaminen, tiedonsaanti jne. ) 6. Väestöryhmien toimeentulo (työllisyys, riippumatonta. + epalveluihin liittyvät ryhmät vahvistavat yhteisöllisyyttä ja osallisuutta ++ Omahoitoisuus edistää hyvinvointia ++ Omanhoitoisuus vahvistaa terveyttä + Tiedonsaanti lisääntyy epalvelut ovat makuttomia talous, varallisuus jne.) Johtopäätös ja perustelut: Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut Kuopion kuntaprojekti tukee Kuopion Kaupungin strategian mukaisen toiminnan edistämistä 12

5 ODAN suhde olemassa olevaan kehitystyön ja sähköiseen asiointiin Olemassa oleva kehitystyö Tarkoitus ODAN suhde ODAssa kehityskohteena olevat palvelut ja asiat Kuntakokeilu hyvinvoinnin integroitu toimintamalli *käynnissä 2015 2016, syötteet toiminnallisuudelle ja lakimuutoksille Monialaisen toimintamallin edistäminen ja yksilöllisten palvelusuunnitelmien monialainen yhdistäminen Mahdollistaa asiakkaan osallistumisen suunnitelman laatimiseen ja katselemiseen Paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat Hyvinvointisuunnitelma, johon yhdistyy terveys, hoito ja palvelusuunnitelma sekä hyvinvointitarkastus ja asiakkaan itse kirjaamat tiedot Pelilliset palvelut nuorten omahoitoisuuden vahvistamiseen Hyvinvointitietojen yhteiskäytön edistäminen (HYKE) *Sitra 2014-2015 HYKEn tavoitteena on kansalaisten omahoidon, terveydenhuollon toimijoiden ja hyvinvointipalvelujen tuottajien yhteinen toimintamalli, jossa eri palveluiden tuottajat voivat tarjota palveluita kansalaisille sähköisen asioinnin kautta. Sovelletaan nopeita kokeiluja ja kokeilukulttuuria osana palvelujen kehittämistä. Keskiössä Public- Private-Partnership, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, uusien ratkaisujen ja toimintatapojen kehittämisessä. Käytäntöjä kansalaisten omahoidon, terveydenhuollon toimijoiden ja hyvinvointipalvelujen tuottajien yhteiseen toimintamalliin, joita hyödynnetään hyödynnetään soveltuen ODAssa. Motivoivien, osallistavien ja esteettömien sähköisten palvelujen ympäristö hyödyntäen esim. pelillisyyttä. PPP Public-Private-Partnership), yhteistyö ja uudet innovaatiot. Kokeilukulttuuri osaksi hyvinvointi- ja terveyspalvelujen kehittämistä INKA- ohjelma tulevaisuuden teema *Tekes 2014-2020 terveys Inka ohjelman kautta voidaan välittää kansalaisten, asiakkaiden ja ammattilaisten näkökulmasta tarpeita uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi. Luo mahdollisuuden ekosysteemin kehittymiselle. Inkan kv verkostoja hyödynnetään ODAn kansainvälistämisessä. Itsemittaukseen ja hyvinvointivalmennukseen liittyvät hyvinvointisovellukset Moluaarinen palvelukokonaisuus Avoimet rajapinnat TULETKO Teknologia-avusteiset turvapalvelut integroidaan osaksi ympärivuorokautista kotihoitoa. Palvelu rakentuu hyvinvointilainaamon ympärille, jossa ylläpidetään monipuolista teknologiatarjonamaa, sekä räätälöidään ja kehitetään teknologisia palvelukokonaisuuksia kuopiolaisille. Palvelu perustuu PPP-kehittämiskumppanuuteen. Toiminta alkaa vuoden 2016 alussa kilpailutusprosessin jälkeen. Hyvinvoinlainaamon asiakkaita voivat olla kuntalaiset tai kaupungin kotihoito. Hyvinvointilainaamo tarjoaa teknologiaavusteisia palveluja, joiden tarjoama voidaan integroida älykkäisiin palveluvalikoimiin ja palvelusuosituksiin. TULETKO hanke tarjoaa ODAlle aidon PPP-toimintamallin digitalisoimisen Teknologiapalvelutarjoaman näkyvyys ja saavutettavuus Yksityisten palvelujen (teknologia-avusteisten palvelujen) rooli osana palvelukokonaisuuksia.

Olemassa oleva kehitystyö Tarkoitus ODAN suhde ODAssa kehityskohteena olevat palvelut ja asiat Health Game Lab - innovatiivisten teknologioiden kehittämisen tukena terveysalalle *PS-Liitto/EAKR 2015-2018 Health Game Lab tarjoaa jatkuvaa monialaista kokeilukulttuuria sekä uuden kehittämistä yhdessä oppi- ja tutkimuslaitosten, opiskelijoiden, yrittäjien ja muiden ammattilaisten kanssa terveyden, toimintakyvyn ja kuntoutuksen edistämiseen sekä sairauksien hoitoon. Health Game Lab tuo tehokkaampia tapoja hyödyntää nykyisiä testausympäristöjä peleille, teknologioille ja niiden esikaupallisille asteille. Kokeilukulttuuri osaksi ODA:n kehittämistä sekä pelillisten menetelmien mukaan tuominen. Health Game Lab kv-arvoverkkostoja hyödynnetään ODAn kv-yhteistyössä (myös terveydenhuollon ohjelmistojen viranomaisvaatimukset, standardointi). Oma/Asiakaskortti Kuopion kaupungissa Asiakaskortti-konseptilla on yhteisiä rajapintoja Kuopion kaupungin seuraavissa kehittämiskohteissa. POSOTE alue yhteistyö Pohjoisen Savon alueen valmistelu tietojärjestelmien ja toiminnan näkökulmasta 1)Omakortti, ml. ammattilaisten käytössä oleva Asiakaskortti tuottaa kvantitatiivisesti raportoitavissa olevaa toimintakykytietoa ylisektorirajojen, mikä tukee palvelurakenteen mukaista muutostyötä siirtyä yhä enemmän kaupunkitasoiseen ennaltaehkäisevään työhön sektorikohtaisen ennaltaehkäisevän työn sijaan 2)Omakortti tulee olemaan osa Kuopion kaupungin lapsiperhepalvelujen sisällöllistä kehittämishanketta mm. seuraavissa asioissa: - Omakortti sähköisenä sovelluksena mahdollistaa asiakkaan äänen kuulemisen 24/7 ja siten ketteröittää ja nopeuttaa vaihtoehtoisten palvelujen asiakaskohtaisessa suunnittelussa - Omakortti -malli tukee tehokkaammin ammattilaisia vaihtoehtoisten kustannuslaskelmien laatimisessa lapsilähtöisesti (vaikuttavuuden huomioonottava tuottavuusmittaus). 3) Kuopion kaupungin tuottavuusohjelma 2012 2015 on asettanut kokonaistuottavuutta parantavaksi keinovalikoimaksi mm. sähköisten palvelujen kehittämisen sekä tuottavuusmittauksen ja tuotteistuksen uudelleenarvioinnin. Tästä näkökulmasta: - Omakortti tuottaa yhdessä ammattilaisten käytössä olevan Asiakaskortin kanssa tietoa asiakaskäyttäytymisestä, mikä mahdollistaa palvelujen muotoilun ja siten tuotteistuksen uudelleenarvioinnin - Omakortti parantaa työn tuottavuutta, koska konkreettinen asiointi siirtyy yhä enemmän sähköiseen muotoon asiakkaan ja ammattilaisten välillä. - Omakortti yhdessä ammattilaisten käytössä olevan Asiakaskortin kanssa mahdollistaa uudenlaisen, kvantitatiiviseen tuottavuus- ja tuloksellisuusmittauksen 14 sähköisen asioinnin verkosto kerää toiminnallisia tarpeita koko alueelta pelillisiä menetelmiä motivoimaan ja osallistamaan esteetömien epalvelujen käyttöä (Games for Health on myös yksi Kuopion teemoista INKA ohjelmassa) kokeilukulttuuri osaksi hyvinvointi- ja terveyspalvelujen kehittämistä Asiakasnäkökulma pitemmällä aikajänteellä: Omakortti toteutetaan epalveluna asiakkaan käyttöön Omakortilla ja ammattilaisten käytössä olevalla Asiakaskortilla yhdistetään asiakkaan ja ammattilaisen tuottama tieto. Toimintakyvyn arviointi ja raportointi toteutetaan molemmista kvantitatiivisessa muodossa kvantitatiivisesti tuottamien tietojen yhdistäminen Omakortti otetaan käyttöön asiakkaan ja asiakkaan läheisverkoston omatoimisuuden vahvistamisessa ja ylläpitämisessä lapsiperheiden kokonaisasiakkuuteen liittyvissä asioissa. Kokonaisasiakkuudella tarkoitetaan asiakkuutta, johon on yhdistetty useamman sektorin asiakkuus kaupungilla. Palveluntuottajan ja järjestäjän näkökulma lyhyellä aikajänteellä lähtökohtana opi tuntemaan asiakas ja asiakkaan läheisverkosto paremmin palveluohjauksen ja palvelupakettien kustannusvaikuttavuustietoisuuden lisääminen asiakkaiden toimintakykytietojen muutosta koskevan tietämyksen ja arvioinnin monipuolistaminen yhteisen asiakkuus-käsitteen vahvistaminen ja yhtenäistäminen moniammatillisessa yhteistyössä automaattinen päättelymoottori ja älykäs asiakasohjaus yhdenmukaistamaan ja standardisoimaan palveluohjaus- ja työkäytänteitä; pitkällä aikavälillä myös ylisektorirajojen yhteistyö POSOTE sote-alueen sähköisen asioinnin toimijoiden kanssa hyvät käytännöt ja toimintamallit koko alueelta kehityspolku ODA-kokonaisuuden levittämiseen koko alueella

6 Projektin tehtävät ja aikataulu Kaksi henkilöä, 1 kokoaikainen ja 1 henkilö 60 % työpanoksella = 32 htp / kk = 1,6 henkilöä. Lisäksi projektin eteneminen vaatii henkilöstön työpanosta yhtensä 670 htp koko hankkeen aikana. Kaikki tässä suunnitelmassa haettava työpanos on tarkoitettu palvelukokonaisuuden kehittämiseen ja pilotointiin seuraavien kohteiden osalta 1. Oma/Asiakaskortin jatkokehitys asiakkaan epalveluksi omahoitoisuuden vahvistamiseen, terveydenhoidon, aikuissosiaalityön ja lapsiperhepalveluiden asiakkaille 2. Ammattikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen ja monialaisuuteen sähköisten epalveluiden käyttö kaikille, etenkin nuorille 15

Tehtävä Lopputulos Tekijän nimi tai tarvittava rooli tai yritys, jos ulkopuolinen resurssi työmäärä (htp) Tehtävän kustannus ( ) aloitus P0 Projektiehdotuksen hyväksyminen - 1 htp 902,90 2015 2015 P1 Projektikuvauksen hyväksyminen - 1 htp 902,90 2015 2015 P2 Projektisuunnitelman hyväksyminen - 1 htp 902,90 2015 2015 Projektihallinto, alueiden yhteistyö, viestintä ja käyttäjäymmärrys - 3 htp 2708,70 2015 2018 Projektin suunnittelu ja valvonta Koordinaatioryhmän ja ohjausryhmän kokouksiin osallistuminen Paikallisen ohjausryhmä Rahoittajan ohjeistamien väli- ja loppuraporttien tekeminen koordinaatioprojektin tekemien pohjien perusteella Ostopalveluihin liittyvien asiakirjojen laatiminen: tarjouspyynnöt, sopimukset Raportointiin liittyvien aineistojen tuottaminen taloushallinnon järjestelmistä (tarvittavien raporttien ja aineistojen ajot, niihin liittyvät tarkennukset, mahdollisten korjausten tekeminen järjestelmiin) Projektihallinnon dokumentaatio Laskut, maksatushakemukset Projektisuunnittelija, projektisihteeri ja koordinoija Projektisihteeri, taloushallinto 45 htp 40630,50 2015 2018 10 htp 9029,00 2015 2018 lopetus

Tehtävä Osallistutaan käyttäjäymmärryksen suunniteluun liittyviin koordinaation pitämiin kokouksiin ja työpajoihin Kehitetään ja haetaan käyttäjäkokemuksia palvelumuotoilumenetelmin Kerätään palvelukokonaisuuteen liittyviä toiminnallisia tarpeita ammattilaisilta erilaisten työpajojen avulla Kerätään palvelukokonaisuuteen liittyviä toiminnallisia tarpeita kuntalaisilta ja asiakkailta eri palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen, esim. asiakasraadit Kootaan toiminnalliset tarpeet koordinaatiolle Osallistutaan yhteisen viestintäkonseptin suunnitteluun koordinaatiossa Osallistutaan viestintäsuunnitelman laatimiseen koordinaatiossa Testaan yhteisesti suunniteltua viestintäkonseptia alueellisessa ja paikallisessa viestinässä Lopputulos Käyttäjäymmärryksen ja palvelumuotoilun kokonaissuunnitelma ja materiaalit. Käyttäjien tarpeet ovat huomioitu palvelukokonaisuudessa ja palvelukokonaisuutta on helppo käyttää ja se on houkuttelevaa. On laadittu palvelukokonaisuuden viestintäkonsepti ja viestintäsuunnitelma. Viestintäkonsepti ja viestintäsuunnitelma on testattu alueellisesti ja paikallisesti. Palvelukokonaisuuden pilotointiin on saatu rekrytoitua kuntalaisia, asiakkaita ja ammattilaisia. Tekijän nimi tai tarvittava rooli tai yritys, jos ulkopuolinen resurssi Projektisuunnittelija Projektityöntekijä Asiantuntijat Ulkopuolinen konsultti Projektisuunnittelija Projektisihteeri Ulkopuolinen konsultti työmäärä (htp) 230 htp 10 htp Tehtävän kustannus ( ) 207667,00 9029,00 aloitus 2015 2018 2016 2018 lopetus 17

Tehtävä Lopputulos Tekijän nimi tai tarvittava rooli tai yritys, jos ulkopuolinen resurssi 18 työmäärä (htp) Tehtävän kustannus ( ) aloitus Palvelukokonaisuuden tekninen kehittäminen ja pilotointi 420 htp 379218,00 2015 2018 Osallistutaan koordinaatiohankkeen vetämään neuvottelumenettelyyn, jossa lopullinen kehitettävä ratkaisu määritellään Neuvotellaan valittujen toimittajien kanssa kehitettävästä ratkaisusta Kommentoidaan ja hyväksytään hankinta asiakirjat Tehdään tiivistä yhteistyötä koordinaatiohankkeen kanssa palvelukokonaisuuden kehittämiseksi Testataan kehitettävää järjestelmää kehityssyklien mukaisesti sekä toiminnallisesta että teknisestä näkökulmasta Määritellään ja testataan toimittajan testiympäristössä hyvinvointitarkastusta ja suunnitelmaa paljon hyvinvointipalveluita On laadittu yhdessä koordinaation kanssa palvelukokonaisuuden kilpailuttamiseen liittyvät asiakirjat. On neuvoteltu valittujen toimittajien kanssa ja neuvottelujen lopputuloksena on määritelty kehitettävän palvelukokonaisuus. Sitouduttu palvelukokonaisuuden kehittämiseen ja pilotiontiin On kehitetty yhdessä konsortion kanssa palvelukokonaisuus. Palvelukokonaisuus sisältää hyvinvointitarkastuksen- ja suunnitelman, hyvinvointi arviot ikäihmisille ja vammaisille sekä oireavion. Projektisuunnittelija Tietohallintoasiantuntija Ulkopuolinen asiantuntija Projektisuunnittelia Projektisihteeri Asiantuntijat 40 htp 36116,00 2015 2018 - lopetus

Tehtävä tarvitsevien asiakkaiden näkökulmasta Määritellään ja testataan toimittajan testiympäristössä asiakaskorttia ja epalveluita ikäihmisten, aikuissosiaalityö, lapsiperhepalveluiden ja koulun näkökulmasta Määritellään ja testataan toimittajan testiympäristössä oirearviota Annetaan palautetta palvelukokonaisuuden kehittäjille aktiivisesti tekniseen kehittämiseen Lopputulos Tekijän nimi tai tarvittava rooli tai yritys, jos ulkopuolinen resurssi työmäärä (htp) Tehtävän kustannus ( ) aloitus lopetus Toimitetaan alueen tekniset kuvaukset Osallistutaan integraationeuvotteluihin Osallistutaan koordinaation arkkitehtuurityöhön Kehitetty palvelukokonaisuus integroituu osaksi käytössä olevia potilas- ja asiakastietojärjestelmiä ja sähköistä asiointikokonaisuutta Tietohallintoasiantuntija Ostopalvelu Kuopion /Istekin tietotekniikka Osallistutaan yhteisen pilotointiympäristön rakentamiseen Suunnitellaan palvelukokonaisuuden pilotointi Asiakaskortin omahoitoisuuskäyttö ja KYS soveltuvuus Pilotointisuunnitelma Asiakasprosessi- kuvaukset, nykytilassa ja palvelukokonaisuuden valmistuessa Projektisuunnittelija Projektisihteeri Asiantuntijat 60 htp 54174,00 2016 2018 100 htp 90290,00 2017 2017 19

Tehtävä Osallistutaan kehittämistyöhön Laaditaan pilotointisuunnitelma Lopputulos Tekijän nimi tai tarvittava rooli tai yritys, jos ulkopuolinen resurssi työmäärä (htp) Tehtävän kustannus ( ) aloitus lopetus Pilotoidaan palvelukokonaisuutta erikseen esitetyn suunnitelman mukaan Palvelukokonaisuus on pilotoitu ja sen vaikuttavuus on analysoitu. Projektisuunnittelija Raportoidaan pilotoinnista Pilotoinnin arviointiraportti Projektisuunnittelija Kunnan oma työpanos 5 htp 4514,50 2017 2017 Osallistutaan konsortion hallintamalli työskentelyyn Suunnitellaan palvelukokonaisuuden alueellinen ja kansallinen levitettävyys Tuetaan palvelukokonaisuuden leviämistä Toiminnallisen muutoksen valmennuskonseptin kehittäminen ja pilotointi sekä vaikuttavuuden arviointi Osallistutaan yhteisen tietojohtamisen mallin rakentamiseen (mittariston rakentaminen, pohjatietojen määritys ja Hallintamallin kuvaus ja siihen liittyvät sopimukset sekä palvelukokonaisuuden levittämissuunnitelma Vaikuttavuuden arviointimittaristo, tietojohtamisen malli, vaikuttavuuden arviointiin tarvittava data Projektisihteeri 5 htp 4514,50 2016 2018 Projektisuunnittelija Tietohallintoasiantuntija 10 htp 9029,00 2016 2018 Projektisuunnittelija 40 htp 36116,00 2016 2018 20

Tehtävä kerääminen) Lopputulos Tekijän nimi tai tarvittava rooli tai yritys, jos ulkopuolinen resurssi työmäärä (htp) Tehtävän kustannus ( ) aloitus lopetus Osallistutaan toiminnallisen muutoksen valmennuskonseptin kehittämiseen Laaditaan prosessien nykytilakuvaukset, arvovirta-analyysit, hukan tunnistaminen Määritellään ja kehitetään tavoiteprosessit Toiminnallisen muutoksen yhteinen valmennuskonsepti ja kansalliset materiaalit Projektisuunnittelija Projektisihteeri Testataan toiminnallinen muutosvalmennuskonsepti osana palvelukokonaisuuden pilotointia Laaditaan toiminnallisen muutoksen raportointi ja kuvaus Toiminnallisen muutoksen valmennuskonsepti on pilotoitu Ulkopuolinen konsultti Projektisuunnittelija 5 htp 4514,50 20 htp 2017 2018 5 htp 4514,50 2016 2018 P3 Tuotosten hyväksyminen - 1 htp 902,90 2017 2018 P4 Projektin lopetus - 4 htp 3611,60 2018 2018 Yhteensä: 1000 htp 902900,00 21

7 Resurssit ja organisaatio Projektin koordinaattori: Projektisuunnittelija: Projektisihteeri: Ohjausryhmäryhmän jäsenet: Alihankkijat: Controller Arja Kekoni Haetaan määräaikaiseen tehtävään Haetaan osa-aikaisena määräaikaiseen tehtävää Palvelualuejohtajat, projektin koordinaattori, projektisuunnittelija, hallituksen valitsemat luottamushenkilöt (2), nuorisolautakunnan edustaja. Kuopio Innovation, kilpailutuksella toimija 8 Kustannusarvio Kustannuslaji 2015 4 kk 2016 12kk 2017 12kk 2018 7kk Yhteensä Rahapalkka 60760 33760 28430 70500 402880 projektisuunnitelija 16000 48000 48000 28000 projektisihteeri (60%) 8200 24600 24600 14400 2)osa-aikaiset (hankkeen koordinointi, asiantuntijat) 36560 74850 51570 28100 yht. 670 htpv Henkilöstösivukulut 13910 33760 28430 16140 92240 Yleiskustannukset 18,1% henkilöstökuluista 13500 32800 27600 15680 89580 22

puhelin * 2 1600 1400 1000 500 tietokone + it-palvelut * 4 3000 14000 11400 4600 vuokrat 2200 3600 3600 2000 siivous 1 500 2 000 2 000 1180 logistiikka 500 600 600 200 ID:n asiantuntijapalvelut / 700 5 600 5 000 6 000 kokous- ja neuvottelukulut 1000 3000 3 000 1000 muut toimistokulut 3 000 2600 1 000 2 00 Matkat 8 000 12 000 12 000 6 000 38000 Kuopio - Hki - Kuopio sisäiset matkat Ostetut palvelut 21200 93400 103400 62200 280200 Yritysyhteistyö, Public-Private-Partnership (PPP) -pelillisyyden mukaan tuominen motivoimaan ja osallistamaan epalveluiden käyttöön (Kuopio Innovation koordinoi kansallista Games for Health Finland -verkostoa) -kytkeytyminen kansalliseen yhteistyöhön (ml. terveydenhuollon tietotekniikan standardointi) -osallistuminen epalvelu -kokonaisuuden kehittämiseen (330 htpv) 21200 63400 63400 37200 Omakortin ostopalvelu 30000 40000 25000 Yhteensä 902900 23

9 Laadunvarmistus ja tulosten hyväksyminen Johtoryhmän tilanneraportit Asiantuntijoiden käyttö: Tulosten hyväksyminen: Raporttien laadinta päivämäärät Nimet Tarvittaessa määritellään tulosten hyväksymiskriteerit. 10 Riskien arviointi Projektin riskeiksi arvioidaan: Riski 1 Kuvaus: Vakavuus: Todennäköisyys (%): Hanke ei saa kustannusarvion mukaista rahoitusta Hanke budjetti pienenee suunnitellusta Varautuminen: Keskustellaan rahoittajan kanssa hankkeen tavoitteista, tehtävistä ja tulosodotuksista avoimesta Vaikutus: Osa tavoitteista voi jäädä saavuttamatta 24

Riski 2 Kuvaus: Vakavuus: Todennäköisyys (%): Varautuminen: Vaikutus: Kumppaneiden sitoutumattomuus hankkeeseen Joku kumppaneista ei toteuta omaa osuuttaan hankkeessa sovitusti Keskisuuri Tehdään sopimukset osapuolten välillä. Kumppanit tukevat toisiaan hankkeen aikana yhteisten päämäärien saavuttamisessa. Jokin hankkeen tavoitteista voi jäädä osittain / kokonaan toteutumatta. Riski 3 Kuvaus: Vakavuus: Todennäköisyys (%): Varautuminen: Rahoituksen / resurssien puute Joku kumppaneista ei kykene toteuttamaan hanketta resurssien puuttuessa. Suuri Tehdään tarkka hankesuunnitelma, joka sisältää tarvittavat resurssit ja vastuut. Riski 5 Kuvaus: Vakavuus: Todennäköisyys (%): Varautuminen: Riittävää osaamista ei saada hankkeeseen Hanke vaatii onnistuessa laajaa osaamista, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, teknistä osaamista, hankinta osaamista jokin näistä jää puutteelliseksi Osaajien rekrytointi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja 25