1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja terveydenhuollon tuottavuusvaatimukset haastavat hoito- ja hoivatyön johtajat muutoksen suuntaajiksi. Tämä merkitsee olemassa olevien voimavarojen kohdentamista potilaille ja asiakkaille terveyshyötyä tuottavaan työhön. Hoito- ja hoivatyön toimintaa ohjaa tutkittu, ajantasainen tieto ja potilaiden hoito on turvallista ja sujuvaa. Itä-Savon sairaanhoitopiirin hoitotyön suuntaviitat osoittavat tulevaisuuteen. Niiden taustalla ovat kansalliset terveyspoliittiset ohjelmat, KYS -erva -alueen ja Itä-Savon sairaanhoitopiirin strategiset linjaukset, toimintaa ohjaavat arvot ja erva -alueen hoitoyön toimintaohjelma (järjestämissopimuksen liite 20.2.2014). Toimintaa rakennetaan sellaiseksi, että työntekijöillä on mahdollisuus kehittää ja laajentaa ammatillista osaamistaan täydennyskoulutuksella ja työskentelemällä organisaation eri yksiköissä. Organisaation turvallisuutta ja työhyvinvointia edistetään siten, että työntekijät viihtyvät työssään ja kokevat työskentelyn turvalliseksi. Kun tässä hoito- ja hoivatyön toimintaohjelmassa käytetään käsitettä potilas, sillä tarkoitetaan samanaikaisesti sairaanhoitoa saavaa potilasta, terveys-palveluja käyttävää asiakasta ja hoivapalveluja saavaa asukasta. HOITO- JA HOIVATYÖN PAINOPISTEET 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista Asiakaslähtöisyyttä kehitetään vastaamaan asiakkaiden tarpeita ja yhtenäistämällä hoitotyön toimintaa sekä hyödyntämällä asiakaspalautetta. Asiakaspalauteprosessia kehitetään korjaavien toimenpiteiden toteuttamiseksi. Kehittämistyö integroidaan osaksi SHQS -laatujärjestelmää. Asiakaslähtöisen ja turvallisen toiminnan kehittäminen perustuu eri ammattiryhmien yhteistyöhön ja henkilöstön tehtävien ja työnjaon jatkuvaan kehittämiseen.
2 (4) Matalan kynnyksen palveluita mm. hoitajavastaanottoa ja potilasohjausta sekä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa kehittämällä pyritään vastaamaan asiakkaiden hoidon ja hoivan tarpeisiin. Asiakaspalvelu Asiakaspalautejärjestelmä Asiakaspalautteista saadun tiedon systemaattinen hyödyntäminen Potilasturvallisuus Potilasohjaus Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa 2. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen integroidaan toimintaan Terveyttä edistävä ja sairauksia ehkäisevä työ on osa kaikkea hoitotyötä. Terveyden edistämisessä käytetään kuntien hyvinvointikertomuksista saatavaa tietoa. Toiminta pohjataan näyttöön perustuvaan tietoon, jonka tiedetään tuottavan myönteisiä terveysvaikutuksia ja jolla on vaikuttavuutta yksilöiden, perheiden ja väestön hyvinvointiin. Näistä esimerkkeinä ovat toimintakykyä edistävä työote, liikunnan lisääminen, terveellisen ravitsemuksen, painonhallinnan ja päihteettömyyden edistäminen. Kuntien hyvinvointikertomustyöskentelyyn osallistuminen hoitotyön asiantuntijana ja väestön tarpeista priorisoitu hoito- ja hoivatyö Päihteidenkäytön ja lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja puheeksi otto Varhaisen välittämisen ja tuen toimintamallien juurruttaminen Toimintakykyä edistävä työote Voimavaroja vahvistava ja ennaltaehkäisevä mielenterveystyö 3. Hoito ja hoiva on vastuullista, vaikuttavaa ja taloudellista Hoidon tarpeeseen vastataan käyttämällä yhtenäisiä, näyttöön perustuvia ja vaikuttaviksi tunnistettuja menetelmiä ja hoitokäytäntöjä. Näyttöön perustuvalla hoitotyöllä yhtenäistetään henkilöstön toimintaa. Yhtenäistetyillä toimintakäytännöillä parannetaan hoidon laatua niin, että samassa tilanteessa oleva asiakas/ potilas saa samantasoista hoitoa ja palvelua. Näyttöön perustuvan toiminnan edellytyksenä on, että hoitotyöstä tuotettua tutkittua tietoa on helposti saatavilla toimintayksiköissä, hoitohenkilöstöllä on tarvittavat taidot tiedon hakemiseen ja he osaavat hyödyntää näyttöön perustuvia hoito- ja hoivatyön suosituksia
3 (4) ja niihin perustuvia hoito-ohjeita. Hoitotyön asiantuntijuutta hyödynnetään saumattomien asiakaslähtöisten palveluiden ja hoitoketjujen kehittämisessä. Resident Assessment instrument (RAI) -työvälinettä hyödynnetään yksilöllisen hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisessa, hoidon laadun ja vaikutusten mittauksessa ja palveluiden uudistamisessa. Rafaela-hoitoisuusluokitus otetaan käyttöön keskussairaalassa. Näyttöön perustuvaa toimintaa edistetään hoito- ja hoivatyön kehittämistyöryhmien avulla sekä kehittämällä ja hyödyntämällä asiantuntijarakenteita. Toiminnan arvioinnissa huomiota kiinnitetään siihen, toimivatko kaikki sovittujen periaatteiden mukaan ja onko yhtenäisten käytäntöjen toimeenpanossa puutteita. Kehittämiskohteet : Prosessien saumattomuuden ja asiakaslähtöisyyden turvaaminen palvelurakennemuutoksessa organisaation sisällä ja SoTe-organisaatioiden kanssa Hoitotyön asiantuntijarakenne Yhtenäiset, näyttöön perustuvat ja hyvien käytäntöjen mukaiset toimintakäytännöt Näyttöön perustuva toiminta Hoitotyön rakenteinen kirjaaminen Rafaela -hoitoisuusluokitus Kliinisen hoitotyön kehittäminen 4. Osaava, hyvinvoiva ja riittävä henkilöstö Toimintaa tukevan henkilöstörakenteen, henkilöstömitoituksen, henkilöstön joustavan käytön ja perehdytyksen avulla turvataan laadukkaan hoidon ja hoivan toteutuminen. Hoito- ja hoivatyön täydennyskoulutusta ja tutkintoa täydentäviä opintoja suunnataan työn kehittämiseen yhä asiakas- ja potilaslähtöisempään suuntaan. Henkilöstövoimavaroja ja työtehtäviä järjestellään tarkoituksenmukaisesti palvelurakenne, hoidon kokonaisuus, ammattiryhmien välinen yhteistyö ja osaaminen huomioon ottaen. Hoito- ja hoivahenkilöstön poissaolot hoidetaan keskitetysti varahenkilöyksikön toimesta. Hoito- ja hoivatyön esimiehet ovat vastuussa henkilöstövoimavarojen tarkoituksenmukai-sesta käytöstä ja resurssien kohdentamisesta asiakkaan ja potilaan hoitoon keskeisesti liittyviin toimintoihin. Henkilöstön osaaminen varmistetaan suunnitelmallisella perehdytyksellä ja ammatillisella täydennyskoulutuksella.
4 (4) Käytännön hoito- ja hoivatyötä tekevien asiantuntijuutta hyödynnetään laajamittaisemmin asiakas- /potilaskeskeisten käytäntöjen kehittämisessä. Henkilöstön osaaminen ja työaika kohdennetaan tehokkaasti asiakkaalle ja potilaalle terveyshyötyä tuottaviin toimintoihin. Opiskelijaohjausta kehitetään KYS-erva -alueen hyvän opiskelijaohjauksen toteuttamisen laatukriteerien mukaisesti. Opiskelijaohjauksen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämi-seksi tehdään yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa ja järjestetään opiskelijoiden ohjaajille koulutusta. Toimintaa tukeva henkilöstörakenne, -mitoitus ja henkilöstön joustava käyttö hoito- ja hoivatyössä Hoito- ja hoivahenkilöstön saatavuuden turvaaminen ja rekrytointi Perehdyttäminen ja täydennyskoulutus Hoitotyön asiantuntijuuden hyödyntäminen prosesseja ja toimintoja uudistettaessa Opiskelijaohjaus 5. Hoito- ja hoivatyön johtamisella tuetaan tavoitteiden saavuttamista Palvelurakennemuutos ja ikääntyvän väestön tarpeisiin vastaaminen edellyttävät hoiva- ja hoitotyön esimiehiltä johtamisosaamista ja systemaattista johtamistyövälineiden käyttöä. Hoito- ja hoivatyön johtajat ovat avainhenkilöitä strategian mukaisen rakennemuutoksen toteuttamisessa sekä muutosjohtamisen ja lähiesimiestyön tukijoina. Organisaation laatujärjestelmä ja laatutyövälineet tukevat hoito- ja hoivatyön johtamista ja niillä varmennetaan toiminnan tarkoituksen toteutuminen. Laatutyövälineitä hyödynnetään kliinisen ja ammatillisen laadun, näyttöön perustuvien hoitotyön ja käypähoitosuositusten ja asiakas- ja potilaslähtöisten prosessien ja käytäntöjen kehittämisessä. Henkilöstön ja työyhteisöjen hyvinvointia tukemalla vähennetään sairauspoissaoloja, edistetään työn tuottavuutta ja vaikutetaan asiakkaan/ potilaan saamaan palvelun laatuun. Jokainen työntekijä on osaltaan vastuussa omasta ja työyhteisönsä työhyvinvoinnista, jonka perustana on turvallinen, terveellinen ja tuottava työ hyvin johdetussa organisaatiossa. Työtä ja johtamista kehittämällä vähennetään työn fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta sekä edistetään työn mielekkääksi kokemista. Painopiste on ongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja niihin puuttumisessa. Hoitotyön johtaminen ja laadun kehittäminen Esimiehisyyden vahvistaminen Muutosjohtajuuteen valmentaminen Työntekijöiden ja työyhteisöjen hyvinvoinnin johtaminen
5 (4)