Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi - Vatiala, Kangasala ja Tampere ALUEVARAUSSUUNNITELMA

2012 Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi - Vatiala, Kangasala ja Tampere ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere ALUEVARAUSSUUNNITELMA Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja

ALKUSANAT Aluevaraussuunnitelma koskee noin 5 km:ä pitkää valtatien 12 jaksoa Alasjärvi-Vatiala Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan alueella. Suunnitelman tavoitteena on löytää järjestelyt, joilla valtatiejakson ja siihen kuuluvien liittymien turvallisuus ja toimivuus voidaan taata lähivuosina ja ennustetilanteessa vuonna 2030, sekä määrittää tähän tavoitetilaan johtava kehityspolku. Suunnitteluosuus palvelee valtakunnallisen liikenteen lisäksi myös seudullista ja paikallista liikennettä. Tarkastelujakso on yksi valtatien 12 tärkeimmistä kehittämiskohteista. Suunnittelualueeseen sisältyy kaksi nykyistä eritasoliittymää: Alasjärven eritasoliittymä (vt 9 x vt 12) ja Linnainmaan eritasoliittymä (vt 12 x Orimuskatu). Liikenteen kasvu on jo aiheuttanut nykyisiin liittymiin ruuhkautumista ja nostanut parantamismahdollisuudet keskusteluun. Lisäksi tarkastelujakson itäpäähän Lamminrahkan, Ojalan ja Vatialan uudisalueille suunnitellaan laajoja uusia asuinalueita, jotka tukeutuvat voimakkaasti valtatiehen 12. Kuntarajan lähelle esitetyllä uudella Lamminrahkan eritasoliittymällä kevennetään rinnakkaisen katuverkon kuormitusta. Aluevaraussuunnitelmassa on esitetty myös valtatien nelikaistaistamisen kehittämispolku, joka myöskin palvelee uutta maankäytön ja ennustettua liikenteen yleistä kasvua. Suunnitelman on Pirkanmaan ELY-keskuksen ja kuntien toimeksiannosta laatinut hankeryhmä, johon on kuulunut edustajia Pirkanmaan ELY-keskuksesta, Tampereen kaupungilta, Kangasalan kunnasta ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä. Tampereella toukokuussa 2012 TYÖRYHMÄ Raportin valokuvat: Juha Vehmas, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kuva 1. Kapeahko metsäkaistale valtatien 12, Aitolahdentien ja Atalankadun asutuksen välillä on osin liikennemelualuetta, mutta myös suosittua ulkoilumaastoa. Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA 3

TIIVISTELMÄ Valtakunnallisesti ja paikallisesti tärkeä yhteys Valtatie 12 on eräs Suomen tieverkon tärkeimmistä poikittaisyhteyksistä. Se kulkee Raumalta Tampereen ja Lahden kautta Kouvolaan. Tampereella valtatiellä 12 on valtakunnallisen roolin lisäksi myös tärkeä seudullinen ja paikallinen merkitys, sillä se kulkee Tampereen kaupunkirakenteen läpi ja vain noin 1 km:n päässä ydinkeskustasta. Suunnittelualue kunnanrajalla Aluevaraussuunnitelman suunnittelualue on noin 5 kilometriä pitkä valtatiejakso Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan rajalla. Suunnittelualue rajautuu lännessä Heikkilänkadun liikennevaloliittymään ja idässä Tampere Orivesi -radan ylikulkusiltaan. Suunnittelualueeseen sisältyy kaksi nykyistä eritasoliittymää: Alasjärven eritasoliittymä (vt 9 x vt 12) ja Linnainmaan eritasoliittymä (vt 12 x Orimuskatu). Työn tavoite Määritetään valtatien 12 parantamisen vaiheittainen kehittämispolku. Keskeisiä tavoitteita ovat nykyisen ja ennakoitavien toimivuus- ja turvallisuusongelmien ratkaiseminen sekä uuden kuntarajan lähelle sijoittuvan eritasoliittymäpaikan valintapäätös. Suunnitelman tulee myös tukea ajatusta valtatien kehittämisestä Kangasalan ja Tampereen väliseksi uudeksi bussiliikenteen laatukäytäväksi. Nykyverkon ongelmat Heikkilänkadun liikennevaloliittymässä on tapahtunut onnettomuuksia ja Heikkilänkadun tulosuunta jonoutuu ruuhka-aikoina, mikä hidastaa tärkeää joukkoliikennereittiä Tampereen keskustan suuntaan. Alasjärven eritasoliittymässä (valtatiet 9 ja 12) on valtatiellä 12 jo nykytilanteessa useita sekä sujuvuudelle että liikenneturvallisuudelle ongelmallisia ajosuuntia: Lahti Tampere/Helsinki, ainoan saapumiskaistan välityskyky loppuu, kun aamuruuhka 30 ajon./min Helsinki Tampere, sivusuunnalta vasemmalle kääntyminen Jyväskylä Lahti, sivusuunnalta vasemmalle kääntyminen Helsinki Lahti, oikealle kääntymisessä ei liittymiskaistaa Linnainmaan eritasoliittymä ruuhkauttaa täysin linjaosuudella jo hidastuneen liikennevirran ns. vetoketjuperiaatteen alkaessa toimia. Itsessään liittymä toimii vielä nykytilanteessa tyydyttävästi, mutta linjaosuuden Alasjärvi-Linnainmaa kapasiteetin nostamisen lisäksi pohjoisten ramppien ja Orimuskadun liittymäjärjestelyjen turvallisuutta ja sujuvuutta olisi kehitettävä. Kunnanrajan kohta. Suunniteltu uusi mittava maankäyttö Tampereen puolella Ojalassa sekä Kangasalan puolella Lamminrahkassa ja Vatialassa edellyttää uutta eritasoliittymää nykyisten Linnainmaan ja Vatialan liittymien välille. Muutoin uuden maankäytön synnyttämän autoliikenteen palvelutaso jäisi heikoksi ja häiriöt asuinalueiden katuverkolla olisivat suuret. Linjaosuus. Eritasoliittymien kehittämisen lisäksi tarvitaan valtatien nelikaistaistamista, mikä liikennemäärien ja ruuhkautumisen perusteella on ajankohtaista jo nyt välillä Alasjärvi-Linnainmaa. Ennustetilanne Liikenne-ennuste perustuu Tampereen seudun liikennemalliin 2030, jota TTY päivitti tätä työtä varten ottaen huomioon mm. kuntarajalle esitetyn uuden eritasoliittymän. Alasjärven itäpuolelle on ennustettu nykyliikennemäärän jopa lähes kaksinkertaistumista eli KVL 34 700 ajon./vrk. Ennustetilanteessa nykyinen valtatie 12 ja erityisesti Alasjärven eritasoliittymä ruuhkautuisivat erittäin pahasti. Valtatien ja sen liittymien kapasiteetti ei vilkkaimman liikenteen aikana riittäisi, vaikka Ojalan ja Lamminrahkan alueille ei tulisikaan uutta maankäyttöä. Vuoden 2030 ennustetilanteessa koko välille Linnainmaa-Suorama tarvitaan 2+2 - ajokaistaa. Vaihtoehdot Liikenneverkko. Ojalan ja Lamminrahkan uudisalueiden kytkemisestä valtatiehen laadittiin liikenneverkkoluonnoksia, joissa hahmoteltiin myös sisäisen katuverkon muodostamista. Tuotetut verkkovaihtoehdot ovat idealuonnoksia, eivätkä ne sido maankäytön suunnittelua mitenkään. Heikkilänkadun liittymä. Tutkittiin useita kustannustehokkaita vaihtoehtoja bussietuisuuden järjestämiseksi Heikkilänkadun tulosuunnalle. Tavoitetilanteeseen suunniteltiin eritasoratkaisu. Alasjärven eritasoliittymä. Tutkittiin suuri määrä vaihtoehtoja, jotka tähtäsivät erityisesti jo nykyisin ongelmallisten ajosuuntien sujuvuuden ja turvallisuuden selkeään parantamiseen. Tärkeää oli myös etsiä tulevan laatukäytävän bussipysäkeille toimiva paikka Linnainmaan aluekeskuksen kohdalle. Ratkaisujen tuli kuitenkin olla rakentamiskustannuksiltaan ym. realistista jo lähivuosina. Erityistä huomiota järjestelyjen sovittamisen tavoitetilanteeseen, jossa kaksi nelikaistaista valtatietä risteää. Aiemmin esitettyjä 3-tasoisia ramppiratkaisuja ei tutkittu. Linnainmaan eritasoliittymä. Nykyisten ramppijärjestelyjen vaihtoehtona tutkittiin rombista ratkaisua sekä pohjoispuolisten ramppien mitoituksen ja Orimuskatuun liittymisen parantamista. Uusi eritasoliittymä. Edellä todettu verkkotarkastelu ja maankäytön suunnittelijoiden kanssa käyty vuoropuhelu (ml. työpaja) tukivat eritasoliittymän vaihtoehtoisten paikkojen vertailua: 1) Kuntarajalle Oriniitynkadun jatkeelle nykyisten aluevarausten pohjalta (Holvastin etl) vai 2) edellisestä 700 800 m itään Kangasalan puolelle Mannakorventien jatkeelle (Lamminrahkan etl). Linjaosuus. Liikenteen yleisen kasvuennusteen, maankäytön kehittämisnäkymien ja toimivuustarkastelujen avulla selvitettiin milloin valtatien nelikaistaistaminen on ajankohtaista eri liittymäjaksoilla. Kuormitetuimmalla jaksolla Alasjärvi-Linnainmaa tutkittiin poikkileikkausvaihtoehtoja, sillä tavallista kapeampi mitoitus antaisi mahdollisuuden valtatien nelikaistamiseen leventämättä nykyistä kallioleikkausta. Kehittämispolku ja vaikutukset Vaihe 0+ Heikkilänkadun liikennevaloissa otetaan käyttöön etuisuus busseille. Alasjärven eritasoliittymässä Helsinki Lahti ajosuunnalle järjestetään liittymiskaista nykysillalle. Tila saadaan päättämällä toinen Heikkilänkadun valoliittymästä alkavista kaistoista Jyväskylän ramppiin. Lisäksi harkitaan keskikaiteen rakentamista valtatien nykyisen poikkileikkaukseen. Vaihe 1 Heikkilänkadulle rakennetaan bussikaista, jonka avulla bussit pääsevät liikennevaloista 1. vihreän vaiheen aikana kohti Tampereen keskustaa. Alasjärven eritasoliittymässä vaarallinen sivusuunnalta vasemmalle kääntyminen Helsinki Tampere muutetaan tilapäisellä silmukkarampilla oikealle kääntymiseksi. Nykyään liittymiskaistaton oikealle kääntyminen Helsinki Lahti saa Linnainmaan liittymään ulottuvan 1 km pitkän sekoittumisalueen. Aitolahdentien ylittävää siltaa on levennettävä. Alasjärven ja Linnainmaan liittymien välille toteutetaan nelikaistainen keskikaidetie. Kavennettu poikkileikkaus mahtuu nykyiseen kallioleikkaukseen ja välityskyky riittää vuoden 2030 ennustetilanteessakin. Linnainmaan eritasoliittymään rakennetaan pysäkkipari jalankulkuyhteyksineen. Vaihe 2 Alasjärven eritasoliittymässä poistetaan viimeinen sivusuunnalta vasemmalle kääntyminen Jyväskylä Lahti rakentamalla lounaiseen liittymäneljännekseen sieltä puuttuvat rampit. Vaihe 3 Heikkilänkadun ja Niihamankadun liikennevaloliittymä Teiskontiellä muutetaan eritasoliittymäksi. Luhtaankatu liitetään kiertoliittymällä Heikkilänkatuun ja valtatien ramppeihin. Alasjärven eritasoliittymästä tulee täydellinen neliapilaliittymä rakentamalla puuttuva Lahti Jyväskylä suunnan ramppi. Muita erkanemisja liittymiskaistoja sekä sekoittumisalueita täydennetään. Linnainmaan eritasoliittymässä pohjoiset rampit uusitaan ja liitetään kiertoliittymällä Orimuskatuun ja Rissonkatuun. Valtatien nelikaistaistusta jatketaan Linnainmaalta Suoraman eritasoliittymään asti. Lamminrahkan uusi rombinen eritasoliittymä rakennetaan palvelemaan maankäyttöä valtatien ja kuntarajan molemmin puolin. Valtatiesillalle tulee ratikkavaraus. Vaiheen 3 nelikaistaistamisen ja ramppien täydentämisen jälkeen koko tarkastelujakson liikenneturvallisuus ja toimivuus riittävät vuoden 2030 ennustetilanteessakin. Aluevaraukset Suunnitellut ramppi- ym. liittymäjärjestelyt edellyttävät tarkistuksia asemakaavoihin Heikkilänkadun, Alasjärven ja Linnainmaan eritasoliittymissä. Alasjärven erotasoliittymässä ei tarvitse varautua niin laajoihin ramppijärjestelyihin kuin aiemmin on varauduttu. Lamminrahkan eritasoliittymän suunnitelmat ovat lähtökohtana vireillä olevalle yleiskaavoitukselle ja sittemmin asemakaavan laatimiselle. Suunnitelman käsittely Laajempi vuoropuhelu käydään kaavoituksen yhteydessä. Aluevaraussuunnitelma toimii lähtöaineistona kaavoitukselle ja väyläsuunnittelulle. Jatkosuunnittelu Suunnittelu jatkuu yleissuunnitelman laatimisella joko koko hankkeesta tai sen osajaksosta. Yleissuunnitelmaan liittyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). Alasjärven eritasoliittymän pienistä parantamistoimista laaditaan suoraan tie- ja rakennussuunnitelmat lähivuosina. 4 Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Kuva 2. Kehittämispolun vaiheet 0+ ja 1. Kuva 3. Kehittämispolun vaihe 2. Kuva 4. Kehittämispolun vaihe 3. Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA 5

SUUNNITTELUTARVE JA TYÖHÖN OSALLISTUNEET Hanke Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala on yksi valtatien 12 tärkeimmistä kehittämiskohteista. Tarkasteltavalla osuudella on valtakunnallisen roolin lisäksi tärkeä seudullinen ja paikallinen merkitys. Tässä aluevaraussuunnitelmassa on ideoitu nykyisten eritasoliittymien ja valtatien linjaosuuden parantamista sekä Lamminrahkan ja Ojalan uusien asuin- ja työpaikka-alueiden liittämistä laajempaan liikenneverkkoon. Tavoitteena on ollut löytää järjestelyt, joilla valtatiejakson ja siihen kuuluvien liittymien toimivuus voidaan taata lähivuosina ja ennustetilanteessa vuonna 2030, sekä määrittää tähän tavoitetilaan johtava kehityspolku. Työssä on määritetty esitettyjen ratkaisujen edellyttämät tilanvaraus- ja kaavamuutostarpeet. Lisäksi työssä on arvioitu toimenpiteiden vaikutuksia ja alustavia toteuttamiskustannuksia. Aiemmat suunnitelmat Aluevaraussuunnitelman keskeisimpinä lähtökohtina ovat olleet seuraavat suunnitelmat ja selvitykset: Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 Valtatien 9 parantaminen välillä Tampere Orivesi, yleissuunnitelma ja hankearviointi v. 2010 Vt 12 Alasjärven eritasoliittymän parantaminen, Tampere, rakennussuunnitelma v. 2008 Valtatien 12 kaistajärjestelyjen parantaminen välillä Alasjärvi Leinola, Tampere, esisuunnitelma v. 2008 Valtatie 12, Alasjärven eritasoliittymä, Tampere, vapaa-oikea järjestely itäisessä ramppiliittymässä, toimivuustarkastelu ja suunnitelma v. 2007 Alasjärven eritasoliittymä (vt 9 ja vt 12), aluevaraussuunnitelma v. 2000 Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi-Suorama, yleissuunnitelma v. 1991 Kuntien maankäyttösuunnitelmat Hannu Kivelä, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Juha Vehmas, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Piritta Laitakari, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Lisäksi työpajatyöskentelyyn ovat osallistuneet Pirkanmaan ELY-keskuksesta Leena Strandén ja Elina Viitanen, Tampereen kaupungilta Ritva Kangasniemi, Serum Arkkitehdeiltä Antti-Markus Lehto ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä Minna Seppänen. Aluevaraussuunnitelmatyö on laadittu konsulttityönä A- Insinöörit Suunnittelu Oy:ssä, jossa työhön ovat osallistuneet Hannu Kivelä (projektipäällikkö), Juha Vehmas (pääsuunnittelija, raportointi), Piritta Laitakari, Outi Harju ja Laura Knuuttila (liikennesuunnittelu, raportointi), Jarmo Mikkonen ja Jarmo Stenvik (tiensuunnittelu, kustannusarviot), Merja Tyynismaa (ympäristö), Marika Tasanen (avustava suunnittelu) sekä tekniset avustajat Irma Hujanen ja Juha-Matti Siipola. Vuoropuhelu ja tiedottaminen Hankeryhmä kokoontui työn aikana seitsemän kertaa. Lisäksi järjestettiin kolme työkokousta, liikenteen tarkkailututkimus sekä liikenne- ja maankäyttöratkaisujen yhteensovittamista käsittelevä työpaja. Kokousten välillä vuoropuhelu ja yhteydenpito hoidettiin sähköpostitse ja puhelimitse. Työn aikana ei järjestetty yleisötilaisuuksia tai muuta julkista vuoropuhelua. Laajempi vuoropuhelu käydään kuntien kaavaprosessien ja valtatien yleissuunnittelun yhteydessä. Suunnitteluorganisaatio Suunnittelutyötä on ohjannut hankeryhmä, johon on kuulunut edustajia Pirkanmaan ELY-keskuksesta, Tampereen kaupungilta, Kangasalan kunnasta ja suunnittelukonsultilta. Hankeryhmän kokousten lisäksi työhön kuului muutamia työkokouksia ja marraskuussa 2011 työpaja. Hankeryhmään ovat kuuluneet: Harri Vitikka, pj, Pirkanmaan ELY-keskus Kari Korpela, Pirkanmaan ELY-keskus Jarkko Peurala, Pirkanmaan ELY-keskus Jukka Kyrölä, Tampereen kaupunki/ Kaupunkiymp. kehittäminen Juha-Pekka Häyrynen, Tampereen kaupunki /Joukkoliikenne Tero Myyryläinen, Tampereen kaupunki /Joukkoliikenne Anna-Maria Niilo-Rämä, Tampereen kaupunki /Kaavoitus Lotta Kauppila, Tampereen kaupunki /Kaavoitus Markku Lahtinen, Kangasalan kunta Jenni Joensuu-Partanen, Kangasalan kunta Kuva 5. Jonoutumista Atalan ylikulkusillan ja Alasjärven eritasoliittymän välillä kesällä 2011. 6 Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA

SISÄLTÖ ALKUSANAT... 3 TIIVISTELMÄ... 4 SUUNNITTELUTARVE JA TYÖHÖN OSALLISTUNEET... 6 1 Nykytilanne ja ongelmat... 8 1.1 Suunnittelualue ja työn lähtökohdat... 8 1.1 Aikaisemmat suunnitelmat... 8 1.2 Maankäyttö ja kaavoitus... 9 1.2.1 Maankäyttö 9 1.2.2 Kaavatilanne 9 1.3 Nykyinen tieverkko... 11 1.3.1 Poikkileikkaus ja nopeusrajoitus 11 1.3.2 Liittymät 11 1.3.3 Kevyen liikenteen verkko 11 1.3.4 Joukkoliikenne 11 1.3.5 Erikoiskuljetukset 11 1.4 Liikennemäärät ja liikenne-ennuste... 12 1.4.1 Nykyiset liikennemäärät 12 1.4.2 Liikenne-ennuste 12 1.4.3 Liikenteen sujuvuus 13 1.5 Liikenneturvallisuus... 14 1.6 Ympäristö... 15 1.7 Maaperä ja pohjaolosuhteet... 15 1.8 Kunnallistekniset rakenteet... 15 1.9 Sillat... 15 1.10 Yhteenveto nykytilasta ja ongelmista... 16 2 Vaihtoehtotarkastelut ja -vertailut... 17 2.1 Ojalan ja Lamminrahkan liikenneverkko ja uusi eritasoliittymä... 17 2.1.1 Vaihtoehtojen kuvaus 17 2.1.2 Vaihtoehtojen vertailu 19 2.1.3 Ratkaisuehdotus 19 2.2 Alasjärven eritasoliittymä... 20 2.2.1 Vaihtoehtojen kuvaus 20 2.2.2 Vaihtoehtojen vertailu ja valinta 23 2.3 Linnainmaan eritasoliittymä... 24 2.3.1 Vaihtoehtojen kuvaus 24 2.3.2 Vertailu ja valinta 24 2.4 Holvastin eritasoliittymä... 24 2.4.1 Vaihtoehtojen kuvaus 24 2.4.2 Vertailu ja valinta 24 2.5 Lamminrahkan eritasoliittymä... 25 2.5.1 Vaihtoehtojen kuvaus 25 2.5.2 Vertailu ja valinta 25 2.6 Valtatien 12 linjaosuudet... 26 2.6.1 Lähtökohdat 26 2.6.2 Ratkaisuehdotus 26 2.7 Heikkilänkadun liittymä... 26 2.7.1 Vaihtoehtojen kuvaus 26 2.7.2 Ratkaisuehdotus 28 3 Aluevaraussuunnitelma... 29 3.1 Heikkilänkadun liittymä... 29 3.2 Alasjärven eritasoliittymä... 29 3.3 Linnainmaan eritasoliittymä... 29 3.4 Holvastin eritasoliittymä... 30 3.5 Lamminrahkan eritasoliittymä... 30 3.6 Valtatien 12 linjaosuudet... 30 4 Vaikutukset... 31 4.1 Liikenneverkko... 31 4.2 Linjaosuudet... 31 4.2.1 Liikenneturvallisuus 31 4.2.2 Toimivuus 31 4.2.3 Joukkoliikenne 31 4.2.4 Kevyt liikenne 31 4.2.5 Raskas liikenne ja erikoiskuljetukset 32 4.3 Liittymät... 32 4.3.1 Liittymien toimivuus 32 4.3.2 Heikkilänkadun liittymä 32 4.3.3 Alasjärven eritasoliittymä 32 4.3.4 Linnainmaan eritasoliittymä 32 4.3.5 Lamminrahkan eritasoliittymä 33 4.3.6 Holvastin eritasoliittymä 33 4.4 Ympäristö... 33 4.4.1 Liikennemelu 33 4.4.2 Muut ympäristövaikutukset 33 4.5 Maankäyttö ja aluevaraukset... 33 4.5.1 Maankäyttö 33 4.5.2 Aluevaraukset 33 4.6 Rakentamiskustannukset ja talous... 34 4.7 Tieverkon hallinnolliset muutokset... 34 5 Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet... 35 LIITTEET... 36 Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA 7

1 Nykytilanne ja ongelmat 1.1 Suunnittelualue ja työn lähtökohdat Valtatie 12 on eräs Suomen tieverkon tärkeimmistä poikittaisyhteyksistä. Se kulkee Raumalta Tampereen ja Lahden kautta Kouvolaan. Tampereella sillä on valtakunnallisen roolin lisäksi myös tärkeä seudullinen ja paikallinen merkitys, sillä se kulkee Tampereen kaupunkirakenteen läpi. Aluevaraussuunnitelman suunnittelualue (kuva 1) on noin 5 kilometriä pitkä valtatien 12 osuus Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan alueella. Suunnittelualue rajautuu lännessä Heikkilänkadun ja Niihamankadun liikennevaloliittymään ja idässä Tampere Orivesi -radan ylittävään Lemposen ylikulkusiltaan. Suunnittelualueeseen sisältyy kaksi nykyistä eritasoliittymää: Alasjärven eritasoliittymä (vt 9 x vt 12) ja Linnainmaan eritasoliittymä (vt 12 x Orimuskatu). Valtatie 12 (Teiskontie) on pääyhteys Kangasalta ja Tampereen itäosista Tampereen keskustaan. Alasjärven eritasoliittymän kautta kulkee Tampereen keskustasta Orivedelle ja Jyväskylään suuntautuva liikenne. Työssä suunnitellaan valtatien 12 parantamisen kehittämispolku välillä Heikkilänkadun liittymä Vatiala. Nykyisten liittymien toimivuusongelmien ratkaisemisen ym. parantamisen lisäksi tehtävään kuuluu uuden kuntarajalle tai Lamminrahkan kohdalle ajatellun eritasoliittymän sijainnin ja aluevarauksen alustava määrittäminen. 1.1 Aikaisemmat suunnitelmat Aluevaraussuunnitelman lähtökohtina ovat olleet seuraavat väyläsuunnitelmat ja -selvitykset: Valtatien 9 parantaminen välillä Tampere Orivesi, yleissuunnitelma ja hankearviointi v. 2010 Vt 12 Alasjärven eritasoliittymän parantaminen, Tampere, rakennussuunnitelma v. 2008 Valtatien 12 kaistajärjestelyjen parantaminen välillä Alasjärvi Leinola, Tampere, esisuunnitelma v. 2008 Valtatie 12, Alasjärven eritasoliittymä, Tampere, vapaa-oikea järjestely itäisessä ramppiliittymässä, toimivuustarkastelu ja suunnitelma v. 2007 Tampereen Rantaväylä (vt 12 ja kt 65), Ylöjärvi, Tampere, kehittämisselvitys v. 2004 Alasjärven eritasoliittymä (vt 9 ja vt 12), aluevaraussuunnitelma v. 2000 Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi-Suorama, yleissuunnitelma v. 1991 Tekeillä olevat lähialueiden kaavat liittyvät kiinteästi aluevaraussuunnitelmatyöhön. Ojalan ja Lamminrahkan alueiden kaavoittaminen valtatien 12 pohjoispuolelle ja valtatien eteläpuolella sijaitsevan Vatialan täydennysrakentaminen tuottavat suunnittelualueelle lisää liikennettä, jolloin valtatielle 12 tarvitaan uusi eritasoliittymä ja kaistamäärän tarve on tarkistettava. Kuva 6. Suunnittelualue ja sen asema liikenneverkossa sekä kaupunkirakenteessa ja maastossa. Tarkastelujakson pituus on noin 5 kilometriä. 8 Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA

1.2 Maankäyttö ja kaavoitus 1.2.1 Maankäyttö Valtatie 12 toimii suunnittelualueella kaupungin sisääntulotienä, joka kulkee taajamarakenteen vierellä ja välissä metsäisellä kaistaleella. Tien eteläpuolella sekä Kangasalan kunnan että Tampereen kaupungin alueilla on pientalovaltaisia asuinalueita. Tien pohjoispuolella suunnittelualueen itäpäässä on rakentamattomia metsä- ja suoalueita ja suunnittelualueen länsiosassa valtateiden 9 ja 12 välisellä alueella Atalan pientalovaltainen asuinalue. Alasjärven eritasoliittymän luoteispuolella sijaitsee ratsastuskeskus. Valtatien 12 pohjoispuolen rakentamattomalle alueelle ollaan kaavoittamassa uusia asuin- ja työpaikka-alueita sekä Kangasalan että Tampereen puolelle. Myös valtatien eteläpuolella on tarkoitus kaavoittaa tien ja nykyisen asutuksen välinen metsäalue. Etenkin pohjoispuolisten Lamminrahkan ja Ojalan alueiden liikenteen järjestämiseksi tarvitaan uusi eritasoliittymä valtatielle 12. 1.2.2 Kaavatilanne Maakuntakaava Pirkanmaan maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa vuonna 2007. Kaavan täydentämiseksi on meneillään vaihekaavoitus. Tekeillä on kaksi vaihemaakuntakaavaa, turvetuotanto (1. vaihemaakuntakaava) sekä liikenne ja logistiikka (2. vaihemaakuntakaava). Kuvassa 7 on ote Pirkanmaan maakuntakaavasta päivitettynä 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksen merkinnöillä. Liikennettä ja logistiikkaa käsittelevässä 2. vaihemaakuntakaavassa on esitetty valtatien 12 parantaminen moottoritieksi. Valtatielle 12 on esitetty uusi eritasoliittymä Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan rajan tuntumaan. Liittymän sijainti on viitteellinen. Kuva 7. Ote Pirkanmaan maakuntakaavasta päivitettynä 2. vaihemaakuntakaavan merkinnöillä. Kuntarajan lähelle on merkitty uusi eritasoliittymä. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma vuodelle 2030 on laadittu 2007 09 (ote suunnitelmasta kuvassa 8). Rakennesuunnitelmassa esitetään Ojalan uusi asuinalue (nro 15 kuvassa 8) sekä Lamminrahkan uudet toimitila-alue (nro 37 kuvassa 8) ja asuinalue (nro 38 kuvassa 8). Rakennesuunnitelmassa valtatielle 12 on merkitty kehän suuntainen joukkoliikenneyhteys ja valtatien varteen uusi tai merkittävästi kehitettävä työpaikka-alue. Valtatien eteläpuolella Vatialassa on merkittävästi täydennettävää asuinaluetta. Lamminrahkaan johtaa raitiotielinja etelästä Vatialan kautta Sammonkadun ja Sammon valtatien suunnasta. Kuva 8. Ote Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta v. 2030. Valtatie 12 on osa kehitettävää kehänsuuntaista joukkoliikenneyhteyttä. Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA 9

Yleiskaavat Suunnittelualueen Tampereen puoleinen osa sisältyy oikeusvaikutteiseen Tampereen kantakaupungin yleiskaavaan vuodelta 1998 (kuva 9). Lisäksi suunnittelualueen länsipäässä on voimassa Kauppi-Niihaman osayleiskaava vuodelta 2011 ja Koilliskeskuksen osayleiskaava vuodelta 2004 (kuva 10). Osa suunnittelualueesta sisältyy tekeillä olevaan Ojalan osayleiskaavaan, jonka luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä kesällä 2011. Kangasalan kunnan puolella suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutukseton Taajamien osayleiskaava vuodelta 2000. Vatialan osayleiskaavatyö on käynnistynyt vuonna 2010. Yleiskaavasuunnittelulla selvitetään alueen tiivistämis- ja täydennysrakentamismahdollisuuksia. Alueelle osoitetaan täydennysrakentamista noin 1750 asukkaalle. Työ kytkeytyy olennaisesti myös Lamminrahkan alueen suunnitteluun. Kuvassa 11 on esitetty Vatialan osayleiskaavaluonnoksen ratikka vaihtoehto ja kuvassa 12 on esitetty laaksot vaihtoehto. Lamminrahkan alueelle, valtatien pohjoispuolelle, on tekeillä Lamminrahkan osayleiskaava, jonka arvioidaan olevan hyväksymisvaiheessa vuonna 2014. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä Lemposen ratasillan ja Vatialan eritasoliittymän välisellä alueella tien pohjoispuolella on voimassa Hampun osayleiskaava vuodelta 2005. Asemakaavat Tampereella valtatien 12 molemmin puolin on asemakaavoitettua aluetta. Suunnittelualueen asemakaavoista tuorein on tien pohjoispuolelle kuntarajan tuntumaan vuonna 2010 hyväksytty Risson pientaloalueen asemakaava (kuva 13). Kaavoituskatsauksen mukaan suunnittelualueella ei ole vireillä olevia asemakaavoja. Kuva 9. Ote Tampereen kantakaupungin yleiskaavasta 1998. Kuva 11. Vatialan osayleiskaavan ratikka vaihtoehto. Vt 12 Kuva 13. Atalan ja Lamminrahkan välisen Tampereen Risson pientaloalueen katusuunnitelma. Karttaotteen alareunassa näkyy valtatie 12. Kangasalla suunnittelualueen eteläpuolella on voimassa useita asemakaavoja Kiveliön ja Vatialan pientalovaltaisilla alueilla. Tien pohjoispuoli on asemakaavoittamatonta aluetta. Suunnittelualueella ei ole vireillä olevia asemakaavoja. Kuva 10. Koilliskeskuksen osayleiskaava vuodelta 2004. Kuva 12. Vatialan osayleiskaavan laaksot vaihtoehto. 10 Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA

1.3 Nykyinen tieverkko 1.3.1 Poikkileikkaus ja nopeusrajoitus Suunnittelualueen länsipäästä kohti kaupungin keskustaa valtatie 12 on Teiskontienä tunnettu nelikaistainen Tampereen sisääntulotie. Välikaista on liittymissä korotettu ja linjajaksoilla kaiteellinen. Alasjärven eritasoliittymän itäpuolella tie on kaksikaistainen moottoriliikennetie. Alasjärven ja Linnainmaan eritasoliittymien välillä poikkileikkaus on 10,5/7,5 metriä ja Linnainmaan eritasoliittymän itäpuolella 10/7 metriä. Alasjärven eritasoliittymässä valtatien 12 nopeusrajoitus on 70 km/h. Alasjärven liittymän itäpuolella suunnittelualueella on muuttuvat nopeusrajoitukset. Tien perusnopeusrajoitus on 80 km/h. Hyvällä ajokelillä Linnainmaan eritasoliittymän itäpuolella sallitaan 100 km/h ajonopeus. Tarkastelujaksolla on tievalaistus koko matkalla. Alasjärven eritasoliittymässä on silmukkarampit kaakkois- ja luoteisneljänneksissä sekä suora ramppi (Tampere Helsinki) lounaisneljänneksessä. Ajosuunnat Jyväskylä Kangasala, Helsinki Tampere ja Kangasala Jyväskylä edellyttävät tasossa vasemmalle kääntymistä. Ajosuunnassa Helsinki Lahti ei ole liittymiskaistaa. Mainitut vasemmalle kääntymiset ja kaistapuutteet heikentävät sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta jo nykytilanteessa. 1.3.3 Kevyen liikenteen verkko Valtatien 12 poikittaisia kevyen liikenteen yhteyksiä on suunnittelualueella seitsemässä kohdassa. Valtatien risteäminen eritasossa onnistuu Petäjässuon, Kiveliön ja Kotipellon alikulkukäytävien ja Atalan ylikulkukäytävän kautta sekä Aitolahdentien, Orimuskadun ja Heikkilänkadun kautta kevyen liikenteen väylällä ajoradan vieressä. Em. siltapaikat palvelevat myös ulkoilu- ja virkistystarpeita. Suunnittelualueella ei ole kevyen liikenteen tasoylityksiä. Kuva 14. Valtatiellä 12 on muuttuva nopeusrajoitus Alasjärven liittymästä itään päin. 1.3.2 Liittymät Suunnittelualueella valtatiellä 12 on kolme liittymää: Heikkilänkadun ja Niihamankadun valo-ohjattu liittymä sekä Alasjärven eritasoliittymä (vt 9) ja Linnainmaan eritasoliittymä (Orimuskatu). Heikkilänkadun liittymässä pääsuunnalla on vasemmalle kääntymiskaistat ja kaupungin suunnasta saapuville myös oikealle kääntymiskaista. Heikkälänkadun tulosuunnalla on kaksi ajokaistaa ja Niihamankadun haaralla yksi. Nykytilanteessa ongelmana on lähinnä Heikkilänkadun tulosuunnan ruuhkautuminen huipputuntiliikenteen aikana. Kuva 15. Ilmakuva Alajärven eritasoliittymästä (Bing Maps 2012) Linnainmaan eritasoliittymässä rampit liittyvät valtatiehen ns. lohenpyrstöliittyminä, joissa on lyhyehköt erkanemis- ja liittymiskaistat. Ruuhkaaikojen sujuvuusongelmat johtuvat kuitenkin lähinnä pääsuunnan kapasiteettiongelmista. Ramppien liittymät Orimuskadulla ovat kanavoituja tasoliittymiä. Kuva 16. Ilmakuva Linnainmaan eritasoliittymästä (Bing Maps 2012) Kuva 17. Poikittaisyhteydet ovat tärkeitä asutukselle. Kuva on Atalan ja Leinolan yhdistävältä kevyen liikenteen reitiltä Petässuon alikulun läheltä. 1.3.4 Joukkoliikenne Suunnittelualueella valtatiellä 12 kulkee nykytilanteessa pääasiassa vain kaukoliikennettä. Yksi lähiliikenteen bussi (vakio 73) ajaa viisi kertaa päivässä valtatietä pitkin Kangasalta TAYS:n kautta keskustaan ja takaisin neljä kertaa vuorokaudessa. Muu Tampereen ja Kangasalan välinen linja-autoliikenne kulkee Kangasalantien kautta. Tampereen joukkoliikenteen kehittämissuunnitelmiin kuuluu Tampere- Kangasala runkolinja, joka kulkisi Tampereen keskustasta Teiskontietä ja valtatietä 12 Kangasalan Lentolaan. Joukkoliikenteen kehittämistarpeet, ml. mm. pysäkkiyhteydet, otetaan huomioon tässä aluevaraussuunnitelmassa. Nykyisin tarkastelujaksolla ei ole bussipysäkkejä. Valtatien 12 eteläpuolinen Heikkilänkatu on Teiskontien laatukäytävän jatke. Heikkilänkadulla kulkee seitsemän bussireittiä, joten tulosuunnan ruuhkautuminen Teiskontielle liityttäessä haittaa merkittävästi joukkoliikennettä. 1.3.5 Erikoiskuljetukset Suunnittelualueella valtatie 12 on osa suurten erikoiskuljetusten runkoreittiä (SEKV), jonka luokitus on täydentävä reitti. Varsinainen itä-länsi suuntainen EK-reitti reitin on Kangasalantiellä (st 339). Täydentävät reitit toimivat tarvittaessa varsinaisten reittien kiertoreitteinä. Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA 11

1.4 Liikennemäärät ja liikenne-ennuste 1.4.1 Nykyiset liikennemäärät Valtatiellä 12 Alasjärventien eritasoliittymän länsipuolella liikennemäärä (KVL) on tierekisterin mukaan noin 19 200 ajon./vrk, josta raskaan liikenteen osuus on noin 3 %. Edelleen länteen Teiskontiellä KVL on noin 24 000 ajon./vrk. Alasjärven eritasoliittymän itäpuolella liikennemäärä on noin 18 500 ajon./vrk (rask. 6 %) ja Linnanmaan eritasoliittymän itäpuolella noin 16 000 ajon./vrk (rask. 6 %). Valtatien 9 liikennemäärä tierekisteritietojen mukaan on Alasjärven liittymän pohjoispuolelle noin 20 000 ajon./vrk (rask. 7 %). Tierekisterin liittymän eteläpuolen liikennemäärä ei vastaa nykyistä liikenteen tasoa. Valtatien 9 yleissuunnitelmassa ja hankearviossa liikennemäärä kasvukertoimella kasvatettuna on noin 25 6000 ajon./vrk. Liikennemäärät ja nykyinen liikenneverkko on esitetty kuvassa 18. 1.4.2 Liikenne-ennuste Liikenne-ennusteen lähtökohtana on käytetty Tampereen seudun liikennemalli (TALLI 2005), joka kuvaa liikenteen kysyntää Tampereen seudulla vuonna 2030. Malliin on kuvattu maankäytön kehittyminen, myös Lamminrahkan ja Ojalan uudet alueet. Tätä työtä varten tehtiin erillinen TALLI-tarkastelu uuden eritasoliittymän sijainnin vaikutuksesta liikenteen määrään ja sijoittumiseen. Liikennemäärän ennustetaan nykyisillä liikennejärjestelyillä kasvavan vuoteen 2030 mennessä valtateillä 12 Alasjärven eritasoliittymän länsipuolella noin 30 %, jolloin keskivuorokausiliikenne tulee olemaan noin 32600 ajon./vrk. Itäpuolella kasvu on jopa lähes kaksinkertaista, KVL 34 700 ajon./vrk. Liikennemäärä vähenee Linnainmaan eritasoliittymän jälkeen, jolloin liikennemääräksi jää 28 100 ajon./vrk. Valtatien 9 liikennemäärä Alasjärven liittymän pohjoispuolella on lähes 50 000 ajon./vrk ja eteläpuolella 57 300 ajon./vrk. Liikennemäärän kasvu nykytilanteeseen verrattuna tulee olemaan yli kaksinkertainen. Vuoden 2030 ennusteen liikennemäärät nykyisillä liikenneratkaisuilla on esitetty kuvassa 19. Kuva 18. Liikenteen nykyverkko ja keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä (KVL) vuonna 2011. 12 Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA

1.4.3 Liikenteen sujuvuus Nykyinen liikenne Tarkkailututkimus. Marraskuun alussa 2011 toteutetun tarkkailututkimuksen perusteella liikenne ruuhkautuu arkiaamuisin niin, että ajonopeus valtatiellä Kangasalta Tampereelle päin putoaa Alasjärven eritasoliittymästä itään jopa tasolle 20 km/h. Jonoutuminen ulottuu pitkälle Linnainmaan eritasoliittymän itäpuolelle, jopa yli 5 km:n päähän Lentolaan. Jonoutuminen näytti alkavan ajonopeuden hidastuessa automaattisen liikennevalvonnan kameratolpan ja sitä edeltävän 70 km/h nopeusrajoituksen kohdalla, selvästi ennen Alasjärven ensimmäistä ramppitasoliittymää. Liikennemäärän noustaessa noin tasolle 30 autoa/minuutti, hidastamisten kerrannaisvaikutus ulottuu nopeasti pitkälle Lahden suuntaan: Valtatie ruuhkautuu, mikä heikentää voimakkaasti myös Linnainmaan eritasoliittymän liittymisrampin toimivuutta. Liittymät. Liikenteen sujuvuutta liittymissä arvioitiin HCM 2000 - käsikirjaan perustuvilla menetelmillä sekä soveltuvin osin Synchro/SimTraffic-, DanKap- ja CapCal-laskentaohjelmilla. Alasjärven eritasoliittymässä palvelutasoltaan huonoin suunta on Helsingistä vasemmalle Tampereelle päin käännyttäessä. Palvelutasoluokka on aamu- ja iltahuipputunnin aikaan F (erittäin huono). Helsingin suunnasta myös oikealle Kangasalle kääntyminen on ongelmallista, palvelutasoluokka on huipputuntien aikaan välillä D-E (välttävä-huono). Jyväskylän suunnasta vasemmalle Kangasalalle kääntymisen palvelutasoluokka on huipputuntien aikaan D (välttävä). Alasjärven eritasoliittymän muut suunnat toimivat palvelutasoluokkien A-C (erittäin hyvä-tyydyttävä) välillä. Linnainmaan ja Vatialan eritasoliittymien nykytilanteen toimivuudessa ei havaittu ongelmia. Linjaosuudet. Valtatien 12 suunnittelualueen linjaosuuden toimivuus ja palvelutaso on määritelty nyky- ja ennustetilanteessa HCM2000-julkaisun mukaan liikenteen jonoutumisen ja välityskyvyn avulla. Linjaosuus Alasjärvi-Vatiala on nykytilanteessa 1+1 -kaistainen. Tien välityskyky on keskimäärin molempiin suuntiin yhteensä noin 2500 ajon/h. Nykytilanteessa linjaosuudella Alasjärvi-Linnainmaa on aamuhuipputuntina Kangasalta Tampereelle päin noin 1500 ajon/h, jolloin linjaosuus ruuhkautuu ja palvelutaso on erittäin huono (F). Iltahuipputuntina liikenne jakautuu tasaisemmin ja palvelutaso on välttävä (D). Linjaosuuden Linnainmaa-Vatiala palvelutaso on nykytilanteessa huipputuntien aikaan välttävä (D). Vuoden 2030 ennusteliikenne nykyverkolla Ennustetilanteessa nykyisillä liikennejärjestelyillä valtatie 12 ja erityisesti Alasjärven eritasoliittymä ruuhkautuvat erittäin pahasti. Myös Linnaimaan eritasoliittymässä eteläisen ramppilittymän palvelutasoluokka on iltahuipputunnin aikaan F (erittäin huono). Käytännössä valtatieverkon ja sen liittymien kapasiteetti ei enää vilkkaimman liikenteen aikana riitä, vaikka Ojalan, Lamminrahkan ja Risson alueille ei tulisikaan uutta maankäyttöä. Ilman toimenpiteitä ja jo nykyisinkin tilanne ohjaa ruuhka-ajan liikennettä alemmalle tie- ja katuverkolle. Kuvassa 19 on esitetty vuoden 2030 ennustetilanne nykyisellä liikenneverkolla. Linjaosuus Alasjärvi-Linnainmaa ruuhkautuu myös iltapäivällä liikennemäärien kasvaessa noin 15 % nykyisestä, palvelutaso huononee merkittävästi ja lisäkaistoja tarvitaan. Länteen suuntautuvan liikenteen aamuruuhkan takia 2+2 -kaistainen tie olisi tarpeen jo nykytilanteessa. Kuva 19. Ennustetilanne vuonna 2030, VE 0+ (KVL) Välillä Linnainmaa-Lamminrahka ennustetilanteessa palvelutaso ilman lisäkaistoja on erittäin huono (F). Osuudella Lamminrahka-Vatiala on hieman vähemmän liikennettä kuin Linnainmaan ja Lamminrahkan välillä. Kuitenkin tämänkin osuuden palvelutaso on erittäin huono. Vuoden 2030 ennustetilanteessa koko välille Linnainmaa-Suorama tarvitaan 2+2 kaistaa. HCM2000-julkaisun mukaan monikaistaisen tien välityskyky on välillä yli 1900 2200 ajon/kaista/h ajoradan nopeusrajoituksesta riippuen. Tallimallissa vuodelle 2030 ennustettu linjaosuuden suurin liikennemäärä suuntaansa on suurimmillaan noin 2500 ajon./h, jolloin 2+2 -ajokaistan välityskyky riittää erinomaisesti. Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA 13

1.5 Liikenneturvallisuus Suunnittelualueella on vuosina 2006 2010 tapahtunut 38 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia on tapahtunut yhteensä 12. Onnettomuuksissa on kuollut yksi henkilö ja loukkaantunut 16 henkilöä. Kuvassa 20 on esitetty onnettomuuksien tyypit ja tapahtumapaikat. Suurin onnettomuuskasautuma on Teiskontien (vt 12) ja Heikkilänkadun valoliittymässä. Myös eritasoliittymien ramppiliittymissä on tapahtunut useita onnettomuuksia. Yleisimmät onnettomuustyypit suunnittelualueella olivat peräänajo (7 kpl), ohitusonnettomuus (6 kpl), yksittäisonnettomuus (6 kpl), kääntymisonnettomuus (5 kpl) ja risteämisonnettomuus (5 kpl). Kahdessa onnettomuudessa oli mukana eläin. Tapahtuneiden onnettomuuksien määrä onnettomuusluokittain on esitetty taulukossa 1. Suunnittelujakson onnettomuustiheys on noin 33 onn./100 km/v. Valtateiden keskimäärin onnettomuustiheys on 11,9 onn./100 km/v (2010). Suunnittelujaksolla tapahtuu noin kolme kertaa useammin henkilövahinkoihin johtanut onnettomuus kuin valtateillä yleensä. Suunnittelujakson onnettomuusaste on 5,2 onn./100 milj. auto-km. Valtateiden keskimääräinen onnettomuusaste 5,6 onn./100 milj. auto-km (2010). Onnettomuusaste suunnittelualueella on siis lähellä valtateiden keskiarvoa, vaikka suunnitteluosuudella liikennettä on merkittävästi enemmän kuin valtateillä keskimäärin. Taulukko 1. Suunnittelualueella vuosina 2006 2010 tapahtuneet onnettomuudet onnettomuusluokittain. Kuva 21. Aamuruuhkan jonoa Alasjärven liittymään Kangasalan suunnasta tultaessa marraskuun 2011 tarkkailututkimuksessa. Kuva 20. Suunnittelualueella vuosina 2006 2010 tapahtuneet poliisin tietoon tulleet liikenneonnettomuudet. Heikkilänkadun liikennevaloliittymä ja Alasjärven itäinen ramppitasoliittymä ovat selkeitä kasautumapaikkoja. 14 Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA

1.6 Ympäristö Suunnittelualueen ympäristö- ja luontoarvoja ei ole selvitetty erikseen tämän työn yhteydessä. Ympäristöön liittyvät lähtötiedot on koottu Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan teettämistä luontoselvityksistä liittyen Lamminrahkan, Ojalan ja Vatialan kaavoitukseen. Selvitykset on tehty vuosina 2004 2011. Kangasalan puolella on tekeillä tarkempi selvitys ekologisista yhteyksistä. Nykyisten selvitysten tulokset on koottu kuvaan 22. Suunnittelualueella valtatien pohjoispuolella on luonnonolosuhteiltaan paikallisesti, alueellisesti ja maakunnallisesti arvokkaita osakokonaisuuksia, joiden arvo perustuu avainbiotooppien, uhanalaisten tai harvinaisten lajien tai direktiivilajin kuten liito-oravan esiintymiseen. Sen lisäksi suunnittelualueella on yksi merkittävä ekologinen yhteys valtatien yli Linnainmaan eritasoliittymän itäpuolella, olemassa olevan alikulun kohdalla. Yhteys on määritetty sekä liito-oravan liikkumisen että seudullisesti merkittävän ulkoilureitin (Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030, Pirkanmaan 1. maakuntakaava) perusteella. Mahdolliset ekologiset yhteydet liito-oravahavaintoihin perustuen on osoitettu lisäksi suunnitteluosuuden molempiin päihin. 1.7 Maaperä ja pohjaolosuhteet Työnaikana suunnittelualueella ei tehty pohjatutkimuksia. Maaperäkartan ja vuoden 1991 yleissuunnitelmassa esitettyjen pohjatutkimusten perusteella on alustavasti analysoitu maaperää ja pohjaolosuhteita. Heikkilänkadun liittymän molemmin puolin pintamaa kerroksena on savikerrostuma, jonka paksuus vaihtelee 0-6 metriin. Pehmein kohta on hieman liittymän itäpuolella. Pinnassa on turvekerrostuma ja sen alapuolella pehmeä savikerrostuma, jonka paksuus on 6m. Kerrostuma ohenee ja pohjamaa muuttuu moreeniksi ja moreenikerrostuma ulottuu itäiselle ohikulkutielle saakka. Itäisen ohikulkutien idän puoleisen tulopenkereen alueelta Aitolahdentien kohtaan pintakerroksena on ohut savikerrostuma. Aitolahdentieltä itään pintakerroksena on hiekkamoreenikerros ja kalliopinta on paikoin lähellä maanpintaa ja Atalan ylikulkukäytävän kohdalla on noin 450 m matkalla kallio pinnassa, ml. korkea kallioleikkaus.. Kallioisen osuuden jälkeen Orimuskadulta Tampere-Orivesi-rautatiesillalle saakka pohjamaa on pääasiassa hiekkamoreenia. Paikallisesti esiintyy pienialaisia pehmeikköjä, joissa kerrospaksuudet ovat ohuita. 1.8 Kunnallistekniset rakenteet Suunnittelualeen itä- ja pohjoispuolella kulkevat valtakunnallisen kantaverkon 110 ja 400 kv:n voimalinjat. Pohjoispuolella voimalinja ulottuu suunnittelualueelle Linnainmaan eritasoliittymässä Rissonkadun kohdalla ylittäessään Orimuskadun sekä Alasjärvellä Heikkilänkadun kohdalla ylittäessään Teiskontien. Voimalinjojen risteämispaikassa Kangasalan aseman ja Lamminrahkan välissä Fingrid oyj:n hallinnoima suurmuuntamo sijaitsee yli 1 km:n päässä valtatiestä. Kuva 22. Suunnittelualueen tiedossa olevat arvokkaat luontoalueet ja ekologiset yhteydet (Lähde: Tampereen kaupunki, Kangasalan kunta). Ekologisten yhteyksien osalta määritys perustuu liito-oravan esiintymistä ja liikkumista koskeviin tietoihin sekä myös seudullisesti merkittävän ulkoilureitin sijaintiin (Tampereen kaupunkiseudun rakennemalli 2030, Pirkanmaan 1. maakuntakaava) ja Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitykseen (2008). 1.9 Sillat Valtatiellä 12 on suunnittelujaksolla on yhteensä 7 siltapaikkaa: valtatien 9 ylittävä Alasjärven risteyssilta (Hl = 23,00 m), Aitolahdentien ylittävä Majarannan risteyssilta (Hl=19,00 m), Atalan ja Linnainmaan asuinalueiden välillä Atalan ylikulkukäytävä (vapaa-aukko 29,20 m), Orimuskadun kohdalla Linnainmaan risteyssilta (Hl=11,00 m), noin 300 m edellisen itäpuolella Petäjässuon alikulkukäytävä (Hl=11,00 m), kuntarajasta noin 200 m kangasalan suuntaan Kiveliön alikulkukäytävä (Hl=11,00 m), edellisestä noin 800 m itään Kotipellon alikulkukäytävä (Hl=11,00 m) ja suunnittelualueen itäpäässä Tampere-Jyväskylä radan ylittävä Lemposen ylikulkusilta (Hl=11,00 m). Lisäksi suunnitteluosuuden länsipäässä Heikkiläntien liittymän länsireunassa on Peltolan alikulkukäytävä. Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA 15

1.10 Yhteenveto nykytilasta ja ongelmista Heikkilänkadun liittymä Nykyisellä ajokaistamäärällä ja liikennevalo-ohjauksella pääsuunnan kapasiteetti on riittävä. Ongelmana on Heikkilänkadun tulosuunnan ruuhkautuminen, mistä kärsi myös bussiliikenne (linjat 16, 18, 19, 28, 29 ja 90). Liittymässä on tapahtunut useita loukkaantumiseen ja omaisuusvahinkoihin johtaneita onnettomuuksia, joista suurin osa on ollut risteämis-, peräänajoja mopo-onnettomuuksia. Alasjärven eritasoliittymä ja linjaosuus siitä itään Valtateiden 9 ja 12 muodostamassa Alasjärven eritasoliittymässä kaikilla liittyvillä ajosuunnilla kapasiteetti ei ruuhka-aikoina riitä. Erityisen ongelmallisia ovat ajosuunnat Helsinki Lahti (oikealle kääntymisessä ei liittymiskaistaa) sekä sivusuunnalta vasemmalle kääntymiset Helsinki Tampere ja Jyväskylä Lahti. Etenkin huipputuntiliikenteen aikana vasemmalle kääntymiset ovat niin hankalia ja turvattomia, että ne ohjaavat liikennettä muille reiteille, usein alemmalle tie- ja katuverkolle. Jälkimmäisen virran kysyntä on kuitenkin niin pieni ja ylitettävänä on vain yksi ajokaista, että se välttää pitempään kuin muut ongelmaliittymiset. Valtatiellä 12 ramppiliittymien päissä on tapahtunut useita omaisuusvahinkoihin johtaneita onnettomuuksia, joista suurin osa on ollut peräänajo-, kääntymis- ja ohitusonnettomuuksia. Lisäksi aamuruuhkassa pääsuunta idästä Alasjärven eritasoliittymään jonoutuu helposti. Työn aikana tehty tarkkailututkimus osoitti, että ruuhkautuminen ja ajonopeuden putoaminen alle puoleen normaalista ei johdu itse eritasoliittymästä vaan kapasiteetin loppumisesta sitä edeltävällä linjaosuudelle lähelle 70 km/h nopeusrajoituksen alkamiskohtaa ja automaattisen kameravalvonnan tolppaa, kun saapuva liikennemäärä nousee tasolle noin 30 autoa/minuutti. Linnainmaan eritasoliittymä ja linjaosuus siitä itään Liittymä itsessään toimii vielä nykytilanteessa hyvin, mutta aamuruuhkassa liittyminen Tampereen suuntaan jonoutuu edellä kuvatusta linjaosuuden kapasiteettiongelmasta johtuen. Sama koskee linjaosuutta edelleen itään. Uusi eritasoliittymä Jo nykytilanteessakin Linnainmaan ja Vatialan nykyisten eritasoliittymien välille 20 vuotta sitten kaavaillun uuden eritasoliittymän avulla voitaisiin jonkin verran keventää valtatien eteläpuolisen rinnakkaisen katuverkon kuormitusta. Varsinaisesti uusi eritasoliittymä, joko lähelle kuntarajaa tai Lamminrahkan kohdalle, tulee ajankohtaiseksi, kun Lamminrahkan, Ojalan ja Vatialan uudisalueiden maankäyttösuunnitelmat toteutuvat. Kuvassa 23 on esitetty suunnittelualueen nimikkeistö ja vaihtoehtoiset eritasoliittymät ja reitit uusille asuinalueille. Kuva 23. Suunnittelualueen nimikkeistö ja vaihtoehtoiset eritasoliittymät ja reitit. 16 Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA

2 Vaihtoehtotarkastelut ja -vertailut 2.1 Ojalan ja Lamminrahkan liikenneverkko ja uusi eritasoliittymä 2.1.1 Vaihtoehtojen kuvaus Ojalan ja Lamminrahkan alueiden liikenteen järjestämisestä laadittiin liikenneverkkoluonnoksia, joissa hahmoteltiin alueen sisäisen liikenneverkon muodostamista, valtatien 12 uuden eritasoliittymän sijaintia sekä Lamminrahkan ja Ojalan yhteisen palvelukeskustan sijoittumista kuntien maankäyttöluonnosten pohjalta. Verkkovaihtoehdot ovat alustavia idealuonnoksia, eivätkä ne sido maankäytön suunnittelua mitenkään. Suunnittelualueen uusien asuinalueiden rakentaminen on aloitettu Risson ja Ojalan alueilta, joiden asukasmääräksi on arvioitu 1500 asukasta vuoteen 2015 mennessä. Ojalan alueen rakennustöiden on ennakoitu toteutuvan niin, että vuoteen 2020 mennessä Ojalassa asuu noin 5000 asukasta. Lamminrahkassa asukasluvun ennakoidaan olevan vuonna 2020 noin 500 asukasta. Vuonna 2030 Lamminrahkan asukasmääräksi on suunniteltu 5500 asukasta. Yhteensä alueiden asukasluvuksi v. 2030 on arvioitu noin 11 500. Lisäksi alueille on suunniteltu sosiaali-, terveysja kaupallisia palveluita. Ve 0+ Ei uusia eritasoliittymiä Liikenneverkkovaihtoehto 0+ (kuva 19, luvussa 1) muodostettiin varsinaisten verkkovaihtoehtojen vertailuvaihtoehdoksi. Vaihtoehdossa 0+ ei ole uusia eritasoliittymiä kunnanrajalla Holvastissa tai Lamminrahkassa eikä Tasanteella (vt 9). Näin ollen kaikki uuden maankäytön synnyttämä liikenne valtateille kulkee nykyisten eritasoliittymien kautta. Käytännössä tämä vaihtoehto ei ole realistinen, sillä nykyinen liikenneverkko ei kykene välittämään ennustettuja liikennemääriä. Ve 1 Holvastin eritasoliittymä Vaihtoehdossa 1 (kuva 24) uusi eritasoliittymä sijoitetaan Holvastin kohdalle kuntarajan tuntumaan vanhan hyväksytyn eritasoliittymän paikalle [Kyrölän kommentti korjaus]. Liittymä kytkeytyy katuverkkoon jatkamalla Oriniitynkatua pohjoiseen kaavassa varatun lähes 100 m leveän maastokäytävän kautta Tampereen ja Kangasalan asutusalueiden välissä ja edelleen valtatien yli Rissoon ja Lamminrahkaan. Laajempaan liikenneverkkoon sisältyy myös etenkin Ojalan alueen kannalta merkittävä Aitolahdentien kytkeminen valtatiehen 9 uudella Tasanteen eritasoliittymällä. Lamminrahkan keskusta sijoittuu alueen pääkatujen risteyskohtaan, lähelle kuntarajaa ja Risson aluetta. Ojalasta on suora katuyhteys uuteen eritasoliittymään. Joukkoliikennereitit kulkevat Lamminrahkan keskustan kautta Ojalaan. Kuvasta 24 nähdään myös päätie- ja katuverkon liikennemäärät vuoden 2030 ennustetilanteessa. Kuva 24. Ojalan ja Lamminrahkan liikenneverkkovaihtoehto 1, Holvastin eritasoliittymä kuntarajalla. Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA 17

Ve 2a Lamminrahkan eritasoliittymä Liikenneverkkovaihtoehdossa 2a (kuva 25) uusi eritasoliittymä sijoittuu Kangasalan puolelle Kiveliön ja Lamminrahkan kohdalle. Yhteys nykyiseen katuverkkoon muodostuu Mannakorventien jatkeen kautta. Lamminrahkan keskusta voisi sijoittua esimerkiksi alueen keskelle, jolloin se on suhteellisen helposti saavutettavissa myös Ojalasta ja Rissosta. Joukkoliikennereitit kulkevat keskuksen kautta Ojalaan. Lamminrahkan ja Ojalan välinen katuyhteys sijoittuu uudisalueiden länsireunalle. Ve 2b Lamminrahkan eritasoliittymä Myös liikenneverkkovaihtoehto 2b (kuva 26) perustuu Lamminrahkan eritasoliittymään kuten vaihtoehto 2a. Tässä vaihtoehdossa Ojalan ja Lamminrahkan välinen pääkatuyhteys sijoittuu alueen itäreunalle, josta se kulkee Lamminrahkan keskustan läpi uuteen eritasoliittymään. Alueen länsireunalle voidaan kevyen liikenteen reitin lisäksi tehdä tarvittaessa bussiliikenteen läpiajon mahdollistava katuyhteys.lamminrahkan keskusta sijaitsee kerrostalo- ja pientaloalueiden välissä lähellä alueen itäreunaa. Vaihtoehtojen 2a ja 2b väliset TALLI-mallin mukaiset erot liikenteen sijoittumisessa verkolle ovat suhteellisen pieniä. Liikennemäärien suurusluokka on myös lähellä verkkovaihtoehdon 1 ennustetta. Kuva 25. Ojalan ja Lamminrahkan liikenneverkkovaihtoehto 2a, Lamminrahkan eritasoliittymä Kangasalan puolella. Ojalan ja Lamminrahkan välinen pääkatu alueiden länsireunalla. 18 Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA

2.1.2 Vaihtoehtojen vertailu Maankäyttö- ja liikennesuunnittelijoiden yhteisessä työpajassa marraskuun 2011 todettiin, että hyvä pääkaturatkaisu uuden eritasoliittymän ja Ojalan välillä on Vuores-tyyppinen hidas kaupunkikatu, joka ei houkuta läpikulkuliikennettä. Myös vaihtoehto 1 voidaan (kuvasta 24 poiketen) toteuttaa ilman keskustan ohittavaa pääkaturatkaisua. Tämä tukee kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kilpailukykyä henkilöautoon verrattuna sekä alueen asuinviihtyisyyttä. Alueiden keskustan sijoittumista lähelle eritasoliittymää ja Lamminrahkan alueen sisääntuloa pidettiin tärkeänä, samoin keskustan hyvää saavutettavuutta myös Ojalasta, Vatialasta ja Rissosta. Lamminrahkan vaihtoehdossa (ve 2) voidaan sijoittaa työpaikkarakentamista saavutettavuudeltaan erinomaiselle paikalle eritasoliittymän tuntumaan ja valtatien melualueelle, mutta lähelle asutusta. Itäinen verkkovaihtoehto 2b päätettiin karsia, sillä Ojalassa painopiste siirtyisi alueen perälle ja laajemminkin verkkoratkaisu heikoiten tukisi tavoitetta osa-alueiden tiiveimmän maankäytön sijoittamisesta lähellä alueen yhteistä keskustaa. 2.1.3 Ratkaisuehdotus Tampereen kaupunki ja Kangasalan kunta järjestivät liikennetyöpajan jälkeen vielä kolme maankäytön työpajaa Ojalan ja Lamminrahkan alueiden maankäyttöratkaisujen ja liikenneverkon yhteensovittamiseksi ja keskustan sijainnin optimoimiseksi. Vaihtoehtojen vertailu tehtiin kolmannessa työpajassa helmikuun 2012 lopulla ja päädyttiin ehdottamaan jatkosuunnittelun pohjaksi itäistä liittymäpaikkaa eli ns. Lamminrahkan liittymää (Ve 2a). Tässä aluevaraussuunnitelmassa sovittiin jo aiemmin laadittavaksi aluevaraussuunnitelmat sekä Holvastin että Lamminrahkan eritasoliittymäpaikoista. Kuva 26. Ojalan ja Lamminrahkan liikenneverkkovaihtoehto 2b, Lamminrahkan eritasoliittymä. Ojalan ja Lamminrahkan välinen pääkatu alueiden itäreunalla. Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, Kangasala ja Tampere, ALUEVARAUSSUUNNITELMA 19