Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf



Samankaltaiset tiedostot
MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Erasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita

Lapin korkeakoulukonserni

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT

Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista. Erasmus-neuvottelupäivä Ulla Tissari

1) Mainiemen kuntoutumiskeskuksen päihdeosaamisen, yhteisökuntoutuksen osaamisen ja verkostotyöosaamisen kehittäminen

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisen toiminnan avainmittarit Kv-koordinaatiotason työkalun täyttöesimerkki

ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Löydämme tiet huomiseen

Erasmus+ -ohjelman linjaukset

Onnistunut omistajanvaihdos hyvinvointialalla

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Selvitys intensiivikurssien vaikuttavuudesta suomalaisissa korkeakouluissa. Selvityksen tuloksia

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

Hakukierros 2018 Erasmus+ KA1 liikkuvuus Ammatillinen koulutus webinaari Ideasta projektiksi

Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten

AKTIVAATTORIN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Liite Länsi-Suomen ESR-haun hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä

Mistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä

Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta. Korkeakoulujen kv-kevätpäivät Kaisu Piiroinen

Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät Juha Knuuttila

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Kansainvälisten asioiden kevätpäivät 2019 Visioiden ja strategioiden vuodet kansainvälisyys kaikkialla Jouni Ahonen, Haaga-Helia amk

YHTEISTYÖ INNOVATIIVISUUDEN PERUSTANA

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma

Innovatiivisuuden ja luovuuden johtaminen: Miten rakentaa innovatiivisia tiimejä ja organisaatioita?

Korkeakoulujen ICT-osaamisen ja -yhteistyön kehittäminen

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

HUIPUT KEHIIN. Innovatiivisuusmittarin kehitystyö.

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta Mervi Varja

Korkeakoulutus kuuluu kaikille!

Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Strateginen ketteryys

TALOUSARVIO PÄÄ- JA ALALUOKITTAIN 2007 ETELÄSSÄ JA POHJOISESSA Kepa ry

Opiskelijavaihdosta kansainvälistyville työurille yhdenvertaisten mahdollisuuksien opintopolku?

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Case Helsingin työväenopisto

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi , Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista.

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia

Green Growth - Tie kestävään talouteen

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä

Ideasta projektiksi. Projektiprosessi henkinen

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Sosiaalialan AMK verkosto

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

KAMK:sta Suomen tekevin ammattikorkeakoulu. Yhteistyöseminaari Kaukametsä. Kaupunginjohtaja Jari Tolonen

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Kuinka hankkeiden hyvät kokemukset, toimintatavat ja tulokset hyötykäyttöön? Tiivistelmä ryhmien ajatuksista

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

Transkriptio:

EU, OECD 2012: A Guiding Framework for Entrepreneurial Universities alustava käännös ja sovellus Metropolia ammattikorkeakoulun tarpeisiin Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014 http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf

1. Yrittäjyysstrategian vaikuttavuuden arviointi 2. Yrittäjyyskasvatuksen arviointi koko amk: ssa 3. Yrittäjyyden opetuksen ja oppimisen säännöllinen arviointi (motivaatio, osaaminen, yrittäjyyskasvatustaidot) 4. Sisäisen ja ulkoisen tiedonvaihdon säännöllinen monitorointi ja arviointi 5. Uuden yrittäjyyden tukemisen määrällinen ja laadullinen arviointi 7. Innovatiivisuuden ja yrittäjyyden vaikutusten mittaus 1. Johtajuus ja hallinto 1. Yrittäjyys innovaatioiden kehittämisen rinnalle visioon ja strategiaan 2. Strategian päivitys ja jalkauttaminen koko henkilöstön toimintaan 3. Yrittäjyyskasvatuksen toimien yhdistävä organisointi korkeakoulussa 4. Eri koulutusalojen autonomia yritysaktiviteettien organisoinnissa 5. Aktiivinen aluekehittäjän rooli 1. Kansainvälisyys on keskeisellä sijalla innovaatioiden ja yrittäjyyden kehittämisessä 2. Tuetaan henkilöstön ja opiskelijoiden kv-vaihtoja 3. Rekrytoidaan ulkomaista henkilöstöä 4. Opetuksen kansainvälistäminen 5. Ammattikorkeakoulu, koulutusalat ja henkilöstö osallistuvat aktiivisesti kansainvälisiin yrittäjyyttä edistäviin verkostoihin 1. Kumppanuusyhteistyö ja tiedonvaihto alueellisten toimijoiden kanssa 2. Ollaan aktiivisessa kanssakäymisessä yrittäjyyttä tukevien valtakunnallisten ja alueellisten organisaatioiden, muiden oppilaitosten, PK - yritysten, alumnien kanssa 3. Yhteydet ulkopuolisiin yrityshautomoihin, business parkkeihin ja niiden kanssa käynnissä aktiivinen tiedonvaihto ja omistuksellinen osuus näissä 4. Henkilöstön ja opiskelijoiden aktiivinen yrittäjyyttä tukevien tapahtumien järjestäminen ja osallistuminen ulkopuolisiin yritysaktiviteetteihin 5. Henkilöstön ja opiskelijoiden liikkuvuus ja vaihdot 6. KIT- toiminta suunnataan kehittämään yrittäjyyttä 6. Kansainvälinen toiminta innovaatioiden ja yrittäjyyden alueilla 5. Yrittäjyyskasvatuksen KIT verkostot Innovatiivinen ja yritteliäs Metropolia 4. Reitit yrittäjyyteen 2. Organisaation kyvykkyys, henkilöstö ja palkkiot 3. Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen 1. Henkilöstön ja opiskelijoiden yhteiset yrittäjyysaktiviteetit 2. Henkilöstön ja opiskelijoiden tuki kehittyä yrittäjämäisiksi tai yrittäjiksi 3. Yrittäjyyttä tukevien oppimisympäristöjen organisoiminen 4. Yksilöiden ja ryhmien tukeminen kehittymään yrittäjyydessä 5. Mentorointijärjestelmä tukemassa yrittäjyyskasvatusta 6. Rahoitusjärjestelmien yhteistyö edistämään yrittäjyyttä 7. Yrityshautomot ja uuden yrittäjyyden alkuun saattaminen 1. Ulkoinen ja sisäinen rahoitus hallinnassa 2. Talousstrategia tukee yrittäjyyden kehittämistä 3. Perinteisistä uusiin opiskelijoiden ja opettajien yhteistoimintamalleihin 4. Rekrytoidaan yritteliästä henkilöstöä ja luodaan yritteliästä kulttuuria 5. Henkilöstön yritteliäisyyden tukeminen 6. Korkeakoulun kiihokkeet ja palkkiot oman henkilöstönsä yrittäjyysaktiivisuudelle 7. Ulkoisille yrittäjyyttä kehittäville kumppaneille palkitsemisjärjestelmä 1. Korkeakoulu tukee yritteliäisyyttä kaikilla tavoilla 2. Yrittäjyyskasvatus on levinnyt kaikille koulutus aloilla moninaisissa, innovatiivisissa toteutumismuodoissaan 3. Yrittäjyyttä tuetaan herättelystä, ideoiden kehittelyyn ja niiden toteuttamiseen 4. Korkeakoulussa on yrittäjyyden oppimistulosten arviointikäytäntö 5. Aktiivinen yrittäjyyskasvatuksen verkosto 6. Yrittäjyyskasvatusta tutkitaan korkeakoulussa Sirkka Kolehmainen 8.11.2014, mukaellen: EU, OECD 2012: A Guiding Framework for Entrepreneurial Universities Halabisky, David 2014: An assessment of graduate entrepreneurship support Wielkopolska and Kujawsko-Pomorskie, Poland

1. Yrittäjyyskasvatuksen johtajuus ja hallinto 1. Yrittäjyys on nostettu innovaatioiden kehittämisen rinnalle visioon ja strategiaan 2. Strategian päivitys ja jalkauttaminen koko henkilöstön toimintaan 3. Yrittäjyyskasvatuksen toimia yhdistävä organisointi korkeakoulussa 4. Eri koulutusalojen autonomia yritysaktiviteettien organisoinnissa 5. Aktiivinen aluekehittäjän rooli

2. Organisaation kyvykkyys, henkilöstö ja palkitsemisjärjestelmät 1. Ulkoinen ja sisäinen rahoitus hallinnassa 2. Talousstrategia tukee yrittäjyyden kehittämistä 3. Perinteisistä uusiin opiskelijoiden ja opettajien yhteistoimintamalleihin 4. Rekrytoidaan yritteliästä henkilöstöä ja luodaan yritteliästä kulttuuria 5. Henkilöstön yritteliäisyyden tukeminen 6. Korkeakoulun kiihokkeet ja palkkiot oman henkilöstönsä yrittäjyysaktiivisuudelle 7. Ulkoisille yrittäjyyttä kehittäville kumppaneille palkitsemisjärjestelmä

3. Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen 1. Korkeakoulu tukee yritteliäisyyttä kaikilla tavoilla 2. Yrittäjyyskasvatus on levinnyt kaikille koulutus aloilla moninaisissa, innovatiivisissa toteutumismuodoissaan 3. Yrittäjyyttä tuetaan herättelystä, ideoiden kehittelyyn ja niiden toteuttamiseen 4. Korkeakoulussa on yrittäjyyden oppimistulosten arviointikäytäntö 5. Aktiivinen yrittäjyyskasvatuksen verkosto 6.Yrittäjyyskasvatusta tutkitaan korkeakoulussa

4. Reitit yrittäjyyteen 1. Henkilöstön ja opiskelijoiden yhteiset yrittäjyysaktiviteetit 2. Henkilöstön ja opiskelijoiden tuki kehittyä yrittäjämäisiksi tai yrittäjiksi 3. Yrittäjyyttä tukevien oppimisympäristöjen organisoiminen 4. Yksilöiden ja ryhmien tukeminen kehittymään yrittäjyydessä 5. Mentorointijärjestelmä tukemassa yrittäjyyskasvatusta 6. Rahoitusjärjestelmien yhteistyö edistämään yrittäjyyttä 7. Yrityshautomot ja uuden yrittäjyyden alkuun saattaminen

5. Yrittäjyyskasvatuksen KIT verkostot 1. Kumppanuusyhteistyö ja tiedonvaihto alueellisten toimijoiden kanssa 2. Aktiivinen kanssakäyminen yrittäjyyttä tukevien valtakunnallisten ja alueellisten organisaatioiden, muiden oppilaitosten, PK yritysten ja alumnien kanssa 3. Yhteydet ulkopuolisiin yrityshautomoihin, business parkkeihin ja niiden kanssa käynnissä aktiivinen tiedonvaihto ja omistuksellinen osuus näissä 4. Henkilöstön ja opiskelijoiden aktiivinen yrittäjyyttä tukevien tapahtumien järjestäminen ja osallistuminen ulkopuolisiin yritysaktiviteetteihin 5. Henkilöstön ja opiskelijoiden liikkuvuus ja vaihdot 6. KIT- toiminta suunnataan kehittämään yrittäjyyttä

6. Kansainvälinen toiminta innovaatioiden ja yrittäjyyden alueilla 1. Kansainvälisyys on keskeisellä sijalla innovaatioiden ja yrittäjyyden kehittämisessä 2. Tuetaan henkilöstön ja opiskelijoiden kv-vaihtoja 3. Rekrytoidaan ulkomaista henkilöstöä 4. Opetuksen kansainvälistäminen 5. Ammattikorkeakoulu, koulutusalat ja henkilöstö osallistuvat aktiivisesti kansainvälisiin yrittäjyyttä edistäviin verkostoihin

7. Innovatiivisuuden ja yrittäjyyden vaikutusten mittaus 1. Innovaatio- ja yrittäjyysstrategian vaikuttavuuden arviointi 2. Innovatiivisuuden ja yrittäjyyskasvatuksen arviointi koko amk:ssa 3. Yrittäjyyden opetuksen ja oppimisen säännöllinen arviointi (motivaatio, osaaminen, yrittäjyyskasvatustaidot) 4. Sisäisen ja ulkoisen tiedonvaihdon säännöllinen monitorointi ja arviointi 5. Uuden yrittäjyyden tukemisen määrällinen ja laadullinen arviointi