Kristina Ruuskanen Digitaalisen markkinoinnin mahdollisuudet Metropolia Ammattikorkeakoulu Työelämän ja tutkimuksen kieli ja viestintä Mediatekniikan koulutusohjelma Tutkielma 30.1.2012
Sisällys 1 Johdanto 1 2 Digitaalinen markkinointi 1 2.1 Suosituimmat digitaalisen markkinoinnin keinot 1 2.2 Digitaalisen markkinoinnin käytön syyt 3 2.3 Digitaalisen markkinoinnin kanavien tavoitteet 4 3 Verkkomainonta 4 3.1 Verkkomainonnan tavoitteet ja hinnoittelu 4 3.2 Bannerimainonta 5 3.2.1 Näyttömainonta 5 3.2.2 Tekstilinkkimainokset 6 3.3 Hakukonemarkkinointi 6 4 Muita digitaalisen markkinoinnin mahdollisuuksia 7 4.1 Mobiilimarkkinointi 7 4.2 Digitaalinen suoramainonta 8 4.3 Mainonta sosiaalisessa mediassa 9 5 Digitaalisen markkinoinnin seuranta 10 6 Yhteenveto 10 Lähteet 12
1 1 Johdanto Internetistä on tullut tärkeä osa ihmisten jokapäiväistä elämää. Yhä useampi lukee sanomalehtensä sähköisessä muodossa, katsoo televisiolähetyksiä internetistä ja käyttää sosiaalisen median palveluja. Kauppalehden artikkelin mukaan Taloustutkimuksen emedia 2011 -tutkimuksesta käy ilmi, että internet on jopa syrjäyttänyt television suomalaisten tärkeimpänä mediana. (1.) Internetin leviämisen ja kaistan nopeutumisen yhteydessä myös digitaalinen markkinointi on kasvattanut asemiaan perinteisten markkinointikeinojen rinnalla, ja siltä onkin nykypäivänä vaikea välttyä (2). Teknologia kehittyy koko ajan, ja uusia digitaalisen markkinoinnin lajeja syntyy jatkuvasti. Tässä tutkielmassa tutustun tarkemmin digitaaliseen markkinointiin ja sen eri muotoihin. Tutkin, mitä digitaalisen markkinoinnin käytöllä ylipäänsä tavoitellaan, mihin sitä käytetään ja miksi yritys valitsee digitaalisen markkinoinnin markkinointikanavakseen. Esittelen myös erilaisia digitaalisen markkinoinnin mahdollisuuksia keskittyen erityisesti verkkomainontaan, mobiilimainontaan, digitaaliseen suoramainontaan ja sosiaalisten medioitten hyödyntämiseen. Tutkielmassa ei käsitellä televisio- tai radiomainontaa, vaikka myös niitä voisi ajatella digitaalisen markkinoinnin keinoina digitaaliseen lähetystapaan siirtymisen jälkeen. 2 Digitaalinen markkinointi 2.1 Suosituimmat digitaalisen markkinoinnin keinot Digitaalista markkinointia voidaan kuvata digitaalisen median käyttämisellä brändien ja tuotteiden promootioon (3, s. 30). Tällaisia digitaalisen median kanavia ovat esimerkiksi internet, mobiililaitteet ja digitaaliset näyttölaitteet. Myös televisiota ja radiota voidaan ajatella digitaalisen median kanavina niiden siirryttyä analogisesta lähetysmuodosta digitaaliseen. Teknologian kehittyessä ja internetin levitessä ihmiset ovat muuttaneet käyttäytymistään digitaalisessa ympäristössä. Kun ihmiset viettävät yhä enemmän aikaa digitaalisten laitteiden ja internetin parissa, myös yritysten pitää muuttaa toimintatapojaan ja kohdata ihmiset siellä, missä he aikaansa viettävät. Kehitys viittaa
2 siihen, että tulevaisuudessa valtaosa kaikesta mediasta tulee olemaan digitaalista. (3, s. 10.) Aalto University Executive Educationin digitaalisen markkinoinnin ja asiakkuuksien johtamisen foorumi DiViA toteuttaa vuosittain Digitaalisen markkinoinnin barometri - tutkimuksen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää digitaalisten markkinointikanavien ja niiden eri muotojen käyttöä. Viimeisin tutkimus, johon vastasi yhteensä 301 markkinoinnin ammattilaista, julkaistiin 16.2.2011. (4.) Kuvio 1 kuvaa suosituimpia digitaalisen markkinoinnin keinoja yritysten markkinoinnissa. Kuvio 1. Kuinka aktiivisesti organisaatiot käyttävät erilaisia digitaalisia kanavia ja keinoja markkinointiin? (0 = ei käytä lainkaan, 5 = käyttää jatkuvasti) yleisimmät kanavat ja keinot (4). Digibarometrin kuviosta 1 näkyy, kuinka aktiivisesti kyselyyn vastanneet ovat käyttäneet erilaisia digitaalisia kanavia ja keinoja hyödyksi organisaationsa markkinoinnissa vuosina 2008 2011. Suosituin digitaalisen markkinoinnin keino on ylivoimaisesti yrityksen oma verkkopalvelu. Seuraavina tulevat sähköiset uutiskirjeet ja hakukonemarkkinointi. Sähköpostisuorilla ja verkkomainonnalla ei ole yhtä suurta suosiota, mutta niidenkin käytössä voi havaita pientä kasvua. Taloudellisen laskusuhdanteen vaikutus näkyy tässä kuviossa, ja käyttöaktiivisuuden kasvu on ollut ylipäänsä melko varovaista. Talouden kehitys on kuitenkin jo parempaan päin, mikä näkyy vuoden 2011 ennusteessa käyttöaktiivisuuden kasvuna. Uusia digitaalisen markkinoinnin kanavia kehittyy kuitenkin jatkuvasti, ja pitkään digitaalista markkinointia tehneet yritykset siirtyvät näistä perinteisistä keinoista kokeilemaan uusia mahdollisuuksia. On kuitenkin paljon
3 yrityksiä, jotka vasta aloittelevat digitaalista markkinointiaan, ja ne pitävät nämä perinteisemmät keinot hienoisella kasvu-uralla vielä pitkään. (4.) 2.2 Digitaalisen markkinoinnin käytön syyt Digitaalinen markkinointi on kasvattanut suosiotaan viime vuosina, ja yhä useampi yritys varaa sille jo oman budjetin. Mutta miksi digitaalista markkinointia käytetään ja miksi siihen kannattaa panostaa? Kuvio 2 kuvaa tärkeimpiä syitä, jotka ovat ohjanneet organisaatiota käyttämään digitaalisen markkinoinnin kanavia. (4.) Kuvio 2. Mitkä syyt ovat ohjanneet / tulevat ohjaamaan organisaatioita käyttämään eri digitaalisen markkinoinnin kanavia? (kolme tärkeintä syytä) tärkeimmät muutokset ja trendit (4). Kuviosta 2 voi tulkita, että erityisesti viestinnän hyvä kohdennettavuus on ohjannut yrityksiä käyttämään digitaalisen markkinoinnin kanavia yhä enemmän. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että yritykset ovat huomanneet esimerkiksi yhteisöjen ja sähköpostin mahdollisuudet tietynlaisten yleisöjen tavoittelussa. Mainontaa voidaan myös kohdentaa entistä helpommin digitaalisissa kanavissa esimerkiksi käyttäjien kiinnostusten, mieltymysten, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Kohdennettavuuden lisäksi dialogimahdollisuudet ja kanavan laaja peitto ovat trendinomaisessa kasvussa digitaalisen markkinoinnin käytön syinä. Yritykset ovat myös huomanneet digitaalisten kanavien joustavuuden ja mahdollisuudet nopeisiin muutoksiin, jotka auttavat niitä kontrolloimaan mainontaansa paremmin. Digitaalinen markkinointi on myös hyvin kustannustehokasta eikä vaadi yritykseltä kovin suuria resursseja (4.)
4 2.3 Digitaalisen markkinoinnin kanavien tavoitteet DiViA:n toteuttamassa Digitaalisen markkinoinnin barometri 2011 -kyselyssä kartoitettiin myös erilaisten kanavien tavoitteita. Kyselystä nousi esiin neljä päätavoitetta: myynnin lisääminen, viestinnän ja mainonnan tehostaminen, brändin vahvistaminen ja palvelun tehostaminen ja parantaminen. Myynnin lisäämistä tavoitellaan erityisesti hakukonemarkkinoinnilla, verkkomainonnalla, sähköposteilla ja yrityksen omalla verkkopalvelulla. Sähköposti ja yrityksen ulkopuoliset yhteisöt, kuten esimerkiksi erilaiset fanifoorumit, toimivat viestinnän ja mainonnan tehostamiseen. Näillä yrityksen ulkopuolisilla yhteisöillä ja verkkomainonnalla pyritään myös vahvistamaan brändiä. Mobiilikanavaa puolestaan pidetään hyvänä keinona parantaa ja tehostaa palvelua. (4.) 3 Verkkomainonta 3.1 Verkkomainonnan tavoitteet ja hinnoittelu Verkkomainonnalla pyritään kiinnittämään huomiota ja haetaan yleisön kiinnostusta klikata mainoselementtiä. Tällaisia digitaalisia mainoselementtejä ovat esimerkiksi staattiset ja animoidut mainosbannerit, videospotit ja tekstilinkkimainokset. Verkkomainonnan etuja ovat muun muassa kohdistettavuus ja edullisuus. Voidaan ajatella, että verkkomainonta vie asiakkaan suoraan kauppaan ja kassalle. Se on myös tarkemmin mitattua kuin perinteinen mainonta. (5, s. 36 39.) Verkkomainontaa hinnoitellaan kolmella eri tavalla: CPC (Cost Per Click), CPM (Cost Per Thousand) ja CPA (Cost Per Action). Ensimmäisenä mainittu CPC on klikkipohjaista hinnoittelua. Tällöin mainostaja maksaa jokaisesta mainoselementin klikkauksesta, joka tuo kävijän mainostajan sivuille. Tämä hinnoittelutapa on usein huutokauppapohjaista, ja mainostajan tuleekin arvioida, paljonko on valmis maksamaan yhdestä yksittäisestä kävijästä. CPM on puolestaan näyttöpohjaista hinnoittelua, eli mainostaja ostaa tietyn määrän sivunäyttöjä medialta sovittuun hintaan. Tämä on yleisin verkkomainonnan hinnoittelutapa. Kolmantena mainittu CPA on transaktiopohjaista hinnoittelua. Tässä hinnoittelumuodossa maksetaan vain toteutuneista kaupoista, eli mainostaja on konkreettisesti saanut itse tuottoa mainoselementillä. Tätä hinnoittelutapaa käytetään usein
5 esimerkiksi kumppanuusmainonnassa, jolloin mainostaja maksaa kumppanille provisiota tämän kautta toteutuneista myynneistä. (5, s. 41 43.) 3.2 Bannerimainonta Bannerimainonnalta on nykyään vaikea välttyä verkossa, sillä bannereita näkyy esimerkiksi sivustoilla, sosiaalisessa mediassa, peleissä ja mobiilisivuilla. Jo päivän uutisia luettaessa verkossa altistutaan kymmenille bannereille. Bannerit myös jakavat mielipiteitä, sillä osa ihmisistä uskoo, ettei bannerimainonta toimi eikä kannata, sillä banneri on aina kävijän havitteleman sisällön esteenä. Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen, sillä mikä tahansa viesti oikeassa paikassa, oikeaan aikaan ja oikealle henkilölle kohdistettuna aiheuttaa bannerin klikkaamisen tai ainakin sen huomaamisen. Bannerit ovatkin digitaalisen median käytetyimpiä mainosvälineitä. (5, s. 59.) 3.2.1 Näyttömainonta Display- eli näyttömainontaan kuuluvat staattiset ja animoidut mainoselementit. Ne voivat olla esimerkiksi yksinkertaisia kuvia, animoituja Flash-mainoksia tai vaikka elementin sisälle rakennettuja kokonaisia kampanjasivustoja. Näyttömainonta dominoi usein sivua ja aiheuttaa välittömän reagoinnin viestiin. Näyttömainosten CTR (Click Through Rate) eli klikkausprosentti on laskenut viime vuosina 0,15 prosentin tasolle, eli tuhannesta sivuilla kävijästä vain 1,5 klikkaa näyttömainosta. Näyttömainoksilla ei enää haetakaan pelkästään klikkausta vaan pyritään kiinnittämään huomiota ja tuomaan brändiä tunnetummaksi sekä tuetaan muita markkinointimuotoja. Online-mediatila on myös kohtuullisen järkevästi hinnoiteltua, ja näyttömainonnan tuotantokulut itsessään ovat yleisesti alhaiset. (5, s. 59 62.) Näyttömainosten mainosmuodot voidaan jakaa kolmeen ryhmään: integroidut, kelluvat ja erikoisratkaisumuotoiset mainokset. Integroidut mainosmuodot ovat etukäteen määriteltyjä neliömäisiä paikkoja sivun taitossa. Näiden mainospaikkojen koot on standardisoitu Interactive Advertising Bureaun (IAB) toimesta. Tämä mahdollistaa samojen mainosten ajamisen eri medioissa ympäri maailmaa ilman tuotantoa vaativia kokomuutoksia. Nämä koot ilmaistaan pikseleinä, ja ne vaihtelevat pienestä painikkeesta jättimäiseen panoraamamainokseen. Kelluvat mainokset puolestaan ilmestyvät selainikkunaan
6 vapaasti ja tulevat varsinaisen sivun sisällön päälle. Erikoisratkaisumuotoja voivat olla esimerkiksi sivuston reunasta kuorimalla avautuva peel-down-kulma tai tie-este, eli koko sivun haltuunottava mainos. Tämä tapahtuu käytännössä niin, että sivun päällä on läpinäkyvä kerros, jossa animaatio tapahtuu. (5, s. 63 82.) Hyvä näyttömainos puhuttelee kävijää. Sen tulee olla asianmukainen ja sisältää yksi havaittava lupaus. Myös toteutuksella on suuri osa näyttömainonnassa. Animaatiot herättävät huomion, mutta voivat myös häiritä lukijan rauhaa. Tämä tulee ottaa toteutuksessa huomioon. Sanonta "yksinkertainen on kaunista" pätee myös näyttömainonnassa. Mainostajan tulee lisäksi pitää mielessä, että hänellä on yleensä vain kahdesta kolmeen sekuntia aikaa tehdä vaikutus tai saada huomiota. Toimiva näyttömainos kertoo jo verkkomedian tasolla, mistä on kyse. Kuitenkin tuloksen saavuttamiseksi tulee myös rakentaa kampanjasivu, jonne näyttömainos ohjaa kävijän. Varsinainen tapahtuma, kuten esimerkiksi myynti tai kilpailuun osallistuminen, tapahtuu vasta kampanjasivulla. (5, s. 69 71.) 3.2.2 Tekstilinkkimainokset Tekstipohjainen mainonta toimii paremmin kuin näyttömainonta. Tälle voidaan varmasti löytää useita syitä. Lyhyt teksti on esimerkiksi nopeasti havaittavissa ja etenkin luettavissa. Tekstilinkkiä ei myöskään koeta samalla tavalla mainonnaksi kuin näyttömainosta. Tekstilinkin voi myös sijoittaa vapaammin sivun muun sisällön yhteyteen. Se voi olla esimerkiksi pienen kuvakkeen kanssa erillisenä mainoselementtinä tai verkkoartikkelin välissä tekstimuotoisena hyperlinkkinä lehden tilaussivulle. Hyvä tekstilinkki vaatii myös hyvää suunnittelua ja kielenkäyttöä, jotta saadaan kiinnitettyä lukijan huomio. (5, s. 84.) 3.3 Hakukonemarkkinointi Digitaalisessa markkinoinnissa hakukonemarkkinointi jaetaan kahteen lohkoon, jotka ovat hakukoneissa mainostaminen ja omien sivujen löytyminen mahdollisimman ylhäältä orgaanisten hakutulosten joukossa. Hakupalvelu on kohdistettu massamedia, ja sen avulla tavoitetaan kuluttajat ja bisnesasiakkaat oikea-aikaisesti, eli juuri silloin kun palvelulle on tarve. Hakukonemarkkinointi on myös valtaisa liikenteen tuoja. Yksi suurim-
7 mista hakukoneista maailmalla on Google. Pelkästään Suomessa Googlella on 3,6 miljoonaa käyttäjää kuukaudessa, ja he näkevät noin 600 miljoonaa vastaussivua. Hakukonemarkkinoinnin etuihin kuuluu myös se, että se on klikkipohjaista mainontaa, joten mainostaja maksaa vain toteutuneista klikkauksista. Mainostajan ei siis tarvitse maksaa mediasta mitään. Mainostaja voi myös säädellä maantieteellisesti aluetta, jossa haluaa mainostensa näkyvän. Hakukonemarkkinointia voi tehdä itse, mutta se vaatii kuitenkin hieman asiaan perehtymistä. (5, s. 111 118.) 4 Muita digitaalisen markkinoinnin mahdollisuuksia 4.1 Mobiilimarkkinointi Mobiilimarkkinointia pidetään erityisesti palvelun parantamisen ja tehostamisen kanavana. Matkapuhelinta voi hyödyntää mainosmediana, palautekanavana ja kantaasiakkuuden välineenä. Mobiilimarkkinointi käsittää perinteisen tekstiviestimainonnan lisäksi älypuhelinten yleistyessä myös markkinoijan omat mobiilisivustot ja -palvelut, sijaintiin perustuvat palvelut, puhelimessa toimivat sovellukset, mobiilissa toimivien www-sivustojen bannerit ja mobiilipelit. Tekstiviestejä käytetään täydentämään muuta digitaalista markkinointia ja palveluja. Teknologian kehittyessä on tullut myös uusia tapoja hyödyntää mobiilimarkkinointia, kuten puhelimeen ladattavat Java-pohjaiset pelit ja ohjelmat. (5, s. 192.) Mobiili hakee vielä muotoaan mainonnan kanavana. Puhelimen kautta selailtavat verkkopalvelut eivät vielä sisällä juurikaan mainontaa, vaikka esimerkiksi tekstilinkkimainokset sopisivat erittäin hyvin mobiilimarkkinointiin. Mobiilimainokset tulevat kuitenkin varmasti lisääntymään lähivuosina merkittävästi, kun isot kosketusnäyttöruudulliset puhelimet valtaavat markkinaosuuksia. Mobiilimainonnassa tulee ottaa huomioon, että mainokseen linkitettävä kampanjasivu tulee myös optimoida mobiililaitteen selaimelle. Mobiiliteknologia on hieman haastavaa, joten digitaalista markkinointia vasta aloittelevien kannattaa ehkä ensin keskittyä perinteisempiin digitaalisen markkinoinnin keinoihin. (5, s. 192 195.)
8 4.2 Digitaalinen suoramainonta Digitaaliseen suoramainontaan kuuluvat sähköpostitse lähetettävät uutiskirjeet ja suorat markkinointiviestit. Sähköposti on monipuolinen, kustannustehokas ja nopea työkalu myynninedistämiseen ja asiakassuhteen hoitoon. Sähköposti toimii erinomaisesti työkaluna asiakassuhteen alussa, mutta mainostajalla tulee olla jo jonkinnäköinen suhde kuluttajaan, jotta tätä ylipäänsä saa lähestyä sähköpostitse. Sähköpostia on hyvä käyttää, kun halutaan esimerkiksi kävijöitä sivustolle, muistuttaa asiakkaita yrityksen olemassa olosta, lisätä yhteydenottoja ja palautetta, täydentää asiakastietokannan tietoja tai lisätä myyntiä. Ammattimainen sähköpostitus edellyttää automaattista lähetystä ja seurantaa, mikä on mahdollista erilaisilla sisällönhallinta- ja julkaisujärjestelmillä sekä CRM-sovelluksilla. (5, s. 176 177.) Asiakastietoja kannattaa seurata ja pitää ajan tasalla, sillä asiakastiedoista vanhenee 20 25 prosenttia vuoden ajanjaksolla ihmisten muuttaessa käyttämäänsä sähköpostiosoitetta esimerkiksi työpaikan vaihdoksen yhteydessä. Sähköpostilähetysten seuranta onkin olennainen osa digitaalista suoramainontaa. On hyvä seurata esimerkiksi, kuinka moni ylipäänsä avasi viestin tai klikkasi viestissä olevia linkkejä, kuinka moni halusi pois lähetyslistalta, miten vastaanottaja eteni sivustolla ja kuinka kauan hän siellä viipyi sekä kuinka monta prosenttia viesteistä palautui takaisin lähettäjälle. Palautumissyitä on monia, kuten poissaoloviestit, vastaanottajan täysi postilaatikko tai virheellinen osoite. Näitä tietoja kannattaa seurata ja täydentää sekä päivittää tarvittaessa asiakastietokantaa. (5, s. 178.) Hyvä sähköpostimarkkinointiviesti on personoitu ja kohdistettu. Sen viesti on lyhyt ja ytimekäs ja verkkosivun tapaan nopeasti silmäiltävissä. Kirjoitusasun pitää myös olla huoliteltu ja hyvällä suomen kielellä kirjoitettu. Sähköpostiviestissä on hyvä olla kuvia tuomassa viestiin lisäarvoa, mutta viestin tulee toimia myös ilman kuvia, sillä kaikki sähköpostiohjelmat eivät niitä näytä. Hyvä viesti sisältää kehotuksen toimintaan ja on otsikoitu kuvaavasti ja mielenkiintoa herättävästi. On myös hyvä antaa viestissä vastaanottajalle mahdollisuus poistua vastaanottajalistalta. Kun sähköpostimarkkinointiviesti on osa mainoskampanjaa, kannattaa korostaa viestissä yhtä tuotteen tai palvelun vastaanottajalle tuomaa hyötyä tai etua sekä lisätä ensimmäiseen ja viimeiseen kappaleeseen voimakas kehotus toimintaan, kuten lue lisää, osta nyt tai tilaa heti. Uutiskir-
9 jeessä voi puolestaan nostaa esiin useampia asioita ja tarjota linkkejä moniin verkkosivuihin. (5, s. 178 181.) 4.3 Mainonta sosiaalisessa mediassa Sosiaalista mediaa voitaisiin kuvata kokoelmana internet- ja matkapuhelinpohjaisia työkaluja, jotka mahdollistavat informaation jakamisen ja keskustelun. Sosiaalisen median sivustoilla käyttäjillä onkin mahdollisuus luoda itse sisältöä. Sosiaalisessa mediassa markkinoivalle on olemassa kolme perussääntöä, jotka ovat seuraa, osallistu ja mittaa. Näillä saadaan markkinointi toimimaan. (5, s. 251.) Sosiaalinen media on jakelualusta, jossa brändit tekevät sisältöä korostaakseen hyviä puoliaan ja rinnalla kuluttajat tuottavat sisältöä, kuten kuvia, tekstiä, videoita, arviointeja, kommentteja ja latauksia. Sosiaalisen median hyödyntämisen tavoitteena tulisikin olla yhdessä luotu sisältö. Sosiaalinen media antaa mahdollisuuksia, ja kuluttajan hurmaaminen brändin puolestapuhujaksi on sosiaalisen median työkalujen avulla mahdollista. Kuluttajat tavoittavat laajempia yleisöjä kuin koskaan aiemmin ja yhteisöstä, tai ryhmästä voi tulla suosittelujen kautta yritykselle ilmainen myyntikanava. (5, s. 252 253.) Facebook on yksi suurimmista sosiaalisen median palveluista ja sillä on yli 800 miljoonaa aktiivista käyttäjää (6). Markkinoijan keinot käyttää Facebookia ovat mainostaa palvelussa tai rakentaa sisälle oma kampanjasivusto, joka tuo lisää näkyvyyttä ja faniutta brändille. Facebookissa voi tehdä segmentoinnin hyvin kapeisiin ryhmiin ja käyttäjistä on paljon tietoa saatavilla. Facebook tarjoaa itsepalvelutyökalut mediasuunnitteluun. (5, s. 271.) Facebookissa markkinoivan kannattaa seurata hyväksi havaittuja toimintatapoja, joita esittelen seuraavaksi. Ensimmäisenä markkinoijan tulisi hankkia faneja sekä luoda ja mainostaa asianmukaista sisältöä, jota fanit voivat jakaa eteenpäin. Markkinoijan tulisi tuottaa laadukasta informaatiota ilmaiseksi käyttäjille eikä pelkästään koettaa myydä tuotetta. Sosiaalisessa mediassa toimiessa tulisi myös rakentaa luottamusta ja olla rehellinen käyttäjille. On hyvä mainostaa säännöllisesti, mutta ei liikaa. Tärkeä huomio
10 Facebook-mainonnassa on, että Facebookissa on kyse omista kavereista ja faneista, eikä itsestä. (7, s. 60.) 5 Digitaalisen markkinoinnin seuranta Seuranta on hyvin tärkeässä osassa digitaalisessa markkinoinnissa. Seurannan avulla voidaan oppia ja kehittää markkinointitoimintaa sen mukaan. Markkinoijan tulee seurata tavoitteisiinsa liittyen tunnuslukuja, kuten kampanjasivuston kävijämäärät, käynnin kesto, sivut ja aihealueet, joista oltiin kiinnostuneita, mistä liikennettä on tullut omille sivuille ja löytyykö kampanja hakukoneen avulla. Tärkeää on myös analysoida, päästiinkö haluttuihin tavoitteisiin. Jos tavoitteisiin on päästy, on hyvä tiedostaa, miksi ja mikä toimi erityisen hyvin sekä käyttää hyvin onnistunutta strategiaa uudelleenkin. Jos tavoitteisiin ei kuitenkaan päästy, yhtä tärkeää on miettiä, miksi näin oli ja mikä meni vikaan. Mitä tällöin voitaisiin jättää pois tai tehdä eri tavalla? Seuranta ohjaa seuraavan kampanjan tavoitteita ja haluttua lopputulosta, ja nämä muodostavat syklin, joka toistuu aina uudestaan. (5, s. 50.) Google Analytics on yksi tarjolla olevista seurantavälineistä. Se on ilmainen ja helppokäyttöinen työkalu kampanjoiden analysoimiseen. Google Analytics toimii lisäämällä seurantakoodit omalle sivustolle, minkä jälkeen Google Analyticsistä saadaan kampanjan aikana raportti sivuston kävijämääristä, mistä kävijät tulivat sivustolle, kuinka kauan he viihtyivät sivustolla, millä sivuilla he kävivät ja mitä selainta he käyttivät. Tämän tiedon avulla on hyvä kehittää toimintaa ja omia sivuja parempaan suuntaan. (5, s. 50.) 6 Yhteenveto Internetistä on tullut oleellinen osa ihmisten jokapäiväistä elämää. Suomessa se on jopa syrjäyttänyt television tärkeimpänä mediana. Myös teknologia kehittyy koko ajan, mikä mahdollistaa uusien markkinointitapojen kehittymisen ihmisten toimintatapojen muuttuessa. Esimerkiksi älypuhelinten yleistyminen tuo uusia mahdollisuuksia myös markkinointiin. Digitaalisesta markkinoinnista on tullut yhä isompi osa yritysten markkinointitoimia.
11 Digitaalinen markkinointi on digitaalisen median käyttämistä brändien ja tuotteiden promootioon. Digitaalisen markkinoinnin kanavia ovat esimerkiksi verkkomainonta bannereineen ja hakukonemarkkinointeineen, mobiilit, sähköposti, sosiaalinen media ja digitaaliset näyttölaitteet. Uusia digitaalisen markkinoinnin kanavia myös kehittyy jatkuvasti. Digitaalisella markkinoinnilla tavoitellaan erityisesti myynnin lisäämistä, viestinnän ja mainonnan tehostamista, brändin vahvistamista sekä palvelun tehostamista ja parantamista. Digitaalista markkinointia käytetään sen hyvän kohdennettavuuden, laajan peiton ja kampanjaan tehtävien muutosten nopeuden ja helppouden takia. Se on myös hyvin kustannustehokasta ja mahdollistaa asiakasdialogin. Digitaalinen markkinointi kasvattaa suosiotaan pikku hiljaa, ja se on hyvä tuki muille, perinteisemmille markkinointikeinoille. Hyvä digitaalinen markkinointi vaatii kuitenkin jatkuvaa seurantaa ja analysointia, mikä on helppoa hyvien työkalujen ansiosta. Digitaalinen markkinointi mahdollistaa mainonnan tehokkaan kehittämisen. Yhteiskunta on menossa yhä digitaalisempaan suuntaan, ja uskon, että digitaalinen markkinointi kasvaa seuraavien vuosikymmenten aikana suurimmaksi markkinoinnin kanavaksi.
12 Lähteet 1 Internet on nyt tärkeämpi kuin televisio. 2011. Verkkodokumentti. Kauppalehti. <http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20111210 9205>. 20.12.2011. Luettu 16.1.2012. 2 Leikola, Markus. Digitaalinen ja suoramarkkinointi. Verkkodokumentti. Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL. <http://www.mtl.fi/digitaalinen-jasuoramarkkinointi>. Luettu 12.1.2012. 3 Wertime, Kent & Fenwick, Ian. 2008. DigiMarketing: The Essential Guide to New Media & Digital Marketing. Singapore: John Wiley & Sons (Asia). 4 Digitaalinen markkinointi vuonna 2011 Yhteisöt keräävät vauhtia. Digibarometri-tutkimuksen tuloksia. 2011. Verkkodokumentti. DiViA, Aalto University Executive Education.<http://www.divia.fi/divia/sites/default/files/Digibarometri% 202011.pdf>. 16.2.2011. Luettu 12.1.2012. 5 Leino, Antti. 2010. Dialogin aika Markkinoinnin ja viestinnän digitaaliset mahdollisuudet. Infor. 6 Statistics. 2012. Verkkodokumentti. Facebook.<https://www.facebook.com/ press/info.php?statistics>. 2012. Luettu 29.1.2012. 7 Rodino, Francis. 2012. Make cash from Facebook..net 1/2012, s. 59 60.