Kanada Kannattavaa Naudanlihantuotantoa H.A. (Bart) Lardner PhD PAg Tutkija Dosentti Saskatchewan in yliopisto Läntisen Kanadan Naudanlihantuotannon kehittämiskeskus (WBDC)
Liharotuisten nautojen kokonaismäärä Kanadassa Kasvu tapahtui Kanadan heikon dollarin johdosta $0.62 US:CAN Toukokuu 2003 BSE löydettiin Kanadasta
Saskatchewan - 1.3 miljoonaa emolehmää Emolehmien määrät provinsseittain Tammikuu 1, 2011 (emolehmiä = 4.27 milj.)
Saskatchewan varannot Maailman proteiinin tarpeen oletetaan kaksinkertaistuvan 40 vuodessa (Feedstuffs Magazine Lokakuu 2009) Saskatchewan Kanada Provinssi on pinta alaltaan laaja Uusia tulokkaita (nuoria) alalle Runsaat rehu ja laidunnus mahdollisuudet Laajennuksen mahdollisuus Maatalous on muutoksessa!
Kanadalaiset liharodut - Musta & Punainen Angus - Hereford - Charolais - Simmental - Limousin
1. Tuottaja 2. Väli kasvatus 3. Loppukasvatus 4. Lihanjalostus Kanadan lihateollisuus Pihvivasikantuottaja Vasikat laiduntavat emojen kanssa keväällä, kesällä ja syksyllä Välikasvatus BACK GROUND Vasikan elopainon kasvattaminen vieroituksen jälkeen FEEDLOT (rehustuksessa viljaa yli 75 % kuiva-aineesta) Teurastamo Kauppa Loppukasvatus tavoitepainoon suoritetaan paljon viljaa sisältävällä ruokinnalla 5. Jakelu ja kauppa Kuluttaja
Kanadan lihajalostusteollisuus Edelleen suurin tulojen lähde kanadalaisille maatiloille Nauta ja vasikkakassassa tuotti käteisvaroja vuonna 2010 $13 miljardia euroa Saskatchewanin lihateollisuus Naudat muodostivat 2010 tuloja = $658 millijoonaa euroa
Mikä vaikuttaa kannattavuuteen? Markkinat ja hinnat Rehukustannus Lannoitteet Vasikkasaanto % Polttoainekustannus Kuivuus Rehunhyötysuhde
Keinoja parantaa kannattavuutta Suunnitelmallinen myyntiajankohta Ei huutokauppaa Myydään suoraan loppukasvattajalle (feedlot) Tilayhteistyö Useat tilat myyvät eläimensä/nautansa yhdessä Myytävien eläinten lukumäärä kasvaa Korkeampi hinta Internetti ja Sateliitti myynnit
Naudanlihantuotannon kannattavuuteen vaikuttaa: Käytetään mahdollisimman paljon laidunta, karkearehua ja kasvin/viljantuotannon satojäämien käyttö Korkea vasikkasaanto % suuri vieroitettujen vasikoiden lukumäärä Uudistushiehojen hyvä tiinehtyvyys Matalat kiinteät kustannukset / emo Maapohja, rakennukset, koneet, välineet Matalat työvoimakustannukset Laske tuotannon yksikkökustannukset! (45 kg kasvatettu vasikka)
Markkinoiden ailahtelevuus Naudanlihantuotannon kasvu Dollari [$CAN:$US] $0.62 $0.68 (vuodesta 1986 vuoteen 2002) $0.99 (Lokakuu 2011) MCOOL = Alkuperämerkinn merkinnän n vaatimus Mikä vaikutus välikasvatettujen vasikoiden hintaan Kanadassa? BSE 2003 Kanadalaiset naudanlihantuottajat olivat pakotettuja VÄHENTÄMÄÄN N KUSTANNUKSIA
Western Beef Development Centre Läntinen naudanlihantuotannon kehittämiskeskus Naudanlihan & Karkearehuntuotannon Tutkimuslaitos www.wbdc.sk.ca
WBDC PääP äämaja Termuende Tutkimustila Sijaitsee Lanigan issa issa Saskatchewan issa 300 Mustaa Angus emolehmää 800 ha Hoidettuja laitumia ja viljeltyä maata
Saskatchewanin Yliopisto Saskatoon Saskatchewan Läntinen naudanlihatuotannon tutkimuskeskus Western Beef Development Centre Termuenden tutkimustila Lanigan Saskatchewan 51 Leveysastetta
Vedenlaatututkimus Karkearehututkimus Pihvivasikantuotantomallit Management = Hoitokäytännöt Eläin Maaperä Kasvi vuorovaikutus Ravinnehuolto Uudistaminen Tuotanton kustannukset Taloudelliset analyysit Ruokinta pihvivasikantuotannossa Lisääntymistehokkuus/hedelmä llisyyden säilyttäminen Kehittämisohjelmat
WBDC Extension/Outreach Program Tutkimuksesta käytäntöön ohjelmat Pellonpiennarpäiv ivät/avoimet ovet Kesän n pellonpiennar päiv ivä 21.6. 2011 Talven pellonpiennar päiv ivä 2.12. 2011 Julkaisut Tietolehtiset E uutiskirje Lehtijulkaisut Media (TV, radio) Nettisivut wbdc.sk.ca Esitykset Video clips (http://www.youtube.com/watch?v=8n8lcqjxqx8)
Karkearehun käytön n lisääminen Karkearehut ovat naudanlihateollisuuden perusta 5 miljoonaa ha luonnonlaidunta 3.5 million ha viljeltyjä karkearehuja Voidaan laiduntaa monta päivää vuodessa!
Karkearehututkimus Italian raiheinä Nurminata Syysruis Rehukattara (Bromus inermis L.) Vaihdoskattara(Bromus riparius) Hybridi kattara(b. riparius X B. inermis) Crested wheatgrass (agropyron cristatum) Virnat Esparsetti (Onobrychis viciifolia ) Sinimailanen
Talvilaidunnus käytäntöjä Emolehmät läntisessä Kanadassa Ruokintakustannus Emolehmien hoitokäytännöt Talvilaidunnus mahdollisuudet
Stockpiled monivuotiset nurmet (Stockpiled = kasvusto jätetty niittämättä kasvukautena. Syötetään korsiintuneena kasvukauden loputtua) Karholta syötetyt yksivuotiset Pohjoisen ja etelän lajikkeet Paalilaidunnus Pidennetyn laidunkauden mahdollisuudet Kasvinviljelyn sadonkorjuujätteiden laidunnus Viljat, palkokasvit ja öljykasvit Olki, akanat ja seulontajätteet sekä näiden yhdistelmät
Lumen alta laidunnus
Eläinten tarhoihin syött ttäminen on kallista
Läntisessä Kanadassa eläinten talvilaidunnus pellolla vähentv hentää kustannuksia 35 40%
Talven ruokintakustannus Läntisessä Kanadassa Ruokintakustannus muodostaa 60 75 % emolehmän n vuosittaisesta kokonaiskustannuksesta Suunnittele talvikauden ruokinta Analysoi kaikkien rehujen ravintoainesisält ltö! Käytä ravintoainesisäll llöltään n matalia rehuja, jos mahdollista Säädä rehustus eläinten tarpeeseen kustannustehokkailla täydennysrehuillat
Laidunnettavat kasvit Ohra Kaura Maissi Hirssi
Backgrounding Vasikoiden välikasvatus v laiduntamalla yksivuotisia karkearehuja R Kumar 1, HA Lardner 1,2, JJ McKinnon 2 1 Western Beef Development Centre 2 Department of Animal & Poultry Science
Tutkimus 1 Backgrounding välikasvatuskoe 120 syksyllä vieroitettua vasikaa jaettiin kolmeen eri välikasvatuskäsittelyyn lokakuussa, jotka toistettiin kaksi kertaa Laidunnettiin kokoviljahirssiä karhoilta pellolta Laidunnettiin kokoviljaohraa karhoilta pellolta Eläimet olivat heinäruokinnalla tarhassa Eläimet siirrettiin uudelle laidunnettavalle alueelle joka kolmas päivä Täydennysrehua annettiin 2,5 kg/päivä (0,61% elopainosta)
Tutkimus 2 Loppukasvatuskoe Vasikat loppukasvatettiin Saskatchewanin yliopiston naudanlihatuotannon tutkimusyksikön n feedlotissa Vasikoiden totutusvaihe suoritettiin rehustuksella, jossa oli 60 % säils ilörehua Loppuakasvatusvaiheen rehustus sisälsi 20 % karkearehua ja 80 % ohraa Vasikoiden teurastusajankohta määm ääritettiin ultraää äänimittauksen perusteella. Tavoitteena oli 12 mm selkärasvan paksuus. Eläinten kasvu ja ruho ominaisuudet ominaisuudet arvioitiin loppukasvatusvaiheen aikana
Välikasvatusvaiheen vaikutus eläinten kasvuun kolmen vuoden kokeen aikana Käsittely Rehustus Kokoviljaohra Kokoviljahirssi Heinä Vaihteluväli P-arvo Elopaino, kg Alkupaino, kg Loppupaino, kg Päiväkasvu, kg/pv Elopainon muutos kokeen aikana, kg 207,1 207,3 207,7 8,46 0.996 288,1 269,4 290,7 7,65 0.002 0,8 0,6 0,8 0,03 0.001 77,9 59,0 79,9 4,39 0.001
Kasvavien vasikoiden kasvukilon kustannus oli ohrakarhoilta 41 43 % matalampi kuin hirssikarhoilta tai tarharuokinnassa
Emolehmien talvikauden ruokinta monivuotisilta laidunalueilta P Jungnitsch 1, HA Lardner 2,3 and J Schoenau 1
Rehut sijoitetaan pellolle syksyllä Ravinteet paalilaidunnusalueelta Matalammat kustannukset Paalilaidunnus
Suosittu, käytetty ruokintamenetelmä Karkearehun käsittely (silppuaminen) lisää syöntimäärää? Ei kustannuksia lannanlevittämisestä Paalien käsittely
Emot ruokittiin tarhaan Ravinteet (olkisonta)kuivikepatjassa Ylimääräinen kustannus sonnan käsittelystä ja kuljettamisesta Tarharuokinta
Levitetty laitumelle kuivikelanta & komposti Määrät Lantaa 30 tonnia/aari Kompostia 10 tonnia/aaria Kontrolli ei mitään
Ruokintamenetelmän vaikutus emolehmän elopainoon Paunaa/päivässä 1.2 0.8 0.4 0.0 2003-2004 2004-2005 Bale Graze Bale Process Drylot Jungnitsch et al. 2011 Agri. Ecosys. Environ.
Pauna/aaria Maaperän typpi (NO 3 + NH 4 ) 0 15 cm syvyydessä (paunaa N/aari) 200,0 175,0 150,0 125,0 100,0 75,0 50,0 25,0 0,0 c c Check Raw Compost Bale Graze Bale Process c b a P<0.0001 Fall 2003 Spring 2004 Jungnitsch et al. 2011 Agri. Ecosys. Environ.
Määperän typpi (NO 3 + NH3 0 15 cm syvyydessä, kg N/ha) Paalilaidunnus Paalien käsittely (silputtu karkearehu)
Talvilaidunnuksen vaikutus laitumen kasvustoon
Karkearehun kuiva ainesaanto / käsitelty alue paunaa/aari Biomassa talvilaidunnusaluella 270% Biomassa lannanlevitysalueella 60% 15.7. 26.9. Yhteensä Kontrolli 1283 302 1585d Kuivikelanta 1942 395 2337c Komposti 2210 547 2757c Paalilaidunnus 2424 1295 3719b Käsitellyt paalit (silputtu karkearehu) 2726 1987 4713a
Talvilaidunnuksen vaikutus ravinnekierron tehokkuuteen N (typpi) = 34 % P (fosfori) = 22 % Jungnitsch et al. 2011 Ag. Eco. Eniv.
Tarharuokinnan vaikutus ravinnekierron tehokkuuteen N (typpi) = 7 % P (fosfori) = 4 % Jungnitsch et al. 2011 Ag. Eco. Eniv.
Paalilaidunnuskohde 15.5.2004
Heinäpaalirivistö Olkipaalirivistö Paalilaidunnuskohde 15.7.2004
Heinäpaalirivistö Olkipaalirivistö Paalilaidunnuskohde 10.11.2007
Kustannus($/emolehmä/p /päivä) 2.0 $1.46 1.5 $1.06 $1.04 1.0 0.5 Talvilaidunnuksessa kustannus 30% 0.0 Drylot Bale Process Bale Graze
Muut kustannukset (130 päivää) Käsittely Paalilaidunnus Paalirehun silppuaminen Tarharuokinta Konekustannus ($/emo/päivä) Traktorin käynnistyskertoje n lkm talvella Polttoaine (L/100 emoa) 0.04 0.10 0.55 0 39 264 109 327 2048 Jungnitsch et al. 2008
Monivuotisten nurmikasvustojen laidunnus stockpiling tekniikalla Emolehmät laiduntavat vanhaa ja korsiintunutta monivuotisia nurmikasvustoa kasvukauden loputtua Karkearehun ravitsemuksellinen laatu Raakavalkuainen, energia, ADF, NDF, orgaanisen aineksen sulavuus, Ca, P Maaperän ravinteet (N, P) Talvikauden ylläpidon kustannukset
Yhteistyökumppanuus karja ja kasvintuotantotilojen välillä Kasvintuotannon sadonkorjuujätteiden ruokinta laiduntamalla emolehmille
Herneen ja kauran sadonkorjuujätteiden Krause et al. 2011 laiduntaminen
Sadonkorjuujätteiden laidunnus! Läntisessä Kanadassa on runsaasti peltopinta alaa viljan viljelyssä! HUOMIO! Akana ja akana/olki sadonkorjuujäte on tarkoitettu ainostaan emojen ylläpitokauden ruokintaan Täysikasvusten emolehmien tulee olla HYVÄSSÄ KUNTOLUOKASSA!!
Emolehmien sadonkorjuujäterehustuksen täydennysruokinta tiivistetyillä ohramaissitärkkelysrankkijyvillä Raakavalkuainen 39% Paljon energiaa Paljon rasvaa Kuitu on hyvin sulavaa
Van De Kerckhove et al. 2011 PAS
Maissikasvuston pystyyn syöttäminen emolehmille
Kustannustehokas uudistushiehon kasvatus emolehmätuotantoon WBDC Termuende tila Lanigan Saskatchewan Kanada Gudmundsen Sandhills Tutkimuslaitos North Platte Nebraska YHDYSVALLAT
Kustannustehokas uudistushiehon kasvatus Saskatchewan KANADA Nebraska YHDYSVALLAT
Emolehmän n aikaisen (Maaliskuu) ja myöhäisen (Kesäkuu) poikima ajankohdan ajankohdan vertailu läntisessl ntisessä Kanadassa
Töiden jakautuminen poikimiset keväällä Source: Environment Canada 2007 (Saskatoon)
Töiden jakautuminen poikimiset kesällä Source: Environment Canada 2007 (Saskatoon)
Rehustuksen suunnittelu Peltolaidunnus (PG) Tarharuokinta (DL) 90-120 päivää Karholaidunnus(SG) 60-100 päivää Paalilaidunnus (BG) 30 päivää 120 päivää
Kokonaisaika, joka käytettiin laidunnukseen ja tarharuokintaan
POIKIMA AJANKOHDAN VAIKUTUS KUSTANNUKSIIN Huhtikuun poikiminen $340 / emolehmä $300 / emolehmä Kesäkuun poikiminen
2010 WBDC Pihvivasikantuotannon kustannusten selvittäminen
Läntisen naudanlihantuotannon kustannus Alkoi 1998 Vuosittainen seuranta ja analysointi yhdessä tuottajien kanssa Ilmainen osaanottajille + Tilakäynti Tiedot analysoidaan CowProfit (emotuotto)$ ohjelmalla Yksittäisten tilojen tiedot pysyvät luottamuksellisina
2010 tuottajatilastoa Karjakoko 282 emoa Vasikkatuotos 248 vasikkaa Vieroitus % 88 % Vieroituspaino 246 kg Tarharuokintapäivät 160 päivää Kannattavuusraja $2.86/kg
Poikimakauden aloituspäivät
Matalan tuotantokustannuksen tilat Vasikat syntyvät tuokokuussa Vasikoiden omistajuus säilytetään background välikasvatusvaihe nurmella tai loppukasvatusvaihe Karholaidunnus, paalilaidunnus, kasvinviljelytuotannon sadonkorjuujätteet Matalammat kone & rakennusinvestoinnit
Naudanlihahinta 2011 Kanada hinnat 20% (Canfax) 272 kg (600 lb) vieroitettu vasikka $0.72 kg ($1.59 lb) $954 CAN EUR 681 (2.51 per kg) 590 kg (1350 lb) loppukasvatettu härkä $108.92 ruhopaino, kg $1416 CAN EUR 1012 (1.71 per kg)
Kiitos! Thank you! www.wbdc.sk.ca